Tartuntavaarallisia näytteitä lähettävät vain virkaeläinlääkärit ja niitä koskevat uudet VAK-vaatimukset. Metsästäjien lähettämät villisikanäytteet kuuluvat ei-tartuntavaarallisiin ja niihin tulee jatkossa aina merkitä ”eläinperäinen näyte – vapautettu”. Muutoin Matkahuolto ei ota niitä kuljetettavaksi. Lisäksi näytteiden pitää olla pakattu huolellisesti ja vuotamattomasti, kuten on ohjeistettu jo aiemmin.

Pakkaaminen

• Pakkaa näytteet huolellisesti. Ohjeet Ruokaviraston verkkosivuilla.

Asiakirjat

• Liitä mukaan sekä lähetelomake että palkkiolomake.
• Muista käyttää ajantasaisia lomakkeita: https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/laboratoriotutkimukset/elaintautitutkimukset/luonnonvaraiset-elaimet/
• Lisätietoja Ruokaviraston verkkosivuilla.

Lähettäminen Matkahuollon kautta

• Lähetä näytteet Ruokavirastoon Helsinkiin Matkahuollon Pikapakettina
• TÄRKEÄÄ: Kirjoita paketin päälle teksti "Eläinperäinen näyte - vapautettu".
• Lähetysosoite: RUOKAVIRASTO, Virologia, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki/Kamppi.
• Asiakasnumero 9400278. Vastaanottaja maksaa lähetyskulut (asiakasnumero mainittava).
• Lähetä näyte Matkahuollon omasta toimipaikasta tai asiamiespisteestä. Paketin lähetystä ei voi ostaa Matkahuollon internetsivuilta. Älä käytä pakettiautomaattia.

Katso Matkahuollon palvelupistehausta lähin toimipaikka (valitse toiminnot "paketin lähettäminen ja nouto" sekä "kaikenkokoiset paketit").

Lähete- ja palkkiolomakkeet ja lisätietoja: www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/elaintautitutkimukset/naytteenotto-ohjeet/villisika/

Katso tallenne tästä.

Metsästäjäliiton tavoite on olla koti kaikille metsästäjille. Toivottakaamme siis myös henkilöjäsenet tervetulleiksi piireihin! Kaikkien vuoden 2021 aikana liittyneiden henkilöjäsenten ja heille jäsenyyttä suositelleiden henkilöiden kesken arvotaan hyödyllisiä jäsentuotteita ja liiton 100-vuotisjuhlapuukkoja.

Henkilöjäseneksi liittyminen onnistuu osoitteessa: metsastajaliitto.fi/liity-jaseneksi

Jäsenyyttä suositellut henkilö osallistuu arvontaan, kun tämän tiedot ilmoitetaan jäsenlomakkeen täytön yhteydessä kohdassa Lisätiedot.

Lue uuteen asetukseen sisältyvät muutokset Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta https://mmm.fi/-/metsastysasetukseen-muutoksia

”Suomen Metsästäjäliitolla on iso merkitys kestävän ja eettisen riistanhoidon ja erityisesti järjestäytyneen metsästyksen perustan luomisessa”, totesi Metsästäjäliiton järjestämässä Metsästäjäpäivässä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tervehdyspuheenvuorossaan.

Päivä koostui useammasta teemasta, joista eniten kiinnostusta herätti Aseet ja ammunta -osio, jossa keskityttiin erityisesti EU:n suunnalta tulevien lyijyrajoitusten vaikutuksiin. Vaikka tilanne todettiin kinkkiseksi etenkin metsästysammunnan harjoittelulle, on vaikea tilanne lisännyt vuoropuhelua.

Kannanhoidollinen metsästys aloittaminen vaatii pitävät perusteet

Päivän aikana kävi selväksi, että susia koskevassa päätöksenteossa on hyvä tiedostaa sekä sosiaaliset, poliittiset että ekologiset näkökulmat. On ensiarvoisen tärkeää miettiä kansainvälisten vaatimusten ja paikallistason tarpeiden yhteensovittamista. Tärkeäksi nähtiin se, että suden DNA-näytteitä kerättiin talven aikana yli 1000 ja niistä saatava tieto tulee olemaan tärkeässä roolissa, kun tehdään päätöksiä kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta.

Haapaveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anri Kolehmainen toi päivään kuulumiset Haapavedeltä, jossa on turvattu lasten koulumatkoja järjestämällä ylimääräisiä koulukyytejä. ”Kuntalaiset ovat olleet erittäin huolissaan ja pelkäävät, koska sudet rajoittavat heidän elinpiiriään”, Kolehmainen sanoi.

Yhteistyö tärkeää

Metsästäjäpäivässä korostui myös kansainvälinen yhteistyö Pohjoismainen ja ylipäätään eurooppalainen yhteistyö on tärkeää. Lyijyrajoitukset ja sudet puhuttavat monissa maissa. Kaikkien näiden tutkimuksessa, kantojen hoidossa ja vieraslajien torjunnassa ei yksi maa voi tehdä määräänsä enempää.

Metsästäjäpäivä yksi liiton 100-vuotisjuhlavuoden päätapahtumista

Tapahtuma oli yksi Metsästäjäliiton 100-vuotisjuhlavuoden päätapahtumista. Päivän aikana Metsästäjäpäivillä kävi noin 500 osallistujaa ja keskustelu päivän aikana oli vilkasta. Voit käydä tutustumassa 15.4.2021 pidettyjen Metsästäjäpäivien ohjelmaan . Tallenne ohjelmasta saatavilla pian. Mukavia hetkiä Metsästäjäpäivien esitysten parissa vielä näin jälkikäteenkin!

 Lisätietoja:

Jaakko Silpola, puh.  050 406 4836, etunimi.sukunimimetsastajaliitto.fi ()

Ohjelmassa on luvassa monipuolisia asiantuntija-alustuksia, keskusteluja, äänestyksiä ja vastauksia yleisön kysymyksiin ajankohtaisista aiheista.

Päivitetyn ohjelman löydät Metsästäjäpäivän sivuilta, tervetuloa tutustumaan päivän laajaan tarjontaan.

Tapahtumapäivänä ohjelmaa voi katsella tästä linkistä (toiminnassa vain torstaina 15.4. kello 9:00-15:00).

Suomen Yleinen Metsästäjäliitto perustettiin tasan sata vuotta sitten Helsingin Seurahuoneella 24.4.1921. Uuden liiton keskeisin tavoite oli luoda järjestystä jahtimaille, edistää metsästyslakien kunnioitusta ja hyviä metsästystapoja sekä valistaa metsästäjiä riistanhoidon tärkeydestä. Metsästäjäliitto hoitaa yhä näitä samoja tehtäviä, joita varten se perustettiin sata vuotta sitten.

Miksi jäsenten sähköpostiosoitteet kannattaa lisätä rekisteriin?

• Jäsenlaskujen lähettäminen sähköpostitse on seuralle maksutonta.
• Seuran sisäiset viestit ja kokouskutsut kulkevat nopeasti ja helposti sähköpostilla.
• Metsästäjäliiton ajankohtaiset edunvalvonnan tiedotteet ja viestit jäseneduista lähetetään suoraan jäsenille.
• Sähköpostiosoite mahdollistaa OmaMetso-asiointipalvelun käyttöönoton.

Jäsen! Päivitä ja täydennä omat yhteystietosi kätevästi verkkosivuillamme: metsastajaliitto.fi/osoitteenmuutos. Tiedot siirtyvät automaattisesti jäsenrekisteriin.

Kannustuksena arvomme kaikkien jäsenrekisterinsä tiedot kuntoon saaneiden seurojen kesken hienoja palkintoja:

Kun metsästysseuran jäsentiedoissa 80 % jäsenten sähköpostiosoitteista on rekisterissä 31.12.2021 mennessä, osallistuu seura automaattisesti arvontaan.

Palkinnot:

• Premium Maxi+ Lihamylly, arvo n. 750 €
• Foodmaster+ Duo 50x2 kammiovakuumikone + 100 kpl sileitä 300x400 vakuumipusseja, arvo n. 2 050 €
• 5 kpl leikkuulautasettejä, setissä 4 lautaa, arvo n. 195 €/ setti.

Pääpalkintohaku

Kaikki vuoden loppuun mennessä 80 % jäsentensä sähköpostiosoitteista rekisteriin saaneet seurat saavat osallistua pääpalkintohakuun. Pääpalkinto on noin 11 000 € arvoinen ampumasimulaattori, jonka SimWayHunt on lahjoittanut Metsästäjäliitolle 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Haussa seuran tulee kertoa miten käyttäisi laitteistoa. Hakuohjeet lähetetään kaikille osallistumisoikeudellisille. Liiton ja SimWayHuntin palkintoraati valitsee ampumasimulaattorin uuden omistajan tammikuussa 2022.

Kasvaneesta saalismäärästä huolimatta peurakanta on Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan kasvanut edelleen noin 15 prosentilla. Kasvu on voimakkainta ennestään jo tiheillä alueilla. Kanta-arviomenetelmän kehittyessä on havaittu, että aiempi kanta-arvio ja viime kaudelle asetetut kaatotavoitteet olivat aliarvioita.

Tänä keväänä asetettiin ensimmäistä kertaa hirvitalousaluekohtaiset peurakantatavoitteet. Tavoitteet on asetettu yhteistyössä sidosryhmien ja metsästäjien kanssa. Ne tähtäävät selvästi nykyistä pienempään peuramäärään tiheän kannan alueilla lounaisessa Suomessa ja niiden toteutumisen arvioidaan edellyttävän kokonaisuudessaan jopa yli kolmanneksen viime vuotta suurempaa pyyntilupa- ja saalismäärää.

Valkohäntäpeuran metsästystä on pystytty lisäämään viime vuosina, mutta tulevalla kaudella saalismäärää on tarve nostaa vielä aiempaa voimakkaammin. Suomen riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset suunnittelevat hirvieläinverotusta alue- ja paikallistasolla ja kannustavat metsästysseuroja tutustumaan verotussuunnitelmiin ennen pyyntilupien hakemista.

Hirvieläinten pyyntilupia tulee hakea Suomen riistakeskukselta huhtikuun loppuun mennessä. Pyyntilupia ei ole mahdollista hakea enää tämän jälkeen. Onkin tärkeää mitoittaa haettava lupamäärä heti riittävän suureksi sekä hakea lupia yli arvioidun tarpeen ”pankkiluviksi”, joita voidaan ottaa käyttöön kauden edetessä.

Peurakannan leikkaamistavoitteeseen pääseminen tulee vaatimaan metsästäjiltä suuria ponnistuksia. Suomen riistakeskus ja Suomen Metsästäjäliitto etsivät ja tarjoavat keinoja metsästäjien ja metsästysseurojen jahtijärjestelyjen tukemiseen. Jo nyt käynnissä olevilla hankkeilla pyritään kehittämään ja tehostamaan saaliin käsittelyä ja tarkentamaan peurakannan arviointimenetelmää.

Lisätietoja:

Suomen Metsästäjäliitto järjestöpäällikkö Teemu Simenius, puh. 050 331 5330

Suomen riistakeskus riistapäällikkö Antti Impola, puh. 029 431 2321

Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä

Liitteet:

Kartta hirvitalousalueille tavoitteeksi asetetuista valkohäntäpeuratiheyksistä 2021 (PDF)

Luonnonvarakeskuksen arvioima valkohäntäpeuratiheys hirvitalousalueilla (PDF)

Metsästäjäliiton mukaan villisikakanta tulee pitää aktiivisella metsästyksellä pienenä. Villisika aiheuttaa tällä hetkellä suuria riskejä maataloudelle ASF:n eli afrikkalaisen sikaruton leviämisuhan takia.

Hankkeessa parannetaan metsästäjien edellytyksiä villisikakannan tehokkaaseen säätelyyn kouluttamalla metsästäjäkuntaa. Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuneilla metsästäjillä on riittävät tietotaidot villisian tehokkaaseen ja turvalliseen metsästykseen sekä turvalliseen saaliinkäsittelyyn. Metsästäjäliitto tekeekin hankkeessa yhteistyötä Ruokaviraston kanssa.

Metsästäjien koulutus on tarpeellista, sillä villisika on Suomessa uusi tulokas, minkä takia kokemus villisian metsästyksestä puuttuu toistaiseksi suurimmasta osasta Suomea. Ainoastaan kaakkoisrajan tuntumassa löytyy enemmän villisian metsästyskulttuuria. Villisian kuuluessa suurriistaan sen metsästys vaatii läpäistyn ampumakokeen ja asettaa tiettyjä vaatimuksia käytettävälle aseelle.

Tulee muistaa, että haavoittunut tai metsästystilanteessa stressaantunut villisika voi myös muodostaa uhan sitä jäljestävälle henkilölle ja käytettävälle metsästyskoiralle. Ruokinta auttaa merkittävästi pyynnissä, mutta sitä ei tule kuitenkaan harjoittaa kantaa kasvattavassa tarkoituksessa.

Sikaruton leviämistä tulee seurata herkeämättä

Afrikkalainen sikarutto uhkaa paitsi luonnonmukaista villisikakantaa myös koko siankasvatusta elinkeinona. Yksikin Suomessa havaittu tautitapaus vaarantaisi koko suomalaisen sianlihan viennin. Afrikkalainen sikarutto on EU:ssa ja Suomessa lakisääteisesti vastustettava eläintauti. ASF:n vastustaminen perustuu Ruokaviraston tekemiin riskinarvioihin. Koska afrikkalainen sikarutto leviää myös sikatuotteiden välityksellä, taudilla on suuria vaikutuksia sianlihan kauppaan. Mikäli ASF-tartunta todetaan maastossa, sen vuoksi määrätään rajoitusvyöhyke, joka vaikuttaa myös muuhun kun villisian metsästykseen.

Hankkeen toisena tavoitteena onkin varautua ASF:n leviämisen estämiseen, jos tauti varotoimista huolimatta pääsee Suomeen.  ”Tällä hetkellä tarvitaan metsästäjien ja muitten luonnossa liikkuvien tietoa villisian levittämien tautien vastustamisesta ja torjunnasta sekä luomalla oirehtivien tai kuolleina löytyneitten villisikojen havainnointi- ja viestintäjärjestelmää”, sanoo kenttämestari Karppinen.

Tilannetta tulee seurata jatkuvasti, sillä tautia on jo havaittu Baltian maissa ja Venäjällä. Afrikkalainen sikarutto on levinnyt Kauko-Itään ja hyvin nopeasti ympäri Eurooppaa. Tauti leviää suoraan sikojen kesken, mutta myös tavaroiden, sianlihan, sianlihatuotteiden ja sikaa sisältävien sivutuotteiden välityksellä.

Villisian saalismäärät kasvussa

Luken tuoreen arvion mukaan Suomessa oli kuluvan vuoden alussa noin 3 500 villisikaa. Villisikoja on koko Etelä-Suomessa. Tihein kanta on itäisellä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Villisian saalismäärät ovat olleet viime vuosina kasvussa. Viime vuonna saalis oli 1 211 villisikaa, kun edellisvuonna saaliiksi saatiin 863 villisikaa.