Kannustamme vastaamaan kyselyyn. Kyselyn on lähettänyt Marko Svensberg otsikolla Riistaluotikysely. Sähköpostissa oleva linkki on henkilökohtainen.

Vastanneiden kesken arvotaan Suomen Metsästäjäliitto ry:n lahjoittamat Corrotech 16K turvakaappi digilukolla (arvo 1 330€), Reolink Go riistakamerapaketti (arvo 299€) sekä Metsästäjäliiton 100-v juhlapuukko (arvo 99,90€).

Kyselyn tarkoitus

Viime vuosina on valmisteltu kotimaista ja kansainvälistä lainsäädäntöä koskien lyijyn ja muiden metallien käyttöä kiväärin patruunoissa. Tämä työ tarvitsee tuekseen pätevää tietoa nykytilanteesta eri patruunoiden käytön suhteen. Tätä tietoa tuotetaan tällä kyselyllä.

Vastaathan kysymykseen viikon kuluessa. Vastaaminen vie noin 7-15 minuuttia. Yksittäisiä vastauksia käsitellään nimettöminä ja luottamuksellisena. Kerättävää aineistoa käytetään tutkimus- ja kehittämistyössä, ja kartoituksen tuloksia esitellään monipuolisesti Metsästäjä- ja Jahti-lehdissä vuoden 2022 aikana.

Tällä hetkellä OmaMetsosta löytyvät lehdet Metsästäjäliiton perustamisesta vuoteen 1998 asti sekä kaikkein uusimmat digiajan lehdet vuodesta 2013 eteenpäin. Väliin jäävät muutamat vuodet täydennetään palveluun joulu-tammikuun aikana.

Digitaalisen arkiston yhtenä hienoutena on hakutoiminto. Laittamalla hakukenttään hakusanan löytyvät arkistosta kaikki lehdet, joissa hakusana mainitaan.

Metsästäjäliitolla on historiansa aikana olut useamman nimisiä jäsenlehtiä. Aluksi omaa lehteä ei ollut, vaan pää-äänenkannattajana toimii Metsästys ja Kalastus -lehti. OmaMetsosta löytyvätkin kaikki M&K:ssa 1922–1952 julkaistut liiton uutiset ja jutut.

Vuosina 1952–1953 Metsästäjäliitto julkaisi omaa Metsästäjäliiton Tiedoitukset -julkaisua. Vuonna 1954 sen nimi muuttui Suomen Metsästäjäksi. Lehti lahjoitettiin 1962 juuri perustetulle Metsästäjäin Keskusjärjestölle, kun kuviteltiin että Metsästäjäliitto lakkautetaan.

Muutaman hämmennyksen vuoden jälkeen Metsästäjäliitto pääsi kuitenkin jaloilleen ja oman lehden julkaisemista jatkettiin 1965, tällä kertaa nimellä Urheilumetsästys. Nimi muutettiin Jahdiksi vuonna 1995.

Digitaaliseen arkistoon pääsevät vain Metsästäjäliiton jäsenet jäsennumerollaan. Jotta kirjautuminen on mahdollista, tulee jäsenrekisterissä olla sähköpostiosoite. Jos sähköpostiosoitteesi puuttuu, pyydä seurasi sihteeriä täyttämään se rekisteriin tai ota yhteyttä jäsenrekisterin ylläpitoon smlkehatieto.fi

Digitaalinen arkisto löytyy OmaMetsosta omametso.metsastajaliitto.fi

Metsästäjäliitto pitää perusteltuna, näin viisivuotiseksi tarkoitetun kokeilun alussa, että asetusluonnoksen mukaisesti metsästys kohdistetaan enintään 20 suteen enintään neljässä eri laumassa. Määrä ei aiheuta riskiä suden suotuisansuojelun tason heikkenemisestä. Metsästäjäliitto arvioi lupamäärän kasvavan jatkossa. 

Jahti kohdistunee erityistä haittaa aiheuttaviin laumoihin, jotka pyritään metsästyksellä poistamaan. Lauman käyttäytymistä ohjaa lauman johtajapari eli ns. alfapari. Haitallisen käyttäytymisen katkaisemiseksi metsästyksen kohteena ovat tällöin lauman johtajapari pentuineen. Jahtiajan pidentäminen maaliskuun loppuun mahdollistaa liiton arvion mukaan metsästyksen toteutumisen. Helmikuussa alkavaa lisääntymisajan alkamista ei ole tarpeen erityisesti huomioida, koska metsästyksen tavoitteena on nimenomaisesti lisääntyvän parin poistaminen laumoineen. Muita lisääntyviä susilaumoja tai pareja ei ole tarkoitus mitenkään häiritä. 

Pidennetty metsästysaika varmistaa jahdin onnistumista, koska lumiolosuhteet muuttuvat ja lauman sijainti vaihtelee. Mahdolliset luvista tehtävät valitukset hallinto-oikeuskäsittelyineen saattavat lyhentää jahtiaikaa.

Metsästäjäliiton mielestä tulevina vuosina metsästystä on tarpeen kohdistaa susikantaan nyt rajattua laajemmin susien yleisen ihmis- ja koirapelon vahvistamiseksi.

Metsästäjäliitto valmistelee suden kannanhoidollisen metsästyksen mukaisia poikkeuslupia talvelle 2021-2022 hakeville toimijoille muistilistaa lupahakemuksiin tarvittavista asioista.

Työryhmän tehtävänä on toimeenpanna Evolle viime vuonna vahvistettua matkailun ja maankäytön yleissuunnitelmaa niin, että kehitystyössä otetaan korostetusti huomioon Natura-verkostoon kuuluvat alueet sekä tutkimuksen ja koulutuksen tarpeet. Työ tulee toimeksiannon mukaan saada valmiiksi 30.6.2022 mennessä, ja siitä saatuja kokemuksia on tarkoitus sen jälkeen hyödyntää myös muiden valtion retkeilyalueiden kehittämisessä sekä mahdollisten uusien retkeilyalueiden suunnittelussa.

”Valtion retkeilyalueiden kehittäminen monipuolisen luontoliikunnan alueiksi edellyttää reittiverkoston, palveluvarustuksen ja liiketoimintarakennusten hyvää tasoa sekä ennakoitavaa toimintaympäristöä myös matkailuyritysten näkökulmasta. Pelkät Metsähallituksen toimenpiteet eivät yksin riitä alueiden vetovoiman ja käyntimäärien kasvattamiseen – mukaan tarvitaan myös kuntien ja yritysten panosta”, korostaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.  

Evo-työryhmän puheenjohtajana toimii Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä ja varapuheenjohtajana Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Koskinen. Työryhmän jäsenet tulevat maa- ja metsätalousministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Luonnonvarakeskuksesta, Metsähallituksen luontopalveluista, Asikkalan ja Padasjoen kunnista, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta, Suomen Partiolaiset ry:stä, Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK), Hämeen metsänhoitajista, Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piiristä, Suomen Ladusta, Helsingin yliopistosta ja alueen yrittäjistä.

”Tavoitteena on hyödyntää Evon aluetta jatkossakin merkittävänä koulutusta ja tutkimusta palvelevana alueena. Alueella toimivat jo nyt muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto, eikä tutkimuskäytön laajentamisellekaan ole esteitä. On valitettavaa, etteivät ympäristöministeriö ja luonnonsuojelujärjestöt lähteneet pyynnöistä huolimatta mukaan työryhmään keskustelemaan näistä jatkokehitystarpeista”, sanoo ministeri Leppä.  

Työn pohjana tuore matkailun ja maankäytön suunnitelma

Evosta pyritään viime vuonna vahvistetun matkailu- ja maankäyttösuunnitelman mukaan luomaan luontomatkailun huippukohde, joka tarjoaa monimuotoiseen luontoympäristöön ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin pohjautuvia elämyksiä sekä luonnon monimuotoisuudesta oppimiseen liittyviä sisältöjä niin kotimaisille kuin kansainvälisille matkailijoille. Tähän tavoitteeseen liittyy myös Evon liittäminen mukaan Suomen ja Viron yhteiseen retkeilyalueverkostoon, johon kuuluvat Suomesta myös Ruunaan, Kylmäluoman ja Oulujärven retkeilyalueet. Evo on näistä tällä hetkellä ainoa selkeästi Etelä-Suomessa sijaitseva alue.

”Etelä-Suomen Erähelmeksikin kutsuttu Evo on merkittävä erämatkailukohde ja erittäin suosittu metsästys- ja kalastusharrastajien keskuudessa. Kestävä ja turvallinen metsästys ja kalastus tulevat jatkossakin olemaan keskeinen osa Evon retkeilyalueen virkistyskäyttöä”, painottaa ministeri Leppä.

”Retkeilyalueilla esimerkiksi majoitustoiminta voi sijoittua myös alueen sisäpuolelle, ja tavoitteena on mahdollistaa alueen elinkeinorakenteen ja liiketoiminnan kehittäminen niin, että alueen investoinneista vastaavat palvelujen tuottajat itse. Metsähallituksen roolina on ainoastaan luoda mahdollisuuksia toimintojen kehittämiselle”, kertoo Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä.

”Valtion maiden virkistyskäyttökysyntä kasvaa koko ajan ja tätä tarkoitusta varten tarvitaan jatkossa myös uusia ulkoiluun, virkistyskäyttöön ja luontomatkailuun erikoistuneita alueita”, jatkaa Niemelä. Tämä on myös yksi parhaillaan valmisteilla olevan kansallisen virkistyskäyttöstrategian tavoitteista.

• Työryhmän asettamiskirjeTiedosto avautuu uudessa välilehdessä PDF 162kB

• Evon retkeilyalueen maankäytön ja matkailun yleissuunnitelma (2020Linkki toiselle sivustolle)Linkki toiselle sivustolle

Lisätietoja:

• Maa- ja metsätalousministeriö:

  • neuvotteleva virkamies Ville Schildt, p. 029 516 2190, ville.schildtgov.fi

  • ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, p. 050 478 0226, annukka.kimmogov.fi

• Metsähallitus: pääjohtaja Juha S. Niemelä, p. 020 639 4201, juha.niemelametsa.fi

Hallituksen jäseniksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle ja heidän varajäsenikseen valittiin: 
 

Hallituksen jäseninä jatkavat:

Henkilövalinnat tehtiin Metsästäjäliiton syysliittokokouksessa 20. marraskuuta 2021. Liittokokouksessa hyväksyttiin myös mm. ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Liittohallitukseen kuuluu 16 jäsenen lisäksi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Hallituksen jäsen ja hänen varajäsenensä valitaan liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta ja heidän erovuoronsa on vuorovuosina.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpolametsastajaliitto.fi ()

Yritystiedotteen mukaan kehitetty Susi-Safety järjestelmä on käyttäjien havaintoihin ja informaatioon perustuva järjestelmä. Jokainen Ultracom- tai Tracker- ohjelmiston käyttäjä näkee muiden käyttäjien järjestelmään syöttämät havainnot omassa matkapuhelimessaan.

Susihavainto voidaan myös vahvistaa toisen käyttäjän toimesta, jolloin tehdyn havainnon luotettavuus kasvaa. Susivaroitus näytetään eri värein sen mukaan, kuinka tuoreesta ja vahvasta havainnosta on kysymys.

Susihavaintoa ei voi tehdä etäältä, ainoastaan kahden kilometrin säteellä omasta sijainnista.

Ultracomissa ja Trackerissa myös henkilö- ja koiraturvallisuussovellukset

Henkilö-Safety näyttää anonyymisti karttasovelluksessa kahden kilometrin säteellä käyttäjästä olevat henkilöt, joilla on Ultracom tai Tracker -sovellus matkapuhelimessa. Ominaisuuden toiminta vaatii, että sekä näytettävällä kohteella että käyttäjällä on sovelluksessa Safety-ominaisuus päällä. Toiminnon avulla metsästäjät näkevät muut alueella mahdollisesti liikkuvat metsästäjät kahden kilometrin säteellä. Vastaavalla tavalla muut luonnossa liikkujat näkevät alueella mahdollisesti liikkuvat metsästäjät. Tämä lisää kaikkien luonnossa liikkujien turvallisuutta.

Koira-Safety näyttää kartalla anonyymisti käyttäjästä kahden kilometrin säteellä liikkuvat koirat, joilla on Ultracom-, Tracker- tai B-bark -koiratutka. Ominaisuus vaatii, että koiran ohjaaja on kytkenyt matkapuhelimen sovelluksessa koiralle Safety-ominaisuuden päälle. Koiralle voidaan liittää myös kartalla näkyvä ”huomiolappu”, johon voidaan kirjoittaa viesti, esimerkiksi ”Ottakaa koira kiinni!”.

----

Ultracom ja Tracker olivat Metsästäjäliiton yhteistyökumppani viime viikonloppuna järjestetyissä 100-vuotisjuhlavuoden Peijaisissa. Metsästäjäliitto on ollut kehittämässä jäsenmetsästysseurojen käyttöön Reviiri-metsästysvuokrasopimusten hallintajärjestelmää yhteistyössä Trackerin kanssa.

Metsästäjäliitto pitää tärkeänä kaikkia metsästys- ja koiraturvallisuuden kehittämistoimia.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote

Maa- ja metsätalousministeriö korjaa lausunnoilla olevaa asetusmuistiota suden kannanhoidollisesta metsästyksestä. Luonnonvarakeskus on havainnut ohjelmointivirheen asetuksen perustana käytetyistä laskelmista. Ministeriö ei muuta asetusta eikä keskeytä sen valmistelua, vaan hyödyntää susikannan suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn toista mallia.

Luke julkaisi 2.9.2021 väliraportin, jota maa- ja metsätalousministeriö hyödynsi asetuksen valmistelussa. Väliraportti on osa Luonnonvarakeskuksen viitearvotyötä, joka valmistuu vuoden 2022 syksyllä. Väliraportissa todettiin, että suotuisan suojelutason viitearvon määrittämiseen ei ole yhtä oikeata tapaa. Raportissa Luke esitti pienimmän elinvoimaisen kannan, geneettisen elinvoimaisuuden sekä elinympäristöjen kantokyvyn kautta arvioitavat lähestymistavat. 

Väliraportissaan Luke tunnisti pienintä elinvoimaista kantaa hyödyntävässä lähestymistavassa mahdollisuuden hyödyntää Ruotsin toimintamallia. Tämän toimintamallin vaihtoehtona Luke kehittää omaa riskiin perustuvaa päätöksentekomallia, jota ministeriö hyödynsi asetuksen valmistelussa. Löytynyt virhe osoittaa, ettei valittu riskiin perustuva päätöksentekomalli ole vielä riittävän valmis. 

Luke kertoi ministeriölle ohjelmointivirheestä 2.11. eli päivä sen jälkeen, kun asetus lähti lausuntokierrokselle (1.11.). Tämän jälkeen Luken kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esille väliraportissa kuvattu toinen vaihtoehto viitearvon laskennalle. Koska susikannan suotuisan suojelutason viitearvo on mahdollista määrittää vaihtoehtoisella väliraportissa kuvatulla tavalla, maa- ja metsätalousministeriö ei keskeytä asetusluonnoksen valmistelua, ja sitä koskevaa lausuntakierrosta.

Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt 5.11. hyödyntää samaa toimintamallia, jota Ruotsissa on sovellettu suotuisan suojelutason määrittelyyn. Se perustuu pienimpään elinvoimaiseen populaatioon (PEP) ja kertoimeen. Sen perusteella susikannan suotuisa suojelutaso on kaksi kertaa pienin elinvoimainen populaatio. Ohjelmointivirhe ei ole vaikuttanut pienimmän elinvoimaisen susikannan määrittelyyn viitearvotyössä.  Luken alustavan arvion mukaan Suomen pienin elinvoimainen populaatio on 14 susilaumaa. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi Ruotsin tavoin, että suotuisan suojelutaso olisi näin olleen Suomessa 28 laumaa. 

Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että Suomen susikanta oli Luken kanta-arvion mukaan maaliskuussa 28 susilaumaa, jonka lisäksi reviirin merkanneita susipareja oli 20. Tämä on suurin susikanta yli sataan vuoteen.

Nyt marraskuussa kesän lisääntymiskauden jälkeen susikanta on Luken ennustemallin mukaan 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa ja 70–84 susireviiriä. Asetuksessa esitetty kiintiö ja sen rajaus vain neljään laumaan ei tule heikentämään susikannan suotuisan suojelutason säilyttämistä.

Maa- ja metsätalousministeriö korjaa asetusluonnoksen perustelumuistiota. Lausuntoaikaa jatketaan niin, että se päättyy 8.12.2021. Ministeriö toimittaa päivitetyn asetusmuistion lausunnonantajille mahdollisimman pian. Suden kannanhoidollinen metsästys voidaan ministeriön mielestä edelleen käynnistää kevättalvena 2022.

Metsästäjäliitto ja sen piirit, yksittäiset metsästysseurat tai useampi metsästysseura yhdessä järjestivät ympäri Suomen kaikille avoimia ja ilmaisia peijaistapahtumia. 

Tarjolla hirvi- tai peurakeittoa

Peijaiset ovat perinteikäs syysjuhla, joita metsästysseurat alkoivat 1950-luvulla järjestää jäsenilleen ja maanomistajille. Siitä kehittyi vähitellen tärkeä osa suomalaista juhlaperinnettä ja erävuotta.

Kuten kaikissa peijaisissa, myös juhlapeijaisissa tarjoiltiin hirvi- tai peurakeittoa. Samalla oli mahdollisuus tutustua metsästäjiin ja metsästykseen harrastuksena ja elämäntapana. Kestävästi pyydetty riista on hyvä vaihtoehto myös ympäristön kannalta. Suomessa riistanpyyntiä harjoitetaan kestävän käytön periaatteella. Metsästystä säädellään metsästyslainsäädännöllä ja ottamalla huomioon riistaeläinkantojen suuruus ja kehitys.

Metsästysmuseo kerää perinnetietoa peijaisista

Suomen Metsästysmuseo ja Suomen Metsästäjäliitto keräävät  muistitietoa suomalaisen metsästysjuhlaperinteen vietosta. Museo ottaa mielellään vastaan muistitietoa, puheita, lauluja, ohjelmalehtisiä, valokuvia, videoita ja äänitteitä. Keruu kuuluu osana 100 vuotta täyttävän Suomen Metsästäjäliiton juhlavuoden tapahtumiin.

Lisätietoja:

Tapahtumatuottaja
Suvi Honkavaara, puh. 040 7300 866, suvi.honkavaarametsastajaliitto.fi

Perinnetiedon keruu:
Keruuohjeet: metsastysmuseo.fi/peijaiset
Amanuenssi Pekka Allonen

pekka.allonenmetsastysmuseo.fi 045 170 1585

 Metsästys on yksi osa susikannan hoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata elinvoimainen susikanta ja samalla vastata susialueilla asuvien ihmisten tarpeisiin.

– Metsästys on tärkeä osa suurpetojen kannanhoitoa ja nyt esitämme sen sallimista myös sudelle. Metsästyksen avulla säädellään susikannan kasvua, ehkäistään vahinkoja ja edistetään suden hyväksyttävyyttä. Metsästyksen toteutusta on valmisteltu huolellisesti ja laajapohjaisesti, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Kannanhoidollisen metsästyksen avulla pyritään vähentämään susikantaan liittyviä sosiaalisia konflikteja ja edistämään suden hyväksyttävyyttä niin, että suden suotuisa suojelutaso voidaan turvata. EU:n luontodirektiivin mukaan susi on Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella tiukasti suojeltu laji. Suojelusta voidaan kuitenkin poiketa, jos metsästykselle asetetaan selkeä tavoite ja osoitetaan, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Lisäksi on varmistettava, ettei metsästys vaaranna suden suotuisan suojelutason saavuttamista. 

Kiintiö olisi 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin, jotta susikannan suotuisa suojelutaso ei vaarannu. Kiintiö ei koske poliisin määräyksellä lopetettuja susia eikä Riistakeskuksen myöntämiä vahinko- ja turvallisuusperusteisia poikkeuslupia.

Luonnonvarakeskus määrittelee sudelle suotuisan suojelutason
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Luonnonvarakeskukselle (Luke) tehtäväksi tuottaa Suomen susikannalle suotuisan suojelutason viitearvon, jota käytetään päätöksenteon tukena. Viitearvo kuvaa populaatiokokoa, jonka avulla Suomessa saavutetaan ja ylläpidetään pitkällä aikavälillä susikannan suotuisa suojelutaso. 

Määrittelytyö valmistuu vuonna 2022, mutta Luke julkaisi 2.9.2021 väliraportin, jota maa- ja metsätalousministeriö hyödynsi asetuksen valmistelussa. Väliraportissa tunnistettiin viitearvon määrittämiseen kolme erilaista tapaa, joista ministeriö hyödynsi suden demografiaan perustuvaa mallia. Demografinen viitearvo ottaa huomioon esimerkiksi susikannan koon, rakenteen, sukupuolijakauman ja reviirien maantieteellisen jakauman. 

Luken lähestymistavassa päätöksentekijä arvioi, kuinka suuri riski hyväksytään sille, että populaatio käy alle pienimmän elinvoimaisen susikannan. Pienimmän elinvoimaisen susikannan määrittelyyn valittiin kymmenen prosentin riski sille, että susi häviää Suomesta seuraavan sadan vuoden aikana. Kansainvälinen luonnonsuojeluliito (IUCN) käyttää samaa riskitasoa uhanalaisuustarkasteluissaan. Tämän jälkeen ministeriö valitsi yhden prosentin riskin sille, että susikanta tippuu alle pienimmän elinvoimaisen populaation seuraavan sadan vuoden aikana. Näillä arvoilla Luke laski Suomen susikannan suotuisan suojelutason demografiseksi viitearvoksi 24 perhelaumaa.

Ministeriö halusi käyttää hyvin alhaista riskiä, koska Luken viitearvotyö on vielä kesken, eikä demografinen viitearvo ota huomioon susikannan geneettistä vaihtelua. Vaikka Suomen susipopulaation geneettinen monimuotoisuus on tällä hetkellä hyvällä tasolla, monimuotoisuuden laskeva suuntaus on huolestuttava. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa pitkän tähtäimen tavoitteeksi saada susikanta tasolle, jolla susikannan geneettinen monimuotoisuus turvataan.  Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että susia siedetään nykyistä paremmin, jonka vuoksi rajoitettu metsästys päätettiin sallia demografisen suotuisan suojelutason perusteella.

Suomen susikanta on tällä hetkellä suurin sataan vuoteen

Luken kanta-arvion mukaan Suomessa oli tämän vuoden maaliskuussa 28 susilaumaa eli susikanta oli suotuisalla suojelutasolla. Susilaumojen lisäksi maaliskuussa oli 20 reviirin merkannutta susiparia. Kyseessä on Suomen suurin susikanta sataan vuoteen. Suden pennut syntyvät huhti–toukokuussa, joten kanta on loppuvuodesta huomattavasti suurempi kuin maaliskuussa.  

Luken kanta-arvio sisältää ennustemallin, joka kuvaa susikannan muutoksia maaliskuun kanta-arvion jälkeen. Marraskuussa 2021 Suomessa on 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa ja 70–84 susireviiriä. Ennustemalli perustuu tutkimustietoon suden pentutuotosta ja kuolleisuudesta.

Kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Alueelliset riistaneuvostot ovat käsitelleet alueensa susitilannetta syksyn aikana mm. reviiriyhteistyöryhmiltä saadun tiedon pohjalta. Valtakunnallinen riistaneuvosto käsittelee Suomen susitilannetta tiistaina 2.11.2021. Asetuksen lausuntoaika päättyy 30.11.2021. Ministeriön tavoitteena on vahvistaa asetus joulukuun alussa, jolloin metsästys voisi alkaa vuoden vaihteen jälkeen.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:

Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0294 162 391, sami.niemi(at)gov.fi
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, p. 0295 162 051, vesa.ruusila(at)gov.fi
Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, teppo.sakkinen(at)gov.fi

Suomen Ampumaurheiluliiton vuoden parhaiden palkitsemistilaisuus Grande Finale järjestettiin lauantaina Lohjalla sijaitsevassa Kisakallion urheiluopistossa. Ilta huipentui Eetu Kallioisen odotettuun valintaan Vuoden ampumaurheilijaksi. 23-vuotiaan skeet-ampujan pitkän kauden aikana tapahtui paljon – huippuina Kroatian Osijekissa toukokuussa saavutettu EM-pronssi ja samalla Tokion olympiapaikka sekä kaksi kuukautta myöhemmin hieno neljäs sija olympialaisissa Asakan olympiaradalla. Kallioinen sijoittui lokakuussa järjestetyssä kansainvälisessä kutsukilpailussa President´s cupissa 10:nneksi.Illan aikana palkittiin paljon muitakin menestyneitä ampumaurheilijoita. Metsästäjäliiton Metsästysammunnan ABC-koulutuksia vetävä metsästysammunnan pääkouluttaja Johanna Huotari voitti haulikkolajeista Sportingin naisten ranking-sarjan.Suomen ampumaurheiluliiton jakamat vuoden 2021 palkinnot löytyvät osoitteesta https://www.ampumaurheiluliitto.fi/2021/10/30/eetu-kallioinen-valittiin-vuoden-ampumaurheilijaksi/
Palkittujen kuvia löytyy Ampumaurheiluliiton Facebookista. 

Ympäristöpalkinto lyijyluotien vaikutustutkimuksesta

Ampumaurheiluliitto myönsi vuoden 2021 ympäristöpalkinnon kolmikolle, johon kuului Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkä Jussi Partasen lisäksi Nammo Lapuan teknologiajohtaja Pekka Lintula  ja Suomen Ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen (SAL). Valintaperustelujen mukaan he ovat tehneet merkittävää työtä sen eteen, että tieto lyijyn todellisista, tieteellisesti tutkittuun tietoon perustuvista ympäristövaikutuksista saavuttaa lyijyrajoituksista päättävät ja niitä valmistelevat tahot.

Kuva: Juha Saarinen