Metsästys sai lisää harrastajia vapaa-ajan lisääntyessä ja Suomen vaurastuessa. Liiton tarjoamille palveluille, kuten tarvikemyynnille ja kursseille oli entistä enemmän kysyntää. Keskusjärjestön ja liiton väliset roolit selkiytyivät vähitellen: Keskusjärjestö jäi osaksi riistahallintoa. 1960-luvulla käydyn myrskyisen selviytymistaistelun jälkeen koitti seesteisempi 70-luku. Liiton asema vakiintui, eikä sen tulevaisuus ollut enää uhanalainen. Metsästys muuttui Suomen vaurastuessa entistä laajempien kansalaispiirien harrastukseksi. Vapaa-ajan lisääntyessä yhä useammilla oli myös aikaa monipuoliseen harrastustoimintaan. Liiton jäsenmäärä kasvoi tasaisesti koko vuosikymmenen. Lauri Karjalaisen jälkeen toiminnanjohtajana aloitti nuori Juha K. Kairikko. Asema keskusjärjestön varjossa ei vaikuttanut liiton piiriorganisaatioon ja järjestökulttuuriin. Liitto koostui metsästysseuroista, kuten ennenkin. Se oli sen suurin vahvuus, takuu olemassaololle ja tulevalle menestykselle. Suomalainen metsästys tapahtui seurojen puitteissa ja kun liitto onnistui torjumaan mahdolliset valtausyritykset, niin MKJ oli tuomittu jäämään julkisen hallinnon organisaatioksi ja Metsästäjäliitolla asema metsästäjien etujärjestönä kehittyi. 1970-luvulla liiton roolia metsästäjien etujärjestönä ei silti vielä täysin tunnustettu. Suhteet Keskusjärjestöön pysyivät ongelmallisina, mutta ei liittoa arvostettu virkamieskunnan piirissäkään. Liitto oli myös taloudellisesti köyhä verrattuna julkisrahoitteiseen Keskusjärjestöön. Kiinnostus metsästysampumalajeja kohtaan kasvoi jatkuvasti. Ne koettiin jokamiehen urheilulajiksi, johon osallistumiskynnys oli matalampi kuin varsinaiseen kilpaurheiluun. Urheilumuotona metsästysammuntakisat on verrattavissa tuohon aikaan suosittuihin työpaikkojen välisiin puulaakisarjoihin lentopallossa ja jalkapallossa. Kilpailutoiminnan pyörittämisestä tuli yhä tarkeämpi osa liiton toimintaa. Vireä julkaisutoiminta jatkui. Toimitettiin oppaita ja Urheilumetsästys-lehti sai Kairikon toiminnanjohtajakaudella uuden värikkään ilmeen. 1970-luvulla liitto pyöritti menestyksellä myös riistanhoidon opintokerhotoimintaa, joka saatiin Opintotoiminnan Keskusliiton tuen piiriin Kerhojen paikallisia järjestäjiä olivat metsästysseurat. Yleinen vaurastuminen ja tekninen kehitys toi tarjolle metsästäjille räätälöityjä tarvikkeita. Metsästäjäliitto vastasi maaseudulla asuvien jäsenistönsä odotuksiin perustamalla Oy Eräkontti Ab:n, postimyyntiliikkeen, joka välitti metsästys- ja erätarvikkeita. Eräliikkeen pyörittäminen toi mukanaaan paljon työtä, mutta lisäsi myös liiton keskustoimiston ja jäsenistön yhteydenpitoa. Uusi toiminnanjohtaja tuo liittoon uutta ilmettä, mutta suhde keskusjärjestöön pysyy vaikeana Liiton haitariesitteiden kansia 1970-luvulta. Kuva: Suomen Metsästysmuseo Kairikon kaudella Urheilumetsästys-lehti sai uuden ilmeen ja alkoi muistuttaa aikakauslehteä järjestötiedotteen sijaan. Vertaamalla Urheilumetsästyksen kansikuvia vuosilta 1972 ja 1974 näkee eron. Kun vuoden 1972 -lehden kannessa on julkaistu puheenjohtajan juhlapuhe kokonaisuudessaan niin vuoden -74 kuva erämetsistä ja metsästäjästä. Liitto ryhtyi 1970-luvulla järjestämään kaksipäiväisiä koulutuspäiviä piirien puheenjohtajille ja toiminnanjohtajille. Ohessa ruskealle, taljan muotoon leikatulle nahkapalalle painettu ruokalista liiton koulutuspäiviltä Kuopiosta 17.-18.1.1976. Herkullinen menu: Pilkkimiehen toiveuni hyytelössä; Harhalaaki voissa paistettuna, tykötarpein varustettuna; Lämmikettä jäädykkeenä. Kielen kirvoittajina Genever Bokma, Bordeaux Ronge, Leacock Saint John. Klikkaa kuvia suuremmaksi. Kuuntele äänite Eräneuvos Juha K. Kairikko muistelee Metsästäjäliiton ja Metsästäjäin Keskusjärjestön suhteiden tilaa 1970-luvun alussa. Äänite: Metsästyksen muistitieto/Suomen Metsästysmuseo. Valitettavasti selaimesi ei tue tätä audiomuotoa Metsästäjäliitto tuotti 1970-luvulla itsestään lyhytelokuvan, jossa esiteltiin liiton toimintaa, ajanmukaista riistanhoitoa ja metsästystapoja. Elokuva on kestänyt hyvin aikaa oivana dokumenttina 70-luvun Metsästäjäliitosta. Kesto 3.08 min. Kuvaus Matti Loponen. Suomen Metsästäjäliitto/Suomen Metsästysmuseo. Alkuperäisen elokuvan kesto 15.27 min. Riistanhoidosta valistetaan Ensimmäinen sivu riistanhoitotoimikunnan pöytäkirjasta vuodelta 1978 ja Turha Toivo-seuran perustaman riistanhoidon opintokerhon perustamisilmoitus. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/ Suomen Metsästysmuseo Metsästäjäliiton perusti 70-luvulla julkaisusarjan Suomen Metsästäjäliiton Eräkirjasto julkaisutoimintaansa jäntevöittääkseen. Sarjan aloitti Riistanhoidon opas vuonna 1972, josta otettiin peräti viisi painosta. Oppaan valinta sarjan aloitusjulkaisuksi kertoo riistanhoidon arvostuksen kasvusta. Minkkejä koetettiin hävittää luonnosta. Kuvassa Minkinpyynnin opas vuodelta 1976. Kuva: Suomen Metsästysmuseo Riistanhoidon harrastus yleistyi 1970-luvulla. Teerien ruokintapaikka 1970-luvun alussa. Kuva: Suomen Metsästysmuseo Klikkaa kuvia suuremmaksi. Metsästäjäliitosta Suomen suurimman masssaurheilutapahtuman järjestäjä Metsästysampumasääntövihon kansi vuodelta 1975. Liitto joutui kilpailuja järjestäessään laatimaan niille myös säännöt. Sääntöjen suunniteltiin yhdessä Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliiton ja Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa. Valmistelu vei runsaasti aikaa ja kilpailujärjestelyt kaikkiaan työllistivät henkilökuntaa paljon. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/ Suomen Metsästysmuseo. Hirvenhiihdon SM-kilpailut ovat käynnissä Otanmäessä Vuolijoella (nyk. Kajaani) vuonna 1971 tai 1973. Hyvinkäällä järjestettyjen hirvenhiihdon SM-kisojen ohjelmalehtisen kansi vuodelta 1970 ja Säkylässä järjestettyjen metsästysammunnan SM-kisojen ohjelmalehtisen kansi vuodelta 1974. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/Suomen Metsästysmuseo Oy Eräkontti Ab perustetaan – metsästystarvikkeiden postimyynti alkaa Lehti-ilmoitus Eräkontin metsätyshaalarista. Kuva: Suomen Metsästysmuseo. Toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko esittelee Eräkontin menestystuotetta metsästyshaalaria. Kuva: Suomen Metsästysmuseo Kuuntele äänite Eräneuvos Juha K. Kairikko muistelee miten metsästyshaalari tuli Eräkontin tuotevalikoimaan. Äänite: Metsästyksen muistitieto/Suomen Metsästysmuseo. Valitettavasti selaimesi ei tue tätä audiomuotoa Vuosikymmenen metsästäjäliittolainen: Juha K. Kairikko – liiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Liiton johto nuorentui merkittävsti, kun Lauri Karjalainen luovutti toiminnanjohtajan tehtävät Juha K. Kairikolle (s. 1946) vuonna 1973 ja Arto H. Virkkunen puheenjohtajan tehtävät Raimo Kaunistolle (1934–1982) vuotta myöhemmin. Kairikosta tuli pitkän 36 vuotta kestäneen toiminnanjohtajakautensa myötä näkyvin ja tunnetuin metsästäjäliittolainen. Karikko työpöytänsä ääressä. Hän otti toiminnanjohtajan tehtävät vastaan 1.6.1973. Kuva: Jarmo Matilainen/Suomen Metsästysmuseo Kuuntele äänite Kiinteistöneuvos Paavo Ruusuvuori (liiton pj. 1992–1999) muistelee Juha K. Kairikon valintaa liiton toiminnanjohtajaksi. Äänite: Metsästyksen muistitieto/Suomen Metsästysmuseo. Valitettavasti selaimesi ei tue tätä audiomuotoa Historia-sivuston toimitus: Pekka Allonen / Suomen Metsästysmuseo 1920-luku: Metsästäjille oma liitto 1930-luku: Metsästäjäliitto vakiinnuttaa asemansa 1940-luku: Jahtimailta sotakentille ja takaisin 1950-luku: Herrojen eräkerhosta metsästäjien joukkojärjestöksi 1960-luku: Vuoren huipulta laakson pohjalle ja taistellen ylös 1980-luku: Tiivistyvää yhteistyötä riistahallinnossa ja vilkasta kilpailutoimintaa 1990-luku: Eurooppaan ja kauemmaksikin 2000-luku: Edunvalvonnasta liiton päätehtävä 2010-luku: Sata vuotta metsästäjien asialla