1960-luvulla käydyn myrskyisen selviytymistaistelun jälkeen koitti seesteisempi 70-luku. Liiton asema vakiintui, eikä sen tulevaisuus ollut enää uhanalainen. Metsästys muuttui Suomen vaurastuessa entistä laajempien kansalaispiirien harrastukseksi. Vapaa-ajan lisääntyessä yhä useammilla oli myös aikaa monipuoliseen harrastustoimintaan. Liiton jäsenmäärä kasvoi tasaisesti koko vuosikymmenen. Lauri Karjalaisen jälkeen toiminnanjohtajana aloitti nuori Juha K. Kairikko.
Asema keskusjärjestön varjossa ei vaikuttanut liiton piiriorganisaatioon ja järjestökulttuuriin. Liitto koostui metsästysseuroista, kuten ennenkin. Se oli sen suurin vahvuus, takuu olemassaololle ja tulevalle menestykselle. Suomalainen metsästys tapahtui seurojen puitteissa ja kun liitto onnistui torjumaan mahdolliset valtausyritykset, niin MKJ oli tuomittu jäämään julkisen hallinnon organisaatioksi ja Metsästäjäliitolla asema metsästäjien etujärjestönä kehittyi. 1970-luvulla liiton roolia metsästäjien etujärjestönä ei silti vielä täysin tunnustettu. Suhteet Keskusjärjestöön pysyivät ongelmallisina, mutta ei liittoa arvostettu virkamieskunnan piirissäkään. Liitto oli myös taloudellisesti köyhä verrattuna julkisrahoitteiseen Keskusjärjestöön.
Kiinnostus metsästysampumalajeja kohtaan kasvoi jatkuvasti. Ne koettiin jokamiehen urheilulajiksi, johon osallistumiskynnys oli matalampi kuin varsinaiseen kilpaurheiluun. Urheilumuotona metsästysammuntakisat on verrattavissa tuohon aikaan suosittuihin työpaikkojen välisiin puulaakisarjoihin lentopallossa ja jalkapallossa. Kilpailutoiminnan pyörittämisestä tuli yhä tarkeämpi osa liiton toimintaa.
Vireä julkaisutoiminta jatkui. Toimitettiin oppaita ja Urheilumetsästys-lehti sai Kairikon toiminnanjohtajakaudella uuden värikkään ilmeen. 1970-luvulla liitto pyöritti menestyksellä myös riistanhoidon opintokerhotoimintaa, joka saatiin Opintotoiminnan Keskusliiton tuen piiriin Kerhojen paikallisia järjestäjiä olivat metsästysseurat.
Yleinen vaurastuminen ja tekninen kehitys toi tarjolle metsästäjille räätälöityjä tarvikkeita. Metsästäjäliitto vastasi maaseudulla asuvien jäsenistönsä odotuksiin perustamalla Oy Eräkontti Ab:n, postimyyntiliikkeen, joka välitti metsästys- ja erätarvikkeita. Eräliikkeen pyörittäminen toi mukanaaan paljon työtä, mutta lisäsi myös liiton keskustoimiston ja jäsenistön yhteydenpitoa.
Uusi toiminnanjohtaja tuo liittoon uutta ilmettä, mutta suhde keskusjärjestöön pysyy vaikeana
Kuuntele äänite
Metsästäjäliitto tuotti 1970-luvulla itsestään lyhytelokuvan, jossa esiteltiin liiton toimintaa, ajanmukaista riistanhoitoa ja metsästystapoja. Elokuva on kestänyt hyvin aikaa oivana dokumenttina 70-luvun Metsästäjäliitosta.
Kesto 3.08 min. Kuvaus Matti Loponen. Suomen Metsästäjäliitto/Suomen Metsästysmuseo. Alkuperäisen elokuvan kesto 15.27 min.
Riistanhoidosta valistetaan
Metsästäjäliitosta Suomen suurimman masssaurheilutapahtuman järjestäjä
Oy Eräkontti Ab perustetaan – metsästystarvikkeiden postimyynti alkaa
Kuuntele äänite
Vuosikymmenen metsästäjäliittolainen: Juha K. Kairikko – liiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja
Liiton johto nuorentui merkittävsti, kun Lauri Karjalainen luovutti toiminnanjohtajan tehtävät Juha K. Kairikolle (s. 1946) vuonna 1973 ja Arto H. Virkkunen puheenjohtajan tehtävät Raimo Kaunistolle (1934–1982) vuotta myöhemmin. Kairikosta tuli pitkän 36 vuotta kestäneen toiminnanjohtajakautensa myötä näkyvin ja tunnetuin metsästäjäliittolainen.
Kuuntele äänite
Historia-sivuston toimitus: Pekka Allonen / Suomen Metsästysmuseo