Jahtimediasta löydät monta hyvää vinkkiä niin ampumaturvallisuuteen, ampumatukien käyttöön, parempiin kivääriosumiin kuin haulikon perän oikeaan mitoitukseenkin. 

Turvallisuus

Neljä ehdotonta aseturvallisuussääntöä

Turvallinen paluu ampumaharjoittelun pariin

Metsästysammunnan koulutus tuo tarkempia riistalaukauksia 

Ampumatuki tuo varmuutta laukaukseen

Kuuntele Jahti-ilta -podcast turvallisuudesta

Kivääriammunta

Kiväärin huolto

Kiväärin kohdistus - katso video

Näillä vinkeillä pääset kohti parempia kivääriosumia

Kiväärin kohdistus - katso video

Haulikkoammunta

Haulikon huolto ja puhdistus 

Millainen haulikko sopii naiselle tai nuorelle?

Haulikon perän mitoitus - katso video

Sopivalla haulikolla osuu helpommin

Aseen säilytys ja kuljetus

Säilytä ase ja patruunat oikein

Kuljeta asetta oikein autossa
 

Turvallista ja aktiivista harjoittelua!

Voit joko jättää trofeen arvosteluun, tai käyttää sitä paikan päällä sovittuna ajankohtana. Ennakkoilmoittautuminen vaaditaan, sillä arvosteluja pystytään tekemään rajattu määrä. Toimi näin:

Jätä trofee Riihimäelle etukäteen

22.-23.7. kello 9:00-16:00 trofeen jättö arvosteluun. Vastaanotto liiton toimistolla (ilmoittaudu ennakkoon). Huomioi, että trofeet tulee tuoda paikan päälle Riihimäelle: emme vastaanota postitse tms. lähetettyjä lähetyksiä.

Tai tule sovittuna aikana

24.7. non stop -arvostelu, jossa tähän ennakkoon ilmoittautunut saa kellonajan, jolloin trofee arvostellaan. Osallistuja tuo ja vie trofeen samalla kertaa.

25.7. ennakkoon tuotujen trofeiden arvostelu

26.-27.7. kello 9:00-16:00 välisenä aikana ennakkoon tuotujen trofeiden nouto.

Hinta 30 euroa, joka maksetaan käteisellä paikan päällä tasarahalla. Tulosta ja täytä oheinen lomake trofeen mukaan. Lomakkeita saatavilla myös toimistolta. Kirjoita tai kiinnitä nimesi myös trofeeseen.

Paikka: Metsästäjäliiton toimisto, Kinturinkuja 4, 11101 Riihimäki

Ilmoittautuminen: Ari Anttila, 040 738 5510

Trofeista tehdään virtuaalinäyttely liiton sivuille, jota varten ne valokuvataan mittauksen yhteydessä.

Joulukuussa 2021 ja tammikuussa 2022 ovat seuraavat arvonnat. Niiden palkinnot ja osallistumisohjeet löydät alta.

Arvonnassa voittaneet seurat:

Leikkuulautasetin (arvo 195 €/ setti) voittivat:

Hämeenläänin Metsästysseura

Eken Erä

Sommaröarnas Jf

Otsamon Erä

Riistaveden Metsästysyhdistys

Suden Suntin Erä

Metsästyskerho Rmk-60

Niinikon Erä

Koskenpään Eräpojat

Veitsisetin (arvo 50 €/ setti) voittivat:

Porin Metsästysseura

Pellesmäen Metsäveikot

Hiitan Metsästysseura

Kankaantaan Metsästysseura

Keski-Hollolan Metsästysseura

Metsästysseura Kiihtelys

Ahmapuron Erä

Villen Riista- Ja Eränkävijät

Pohjois-Elimäen Metsästysyhdistys

Kairin Erä Ja Kala

Ilomantsin Erämiehet

Äänekosken Metsästysseura

Hamulan Paukku

Saaren Riistamiehet

Virkkulan Erämiehet

Toinen arvonta

Kun metsästysseuran jäsentiedoissa 80 % jäsentensähköpostiosoitteista on rekisterissä 31.12.2021 mennessä, osallistuu seura automaattisesti arvontaan.

Palkinnot:

•  Premium Maxi+ Lihamylly, arvo n. 750 €
•  Foodmaster+ Duo 50x2 kammiovakuumikone + 100 kpl sileitä 300x400 vakuumipusseja,arvo n. 2 050 €
• 5 kpl leikkuulautasettejä, setissä 4 lautaa, arvo n. 195 €/ setti.

Pääpalkintohaku

Kaikki vuoden loppuun mennessä 80 % jäsentensä sähköpostiosoitteista rekisteriin saaneet seurat saavat osallistua pääpalkintohakuun. Pääpalkinto on noin 11 000 € arvoinen metsästys- ja ammuntasimulaattori, jonka SimWay Suomi on lahjoittanut Metsästäjäliitolle 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Haussa seuran tulee kertoa miten käyttäisi laitteistoa.

Hakuohjeet lähetetään kaikille osallistumisoikeudellisille. Liiton ja SimWayHuntin palkintoraati valitsee ampumasimulaattorin uuden omistajan tammikuussa 2022.

Lue lisää >>

Etelä-Hämeen piirin puheenjohtaja Kimmo Salo ja kilpailunjohtaja Kari Kuparinen kutsuvat kaikki Suomen Metsästäjäliiton piirit ja niiden jäsenet osallistumaan Metsästäjäliiton kesälajien SM-kilpailuihin Lopelle 22.-25.7.2021.

Kilpailun järjestää Etelä-Hämeen piiri ja järjestelyistä vastaa Lopen ampumaratayhdistyksen ry:n jäsenseurat. Kilpailupaikka on Lopen ampumaurheilukeskus.

Kilpailuohjeet toimitetaan mahdollisimman pian. Ohjeesta käy ilmi tarkemmat aikataulut. Ilmoittautumiset kilpailuihin tapahtuvat kootusti piirien kautta.

Esikisat järjestetään lauantaina 3.7. Lopen ampumaurheilukeskuksessa

Esikisoihin voivat osallistua kaikki Suomen Metsästäjäliiton jäsenet. Ilmoittautumiset esikilpailuihin 30.6.2021 mennessä sähköpostilla metsastysammunnat2021gmail.com tai tekstiviestillä numeroon 045 652 8782.

Vastauksena vuoteen 2030 ulottuvaan EU:n biodiversiteettistrategiaan FACE  julkisti uuden biodiversiteettimanifestinsa. Se on Euroopan ensimmäinen näyttöön perustuva foorumi, joka osoittaa, miten Euroopan metsästäjät säilyttävät luonnon monimuotoisuutta.

BiodiversityManifesto.com-sivustolla ylläpidettävä foorumi on uusi käyttäjäystävällinen alusta, joka sisältää tietoa metsästykseen liittyvistä suojelualoitteista kaikkialla Euroopassa.

Merkittävä ja kasvava tietokanta, joka kattaa yli 470 metsästykseen liittyvää suojeluhanketta, osoittaa metsästäjien ponnistelujen merkityksen suojelualueilla ja niiden ulkopuolella monien erilaisten luontotyyppien ja lajien kohdalla.

Metsästäjäliiton 100-vuotisen historian varrella on tapahtunut paljon ja sen kulkijoilla on kerrottavanaan monia hienoja tarinoita. Tätä yhteistä eräpolkua juhlistamaan olemme kehittäneet juhlavuodeksi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan kanssa ihan oman oluen.

Juhlaolut on kevyesti, mutta peruslagereita vahvemmin humaloitu vaalea täysmallasolut, joka sopii moneen makuun. 

Metsästäjä-olut on saatavissa hyvin varustelluista kaupoista kautta maan S-ryhmän myymälät
Keskon päivittäistavarakaupat
Minimanit
 

Rajoitusehdotuksen suurimmat ongelmat liittyvät siihen, että lyijyn kulkeutumisriskin hallitsemista ei ole ymmärretty. Esityksessä ei ole huomioitu myöskään tieteellisiin tutkimuksiin perustuvia, parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden mukaisia toimenpiteitä, joilla ampumaradoilla voidaan jo nykyisellään estää lyijyn kulkeutuminen ratarakenteista maaperään.

Havainnollistaakseen ampumaratojen merkitystä sekä ympäristönsuojelun perusperiaatteita ja lyijyhallintakeinoja Metsästäjäliitto on tehnyt yhdessä Ampumaurheiluliiton ja muiden ampumaharrastusalan toimijoiden kanssa ampumaradoista videon. Sen tavoitteena on kertoa ampumaratojen merkityksestä paitsi kemikaalivirastolle myös kaikille muille. Lyijyrajoitusehdotus tarkoittaisi sitä, että valtaosalla ampumaradoista harjoittelu loppuisi kokonaan tai ratojen ylläpitämisen kustannukset nousisivat huimasti, jolloin harjoittelu vaikeutuisi ja vähenisi.

Kemikaaliviraston lyijyrajoitusesityksen tavoitteena on suojella ihmisiä ja ympäristöä lyijyn haitoilta. Tämä tulee voida tehdä vähentämättä ampumaurheilua ja metsästystä. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa samanaikaisesti vain, kun lyijyn käytöstä päätetään ratakohtaiseen riskinarvioon perustuen ja paikalliset olosuhteet huomioiden.

Lisätietoja: 
Lue Suomen ampumaurheiluliiton tiedote: https://www.ampumaurheiluliitto.fi/2021/06/18/ampumaurheiluliitto-kemikaaliviraston-lyijyrajoitusesityksessa-paljon-korjattavaa/
 

Suomenkielisen tekstityksen saat päälle, klikkaamalla videosta kohtaa "tekstitykset".

Kanta-Hämeen koronatilanne on ollut vaikea, mutta viime ajat on menty parempaan suuntaan. Kilpailuiden järjestämisestä on keskusteltu niin AVIn kuin alueen tartuntatautilääkärin kanssa ja estettä kilpailuiden järjestämiselle ei ole ollut.

Lopen SM-kilpailut ovat Suomen Metsästäjäliiton ja samalla Sakon 100-vuotisjuhlakilpailut. Metsästysammunnan SMkilpailuissa ratkaistaan metsästyshaulikon ja -trapin sekä metsästyshirven- ja luodikon Suomen mestarit. Kesäkisoissa on kultaisia mitaleita tarjolla yhteensä 96 ja hopeisia sekä pronssisia mitaleita yhtä monta.

Virallinen kilpailukutsu piireille lähetetään ensi viikolla. Kilpailuohjeistus löytyy myös ensi viikolla smlkilpailut.fi-sivustolta.

Esikisat järjestetään Lopella 3.7.2021. Lue lisää >> metsastajaliitto.fi/uutiset/sm-loppi

Paikalliset toimijat MTK Häme, alueen metsänhoitoyhdistykset sekä Suomen Metsästäjäliitto ja sen Etelä-Hämeen piiri sekä alueen riistanhoitoyhdistykset eroavat Evon tiedekansallispuistoryhmästä tyytymättöminä valmisteluprosessiin. Toimijat vaativat Evon kehittämistä retkeilyalueena. Tiedekansallispuisto-käsite on jäänyt irralliseksi käsitteeksi vailla sisältöä koko kansallispuistohankkeen ajaksi. Ympäristöministeriön toimeksianto alueelliselle työryhmälle ei mahdollistanut vapaata ajattelua täysin uudenlaisen kansallispuistoajatuksen luomiselle.

Evon alueen maanomistajille keväällä tehdyn kyselyn perusteella enemmistö kiinteistöjen omistajista vastusti hanketta tai näki siinä enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Kansallispuiston mahdollisen toteutumisen pelättiin lisäävän erityisesti hirvieläin- ja kirjanpainajatuhoja reuna-alueen yksityismetsissä sekä paineita metsien tulevaa käyttöä kohtaan. Huolta aiheutti myös metsästyksen loppuminen alueella ja siitä aiheutuvat haitat maa- ja metsätaloudelle. Lähes 90 % kyselyyn vastanneista maanomistajista toivoi, että kansallispuistoesityksen rinnalla Evon kehittämisen yhteydessä mietittäisiin myös muita vaihtoehtoja. Taustoittavassa työryhmässä yksityisteiden kunnossapidosta sekä kiinteistöille kuuluvista tieoikeuksista on käyty keskustelua pintapuolisesti.

Evon retkeilyalue on Etelä-Suomen suurin metsästysalue niin maattomille kuin metsästysseuroihin kuulumattomille metsästäjille. Alueelle myydään vuosittain 1000 pienriistan metsästyslupaa. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä toimii useita metsästysseuroja. Ympäristöministeriö rajasi tehtäväksi annossaan metsästyksen ulos puistohankkeesta, vaikka metsästys on kestävää luonnonvarojen hyödyntämistä. Hirven metsästyksen vaikeutuminen heikentäisi metsien puulajien luontaista moninaisuutta ja metsäluonnon monimuotoisuutta. Puulajiston yksipuolistuminen vaarantaisi myös metsien ilmastokestävyyttä. Lisäksi hirvieläinkolarien riski kasvaisi.

Hallinnollisesti Evon tiedekansallispuistohanke on epäonnistunut. Työ on sidottu ympäristöministeriön toimeksiantoon sekä hyvin kireään valmisteluaikatauluun, mitkä käytännössä estävät uudenlaisen kansallispuiston suunnittelun sekä paikallisten ihmisten osallistamisen ja sitouttamisen.

Ympäristöministeriö osoitti alueellisen työryhmän vetovastuun aluksi kansallispuistohanketta ehdottaneille Kentällä-työryhmälle ja sittemmin Helsingin yliopistolle. Hankkeen tasapuolinen valmistelu ei ole mahdollista, jos valmistelusta vastaa kansallispuistoa ehdottanut taho. Asiasta on tehty valitus oikeuskanslerille.

Työryhmän kokoonpano oli alun alkaen tasapainoton paikallisen edustuksen ja erityisesti maanomistajien edustuksen puuttumisen vuoksi. Työryhmän työ on ollut hapuilevaa ja ohjailevaa. Työn tekoon ei laadittu sisältösuunnitelmaa, työssä ei ole tehty lisäselvityksiä kuten aluetalouslaskelmia eikä työllä ole kokousaikakalenteria. Kokouksiin on tuotu uutta aineistoa juuri ennen kokouksia. Kokouspöytäkirjoja ei ole toimitettu kuin vasta myöhemmin tiedustelujen jälkeen. Metsästäjätahon jättämää metsästystä koskevaa vaihtoehtoista ehdotusta ei otettu käsiteltäväksi. Ryhmän puheenjohtajan toiminta on koettu puolueelliseksi. Kuulemistilaisuuksia on järjestetty, mutta kuulemisten sisällöllä ei ole ollut painoarvoa päätöksenteossa.

Tieteen ja tutkimuksen tekeminen onnistuu hyvin valtion retkeilyalueella, mitä osoittaa metsätalouden ja riistatalouden tutkimus alueella jo 150 vuoden ajan. Monipuolinen metsän hoitomenetelmiä ja niiden ekologisia vaikutuksia koskeva tutkimus alueella on myös jatkossa ensiarvoisen tärkeää. Myös kohdekohtainen lisäsuojelu on mahdollista toteuttaa ilman kansallispuistoa.

Valtion retkeilyalueen ja suunnitellun tiedekansallispuiston välillä ei ole tehty vertailua esimerkiksi aluetalousvaikutusten osalta. Evon retkeilyalueelle on juuri laadittu uusi kehittämissuunnitelma, jonka toimeenpano nostaisi Evon merkittävyyttä retkeilyalueena entisestään. Retkeilyalueena Evo houkuttaa alueelle jo nyt 80000 kävijää vuosittain. Paikalliset toimijat katsovat, että Evoa tulee kehittää jatkossakin retkeilyalueena.

Lisätietoa työryhmätyöhön osallistuneilta paikallisilta toimijoilta (aakkosjärjestyksessä):

Kanta- ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykset: työryhmän jäsen Asta Sarkki, puh. 040 148 9933

Lammin, Asikkalan ja Padasjoen riistanhoitoyhdistykset: työryhmän jäsen Ville Sipilä, puh. 050 3659953

MTK Häme ry: työryhmän jäsen Veli-Antti Silpola, puh. 0400 560 418

Suomen Metsästäjäliitto ry ja Suomen Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piiri ry: työryhmän jäsen Chris Karppinen, puh. 050 4441026

Maa- ja metsätalousministeriön asettamat työryhmät esittävät, että suden kannanhoidollisesta metsästyksestä tehdään viisivuotinen kokeilu, jos susikanta on suotuisalla suojelutasolla. Ministeriö arvioi mahdollisuudet sallia metsästys sen jälkeen, kun Luonnonvarakeskus on julkaissut suden suotuisan suojelutason viitearvojen väliraportin.

Työryhmäraportissa kuvataan keskeiset edellytykset suden kannanhoidollisen metsästyksen avaamiselle, työryhmien esitys perusteeksi metsästykselle sekä siihen liittyviksi toimenpiteiksi. Pohjana on erityisesti EU-tuomioistuimen suden kannanhoidollista metsästystä koskeva ennakkoratkaisu vuodelta 2019. 

Lue lisää:
https://mmm.fi/-/raportti-suden-kannanhoidollisen-metsastyksen-edellytyksista-valmistui