Lue uuteen asetukseen sisältyvät muutokset Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta https://mmm.fi/-/metsastysasetukseen-muutoksia

”Suomen Metsästäjäliitolla on iso merkitys kestävän ja eettisen riistanhoidon ja erityisesti järjestäytyneen metsästyksen perustan luomisessa”, totesi Metsästäjäliiton järjestämässä Metsästäjäpäivässä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tervehdyspuheenvuorossaan.

Päivä koostui useammasta teemasta, joista eniten kiinnostusta herätti Aseet ja ammunta -osio, jossa keskityttiin erityisesti EU:n suunnalta tulevien lyijyrajoitusten vaikutuksiin. Vaikka tilanne todettiin kinkkiseksi etenkin metsästysammunnan harjoittelulle, on vaikea tilanne lisännyt vuoropuhelua.

Kannanhoidollinen metsästys aloittaminen vaatii pitävät perusteet

Päivän aikana kävi selväksi, että susia koskevassa päätöksenteossa on hyvä tiedostaa sekä sosiaaliset, poliittiset että ekologiset näkökulmat. On ensiarvoisen tärkeää miettiä kansainvälisten vaatimusten ja paikallistason tarpeiden yhteensovittamista. Tärkeäksi nähtiin se, että suden DNA-näytteitä kerättiin talven aikana yli 1000 ja niistä saatava tieto tulee olemaan tärkeässä roolissa, kun tehdään päätöksiä kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta.

Haapaveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anri Kolehmainen toi päivään kuulumiset Haapavedeltä, jossa on turvattu lasten koulumatkoja järjestämällä ylimääräisiä koulukyytejä. ”Kuntalaiset ovat olleet erittäin huolissaan ja pelkäävät, koska sudet rajoittavat heidän elinpiiriään”, Kolehmainen sanoi.

Yhteistyö tärkeää

Metsästäjäpäivässä korostui myös kansainvälinen yhteistyö Pohjoismainen ja ylipäätään eurooppalainen yhteistyö on tärkeää. Lyijyrajoitukset ja sudet puhuttavat monissa maissa. Kaikkien näiden tutkimuksessa, kantojen hoidossa ja vieraslajien torjunnassa ei yksi maa voi tehdä määräänsä enempää.

Metsästäjäpäivä yksi liiton 100-vuotisjuhlavuoden päätapahtumista

Tapahtuma oli yksi Metsästäjäliiton 100-vuotisjuhlavuoden päätapahtumista. Päivän aikana Metsästäjäpäivillä kävi noin 500 osallistujaa ja keskustelu päivän aikana oli vilkasta. Voit käydä tutustumassa 15.4.2021 pidettyjen Metsästäjäpäivien ohjelmaan . Tallenne ohjelmasta saatavilla pian. Mukavia hetkiä Metsästäjäpäivien esitysten parissa vielä näin jälkikäteenkin!

 Lisätietoja:

Jaakko Silpola, puh.  050 406 4836, etunimi.sukunimimetsastajaliitto.fi ()

Ohjelmassa on luvassa monipuolisia asiantuntija-alustuksia, keskusteluja, äänestyksiä ja vastauksia yleisön kysymyksiin ajankohtaisista aiheista.

Päivitetyn ohjelman löydät Metsästäjäpäivän sivuilta, tervetuloa tutustumaan päivän laajaan tarjontaan.

Tapahtumapäivänä ohjelmaa voi katsella tästä linkistä (toiminnassa vain torstaina 15.4. kello 9:00-15:00).

Suomen Yleinen Metsästäjäliitto perustettiin tasan sata vuotta sitten Helsingin Seurahuoneella 24.4.1921. Uuden liiton keskeisin tavoite oli luoda järjestystä jahtimaille, edistää metsästyslakien kunnioitusta ja hyviä metsästystapoja sekä valistaa metsästäjiä riistanhoidon tärkeydestä. Metsästäjäliitto hoitaa yhä näitä samoja tehtäviä, joita varten se perustettiin sata vuotta sitten.

Miksi jäsenten sähköpostiosoitteet kannattaa lisätä rekisteriin?

• Jäsenlaskujen lähettäminen sähköpostitse on seuralle maksutonta.
• Seuran sisäiset viestit ja kokouskutsut kulkevat nopeasti ja helposti sähköpostilla.
• Metsästäjäliiton ajankohtaiset edunvalvonnan tiedotteet ja viestit jäseneduista lähetetään suoraan jäsenille.
• Sähköpostiosoite mahdollistaa OmaMetso-asiointipalvelun käyttöönoton.

Jäsen! Päivitä ja täydennä omat yhteystietosi kätevästi verkkosivuillamme: metsastajaliitto.fi/osoitteenmuutos. Tiedot siirtyvät automaattisesti jäsenrekisteriin.

Kannustuksena arvomme kaikkien jäsenrekisterinsä tiedot kuntoon saaneiden seurojen kesken hienoja palkintoja:

Kun metsästysseuran jäsentiedoissa 80 % jäsenten sähköpostiosoitteista on rekisterissä 31.12.2021 mennessä, osallistuu seura automaattisesti arvontaan.

Palkinnot:

• Premium Maxi+ Lihamylly, arvo n. 750 €
• Foodmaster+ Duo 50x2 kammiovakuumikone + 100 kpl sileitä 300x400 vakuumipusseja, arvo n. 2 050 €
• 5 kpl leikkuulautasettejä, setissä 4 lautaa, arvo n. 195 €/ setti.

Pääpalkintohaku

Kaikki vuoden loppuun mennessä 80 % jäsentensä sähköpostiosoitteista rekisteriin saaneet seurat saavat osallistua pääpalkintohakuun. Pääpalkinto on noin 11 000 € arvoinen ampumasimulaattori, jonka SimWayHunt on lahjoittanut Metsästäjäliitolle 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Haussa seuran tulee kertoa miten käyttäisi laitteistoa. Hakuohjeet lähetetään kaikille osallistumisoikeudellisille. Liiton ja SimWayHuntin palkintoraati valitsee ampumasimulaattorin uuden omistajan tammikuussa 2022.

Kasvaneesta saalismäärästä huolimatta peurakanta on Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan kasvanut edelleen noin 15 prosentilla. Kasvu on voimakkainta ennestään jo tiheillä alueilla. Kanta-arviomenetelmän kehittyessä on havaittu, että aiempi kanta-arvio ja viime kaudelle asetetut kaatotavoitteet olivat aliarvioita.

Tänä keväänä asetettiin ensimmäistä kertaa hirvitalousaluekohtaiset peurakantatavoitteet. Tavoitteet on asetettu yhteistyössä sidosryhmien ja metsästäjien kanssa. Ne tähtäävät selvästi nykyistä pienempään peuramäärään tiheän kannan alueilla lounaisessa Suomessa ja niiden toteutumisen arvioidaan edellyttävän kokonaisuudessaan jopa yli kolmanneksen viime vuotta suurempaa pyyntilupa- ja saalismäärää.

Valkohäntäpeuran metsästystä on pystytty lisäämään viime vuosina, mutta tulevalla kaudella saalismäärää on tarve nostaa vielä aiempaa voimakkaammin. Suomen riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset suunnittelevat hirvieläinverotusta alue- ja paikallistasolla ja kannustavat metsästysseuroja tutustumaan verotussuunnitelmiin ennen pyyntilupien hakemista.

Hirvieläinten pyyntilupia tulee hakea Suomen riistakeskukselta huhtikuun loppuun mennessä. Pyyntilupia ei ole mahdollista hakea enää tämän jälkeen. Onkin tärkeää mitoittaa haettava lupamäärä heti riittävän suureksi sekä hakea lupia yli arvioidun tarpeen ”pankkiluviksi”, joita voidaan ottaa käyttöön kauden edetessä.

Peurakannan leikkaamistavoitteeseen pääseminen tulee vaatimaan metsästäjiltä suuria ponnistuksia. Suomen riistakeskus ja Suomen Metsästäjäliitto etsivät ja tarjoavat keinoja metsästäjien ja metsästysseurojen jahtijärjestelyjen tukemiseen. Jo nyt käynnissä olevilla hankkeilla pyritään kehittämään ja tehostamaan saaliin käsittelyä ja tarkentamaan peurakannan arviointimenetelmää.

Lisätietoja:

Suomen Metsästäjäliitto järjestöpäällikkö Teemu Simenius, puh. 050 331 5330

Suomen riistakeskus riistapäällikkö Antti Impola, puh. 029 431 2321

Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä

Liitteet:

Kartta hirvitalousalueille tavoitteeksi asetetuista valkohäntäpeuratiheyksistä 2021 (PDF)

Luonnonvarakeskuksen arvioima valkohäntäpeuratiheys hirvitalousalueilla (PDF)

Metsästäjäliiton mukaan villisikakanta tulee pitää aktiivisella metsästyksellä pienenä. Villisika aiheuttaa tällä hetkellä suuria riskejä maataloudelle ASF:n eli afrikkalaisen sikaruton leviämisuhan takia.

Hankkeessa parannetaan metsästäjien edellytyksiä villisikakannan tehokkaaseen säätelyyn kouluttamalla metsästäjäkuntaa. Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuneilla metsästäjillä on riittävät tietotaidot villisian tehokkaaseen ja turvalliseen metsästykseen sekä turvalliseen saaliinkäsittelyyn. Metsästäjäliitto tekeekin hankkeessa yhteistyötä Ruokaviraston kanssa.

Metsästäjien koulutus on tarpeellista, sillä villisika on Suomessa uusi tulokas, minkä takia kokemus villisian metsästyksestä puuttuu toistaiseksi suurimmasta osasta Suomea. Ainoastaan kaakkoisrajan tuntumassa löytyy enemmän villisian metsästyskulttuuria. Villisian kuuluessa suurriistaan sen metsästys vaatii läpäistyn ampumakokeen ja asettaa tiettyjä vaatimuksia käytettävälle aseelle.

Tulee muistaa, että haavoittunut tai metsästystilanteessa stressaantunut villisika voi myös muodostaa uhan sitä jäljestävälle henkilölle ja käytettävälle metsästyskoiralle. Ruokinta auttaa merkittävästi pyynnissä, mutta sitä ei tule kuitenkaan harjoittaa kantaa kasvattavassa tarkoituksessa.

Sikaruton leviämistä tulee seurata herkeämättä

Afrikkalainen sikarutto uhkaa paitsi luonnonmukaista villisikakantaa myös koko siankasvatusta elinkeinona. Yksikin Suomessa havaittu tautitapaus vaarantaisi koko suomalaisen sianlihan viennin. Afrikkalainen sikarutto on EU:ssa ja Suomessa lakisääteisesti vastustettava eläintauti. ASF:n vastustaminen perustuu Ruokaviraston tekemiin riskinarvioihin. Koska afrikkalainen sikarutto leviää myös sikatuotteiden välityksellä, taudilla on suuria vaikutuksia sianlihan kauppaan. Mikäli ASF-tartunta todetaan maastossa, sen vuoksi määrätään rajoitusvyöhyke, joka vaikuttaa myös muuhun kun villisian metsästykseen.

Hankkeen toisena tavoitteena onkin varautua ASF:n leviämisen estämiseen, jos tauti varotoimista huolimatta pääsee Suomeen.  ”Tällä hetkellä tarvitaan metsästäjien ja muitten luonnossa liikkuvien tietoa villisian levittämien tautien vastustamisesta ja torjunnasta sekä luomalla oirehtivien tai kuolleina löytyneitten villisikojen havainnointi- ja viestintäjärjestelmää”, sanoo kenttämestari Karppinen.

Tilannetta tulee seurata jatkuvasti, sillä tautia on jo havaittu Baltian maissa ja Venäjällä. Afrikkalainen sikarutto on levinnyt Kauko-Itään ja hyvin nopeasti ympäri Eurooppaa. Tauti leviää suoraan sikojen kesken, mutta myös tavaroiden, sianlihan, sianlihatuotteiden ja sikaa sisältävien sivutuotteiden välityksellä.

Villisian saalismäärät kasvussa

Luken tuoreen arvion mukaan Suomessa oli kuluvan vuoden alussa noin 3 500 villisikaa. Villisikoja on koko Etelä-Suomessa. Tihein kanta on itäisellä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Villisian saalismäärät ovat olleet viime vuosina kasvussa. Viime vuonna saalis oli 1 211 villisikaa, kun edellisvuonna saaliiksi saatiin 863 villisikaa.

Jos seuranne toimintaa kuvatessa tulee mieleen joitain sellaisia sanoja kuten tasavertainen, nuoriso, maanomistajia huomioiva, paikallistoimintaa tukeva, hyvä esimerkki, uusi toimintatapa, historiallinen tai muuta vastaavaa, seuranne saattaisi hyvinkin olla juhlavuoden vuoden metsästysseura! Seuran tulee olla Metsästäjäliiton jonkin piirin jäsenseura. Jäsenyydestä seuran jäsenet saavat mm. Jahti-lehden, josta tiedät onko seurasi liiton jäsenseura.  

Voit ilmoittaa erinomaisen seurasi tai vaikka esimerkillisen naapuriseuran vuoden metsästysseuraehdokkaaksi seurasi Metsästäjäliiton piirille. Lähetä ehdotuksesi perusteluineen piirille 11.4.2021 mennessä.

Pitkään suunniteltu lyijyseminaari siirtyi koronan takia ja muuntui lopulta lyijywebinaariksi, jota johdettiin Metsästäjäliiton hermokeskuksesta Riihimäen Erätalolta. Webinaari järjestettiin, koska Euroopan unionissa on tällä hetkellä meneillään jo kaksi lyijyrajoitusehdotusta. Niistä ensimmäinen eli lyijyhauleja koskeva rajoitus astui voimaan jo 15. helmikuuta tänä vuonna. Tuosta päivämäärästä alkoi 2 tai 3 vuoden siirtymäaika, jonka pituus riippuu siitä, minkä rajoitusvaihtoehdon Suomi päättää ottaa käyttöön. Vaihtoehtoina on Ramsar-kosteikkoja koskeva lyijyhaulirajoitus tai totaalilyijyhaulikielto. Suomi tekee valinnan elokuun puoliväliin mennessä. Tätä ennen eri sidosryhmiä kuullaan päätöksen tiimoilta. Muun muassa Suomen Metsästäjäliitto on sitä mieltä, että Suomen tulisi valita Ramsar-vaihtoehto, vaikka kosteikkojen määritelmä on sen mukaan poikkeuksellisen laaja.

Toinen prosessi eli ns. totaalilyijykieltorajoitus alkoi 2019, kun komissio pyysi kemikaalivirastoa valmistelemaan rajoitusehdotuksen lyijyn käytöstä luodeissa, hauleissa sekä kalastuspainoissa. Kemikaalivirasto julkaisi ensimmäisen version rajoitusehdotuksesta helmikuun alussa. Raportti sisältää kaksi eri dokumenttia ja on noin 900 sivun pituinen. Tämä toisen vaiheen lyijyrajoitus koskee sekä lyijyhauleja myös muualla kuin Ramsar-kosteikoilla että kaikkia lyijyluoteja kaikissa ympäristöissä. Lue rajoituksesta tarkemmin.

Ongelma on suurempi luotiaseissa kuin haulikoissa, sillä esimerkiksi kupari on raaka-aineena noin kolme kertaa kalliimpaa kuin lyijy. Edullisten harjoitusluotien valmistaminen ei kerta kaikkiaan ole mahdollista.

Ongelmia metsästyksessä erityisesti reunasytytteisten patruunoiden ja kokovaippaluotien kanssa

Vaikka suurriistan metsästykseen on jo hyviä lyijyä korvaavia vaihtoehtoja, niin reunasytytteisten kohdalla tilanne ei ole sama. Lisäksi pohjolassa pienriistan metsästyksessä käytettävät kokovaippaluodit aiheuttavat ongelmia. Kokovaippaisia lyijyluoteja käytetään Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa yleisesti esimerkiksi metsäkanalintujen pyynnissä. Kuparivaippaan kääritty luoti ei jätä riistaan lyijyjäämiä, vaan se läpäisee kokonaisena linnun. Kokovaippaisen lyijyluodin hyväksi voidaan lukea myös sen hyvä tarkkuus, joka varmistaa eettisen riistalaukauksen. Pienoiskiväärille metsästyksessä lyijykielto on totaalinen kuolinisku, sillä lyijyluodin tarkkuutta ja toimivuutta ei voida saavuttaa millään vaihtoehtoisilla materiaaleilla.

Miksi lyijy halutaan pois ammuksista?

Kemikaalivirasto lähtee eri aineiden rajoitustoimiin silloin, kun se katsoo, että riskinhallintatoimet ovat tarpeen EU-tasolla. Kemikaaliviraston laskelmien mukaan lyijyä päätyy ympäristöön Euroopassa 91 000 tonnia vuodessa. Viraston mukaan 127 milj. lintua on vaarassa kuolla lyijymyrkytykseen ja yli 1 300 000 lintua vuodessa kuolee lyijyyn Euroopan alueella. Riistalihan kautta erityisesti nuoret ja lapset altistuvat viraston mukaan lyijylle ja sen aiheuttamille terveyshaitoille.

”Kaikki todisteet, joita on olemassa, pitää nyt tuoda esille”

Kemikaaliviraston tuorein ehdotus julkaistiin siis helmikuun alussa ja 24.3. alkaa kuusi kuukautta kestävä julkinen kuuleminen (public consultation), jossa arvioidaan ehdotuksen riskienhallintaa sekä sosioekonomisia vaikutuksia. Tänä aikana on mahdollista jättää erilaista päätöksenteossa tarvittavaa tietoa kemikaaliviraston käyttöön. Webinaarissa mukana olleet virkamiehet tarkensivat, että tällä hetkellä kaikki asiaan liittyvät kyselyt, tutkimukset ja selkeät laskelmat tulevat tarpeeseen, sillä pelkät eri tahojen esittämät huolet tai mielipiteet eivät riitä vakuuttamaan tieteellisiä komiteoita.

Kemikaalivirastossa ollaan lyijystä ymmärrettävästi huolissaan, sillä lyijyn ympäristövaikutukset ovat kiistattomat. Osallistujat totesivat , että rajoitukset koskettavat kaikkein kipeimmin ampumaratoja. ”Ampumaradat eivät Suomessa juurikaan lisää ympäristöön päätyvää lyijykuormitusta, ne eivät aiheuta linnuille myrkytyksiä eivätkä lapset ampumaradoilla syö riistalihaa”, tiivisti yksi osallistujista.

Kemikaaliviraston vaatimus kerätä radoilta lyijy pois yli 90 % tehokkuudella olisi todennäköisesti mahdotonta tai ainakin todella kallista. Suomessa on ampumaratoja tällä hetkellä noin 670 ja niitä ylläpidetään pääsääntöisesti talkoovoimin. Suomen nykyinen tiukka ympäristölupajärjestelmä varmistaa nykyään sen, ettei ampumaratatoiminnasta aiheudu riskejä ympäristölle. ”Jo nyt voidaan tehdä erilaisia lisäsuojauksia tai rajoittaa lyijyn käyttöä, mikäli ympäristöriskit sitä edellyttävät”, kiteytti Suomen ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Jaakkola, joka parhaillaan vetää kolmivuotista ampumaratojen ympäristölupahanketta. Luotiloukkupakolle ei ole mitään tieteellistä perustetta ja jatkossakin tulee voida käyttää lyijyä radoilla, joilla riskejä hallitaan parasta käyttökelpoista tekniikkaan noudattaen.

Ampumaratojen lyijykielto vaikuttaisi kaikkiin ampumaratoja käyttäviin ryhmiin, joita ovat mm. reserviläiset, viranomaiset, urheiluampujat, mutta myös Suomen yli 300 000 metsästäjää. Kaiken kaikkiaan aseenhallussapitolupia on noin 650 000 henkilöllä. Monille ampumaurheilulajeille seuraukset olisivat vakavia ja erityisen harmillisia siitä syystä, ettei lyijyrajoitusesityksen perusteilla ole käytännössä mitään tekemistä ympäristöluvan varaisten ampumaratojen kanssa. Jos harjoittelu tulee kalliimmaksi ja harjoittelupaikat vähenevät, kärsii siitä sekä metsästysturvallisuus että riistaeläimet.

Harmaahylkeen, eli hallin metsästysaika on 16.4.-31.12. Kiintiöpäätökset taas koskevat metsästysvuotta ja uusi kiintiö tulee voimaan 1.8.

Keväällä Perämerellä hallia metsästetään tyypillisesti perinteiseen tapaan jäälautoilta ja eteläisemmillä rannikkoalueilla luodoilta, joilla hallit lepäilevät. Kesällä ja syksyllä pyynti on vähäisempää hallien viihtyessä enemmän avovesillä, mutta mahdollista. Seurattavat, jäljellä olevat hallikiintiöt ja kiintiöalueet löytyvät Riistakeskuksen verkkosivuilta.

Hallin metsästys tapahtuu kiväärillä, jonka tehokkuus on vähintään:

• a) luodin paino on vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea; tai
• b) lyijyttömän luodin paino on 2,9 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 800 joulea

1.8.2020-31.7.2021 Perämeren‒Merenkurkun kannanhoitoalueen kiintiö on 350 hallia, Lounais-Suomen kannanhoitoalueen kiintiö 400 hallia ja Suomenlahden kannanhoitoalueen kiintiö 300 hallia.

Vuonna 2020 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa runsaat 40 000 harmaahyljettä eli hallia. Näistä Suomen merialueella oli vajaat 17 000. Perämeren jäillä laskenta-aikaan olleiden norppien määräksi arvioitiin noin 13 300 yksilöä, toteaa Luonnonvarakeskus verkkosivuillaan. Halleja arvioidaan olevan Itämerellä kaikkiaan jopa 54 000, koska kaikkia laskennoissa ei voida nähdä.

Pyynti on siten kestävää, eikä vaaranna hallikantaa. Kiintiöstä on käytetty yleensä noin puolet, joten vahinkojen vähentämiseksi ja hienon saaliin saamiseksi pyyntiä on varaa lisätä. Kiintiön täyttyessä metsästys keskeytetään. Tämän vuoksi saaliista pitää tehdä saalisilmoitus kolmen päivän kuluessa saaliskertymän seuraamiseksi.

Yleisillä vesialueilla, pois lukien mahdolliset suojelurajoitealueet, saavat Suomessa pysyvästi asuvat metsästäjät metsästää alueellisen kiintiön puitteissa. Samaa kiintiötä käyttävät yksityisvesillä/alueella pyytävät, joille alueille tarvitaan erikseen metsästyslupa metsästysoikeuden haltijalta.

Hallikanta on runsas ja aiheuttaa kalastuselinkeinolle saalis- ja pyydysvahinkoina merkittäviä haittoja. Myös pyynti kalanpyydysten luona on pyydysten tuoman houkutteen ansiosta mahdollista ja vahinkojen vähentämiseksi suositeltavaa.

– Jatkuvasti kasvaneet hallin ja itämerennorpan kannat ovat suurena uhkana rannikonläheiselle ammatti- ja vapaa-ajankin kalastukselle, läntisellä Uudellamaalla kalastava metsästäjä Paavo Paju kertoo.

– Verkkokalastus on suurissa vaikeuksissa hylkeiden rikkoessa pyydyksiä, syödessään saalista verkoista ja karkottaessaan kaloja kutualueiltaan. Harmaahyljeyksilön vuotuinen kalansaalis ylittää 2000 kiloa, ja kun Suomen merialueella lasketaan olevan noin 17000 yksilöä, on vaikutus kalakantoihin ja ennenkaikkea kuluttajan kalatiskiin merkittävä.

– Suurin osa hyljesaaliista saadaan kevään aikana, jolloin mahdollisuudet jahtimatkoille ulkoluodoille ovat otollisimmat. Sovittaessa ovat myös useat rannikon ammattikalastajat mahdollisia yhteistyökumppaneita tai tiedonantajia metsästäjille. Rannikoilta löytyy myös useita jahtisafariyrityksiä jolloin saaliinsaanti on varmempaa, Paju tietää.

Säätila rajoittaa voimakkaasti pyyntiä ja hallijahtiin pitää varautua hyvällä vesilläliikkumistuntemuksella, usein karikkoisilla vesillä. Sama pääsy tyynellä voi olla lapsellisen helppoa ja aallokossa mahdotonta.

Myös Itämerennorpan pyyntiä harjoitetaan Perämerellä kiintiömetsästyksenä sen aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Lakimuutos byrokratian vähentämiseksi hallin tapaan kiintiön puitteissa tapahtuvaksi keskeytysmetsästykseksi on menossa pian valtioneuvoston päätettäväksi. Perämeren itämerennorppien kanta-arvio vaihtelee laskentaolosuhteista riippuen 10 000–20 000 välillä. Kanta kestää kiintiöllä rajoitetun metsästyksen. Kiintiöksi on esitetty 375 kappaletta.