Metsästäjäliitto edustaa Suomea FACEssa. FACEn kautta Metsästäjäliitto vaikuttaa aktiivisesti EU:n päätöksiin Suomen ja Pohjoismaiden metsästäjiä koskevissa asioissa. Metsästäjäliitto pitää FACEn kautta aktiivista yhteyttä Euroopan parlamentin jäseniin, komissioon ja neuvostoon ja etujärjestöihin.

Merkittävä osa uusista laeista tulee nykyisin EU:n kautta, ja lakien valmisteluun pitää vaikuttaa aktiivisesti jo suunnitteluvaiheessa. EU:lla on suunnitteilla useita metsästykseen kielteisesti vaikuttavia lakiehdotuksia. Euroopan Unioni haluaa esimerkiksi rajoittaa lyijystä valmistettuja luoteja, hauleja ja kalastuspainoja koko Euroopan alueella.

FACE - Euroopan metsästäjien ääni

Vuonna 1977 perustettu FACE edustaa Euroopan seitsemän miljoonan metsästäjän etuja kansainvälisenä voittoa tavoittelemattomana valtioista riippumattomana järjestönä. Tämä tekee FACEsta maailman suurimman metsästäjiä edustavan organisaation. Samalla se on yksi suurimmista eurooppalaisista kansalaisjärjestöistä. FACE koostuu sen jäsenistä, joita ovat kansalliset metsästäjäjärjestöt 37 Euroopan maasta, mukaan lukien Suomesta. FACElla on myös seitsemän liitännäisjäsentä ja sen sihteeristö toimii Brysselissä.

Hallenberg valittiin kuukausi sitten myös Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin metsästäjäliittojen yhteistyöjärjestön Nordic Hunters Alliancen (NHA) puheenjohtajaksi.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Hallenberg, puh. 040 528 6069, tuomas.hallenbergmetsastajaliitto.fi

https://www.face.eu/2021/09/setting-the-priorities-for-hunting-and-conservation-in-europe-face-general-assembly-budapest/

Poliisi suoritti tehostettua erävalvontaa sorsan- ja karhunmetsästyksen aloitusviikonloppuna ja tiedotti 24.8.2021 seuraavaa: ”Valtakunnallisesti voidaan todeta, että pääsääntöisesti metsästäjät noudattavat metsästyslain säännöksiä erittäin hyvin, ja valvonnassa havaitut rikkeet olivat vähäisiä ja lieviä.” Poliisin tiedote kertoo, että metsästäjät toimivat hyvin ja vastuullisesti, sääntöjä noudattaen. Jos joku sitten kuitenkin erehtyy tai toimii väärin, korjausliikettä ei tule aloittaa kielloilla, vaan lisäkoulutuksella ja toimintakulttuuria kehittäen.

Leipäveitsi tai auto ei ole ongelma, eikä niitä olla niiden vahinkojen tai niillä tehtyjen lainrikkomusten vuoksi kieltämässä. Sama on metsästyksessä. Pienpetoraudat eivät ole ongelma, vaan tarpeellinen pyyntiväline. Niiden käyttöä toki voidaan kehittää. Ja edelleen: Ruokinta on hyödyllistä ja monesti välttämätöntä. Mutta, jos olosuhteet muuttuvat esim. talvien lauhtumisen myötä, ruokintaa ja sen avulla tehtävää kestävästi toteutettua metsästystä voidaan ja tulee kehittää.

Lyijy on edelleen välttämätön ammusten materiaali useissa eri kaliipereissa ja voidaan osoittaa, että sen käyttö on turvallista niin luonnon kuin myös ihmisten kannalta. Kaikenkattava lyijykielto on anarkiaa metsästystä ja ammuntaa kohtaan. Totaalikielto ei ole ratkaisu.

Luonnon ja lajien suojelemiseksi EU:ssa halutaan kieltää metsästys valtavilla maa-alueilla, biodiversiteetin nimissä. Metsästys on kestävää luonnonvarojen hyödyntämistä, miksi pitäisi kieltää?

Metsästäjäliitto päättää toiminta- ja edunvalvontalinjauksensa liittohallituksessa, jossa on edustajat kaikkien Liiton piirien alueilta, koko Suomesta. Liittohallitus tarkastelee kokonaisuutta ja vaikuttavuuden maksimointia. Joskus on tehtävä vaikeitakin ratkaisuja ja linjattava esimerkiksi uusia toimintatapoja, kun halutaan varmistaa metsästyksen, metsästäjien ja metsästysseurojen kokonaisetu.

Metsästäjien etu syntyy vastuullisuuden kautta niin, että toimintamme kestää kokonaisvaltaisen tarkastelun. Tällöin meillä metsästäjillä on oikeus vaatia vastavuoroisesti yhteiskunnalta vastuullisuutta metsästystä ja metsästäjiä kohtaan. Kieltoja ja tottelemista kannustavampi ratkaisu on yhteiskunnalta antaa metsästäjille vastuuta ja metsästäjiltä ottaa annettu vastuu kannettavaksi.

Eilen saatiin uutinen, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt ympäristöjärjestöjen tekemät valitukset karhun kannanhoidollisista luvista Pirkanmaalla. Se on hyvä ja odotettu uutinen ja lupa kolmen karhun jahtiin on nyt olemassa.

Käsittelen susiasiaa 6. lokakuuta ilmestyvän Jahti-lehden pääkirjoituksessa ja jätän sen vuoksi aiheen tässä viestissäni sivuun. Toivottavasti saamme maa- ja metsätalousministeriöstä esityksen suden kannanhoidollisesta metsästyksestä tulevalle talvelle kuten päättäjämme ovat jo viime vuonna viestineet. Aika näyttää.

Toivotan kaikille jäsenille hyviä ja turvallisia hetkiä jahtipoluille,

Jaakko Silpola

toiminnanjohtaja

Suomessa ei saa pyytää pienpetoja avonaisilla raudoilla eikä jalkaraudoilla. Ainoa laillinen rautatyyppi on heti tappavat raudat, jotka tulee olla suojattu niin, että muiden lajien pääsy niihin on estetty. Näädän metsästysaika alkaa 1.8. ja päättyy 31.3. Metsästäjäliitto suosittelee aloittamaan näädän rautapyynnin maastossa vasta marraskuussa. Tällöin karhut ovat talviunilla ja näädän turkis parhaimmillaan. Rakennuksista ja muilla pyyntitavoilla pyyntiaika on tarkoituksenmukainen.

Huomiota rautojen oikeaan asetteluun

Raudat tulee suojata kotelolla, jonka suuaukosta vain kohdelaji eli näätä mahtuu sisään. Avokotelossa olevat raudat eivät vastaa lain vaatimuksia, jos on mahdollista, että karhu saa tassunsa rautaan syöttiä tavoitellessaan. Näätäraudat asetetaan noin puolentoista metrin korkeuteen puunrungolle. Pyyntirautoja asetellessa tulee varmistaa, että laatikko on tukeva ja kansi on hyvin suljettu. Jos asetuksen mukainen suojakotelo joutuu karhun käsittelyyn, raudat laukeavat ja muuttuvat vaarattomiksi. Rautojen laukeamisen voi varmistaa lisäämällä laukaisuviiksestä langan rautojen ulkopuoliseen kiinnityspisteeseen, joka saa raudat laukeamaan, jos kotelo siirtyy paikoiltaan.

Rautapyyntiä tulee harjoittaa vain suurta huolellisuutta käyttäen. Nyt nähtyjen rautakarhujen tapauksessa ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että rautojen alkuperä olisi itärajalla Venäjän puolella.

Näätä on suomalainen alkuperäislaji

Näätäkannan merkittävä runsastuminen alkoi 1970-luvulla. Nykyisin Suomen näätäkanta on elinvoimainen ja kannan nousu ja levittäytyminen on ollut nopeaa. Luonnossa harva näkee näätää, mutta esimerkiksi kesämökillä näädät voivat ottaa tilan haltuun ja asettua taloksi jättäen käynnistään erilaisia jälkiä; rakenne- ja eristevikoja, virtsa- ja ulostejätöksiä sekä mätänevien ravintoraatojen hajuja.

Näätä viihtyy havumetsissä. Näätä on varovainen eläin ja liikkeellä pääasiassa yöllä ja hämärässä. Sen kulkua ohjaavat sen omat saaliit: pikkujyrsijät, linnut, oravat ja sammakot. Näätä on metsäelinympäristön saalistaja, jossa se pystyy hyödyntämään maan lisäksi puut aina latvaan asti. Lintujen pesintäaikaan näätä käyttääkin ravinnokseen laajasti munia ja lintupoikueita. Aiemmin näätä oli turkisten aatelia, ja näädän nahoilla oli suuri taloudellinen merkitys. Näädän turkin väri vaihtelee tummanruskeasta tummankellahtavan tai harmaanruskeaan. Leuan alta löytyvästä keltaisesta laikusta johtuu sen nimitys kultakurkku.

Lisätietoja:
Hankevastaava Petri Passila, puh. 040 511 7114, petri.passilametsastajaliitto.fi

Laajaan kyselyyn osallistui yli 18 000 metsästäjää ja urheiluampujaa Euroopan talousalueelta. Mukana oli myös suuri määrä suomalaisia metsästäjiä ja urheiluampujia. Tärkeimpänä johtopäätöksenä on, että arviolta joka neljäs metsästäjä lopettaisi metsästyksen kokonaan, jos lyijyammusten totaalikielto toteutuu.  Lisäksi vähintään 30 % metsästäjistä metsästäisi ja harjoittelisi nykyistä harvemmin. Metsästyksen vähenemisestä aiheutuisi Euroopalle arvioitua suurempia taloudellisia tappioita.

Euroopan kemikaalivirasto ECHA itse arvioi, että 3 000 euroa on metsästäjien keskimääräinen vuotuinen metsästysbudjetti. Siten 27 jäsenvaltion taloudellinen tappio pelkästään metsästystoiminnan lopettamisen ja vähentämisen vuoksi olisi vähintään 5,7 miljardia euroa.

ECHA ei ole kuitenkaan huomioinut laskelmissaan esimerkiksi sitä, että kaikilla ampuma-aseille ei ole olemassa lyijyä korvaavaa ammusmateriaalia. Tutkimuksen mukaan 34 % ampuma-aseista ei ole yhteensopivia lyijyttömien ammusten kanssa. Näiden ampuma-aseiden vaihtoon liittyvät kertaluonteiset kustannukset voivat nousta varovaisen arvion mukaan jopa 14,5 miljardiin euroon.

Ampuma-aseiden vaihtamisesta tai muuntamisesta aiheutuvat kustannukset eivät ole ainoita metsästäjiä ahdistavia tekijöitä: noin 70 prosenttia heistä on joko ”erittäin huolissaan” tai ”huolissaan” harjoitteluun liittyvistä turvallisuusriskeistä. Lähes puolet kaikista vastaajista (46 %) ilmoitti käyttävänsä tällä hetkellä muita kuin teräkselle tarkoitettuja haulikoita. Ottaen huomioon, että nykyinen ehdotus ei pakota metsästäjiä vaihtamaan haulikoitaan, muutos aiheuttaa ison turvallisuusriskin metsästäjille.

Muita tärkeitä kysymyksiä ovat Euroopan kemikaaliviraston ehdottamat siirtymäajat, jotka ovat epärealistisia. Epärealistisia ovat myös vaatimukset, joita on mahdotonta toteuttaa ampumaradoilla. Ampumaratojen väheneminen vähentäisi myös ampumaharjoittelua.

Kustannukset voivat olla vieläkin korkeammat

Yhteenvetona voidaan todeta, että kyselyn tulokset osoittavat selkeästi miten ehdotetulla lyijykiellolla on arvioitua selvästi suuremmat sosioekonomiset vaikutukset Euroopan talousalueen metsästys- ja urheiluampumayhteisölle. Pidempi aikataulu sekä laajempi yhteistyö kaikkien sidosryhmien - ennen kaikkea metsästäjien, urheiluampujien ja asevalmistajien - kanssa ovat välttämätöntä tehokkaiden tulosten saavuttamiseksi ja rajoituksen kielteisten vaikutusten minimoimiseksi.

Jussi Partanen Suomen Metsästäjäliitosta kommentoi asiaa: ”Tämä raportti osoittaa selvästi, että ECHA on aliarvioinut pahasti lyijyammuskiellon sosioekonomiset vaikutukset eurooppalaisille metsästäjille ja urheiluampujille. Raportti on myös hyvin maltillinen, kun otetaan huomioon, että esimerkiksi pienoiskivääriin ei ole edes tarpeeksi tarkkoja korvaavia patruunoita saatavilla ja olemassa oleville aseille ei olisi enää ollenkaan käyttötarkoitusta. Lisäksi tutkimuksessa ei oteta kantaa ampumaratojen kunnostamiseen, jonka myös lopulta maksavat metsästäjät ja urheiluampujat. Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille suomalaisille”.

Partasen lausunto perustuu siihen, että nyt julkaistussa sosioekonomisessa tutkimuksessa on käytetty kemikaaliviraston käyttämää 10 prosentin toimimattomuusarviota pienoiskiväärien kohdalla. Uusimpien patruunoiden käyntitestien perusteella näyttää kuitenkin siltä, että todellisuudessa 90-100 prosenttia pienoiskivääreistä on toimimattomia korvaavilla patruunoilla, sillä tarkkaa korvaavaa patruunaa ei .22 LR kaliiperiin ole olemassa. Samaa aliraportointia voidaan todeta myös haulikoiden kohdalla.

Englanninkielinen tutkimusraportti kokonaisuudessaan tästä

Koulutusta poikkeuslupaan liittyen 23.9.

Metsästyseuroille järjestetään koulutusta poikkeusluvan käytöstä ja raportoinnista 23.9. klo 18. Koulutus järjestetään etänä Teams-ohjelman avulla. Poikkeusluvan piiriin hakeutuneille ja muille koulutukseen ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki. Ilmoittaudu koulutukseen tästä.

Mukana koulutuksessa olisi hyvä olla ainakin seuran metsästyksenjohtaja, joka vastaa poikkeusluvassa hyväksytyn tekniikan oikeasta luvanmukaisesta käytöstä ja raportoinnista. Mikäli seurassa tai seurueessa on valittu erillinen vastuuhenkilö tekemään raportointi, tämän osallistuminen koulutukseen on myös suotavaa.

Tekniikkaa voi käyttää vain valkohäntäpeuran vahtimismetsästyksessä metsästyksen johtajan ennalta hyväksymässä paikassa.Poikkeusluvassa sallittujen valojen ja yötähtäimien käyttöön on tarkat turvallisuusohjeet, joita noudattamalla metsästys ei aiheuta vaaraa ulkopuolisille.

Katso turvallisuusohje metsästäjille

Poikkeuslupaa ei saa käyttää lupaehtojen vastaisesti. Esimerkiksi peltojen valaiseminen pyyntitarkoituksessa tiellä ajellen ei ole sallittua. Ilman poikkeuslupaa metsästyslaki kieltää pääsääntöisesti valojen ja yötähtäinten käytön metsästyksessä.

Valkohäntäpeurojen määrä kasvanut jatkuvasti

Poikkeuslupa on voimassa 1.9.2021–15.2.2022 karkeasti ilmaistuna Helsinki-Tampere-Pori -alueen lounaispuolella. Kyse on poikkeuksellisesta menetelmästä poikkeuksellisessa tilanteessa, eivätkä vastaavat menetelmät kuulu liiton näkemyksen mukaan normaaliin metsästykseen. Tihentymäalueilla peurakantaa on leikattava maa- ja metsätalouden vahinkojen ja tieliikenteen onnettomuuksien vuoksi. 

Valkohäntäpeurakanta on kasvanut pitkään. Vuoden takaisen kantaennusteen vastaisesti kanta on edelleen kasvanut ennätyksellisistä kaatomääristä huolimatta. Metsästäjäliitto on kannustanut pyyntilupamäärän nostoon peurakannan tihentymäalueilla. Vaikka valkohäntäpeura on arvokas ja hieno riistaeläin, tihentymäalueilla peurakantaa on leikattava maa- ja metsätalouden vahinkojen ja tieliikenteen onnettomuuksien vuoksi. Peurakannan paikalliset tiheystavoitteet on määritelty alueellisissa riistaneuvostoissa. Tulevalle metsästyskaudelle on myönnetty lähes 78 000 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

Suomen Sikayrittäjät ry kannustaa metsästäjiä jatkamaan villisikakannan verottamista afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi. Yhdistys jakoi maanantaina Lappeenrannassa tuntuvat rahapalkinnot parhaiten torjuntatyössä menestyneille metsästysseuroille. Sikayrittäjät pitää torjuntatyötä ensiarvoisen tärkeänä elinkeinon kannalta. Palkinnolla halutaan kannustaa seuroja kehittämään edelleen torjuntatyötä.

Palkintoja jaettiin seuraavasti:

1. Virolahden Metsästysseura ry (toiminta-avustus 5000 euroa)

2. Muurikkalan Metsästysyhdistys ry (toiminta-avustus 2500 euroa)

3. Rajaseudun Erämiehet ry (toiminta-avustus 2000 euroa)

Lisäksi annettiin tunnustusta (toiminta-avustus 1000 euroa) seuraaville:

Rapattilan Riistamiehet ry
Salonkävijät ry
Suomen Metsästäjäliitto Kymen piiri ry
Tervajoen Metsästäjät ry
Tjusterby Jaktförening rf
Vainikkalan Riistamiehet ry
Villalan ja
ähikylien Hirvimiehet ry

Pyyntimäärä kasvanut

Riistakeskuksen pitämän tilaston mukaan tammi-elokuussa Suomessa pyydettiin 764 villisikaa, missä oli lisäystä yli 33 prosenttia verrattuna vuoteen 2020.

ASF-näytteitä metsästäjät toimittivat ruokavirastolle heinäkuun loppuun mennessä 539 kappaletta. Koko viime vuonna näytteitä toimitettiin 937 kappaletta.

Suomen Sikayrittäjät maksaa edelleen toiminta-avustusta metsästysseuroille. Avustuksen suuruus on tällä hetkellä 137 euroa per metsästetty ja Ruokavirastossa ASF-tutkittu villisika.

Metsästäjäliiton kenttämestari Chris Karppinen korostaa metsästyksen merkitystä villisikakannan kurissapitämisessä.

−Metsästäjäliiton tuoreen kannan mukaan villisikakanta tulee pitää pienenä aktiivisella metsästyksellä, vaikka moni toivoisi sen pitämistä elinvoimaisena, Karppinen sanoi. Metsästäjäliitolla on parhaillaan käynnissä villisian metsästykseen liittyvä tiedonvälitys- ja koulutushanke.

Suomi on toistaiseksi välttynyt afrikkalaiselta sikarutolta, jota esiintyy Baltiassa ja Keski-Euroopassa. Luonnonvarakeskus arvioi Suomessa olleen tammikuun alussa keskimäärin 3426 villisikaa. Kanta-arvion 90 prosentin todennäköisyysväli oli 2209–5727 yksilöä.

Kuvassa: Sikayrittäjien kunniakirjoja Lappeenrannan Ylämaalla pitävät Erkki Pentinniemi, Jari Husu, Jarmo Koskela, Jaana Husu-Kallio ja Ari Sjöholm. Kuva: Sikayrittäjät ry

Miljoonas Tikka luovutettiin juhlallisin menoin uudelle omistajalleen Joonas Oksaselle 1.9.2021 Riihimäellä Sakon tiloissa. Kuvassa asetta luovuttamassa Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen.

Luovutustilaisuudessa Metsästäjäliitto vastaanotti samalla miljoonannen Tikan huutokaupasta saadut 9 000 euroa. Huutokaupan tuotto käytetään lyhentämättömänä nuorten ampumaharrastuksen edistämiseen.

Metsästäjäliitto kiittää sekä Sakoa että kaikkia huutokauppaan osallistuneita tuesta suomalaisen nuorten ampumakoulutuksen kehittämiseen.

Sarjanumerolla 1 000 000 varustetussa uniikissa kiväärissä on monia hienoja yksityiskohtia.

Kiväärin kaiverrukset korostavat suomalaisuutta ja luontoa. Helena Suhosen suunnittelema ja toteuttama mäntyaiheinen teema kiertää jatkuvana kuviona aseen kehystä.

Lue lisää Jahtimedian artikkelista >> jahtimedia.fi/metsastys/sako-miljoonas-tikka

Suden kannanhoidollista metsästystä koskevan kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa 18.11.2020 ministeri Leppä totesi eduskunnassa: ”Avainasemassa tässä on suotuisan suojelutason määrittely, ja se on käytännössä raja-arvo siitä, milloin kanta on sillä tasolla, että sitä voidaan säädellä metsästyksellä. Siksi olen antanut Luonnonvarakeskukselle tehtäväksi määritellä tuon raja-arvon niin, että tieto olisi meillä käytettävissä jo mahdollisimman pikaisesti ja viimeistään kesän jälkeen tältä osin.”

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg toteaa: ”Luken väliraportti on nyt saatu. Aiemmin kesällä valmistui ministeriön työryhmän työ kannanhoidollisen metsästyksen toteutustavoista. Nyt odotamme aiemmin ilmoitetun mukaisesti mielenkiinnolla esitystä kannanhoidollisesta metsästyksestä.”

Vain Suomessa susia ei vielä metsästetä

Kaikkialla Suomen ympärillä metsästetään susia, mutta Suomessa ei ole vielä päätöksiä suden metsästyksestä.

Norjassa on runsaan sadan suden kanta, ja siitä on metsästetty joitakin kymmeniä susia. EU-maa Ruotsissa suden suotuisan suojelun taso on 300 yksilöä eli 30 laumaa ja suden kannanhoidollinen metsästys on maassa aloitettu. Euroopan Unioniin kuuluvissa Baltian maissa susia metsästetään vuosittain satoja yksilöitä. Venäjän Karjalassa sudesta maksetaan tapporahaa. Suomen susikanta saattaa tänä kesänä olla jopa 500 sutta uusien jälkeläisten synnyttyä. Päätöksiä odotetaan.

Liitto perehtyi väliraporttiin ja toteaa, että esitetyt lukuarvot vaikuttavat alustavassa tarkastelussa hämmästyttävän korkeilta verrattuna Ruotsin ja Norjan vastaaviin.

Viime syksynä eduskunnalle annettiin ennätysajassa toteutunut kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi. Aloitteen lähetekeskustelussa metsästyksen aloittamista kiirehdittiin. Useat kunnat ja kaupungit ovat viime aikoina vedonneet maa- ja metsätalousministeriöön suden metsästyksen aloittamiseksi. Nämä yhteiskunnan tarpeet on nyt tarpeen huomioida.

Metsästäjäliitto on kannustanut metsästäjiä susihavaintojen tekoon. Metsästäjät ylsivät myös DNA-näytteiden ennätykselliseen keruuseen, minkä perusteella kanta-arvio kasvoi kolmanneksella. Tavoitteena on ollut toimiva ja läpinäkyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä: ”Meidän on syytä päästä kansakuntana eteenpäin asiassa. Metsästäjille on tärkeätä, että jokainen taho vastaa tontistaan”, toteaa Metsästäjäliiton Hallenberg.

Lisätietoja:
Metsästäjäliitto
puheenjohtaja Tuomas Hallenberg, puhelin 040 528 6069

Aiemmin tänä vuonna (15.2.2021) EU:n alueella astui voimaan lyijyhaulien käyttökielto kosteikkoalueilla. Tästä alkoi siirtymäajan laskeminen, joka Suomen kohdalla oli joko kaksi tai kolme vuotta. Siirtymäajan pituus riippui siitä, valitsiko Suomi niin sanotun Ramsar-rajoituksen vai lyijyhaulien totaalikiellon. Lyijyhaulirajoitus on osa REACH-asetusta ja eurooppalaista kemikaalilainsääntöä. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa Suomessa REACH-asetuksen toimeenpanosta. STM nimitti ministeriötyöryhmän pohtimaan asiaa. Ministeriötyöryhmä kutsui kevään mittaan kuultavaksi kaikki olennaiset tahot ja myös Metsästäjäliitto osallistui keskusteluun ja jätti lausunnon asiassa. Julkaistu rajoitus kokonaisuudessaan suomeksi: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32021R0057&from=sv

Suomen Metsästäjäliiton mielestä totaalilyijyhaulikielto ei ollut vaihtoehto. Vaikka ylilaaja kosteikon määritelmä rajaakin suuria alueita Suomessa pois lyijyhaulien käytöstä, jättää se kuitenkin mahdollisuuden käyttää lyijyhauleja esimerkiksi ampumaradoilla, jotka eivät ole Ramsar-alueiden vaikutuspiirissä. Tuleva lyijyhaulirajoitus sisältää kuitenkin lukuisia ongelmia, kuten kansalaisen syyllisyysolettaman. Hallinnon sisällä aletaan nyt suunnitella muun muassa valvonnan järjestämistä.

Lisätietoja:

metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen, puh.040 845 1572 jussi.partanenmetsastajaliitto.fi ()

Arvosteluun tuodut trofeet ovat nyt esillä virtuaalisessa näyttelyssä osoitteessa https://www.flickr.com/photos/metsastajaliitto/albums. Lisätietoja trofeesta (pisteet, mitalisija ja omistaja) löytyy klikkaamalla kuva auki.

Arvostelutapahtumassa rikottiin myös ennätyksiä, sillä uudeksi Suomen ennätykseksi mitattiin Lohjalla 10.12.2019 kaadetun metsäkauriin sarvet. Pisteitä trofee saavutti 199,75 ja edellinen ennätys rikkoutui 14,8 pisteellä. Sarvet olivat väriltään harvinaisen tummat, lähes pikimustat.

Toinen arvostelun poikkeuksellinen trofee liittyi valkohäntäpeuran jättösarviin. Jättösarvia arvostellaan vain Suomessa. Toistaiseksi sekä tyypilliset että epätyypilliset sarvet mitataan samoin säännöin ja pisterajoin. Arvostelun suurin valkohäntäpeuran jättösarvi saavutti pisteet 234,80 ja sijoittuu näin Suomen ennätystilastossa sijalle 2, jääden ainoastaan 0,20 pistettä ykkösestä.

Muita Suomen ennätyksiä olivat mm. Tarttilassa 28.1.2021 kaadetun ketun kallo, joka mitattiin uudeksi Suomen ennätykseksi. Karhun kalloja mitattiin tapahtumassa neljä. Pronssimitalille ylsi naaraskarhun kallo pistein 54,68. Mainittu kallo on toiseksi suurin naaraskarhun kallo siltä ajalta, kun sukupuolitieto on ollut tiedossa.

Lue lisää trofeista Jahtimediasta:
https://jahtimedia.fi/luonnossa/trofee-ei-ole-vain-metsastysmuisto

Näyttelyn tulokset: https://asiakas.kotisivukone.com/files/trofeeinfo.kotisivukone.com/Nayttelytulokset/Nayttelytulokset_2021/Riihimaki/Tulosluettelo_Riihimaki_2021.pdf