Metsästysseurat vesilintukantojen hoitajina -kysely on osa Helsingin Yliopiston pro gradu -opiskelijan Johanna Häkkisen maisterintutkielmaa. Kyselyn tarkoituksena on selvittää metsästysseurojen toimintaa ja motiiveja vesilintukantoja hyödyttävän riistanhoidon suhteen.

Metsästäjäliitto on lähettänyt vastauslinkin jäsenseurojen sihteereille. Pyydä vastauslinkki seurasi sihteeriltä.

Kyselyn taustaa

Suomen Metsästäjäliitto on määrittänyt tehtäväkseen edistää metsästystä sekä luontoelämyksiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Suomalaisten metsästäjien edunvalvojana Metsästäjäliitto edesauttaa kestävää metsästystä ja metsästysseuratoimintaa sekä kouluttaa osaavia ja vastuullisia metsästäjiä.

Olemme luontoa kunnioittava järjestö: otamme toiminnassamme huomioon luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon monimuotoisuuden. Jokainen metsästäjä voi osaltaan tukea riistan- ja luonnonhoitoa esimerkiksi osallistumalla kannanarviointiin ja -hallintaan sekä haitallisten vieraspetojen pyyntiin.

Osana riistanhoidollisten tavoitteiden saavuttamista Metsästäjäliitto on osallistunut toimijana Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan SOTKA -levähdysalueverkosto -hankkeeseen. Levähdysalueverkosto -hankkeen tarkoituksena on pilotoida uudentyyppinen vesiriistan hoitomalli Suomen oloihin. Kaksivuotisen hankkeen pääpaino on metsästäjien koulutuksessa ja neuvonnassa. Koulutuksissa esitellään häirinnältä vapaiden levähdysalueiden hyötyjä linnustolle sekä käytännön metsästykselle ja rohkaistaan vapaaehtoisten alueiden perustamiseen. Häirintävapailla levähdysalueilla vesilintuja ei metsästetä koko syksynä. Levähdysalueen vaikutuksia alueen lintumääriin seurataan ja kannustetaan vieraspetopyyntiin. Tavoitteena on myös perustaa vähintään 25 pilottialuetta, joiden antaman esimerkin avulla vapaaehtoisista levähdysalueista tulee tulevaisuudessa osa arkista riistanhoitoa.

SOTKA-levähdysalueiden perustaminen pohjautuu aina metsästysoikeuden haltijan vapaaehtoiseen tahtoon toimia riistavesilintujen hyväksi. Aloite häirintävapaan levähdysalueen perustamiseksi tulee pääsääntöisesti maanomistajalta, metsästysoikeuden haltijalta tai osakaskunnalta.

Lisätietoa levähdysalue -hankkeesta löydät Metsästäjäliiton kotisivuilta: https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/hankkeet/sotka-hanke

Tähän kyselyn avulla Metsästäjäliitto ja SOTKA levähdysalueverkosto -hanke saavat arvokasta tietoa suomalaisen vesilinnustuksen käytännöistä ja motiiveista. Kerätyn tiedon ja tutkimustulosten perusteella voimme tukea entistä paremmin suomalaisen vesilinnustuksen kestävää toteuttamista ja edistää vesilintukantojen riistanhoitoa.

Vastaajat osallistuvat arvontaan

Metsästäjäliitto kannustaa liittohallituksen valtuuttamana jäsenseurojaan osallistumaan vesilintukantojen hoitoa ja kestävää käyttöä luotaavaan tutkimukseen.

Osallistuneiden ja yhteystietonsa kyselyyn jättäneiden kesken arvotaan kolme lähettävää loukkuvahtia sekä Metsästäjäliiton logotuotteita (talutushihnoja, huomionauhoja sekä kädenlämmittimiä).

Tutkimuskysely on lähetetty Metsästäjäliiton jäsenseurojen yhteyshenkilöille sähköpostilla. Kukin metsästysseura voi osallistua sähköiseen kyselyyn vain kerran. Kyselyyn vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan tuotepalkintoja. Kannattaakin ottaa yhteys oman seuran sihteeriin ja varmistaa kyselyyn ja arvontaan osallistuminen!

Suomen Metsästäjäliiton ja SOTKA Levähdysalueverkosto -hankkeen puolesta,

Veli-Matti Pekkarinen, lintuvesiasiantuntija, Suomen Metsästäjäliitto
SOTKA Levähdysalueverkosto -hanke,
+358 504 728724, etunimi.sukunimi@metsastajaliitto.fi

”Useimpien vesilintujen kannat Suomessa ovat taantuneet voimakkaasti viimeisen 30 vuoden aikana. Taustalla on useita syitä, joista osa liittyy pesimäalueiden piirteisiin. Ilmaston lämmetessä vesilinnut tulevat yhä kasvavissa määrin viettämään pidempiä aikoja pesimäalueilla Suomessa. Suomi on jo nyt tärkein yksittäinen pesimäalue Euroopan vesilinnuille. Tämän takia on tärkeää, että lajeille turvataan Suomessa hyvät menestymisen mahdollisuudet.

Suomessa metsästysseuroja ja seurueita koskeva tutkimus on keskittynyt lähinnä hirviseuroihin ja -seurueisiin. Vesilinnustus on Suomessa suosittu metsästysmuoto, mutta metsästysseurojen toimijuutta vesilinnustuksen ja siihen liittyvän riistanhoidon suhteen ei ole aikaisemmin Suomessa tutkittu. Jotta vesilintujen elinoloja pystytään parantamaan ja menestyminen mahdollistamaan myös tulevaisuudessa on kannanhoidon onnistuminen tärkeää. Tätä varten on tärkeää tuntea seuroissa harjoitettu vesilintuja hyödyttävä riistan ja elinympäristöjen hoito.

Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää metsästysseurojen toimijuutta vesilintuasioissa ja motiiveja vesilintuja hyödyttävän riistanhoidon suhteen. Tätä kautta on tarkoituksena tunnistaa keinoja, joilla voitaisiin edistää vesilintukantojen hoitoa".

Terveisin, Johanna Häkkinen

Hankkeessa on ollut tavoitteena saada mökkiläisiä pyytämään minkkejä itse omalla kesämökillään. Tätä varten erilaisia käyttäjäturvallisia ja eettisesti toimivia loukkuja on annettu mökkiläisille ja paikallisille metsästysseuroille kymmenen Metsästäjäliiton piirin alueella. ”Eri puolille Suomea on viety kevään ja kesän aikana yhteensä 400 minkkiloukkua ja 80 supiloukkua”, kertoo hankevastaava Petri Passila.

Vaikka hanke pääsi alkamaan myöhemmin keväällä kuin alun perin oli suunniteltu, hankkeessa on tähän mennessä saatu saaliiksi 85 minkkiä ja 83 supikoiraa. Jokainen pyydetty vieraspeto on tärkeä, sillä on tapauksia, joissa esimerkiksi yksittäinen minkki on tuhonnut kokonaisen alueen vesilintujen poikastuotannon. Minkin poistaminen taas on näkynyt selvästi alueen lintukannan elpymisenä. Ensi vuonna tulee jokaiseen piiriin kaksi uutta hankealuetta, jolloin saaliin odotetaan ensi vuodelle tuplaantuvan, koska pyynti jatkuu vanhoillakin alueilla. Mukaan haluavien metsästysseurojen ei tarvitse olla metsästäjäliiton jäseniä. Piirihallitusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta metsastajaliitto.fi/piirit sieltä yhteystiedot. Heille ilmoittaa halukkuudesta osallistua hankkeeseen ja kertoo alueensa vesistöstä ja mökkiläisten määrästä alueella. Mitä tärkeämpi vesilintujen lisääntymisalue, jossa on runsaasti ranta-asutusta, sen tärkeämpi alue on hankkeelle.

Metsästysseurat mökkiläisten apuna

Valituilla hankealueella on luotu myös verkostoja pyynnin järjestämiseksi myös tulevaisuudessa. Alueen mökkiläisille on luotu kontakteja paikallisiin metsästysseuroihin. Apua metsästäjiltä tarvitaan, koska supikoiraa ei saa pyytää heti tappavilla loukuilla, eikä kaikilla mökkiläisillä ei ole mahdollisuuksia supikoiran eettiseen lopettamiseen.  ”Suurin osa mukaan lähteneistä metsästysseuroista on suhtautunut hankkeeseen myönteisesti, vaikka pienpetopyynti viekin vapaaehtoisilta paljon aikaa ”, Petri Passila sanoo.

Hankkeen uskotaan auttavaan mökkiläiset ymmärtämään vieraspetokantojen kurissapitämisen merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Kesämökkejä on Suomessa yli 500 000. Mikäli joka kymmenes Suomen mökkiläinen pyydystäisi yhden minkin vuodessa, vuotuinen minkkisaalis tuplaantuisi.

Metsästyslainsäädäntö muuttui ja vieraslajilaki sekä -asetus säädettiin vuonna 2019 niin, että minkin ja supikoiran pyynti ei enää edellytä suoritettua metsästäjätutkintoa eikä maksettua riistanhoitomaksua. Pyyntiin tulee kuitenkin olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa, ja pyynti tulee tapahtua eettisesti. Hankkeessa kesäaikainen pyynti 1.5-31.7 tehdään pelkästään elävinä pyytävillä loukuilla, välttäen kesäaikana rauhoitettujen lajien kuolema heti tappavissa raudoissa.

Lisätietoja:
Petri Passila, puh. 040 511 7114, petri.passila@metsastajaliitto.fi

Lue mökkiläisen kokemus: https://jahtimedia.fi/luonnossa/vieraspetohanke

Vieraspetohankkeen sivut: https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/hankkeet/pienpeto