Eduskunta yhtyi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön, jossa ehdotettiin, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla täsmennetään metsästyslain sääntelyä. Siinä sallittaisiin suden metsästys poikkeusluvan perusteella, jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelutason säilymiselle tai sen saavuttamiselle.

Täysistunto hyväksyi esityksen äänin 125–17. Tyhjää äänesti kaksi ja poissa oli 55 edustajaa. Mietintöä vastaan äänestivät vihreät sekä osa vasemmistoliiton kansanedustajista.

Metsästäjäliitto kiitti jo aiemmin valiokuntaa perinpohjaisesta työstä ja positiivisesta kannanotosta ja on tyytyväinen, että eduskunta selvin luvuin hyväksyi mietinnön.

Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena ei ole kaikkien susien hävittäminen, vaan susikannan laskeminen yhteiskunnallisesti siedettävälle tasolle. Kannanhoidollinen sudenmetsästys on tutkitusti paras tapa hoitaa susikantaa kontrolloidusti, laillisesti sekä susien keskellä asuvat ihmiset huomioivalla tavalla. Metsästyksen tavoitteena on ennen kaikkea vähentää susien metsästyskoirille ja kotieläimille aiheuttamia vahinkoja sekä pitää sudet ihmisarkoina ja poissa ihmisasutuksen läheltä.

Valkohäntäpeuran poikkeuslupaan hakeutuminen

Metsästysseurat ja -seurueet voivat nyt hakeutua valkohäntäpeuran metsästyksen valonlähteitä ja yötähtäimiä koskevan poikkeusluvan piiriin. Lupaa ei voi käyttää ilman, että poikkeusluvan piiriin on hakeuduttu Metsästäjäliiton kautta. Viimevuotinen ilmoittautuminen ei riitä, vaan hakeutuminen täytyy tehdä tänä vuonna uudelleen.  

Hakeutumisen ohjeistus on nyt laadittu ja hakeutumiskanava avattu. Metsästäjäliitto on julkaissut ohjeistuksen, jossa kerrotaan, miten metsästysseura, -seurue tai muu luvankäyttäjätaho voi hakeutua valkohäntäpeuran metsästyksessä peuran tihentymäalueilla keinovalon tai yötähtäinlaitteiden käyttöä koskevan poikkeusluvan piiriin. Ohjeistus löytyy täältä: metsastajaliitto.fi/ohjeistuspoikkeuslupaan

Toimijoiden tulee muistaa, että poikkeuslupa on voimassa vasta, kun hakijataho on saanut poikkeusluvan käyttöoikeudesta kirjallisen sähköpostivahvistuksen Metsästäjäliitolta. Ilman lupaa ja Metsästäjäliiton vahvistusta valon tai yötähtäimen käyttö on metsästyslain mukaisesti kiellettyä. Poikkeuslupa ei myöskään anna lupaa metsästää poikkeusluvan tekniikoita käyttäen muita eläimiä kuin valkohäntäpeuroja.

Koko maa ei kuulu poikkeuslupa-alueeseen

Poikkeusluvassa ja Metsästäjäliiton ohjeistuksessa on listattu poikkeusluvassa mainitut riistanhoitoyhdistykset, joiden alueella poikkeusluvan käyttö on mahdollista. Lupa on voimassa alueella, joka pääsääntöisesti käsittää valkohäntäpeuran tihentymäalueet Helsinki-Tampere-Pori -alueen lounaispuolella. Mikäli valkohäntäpeuran pyyntiluvan saajan metsästysalue ulottuu poikkeusluvassa mainittujen riistanhoitoyhdistysten ulkopuolelle, luvan saajan pyyntialue kuuluu kuitenkin kokonaisuudessaan poikkeusluvan piiriin. Poikkeuslupa on voimassa valkohäntäpeuran metsästyskaudella 1.9.2022−15.2.2023.

Poikkeusluvan käyttäjiksi voivat hakeutua Metsästyslain 26 § mukaiset valkohäntäpeuran pyyntiluvan saajat, kuten metsästysseurat, -seurueet tai muut vastaavat tahot.  Hakeutumisen hoitaa metsästyksestä vastaava metsästyksenjohtaja ja se voi tapahtua missä tahansa vaiheessa kautta.

Seura sitoutuu raportoimaan poikkeusluvassa edellytetyt asiat

Jokainen seura tai seurue tekee oman päätöksensä poikkeuslupaan hakeutumisesta. Seuralle/seurueelle ei koidu hakeutumisesta kuluja. Rekisteröidyssä yhdistyksessä hallituksen päätös tai delegoituna alemman päätöselimen päätös riittää, sillä kyse on mahdollisuuden lisäämisestä, joka ei velvoita jäsentä poikkeuslupatekniikoiden käyttämiseen. Aina myös ylempi päätöselin, kuten yleinen kokous, voi tehdä päätöksen. Seurue, joka ei kuulu yhdistykseen, tekee oman päätöksensä seurueessa sovitulla tavalla. Poikkeusluvan käyttöön tarvitaan myös mahdollisen yhteisluvan haltijan suostumus.

Poikkeuslupaan käyttäjäksi hakeutuessaan toimija sitoutuu raportoimaan Metsästäjäliitolle poikkeusluvan edellyttämät asiat. Metsästäjäliitolla on oikeus välittömästi sulkea raportointivelvollisuuttaan laiminlyövä poikkeusluvan käyttäjä poikkeusluvan ulkopuolelle. Raportointi Metsästäjäliittoon ei poista lakisääteistä pyyntiluvan edellyttämää saalisilmoitusta ja luvan käyttöehtojen mukaisten tietojen lisäämistä Oma riista -palveluun.

Tutustu poikkeuslupaa varten tehtyyn turvallisuusohjeeseen

Metsästyksen johtajan tulee kuitata tutustuneensa poikkeusluvan käyttöä koskeviin Metsästäjäliiton turvallisuusohjeisiin, kun hän hakeutuu seuransa tai seurueensa puolesta poikkeusluvan piiriin. Turvallisuusohje löytyy täältä.

Poikkeusluvan mukaisia menetelmiä on mahdollista käyttää ainoastaan vahtimismetsästyksessä. Metsästyksen tapahtuessa auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana, voi se tapahtua ainoastaan metsästyksenjohtajan hyväksymässä paikassa. Valkohäntäpeuran vahtimismetsästyksellä tarkoitetaan metsästystä, jossa metsästäjä pysyy paikallaan odottaen, että riistaeläin tulee näkyville ja ampumasektorille ilman painostusta. 

Tarjolla on etäkoulutus, joka järjestetään 16. elokuuta 2022 klo 18:00. Ilmoittaudu koulutukseen metsastajaliitto.fi/poikkeuslupakoulutus. Koulutus on katsottavana myös myöhemmin nauhoitteena.

On huomioitavaa, että poikkeusluvan piiriin hakeutuva taho voi asettaa tarkempia omia ehtoja ja rajoituksia poikkeusluvan käytön suhteen, mikäli turvallisuus, ympäristön huomioiminen, valkohäntäpeurakannan hoito tai muu syy siihen on olemassa.

Perustietoa sekä usein kysytyt kysymykset: metsastajaliitto.fi/valkohantapeura

Hakuohjeet: metsastajaliitto.fi/ohjeistuspoikkeuslupaan

Katso tallenne >>

Metsästäjäliitto järjestää Suurpetoseminaarin torstaina 17.11. klo 12.00-15.15 (lounas klo 11) Helsingissä, Hotel Arthurissa. Seminaari on kaikille avoin. Tilaisuus livestriimataan klo 12 alkaen eli sitä voi seurata myös etänä internetin välityksellä.

Yleisöllä on salista ja etäyhteyksien päästä mahdollisuus lähettää sähköisesti kysymyksiä paneelin vetäjille etukäteen tai tilaisuuden aikana. Tila ei ole esteetön. Ilmoitathan mahdollisista erityistarpeista ilmoittautumisen yhteydessä.

Ohjelma

Seminaarin teemana on suurpetojen kannanhoidollinen metsästys. Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen tuo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

Tilaisuuden aikana kuullaan kansainvälisiä terveisiä Ruotsin metsästäjäliitosta suurpetovastaava Gunnar Glöerseniltä ja metsästäjien EU-etujärjestön FACE:n pääsihteeriltä David Scallanilta sekä kotimainen asiantuntijapuheenvuoro Riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härköseltä. Videoterveiset yleisölle lähettää toimeenpanokieltoon laitetun karhunmetsästyksen poikkeusluvan haltija, metsästäjä Mika Juntunen, Juukasta, Pohjois-Karjalasta.

Asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen seminaarissa on kaksi paneelia:

Paneeli 1:
Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen varmistaminen ja lainsäädännölliset kehitystarpeet

Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen varmistaminen ja lainsäädännölliset kehitystarpeet - karhunmetsästyksen poikkeusluvan haltija, metsästäjä Mika Juntunen, Juuka, Pohjois-Karjala, julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, Suomen riistakeskus, rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen, Poliisi, kenttäjohtaja Timo Leskinen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK), erityisasiantuntija Jussi Laanikari, Maa- ja metsätalousministeriö (MMM), luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, Suomen Metsästäjäliitto. Paneelin puheenjohtajana toimii päätoimittaja Jouni Kemppainen, Maaseudun Tulevaisuus.

Paneeli 2:
Mitä suurimmat puolueet haluavat tehdä suurpetojen kannanhoidolliseen metsästyksen varmistamiseksi?

Paneeliin osallistuvat kansanedustajat: Suomen Sosialidemokraattinen puolue SDP Raimo Piirainen, Perussuomalaiset Jenna Simula, Kokoomus Markku Eestilä, Keskusta Anne Kalmari, Vihreät, Jenni Pitko. Keskustelua johtaa toimittaja Pekka Ervasti.

Katso tilaisuuden tarkka aikataulu tästä.

Valtioneuvosto on 6.10. hyväksynyt metsästysasetuksen muutoksen. 1.12. lähtien pienpetoraudat on sijoitettava suojarakenteen sisälle ja suojarakenteen suuaukon läpimitta saa olla enintään 8 senttimetriä. Suojarakennetta ei kuitenkaan tarvitse käyttää rottien, hiirien tai myyrien pyydystämisessä.

Asetusmuutoksella halutaan ennaltaehkäistä karhujen loukkaantumiset rautoihin. Viime vuonna Suomessa kaadettiin kolme karhua, joilla oli käpälässä pienpetojen pyynnissä käytettävä pyyntirauta. Vastaavat tapaukset voidaan estää suojaamalla raudat asiallisesti.

Pienpetoraudoilla on keskeinen merkitys muun muassa vieraslaji minkin pyynnissä. Pienpetojen pyynti ja siten rautojen käyttö on tärkeää luonnon monimuotoisuuden ja kotoperäisen lajiston turvaamiseksi. Rautojen käyttäjien on kuitenkin huolehdittava siitä, että raudoista ei aiheudu vaaraa muille kuin pyydystettäville eläimille. 

Kuntia on ohjeistettu kirjaamaan tapaukset, vaikka vahinko korvattaisiin täysin koiran omasta vakuutuksesta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta voidaan korvata myös eläinlääkärikuluja. Vahingonkorvauksen edellytyksenä on maaseutuelinkeinoviranomaisen toteuttama maastokatselmus, jossa vahingon aiheuttaja todetaan.

Riistavahinkorekisterin mukaan sudet ovat aiheuttaneet vuosittain noin 30–50 kappaletta koiravahinkoja. Tapaukset jakautuvat susien tappamien tai vahingoittamien koirien osalta karkeasti kahteen osaan puoliksi metsästystilanteissa ja puoliksi kotipihoilla tapahtuneisiin vahinkoihin.

Metsästysvuonna 2021–2022 korvauksia maksettiin 36 koirasta, vaikka vahinkoja sattui enemmän. Metsästyskoirajärjestöjen seurannan mukaan 20.8.2022 jälkeen sudet ovat tappaneet kymmenen koiraa ja raadelleet kolmea koiraa.

Kaikki vahingot eivät päädy tilastoihin, sillä kaikki tapaukset eivät tule viranomaisten tietoon. Ilmoittaminen on tärkeää nimenomaan siksi, että saadaan koottua mahdollisimman tarkat tiedot vahingoista. Luvut vaikuttavat muun muassa riistapolitiikkaan eli esimerkiksi siihen, minkä verran suurpetoja metsästetään.

Lue lisää: ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

Lue Jajhtimediasta: Toimi näin susivahinkotilanteessa

Kulttuuri- ja liikuntaseteleillä tuetaan työntekijöiden hyvinvointia. Setelien käyttökohteet ovat olleet nimeään monipuolisempia, mutta verohallinnon ohje viimekädessä määrittelee niiden käyttöalan.

Verohallinnon ohjeen mukaan ”liikunnalla tarkoitetaan henkilön fyysistä aktiivisuutta, jonka tarkoituksena on yleensä kohottaa kuntoa tai ylläpitää taikka parantaa työntekijän fyysistä hyvinvointia ja terveyttä”. Keskiviikkona 21. syyskuuta kokoontunut Ulkoilufoorumin yleiskokous korostaa, että luontoharrastuksilla on yhtäläisiä merkittäviä positiivisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin kuin liikuntaedun piiriin nykyisin kuuluvilla liikuntamuodoilla.

Ulkoilufoorumin yleiskokous esittää vero-ohjeistuksen päivittämistä viipymättä niin, että tavanomaisen liikunnan määritelmä laajennetaan koskemaan fyysistä hyvinvointia edistäviä luontoharrastuksia. Näihin tulee lukea ainakin selvityksessä esiin nostetut kalastus, metsästys sekä luonnossa ja ulkoilureiteillä jalka- tai käsivoimin tapahtuvat luontoharrastukset, jolloin edun tulee kattaa myös niiden harrastamiseksi tarvittavien välineiden vuokraamisen.

Kulttuuri- ja liikuntasetelin käyttöalan laajentamisesta on keväällä 2022 valmistunut valtionvarainministeriön vero-osaston selvitys. Selvityksen mukaan fyysistä aktiivisuutta edellyttävät luontoharrastukset voitaisiin perustellusti ottaa liikuntaedun piiriin.

Tässä vaiheessa ei ole otettu vielä kantaa yksityiskohtiin, mutta metsästyksen osalta tämä voisi tarkoittaa sitä, että liikuntasetelietua voisi mahdollisesti hyödyntää esim. riistanhoitomaksussa, kaupallisissa metsästystapahtumissa tai -koulutuksissa.

Ulkoilufoorumi on vuonna 2004 perustettu ulkoilun edistämisen yhteistyöverkosto, johon kuuluu 21 kansalaisjärjestöä, joiden toiminnassa ulkoilulla on keskeinen merkitys. Ulkoilufoorumin päämääränä on ylläpitää ja kehittää ulkoilun edellytyksiä, turvata jokaisenoikeuksien säilyminen vähintään nykyisessä laajuudessaan, edustaa ulkoilun eri intressitahoja yhteisesti valtioneuvoston, viranomaisten ja muiden järjestöjen suuntaan, vahvistaa ulkoilun asemaa yhteiskunnan eri toiminta-alueilla sekä edistää kestävän kehityksen mukaista ulkoilun harrastusta.

Päätösehdotukseen sisältyy viisikohtainen lausuma, jossa eduskunta ensinnäkin edellyttää, että valtioneuvosto vaikuttaa Euroopan unioniin siten, että susi siirretään luontodirektiivin liitteestä IV (tiukasti suojellut lajit) liitteeseen V (metsästettävät lajit).

Edelleen valiokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi edellytyksen, että suden suotuisa suojelutaso ei voi perustua pelkkään genetiikkaan, vaan kokonaiskestävyyden kannalta on otettava huomioon turvallisuus ja sosiaalinen kestävyys sekä sosiaaliset ja taloudelliset seikat sekä koiran avulla tapahtuvan metsästyskulttuurin säilyminen.

Valiokunta esittää myös, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee esityksen metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta siten, että se annetaan viimeistään marraskuussa. Kannanhoidolliset luvat tulee myöntää niin ajoissa, että mahdollinen muutoksenhaku huomioiden ne ovat käytössä metsästysaikana. Myös vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämistä sujuvoitetaan ja niitä koskevat valitukset käsitellään kiireellisenä.

Valiokunta esittää lopuksi eduskunnalle, että se edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö seuraa kuluvana syksynä alkavalla metsästyskaudella rikoslain 4 luvun 5 §:n säännösten toimivuutta suhteessa uhkaa tai vaaraa aiheuttavan suden poistamiseen sekä selkiyttää pakkotilasääntelyn soveltamista kansalaisille suunnatuin ohjein ja neuvoin. Näitä toimenpiteitä koskeva selvitys tulee esittää eduskunnalle 28.2.2023 mennessä.

Metsästäjäliiton mukaan suden kannanhoidollinen metsästys pohjautuu yhteistyössä eri osapuolten kanssa luotuun kannanhoitosuunnitelmaan, jonka avulla riistaeläinkannoista huolehditaan pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Hoitosuunnitelmissa kuvataan ja perustellaan tarvittavat kannanhoitotoimenpiteet, joissa otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Karhun ja ilveksen osalta menestyksekäs samanaikainen kannanhoidollinen metsästys ja kantojen kasvu ovat mahdollisia myös suden osalta niin, että suden ihmis- ja koirapelkoa pystytään pitämään yllä.

Sutta koskevan kansalaisaloitteen tekivät yhteistyössä Metsästäjäliitto, MTK, SLC ja useat metsästyskoirajärjestöt loppukesästä 2020. Kansalaisaloite sai taakseen vaadittavat 50 000 allekirjoitusta lähes ennätysajassa eli alle viikossa.

Lisätietoja:

https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Maa--ja-metsatalousvaliokunta-Kannanhoidollista-sudenmetsastyst%C3%A4-tarvitaan-Suomessa.aspx

Loppuraportin laatineet tahot Luken koordinoimana katsovat, että valtakunnassa on kaksi toisistaan erillistä susikannan osapopulaatiota ja että susia tulisi olla varmuusmarginaali huomioiden selvästi yli 500 susien geneettisen monimuotoisuuden varmistamiseksi.

Metsästäjäliiton mukaan raportin näkemys eroaa merkittävästi Ruotsin ja Norjan susikannan minimikoosta: Siellä susien geneettinen monimuotoisuus on selkeästi Suomea vähäisempi ja siitä huolimatta maissa toteutetaan suden kannanhoidollista metsästystä. Ruotsissa suden suotuisan suojelutason viitearvo on noin 300 sutta.

Metsästäjäliitto katsoo, että Luken linjaus osapopulaatioiden olemassaolosta on ylivarovainen, kun raportin mukaan geenivaihtoa kuitenkin on idän ja lännen välillä eikä Suomessa ole maantieteellistä estettä susien liikkumiselle maan sisällä alueelta toiselle. Suomella ei valtiona ole myöskään suojeluvelvoitetta osapopulaatioille.

Kannanhoidollinen metsästys voitava aloittaa

Metsästäjäliitto pitää hyvin tärkeänä, että suden kannanhoidollinen metsästys voidaan aloittaa tulevana talvena. Tilanne on käynyt entistä vaikeammaksi monissa maakunnissa susien tunkeutuessa pihoihin, laitumille, karjasuojiin ja asutustaajamiin. Sudet ovat tappaneet taas tälläkin metsästyskaudella lukuisia metsästyskoiria, ja koirajahti käy vuosi vuodelta vaikeammaksi.

Maa- ja metsätalousministeriön tulee päivittää suden kannanhoitosuunnitelma pikaisesti alkusyksyn aikana, jotta asetus suden kannanhoidollisesta metsästyksestä voidaan antaa. Aikataulu on tiukka. Metsästäjäliitto oli jo raportin tilaamisen aikaan huolissaan siitä, että raportin valmistuminen vasta kesän jälkeen vaikeuttaa tulevan kauden metsästyksen toteutumista.

Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että suurpetojen dna-tietokanta ja kanta-arvioiden laskentaperusteet avataan täysin ja aineisto on kaikkien tutkijoiden käytettävissä. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan mukaan ”tieteen avoimuus on edellytys kriittiselle arvioinnille ja samalla tieteen edistymiselle.”

Karhun metsästys alkaa Virossa elokuun alussa. Tänä syksynä karhujahdista valitettiin ja oikeus asetti metsästyksen luvat toimeenpanokieltoon 9. elokuuta. Syyskuun ensimmäisenä päivänä Tallinnan käräjäoikeus ilmoitti, että toimeenpanokielto oli aiheeton ja jahti saattoi jatkua. Metsästäjäliiton saamien tietojen mukaan toimeenpanokiellon kumoamisesta ei ole enää jatkovalitusmahdollisuutta. Tänä vuonna on Virossa myönnetty luvat 90 karhun metsästykseen.

EU:n luontodirektiivi kohtelee karhua samalla tavoin Virossa ja Suomessa. Suomen Metsästäjäliitto katsoo, että Viron päätös oli odotettu.

”Odotamme ilman muuta, että Suomessa hallinto-oikeudet hylkäävät karhun metsästyksen poikkeusluvista tehdyt valitukset. On harmittavaa, että Suomessa hallinto-oikeudet eivät kumonneet toimeenpanokieltoja luvan saaneiden valituksista huolimatta. Päätökset on tehtävä Viron lailla pikaisesti niin, että jahti voi jatkua”, toteaa Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Viron karhukannan suuruudeksi arvioidaan 900-950. Maassa on tavoite painaa kanta tasolle 650 yksilöä vuoteen 2031 mennessä. Suomessa karhuja on 2250-2400 Luonnonvarakeskuksen mukaan. Suomessa karhukannan kasvu pyrittiin taittamaan useamman viime vuoden aikana, kunnes se viimein tapahtui viime metsästyskaudella.

Suomessa kannanhoidolliseen karhunmetsästykseen myönnettiin tälle syksylle 197 poikkeuslupaa. Useasta poikkeusluvasta valitettiin hallinto-oikeuksiin. Valitukset koskivat 111 karhun metsästykseen kohdistuvaa poikkeuslupaa. Niistä lupa oli myönnetty 92 karhulle Pohjois-Karjalaan, 18 Kainuuseen ja yksi Pohjois-Hämeeseen. Hallinto-oikeus asetti poikkeusluvat toimeenpanokieltoon ennen jahdin alkamista 20. elokuuta. Oikeusprosessi jatkuu Suomessa edelleen. Hallinto-oikeudet eivät suostuneet keskeyttämään toimeenpanokieltoja luvansaajien valituksesta huolimatta. Pääosalta valitettujen lupien haltijoita vastinepyynnöt valituksiin on pyydetty 23.9. mennessä.

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpolametsastajaliitto.fi

ECHA on valmistellut ehdotuksen, jonka tarkoituksena on ”vähentää ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä, jotka aiheutuvat lyijyn käytöstä ammuksissa eli kosteikkoalueiden ulkopuolella käytettävissä hauleissa, kosteikkoalueilla ja niiden ulkopuolella käytettävissä luodeissa ja ammuksissa sekä kalastustarvikkeissa”. Lyijyrajoituksen 2. vaihetta ei pidä sekoittaa nyt jo EU:ssa hyväksyttyyn lyijyhaulien käyttörajoitukseen kosteikkoalueilla, joka astuu voimaan 15.2.2023.

Ampumaradat jätettävä esityksen ulkopuolelle

Suomen Metsästäjäliiton mukaan lyijyrajoitusta koskevan 2. vaiheen esityksen suurin ongelma on se, että rajoitus koskee myös ampumaratoja. Metsästäjäliitto vaatii lausunnossaan, että ampumaradat on suljettava kokonaan rajoitusehdotuksen ulkopuolelle. Mikäli se ei ole mahdollista, rajoitukseen tulee saada vähintään kymmenen vuoden siirtymäaika ja lyijyammusten käyttö tulisi sallia, mikäli radalla käytetään parasta mahdollista teknologiaa (BAT), jonka mukaan suomalaisia ratoja on luvitettu jo kohta 10 vuotta. Suomalainen ampumaratojen luvitus perustuu kohdekohtaiseen riskikartoitukseen, kun taas ECHA tarjoaa kallista ”yhden mallin järjestelmää” kaikille eurooppalaisille ampumaradoille, vaikka kohteessa ei olisi riskiä lyijyn kulkeutumisesta ympäristöön.

Suomessa on tällä hetkellä 670 ampumarataa, joilla on yhteensä 2188 yksittäistä lajirataa. Suomen pinta-ala on suuri ja maa harvaan asuttu.  Jos rataverkostosta tulee liian harva, on mahdollista, että harjoittelu vähenee, mikä on eettisten riistalaukausten perusta. Myös Suomen viranomaiset harjoittelevat samoilla ampumaradoilla, kuten Poliisihallitus muistuttaa omassa lausunnossaan.

Suomen ampumaurheiluliiton ja Ampumaratojen ympäristölupahankkeen teetättämän kustannuslaskelman mukaan pelkästään suomalaisten luotiratojen hiekkapenkkojen rakentaminen maksaisi 547–575 miljoonaa euroa lyijyluotikelpoisiksi niin, että ne täyttäisivät ECHAn kaavailemien ”best practise sandtrappien” normit. Metsästäjäliiton laskelmien mukaan 76 % suomalaisista ampumaradoista on pieniä 1–4 lajiradan kokoisia ja niiden toiminnanharjoittajat ovat pääsääntöisesti suhteellisen pieniä metsästys- tai ampumaseuroja sekä riistanhoitoyhdistyksiä. On selvää, että satojen tuhansien eurojen kustannukset yksittäisille pienille yhdistyksille olisivat suhteettomia ja epärealistisia. Lisäksi ratojen kunnostusrakentaminen ECHAn ehdottamassa viiden vuoden siirtymäajassa ei ole edes mahdollista. 

Lisäksi Metsästäjäliitto ehdottaa muun muassa seuraavia poikkeuksia ECHAlle

• Reunasytytteisiin kaliipereihin tulee saada pysyvä poikkeus metsästykseen
• OTM (Open Tip Match) tyyppiset tarkkuusluodit tulee sallia metsästyksessä FMJ luotien lisäksi
• Mustaruutiaseilla metsästys lyijyammuksilla on sallittava
• Siirtymäaikoja on pidennettävä kaikissa ehdotetuissa rajoituksissa

EU-maiden kesken suuret erot

Lyijyä on käytetty yleisesti metsästys- ja urheiluammuntatarvikkeissa sekä kalastusvälineissä vuosisatojen ajan. Arvioiden mukaan Euroopan unionin alueella ympäristöön joutuu vuosittain noin 44 000 tonnia lyijyä, joista 57 prosenttia tulee urheiluammunta, 32 prosenttia metsästyksestä ja 11 prosenttia kalastustoiminnasta. Maakohtaiset erot ovat suuria. 
 
ECHAn sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean (SEAC) lausuntoluonnoksen kuuleminen päättyi 29.8.2022. ECHAn lopullista rajoitusehdotusta odotetaan alkuvuodesta 2023. Tämän jälkeen esitys etenee Euroopan komissioon käsiteltäväksi ja komissio voi sitä vielä muuttaa. Komission esitys viedään REACH-komiteaan, jossa kaikki jäsenmaat ovat mukana. Jos REACH-komitea hyväksyy esityksen, se etenee EU:n parlamentin ja lopulta neuvoston hyväksyttäväksi. Metsästäjäliiton lisäksi lausuntoja SEACin kuulemiseen on lähetetty laajasti myös muista eri harrastajaryhmistä sekä viranomaistahoilta. Asia on yhteinen ja se on herättänyt huolta ampumayhteisössä läpi linjan myös Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi.

Lue lisää Ajankohtaista lyijystä -sivulta