Osallistu kyselyyn osoitteessa face.eu/survey ja valitse kielivalikosta suomi. Luethan kuitenkin ensin ohjeet alta.

Tammikuun alkuun mennessä Suomesta on tullut jo hyvin vastauksia. Vastata voi edelleen!

Tietoa tutkimuksesta:

Eurooppalaisten metsästäjien kattojärjestö (FACE), joka valvoo Euroopan kansallisten metsästäjäjärjestöjen etua, selvittää yhteistyössä REACHLaw-yhtiön kanssa lyijyammusten kiellon sosioekonomisia vaikutuksia Euroopan metsästäjiin.

Taustatietoa:

Euroopan kemikaalivirasto, joka on EU:n toimielin, valmistelee ehdotusta lyijyn rajoittamiseksi metsästyksessä ja urheiluammunnassa käytettävissä ammuksissa. Ehdotus julkaistaan vuoden 2021 tammikuun puolessa välissä, ja uusi EU:n asetus tulee mahdollisesti voimaan vuoteen 2023 mennessä. FACE:n tutkimuksella selvitetään lyijyammusten mahdollisen käyttökiellon sosioekonomisia vaikutuksia Euroopassa.

Vinkkejä, joiden avulla selviydyt kyselystä:

- Lue ohjeet tarkkaan ennen kuin alat vastaamaan

- Ohjeessa sanotaan, että kysely ei toimi matkapuhelimella, mutta meidän testien perusteella vastaaminen onnistuu myös älypuhelimilla tai tableteilla. Kannattaa vastata kuitenkin tietokoneella, jos sinulla on sellainen käytössäsi.

- Kyselyssä on melko paljon kysymyksiä, joten varaa aikaa ja rauhallinen hetki vastaamiseen

- Jos kyselyssä tulee kysymyksiä, joihin et tiedä vastausta, niin älä luovuta vaan vastaa parhaan tietosi mukaan. Voit myös palata kyselyn ensimmäiselle sivulle ja katsoa ohjetta tai katsoa tässä esitettyjä ohjeita. Emme voi vaikuttaa kyselyn sisältöön, koska kysymykset ovat kaikille EU maille samat

- Kyselyssä eritellään metsästys ja muu ampumatoiminta, koska kemikaalivirasto (ECHA) saattaa erotella suosituksissaan komissiolle esimerkiksi ampumaratatoiminnan ja metsästyksen. Useissa EU maissa on puutteelliset arviot metsästäjien omistamista/käyttämistä ampuma-aseista sekä vuosittain ammutuista patruunamääristä. Ts. kemikaalivirasto saattaa aliarvioida lyijyammuskiellon sosioekonomiset vaikutukset.

- FACE on kääntänyt kyselyn vain EU:n valtakielille ja pienemmät maat kääntävät kyselyn itse. Aikataulu on ollut erittäin kireä ja kaikki maat eivät ole käännöstä ehtineet tehdä. Suomen Metsästäjäliitto on suomentanut kyselyn ja toivomme, että Ruotsi tekee ruotsinnoksen. Ilmoitamme jos/kun ruotsinnos on saatavilla

Muutamia suomalaisille vaikeita/erikoisia kysymyksiä:

- Tarkastuspalvelujen saatavuus maassani -kysymyksellä viitataan asetarkastuksiin. Ne vaihtelevat Euroopan eri maissa riippuen esimerkiksi siitä, onko maa C.I.P.issä vai ei.  Kaikissa EU maissa ei ole asetarkastuslaitoksia. Meillä Suomessa asetarkastukset hoidetaan Poliisihallituksen asetarkastusyksikössä Riihimäellä. Suomessa aseiden valmistajat/maahantuojat/asesepät hoitavat pääsääntöisesti asetarkastukset, joten asia ei näyttäydy kuluttajalle samalla tavalla kuin joissain Euroopan maissa.

- Kyselyssä kysytään tietoja ilma-aseista, koska monissa Euroopan maissa niitä käytetään metsästyksessä/haittaeläinten poistossa. Lisäksi ilma-aseita käytetään ampumaharjoittelussa sekä ampumaurheilussa.

- Muista laskea yhdistelmäaseet sekä mahdolliset vaihtopiiput eri aseiksi. Ts. jos sinulla on haulikkorihla, niin laske haulipiippu haulikoihin ja luotipiippu luotiaseisiin. Vaihtopiippukivääreistä kaikki piiput lasketaan eri aseiksi.

- Kosteikon määritelmä on myös meille vielä epäselvä, joten vastaa kuten ajattelet kosteikon määriteltävän tulevaisuudessa.

Palautteesi on todella tärkeää, sillä jos käytät tällä hetkellä lyijyammuksia, niin rajoitus tulee vaikuttamaan suoraan sinuun.

Osallistu kyselyyn osoitteessa face.eu/survey ja valitse kielivalikosta suomi.

Metsästäjäliitto kannustaa nyt metsästäjiä aktivoitumaan ja ilmoittamaan tuoreista susien jäljistä Tassu-järjestelmään ja keräämään DNA-näytteitä talteen.

”Vain näiden avulla on mahdollista aloittaa suden kannanhoidollinen metsästys, sillä kanta-arviot pohjautuvat merkittävältä osalta vapaaehtoisten suurpetoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään tallentamiin havaintoihin ja DNA-näytteisiin. Susien DNA-näytteitä on kertynyt analysoitavaksi 18.12.2020 tähän mennessä 307 kappaletta. Tällä hetkellä osassa Suomea on selkeästi aukkoja raportoinnissa”, Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius kertoo.

Simenius muistuttaa, että nyt on aika vaikuttaa keräämällä näytteitä ja havaintoja, jos kannanhoidollinen suden metsästys halutaan käyntiin ensi talvena. Kartta, joka kuvaa DNA-keräyksen melko tuoretta tilannetta löytyy täältä: http://riistahavainnot.fi/suurpedot/ajankohtaista

Lunta on nyt lähes koko maassa Ahvenanmaata sekä Varsinais-Suomen ja Satakunnan lumettomia lounaisosia lukuun ottamatta, joten tällä hetkellä lähes joka puolella Suomea on oikein hyvä mahdollisuus tehdä ja raportoida susihavaintoja. Pääsääntöisesti susi välttää ihmistä ja reviirialueilla yleisin havainto susista on niiden jättämät yölliset jäljet lumeen. DNA-näytekeräys yhdessä vapaaehtoisten kanssa jatkuu helmikuun loppuun.

Riistanhoitoyhdistysten (RHY) valtionavustukseen on lisätty uudeksi tukielementiksi DNA-keräystoiminta suurpetoyhdyshenkilötoiminnan rinnalle. Näiden osuus voi olla 4 % maksettavan tuen suuruudesta. Kun valtakunnassa jaetaan rhy-tukea runsaat 2,5 miljoonaa euroa, suurpetoyhdyshenkilöiden ja DNA-keräämisen tuen osuus on siten noin 100 000 euroa. RHY saa maksaa kulukorvauspalkkiota halutessaan suurpetoyhdyshenkilöille ja DNA-näytekerääjille.  Metsästäjäliitto esitti DNA-keräämiselle maksettavaksi tukea viime syksyn susineuvotteluissa.

Lumi helpottaa jahteja

Lumipeite helpottaa myös jahteja. Lumen saavuttua peurat hakeutuvat helpommin ruokintapaikoille, joilta niitä voi metsästää tehokkaasti ja valikoivasti lumen parantaessa näkyvyyttä. Nyt onkin hyvä mahdollisuus käyttää luvat peuratihentymäalueilla mahdollisimman tarkoin, jotta valkohäntäpeurakanta saadaan pienenemään.

Lumi helpottaa myös jänisten, kettujen, ilvesten ja muiden riistaeläinten määrittämistä. Lumijäljistä voidaan esimerkiksi päätellä, onko kyseessä yksittäinen ilves vai esimerkiksi pentujen kanssa liikkuva naaras.

Lisätietoja:

Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, puh. 050 569 8916, ere.grenforsmetsastajaliitto.fi

Järjestöpäällikkö Teemu Simenius, puh. 050 331 5330, teemu.simeniusmetsastajaliitto.fi ()

Lue myös Jahtimedian juttu lumesta: https://jahtimedia.fi/luonnossa/pukkaako-poutaa

Susien DNA keräyksen tilannekuva: http://riistahavainnot.fi/suurpedot/ajankohtaista

Juhlavuoden teemana on Yhteisellä eräpolulla. Juhlavuoden näkyvin elementti on Metsästäjäliiton uudistettu metsologo, joka saa juhlavuoden ajaksi päivitetyn, kullanvärisen ilmeen. Tunnukseen lisättiin juhlavuodeksi pystyyn aseteltu numero 100, jonka yhteen kiinnitetyt nollat muodostavat haulikon piippujen päät jyvineen.

 

Historian siipien havinaa

Metsästäjäliiton historiaan voi perehtyä tarkemmin, kun juhlavuoden kunniaksi kirjoitettu 100-vuotishistoriikki julkaistaan keväällä 2021. Historiikin kirjoittaa tohtori Tero Halonen. Myös eräneuvos Juha K. Kairikon kirjoittamasta Seitsemän vuosikymmentä metsästykselle -kirjasta otetaan rajoitettu uusintapainos. Molemmat kirjat voi tilata julkaisemisen jälkeen Eräkontin verkkokaupasta. Myös diginatiiveille avataan loppukesästä 2021 Metsästäjäliiton historiaan keskittyvä verkkosivusto yhteistyössä Suomen Metsästysmuseon kanssa.

Liiton jäsenjulkaisun Jahti-lehden ja sen edeltäjät Urheilumetsästys ja Suomen Metsästäjä ja sitä edeltävät jäsenjulkaisut vuoteen 1921 asti digitoidaan kaikille jäsenille luettavaksi. Ne löytyvät myöhemmin OmaMetso -jäsenpalvelusta.

Juhlavuoden tuotteita

Vuonna 20221 lanseerataan liiton logolla varustettuja tuotteita. Yhteistä eräpolkua juhlistamaan on kehitetty Laitilan Wirvoitusjuoma -tehtaan kanssa Metsästäjä-olut. Sitä on saatavissa vuoden alusta lähtien hyvin varustelluista kaupoista kautta maan. Myös suomalainen Marttiini on valmistanut Metsästäjäliitolle juhlapuukot, jotka ovat tilattavissa Eräkontin kautta. 

Juhlavuoteen voit tutustua 100-vuotisjuhlasivuillamme sekä sosiaalisessa mediassa hashtagilla  #metsästäjäliitto100

Tarkkaa tietoa perinteen taustoista ei ole, mutta kyse on luultavasti suomalaisesta ikivanhasta riistakulttuurista. Aatonaattona isäntäväki laitettiin jahtiin häiritsemästä joulusiivoja. Vanhassa metsästyskirjallisuudessa myös tapaninpäivän jahdit mainitaan joulun syömisen vastapainona.

Riistaeläinten joulurauhasta ei ole säädetty pykäliä, mutta monessa metsästysseurassa metsän eläimille julistetaan joulurauha. Jotkut seurat julistavat riistalle joulurauhan jouluaattona klo 12 ja se kestää joulupäivän yli. Toiset sisällyttävät siihen tapaninpäivänkin. 

Lue täältä Hinnerjoen metsästysseuran perinteistä: https://jahtimedia.fi/luonnossa/joulurauha-kuuluu-kaikille-myos-metsanelaimille

Joulupöydän voi kattaa myös riistalle

Vaikka luonnossa on tällä hetkellä vielä hyvin syötävää, voi jouluruoan kattaa myös metsän eläimille. Hirvieläimille voi antaa esimerkiksi varastossa olevia juurikasveja, kuten porkkanaa, lanttua ja naurista. Myös omenaa käytetään ruokinnassa. Nämä ovat samoja aineksia, joita löytyy usein omastakin joulupöydästä. Lintuja voi ruokkia suomalaisilla viljakasveilla, kuten ohralla, kauralla ja vehnällä.

Metsästäjät nauttivat myös vuoden metsänantimista jouluna, eli riistaruokia valmistetaan paljon perinteisen kinkun lisäksi tai sijasta. Jahtimediasta löydät ohjeen mm. riimipeuralle ja joulumetsolle.

23.12. toimisto auki 9-14
24.12. toimisto suljettu
25.12. toimisto suljettu
 
31.12. toimisto auki 9-14
1.1. toimisto suljettu
 
6.1. toimisto suljettu
 
Huomioithan, että koronapandemiasta johtuen toimiston väki on siirtynyt pääosin etätöihin. Mahdollisista vierailuista on hyvä sopia isännän/emännän kanssa etukäteen. Vaihde vastaa arkisin 9-15 numerossa 010 841 0050.

Rauhallista joulun aikaa!

Vain riittävän suuri susikanta mahdollistaa kannanhoidollisen metsästyksen talvella 2021-2022. Jokainen havainto on tärkeä. Ministeri Leppä ilmoitti 18.11., että mikäli susikanta on suurempi, kuin nyt määrittelytyön alla oleva suotuisan suojelun taso, kannanhoidollinen metsästys voi alkaa talvella 2021-2022.

Ruotsissa suotuisan suojelun tasoksi on määritelty 30 laumaa ja 300 sutta. Metsästys alkaa Ruotsissa jo kuluvana talvena.

Metsästäjäliitto kannustaa Tassu-havaintojen tekoon ja dna-näytekeräyksiin

Suomen Metsästäjäliitto kannustaa kaikkia metsästäjiä suurpetohavaintojen ja erikseen mainiten susihavaintojen ilmoittamiseen. Ilmoitukset tehdään suurpetoyhdyshenkilöille ja nämä kirjaavat havainnot Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään. Havainnot ohjaavat ulosteiden dna-näytekeräystä, jolla susiyksilöt voidaan tunnistaa ja saadaan selville, montako erillistä laumaa alueella on. Dna-tunnistus parantaa suden kanta-arvion tekemisen tasoa. Ruotsissa kanta-arvio perustuu täysin dna-tunnistukseen.

Metsästäjäliiton piirit tukevat susihavaintotyön organisointia yhdessä alueellisten riistakeskusten ja paikallisten riistanhoitoyhdistysten kanssa. Piireistä saat tietoa paikallisista riistanhoitoyhdistysten suurpetoyhdyshenkilöistä ja suden dna-näytekeräyksen keräysvastaavista, mikäli esimerkiksi haluat ilmoittaa susihavainnoista.

Saat piireistä myös tietoa, kuinka voit ruveta vapaaehtoiseksi susien dna-näytekeräyksen keräysvastaavaksi tai vapaaehtoiseksi kerääjäksi.

Jokainen havainto on nyt tärkeä, sinua tarvitaan.

Lisätietoja Metsästäjäliiton piireistä.

Lisätietoja:
luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, puh. 050 569 8916

Äänestystulos tarkoittaa sitä, että lyijyhaulien käyttö kosteikoilla ja 100 metrin suojavyöhykkeellä päättyy koko Euroopan unionin alueella siirtymäajan jälkeen vuodenvaihteessa 2022-2023.

Totaalilyijyhaulikielto ei ole vaihtoehto

Siirtymäaika on Suomen kohdalla joko 24 tai 36 kuukautta riippuen siitä, valitseeko Suomi niin sanotun Ramsar-määritelmän mukaisen rajoituksen vai totaalilyijyhaulikiellon. Suomen Metsästäjäliiton mielestä totaalilyijyhaulikielto ei ole vaihtoehto. Vaikka ylilaaja kosteikon määritelmä rajaakin suuria alueita Suomessa pois lyijyhaulien käytöstä, jättää se kuitenkin mahdollisuuden käyttää lyijyhauleja esimerkiksi ampumaradoilla, jotka eivät ole Ramsar-alueiden vaikutuspiirissä.  

”Lyijyhauleja on voitava käyttää myös kosteikoiden ulkopuolella muun muassa variksien ja sepelkyyhkyjen pyynnissä”, toteaa Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

Lyijyn käyttöä on rajoitettu jo 22 EU:n jäsenvaltiossa. Suomessa lyijyhaulit kiellettiin vesilintujen metsästyksessä jo vuonna 1996. Tuleva lyijyhaulirajoitus sisältää lukuisia ongelmia, kuten kansalaisen syyllisyysolettaman.

Suomi ei vastustanut esitystä enää neuvostossa

Suomi vastusti komission ehdotusta REACH-komitean äänestyksessä 3.9.2020 valtioneuvoston virallisen kannan mukaisesti. Nyt pidetyssä neuvoston äänestyksessä Suomi kuitenkin äänesti ehdotuksen puolesta. Samaan aikaan Ruotsi taas muutti kantaansa ja äänesti esitystä vastaan.

”Vaikka asia ei olisi tästä muuttunut, niin Suomen olisi pitänyt äänestää ehdotusta vastaan kuten se teki REACH-komiteassa. Komission ehdotus on suhteeton ja oikeusperiaatteiden vastainen”, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toteaa.

Lisätietoja:

Metsästäjäliitto, metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen, puh. 040 845 1572, jussi.partanenmetsastajaliitto.fi

Vuoden 2021 aikana Metsästäjäliiton toiminnassa näkyy juhlavuosi monin eri tavoin. 

Juhlavuonna kutsumme sinut ja kaikki suomalaiset mukaan jatkamaan tätä työtä seuraavatkin 100 vuotta!

 ”Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa” -ohjeessa on tarkennettu huolta, uhka ja vaaraa aiheuttavan suden määritelmiä.

Päivityksellä pyritään mm. entistä tarkemmin ohjaamaan poliisitoimintaa tilanteissa, joissa suurpeto aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle ja sitä kautta varmistamaan poliisin toiminnan yhdenmukaisuus. Poliisin toimintalinjauksiin ei tule ohjepäivityksen myötä merkittäviä muutoksia.

Ohjeessa on otettu käyttöön maa- ja metsätalousministeriön Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan vuonna 2019 määritelty luokittelu huolta, uhkaa tai vaaraa aiheuttavien susien käytöksen arvioinneissa. Päivitetyssä ohjeessa on myös selkeytetty Suomen riistakeskuksen ja poliisin rooleja eri konfliktilanteiden hoidossa ja otettu kantaa myös suurpetojen omaehtoiseen karkottamiseen sekä pakkotilalainsäädännön soveltamiseen.

Poliisilain mukainen puuttuminen aina viimeinen keino

Poliisi on turvallisuusviranomainen, jolla Pihajoen mukaan ei ole toimivaltaa arvioida susikannan siedettävää kokoa jollain alueella ja mahdollisesti poliisilakiin perustuvilla päätöksillään sitä säädellä. 

Riistaeläinkantojen säätely, suojelu ja kannanhoito ovat maa- ja metsätalousministeriön sekä Suomen riistakeskuksen toimialaan kuuluvia asioita. Poliisilain mukaisten toimivaltuuksien käyttäminen on aina viimesijainen keino puuttua suurpetojen aiheuttamiin äkillisiin ja akuutteihin turvallisuusuhkiin.

Suurpetojen ihmisille aiheuttamaa vaaraa arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja arvioinnissa käytetään mahdollisuuksien mukaan apuna eri asiantuntijoita. Tehtävään tilannearvioon ja sen pohjalta mahdollisesti toteutettaviin toimenpiteisiin vaikuttaa kaikissa suurpetotilanteissa muun muassa tehtyjen havaintojen laatu, luotettavuus, määrä ja ajankohta. Havaintoympäristöllä ja sen olosuhteilla on myös iso merkitys harkittaessa erilaisia toimintavaihtoehtoja.

Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa PDF 784kB

Toiminnanjohtajana hän johtaa ja koordinoi molempien piirien toimintaa piirihallitusten ohjauksessa. Karppinen tulee koordinoimaan ja kehittämään myös Suomen Metsästäjäliiton koulutustoimintaa kenttämestarina. Hän aloitti tehtävässään marraskuussa.

Karppinen on aiemmin toiminut muun muassa riista- ja kalataloustutkimuksessa, riistaopetuksessa, kalatalousneuvonnassa sekä yrittäjänä metsästysmatkailuyrityksessä.

Aikaisemmin toiminnanjohtaja on ollut vapaaehtoinen, mutta nyt molemmat piirit palkkasivat yhteisen toiminnanjohtajan, jolla on aikaa keskittyä molempien piirien ja liiton tarpeiden huomioimiseen.  

Chris Karppinen on 50-vuotias biologi Sauvosta Varsinais-Suomesta ja hän on harrastanut metsästystä yli 35 vuotta.

”Odotan innolla, että pääsen tekemään töitä metsästyksen eteen Hämeessä, jossa ajankohtaisina teemoina tällä hetkellä on mm. Evon kansallispuiston perustaminen ja siihen liittyvät metsästyskysymykset sekä valkohäntäpeurojen kannan nopea kasvu”, Karppinen toteaa.

Lisätietoja:

Kenttämestari Chris Karppinen, puh. 050 444 1026, etelahamemetsastajaliitto.fi ()