Uusi metsästyslaki tuottaa karvaan pettymyksen. Liiton koko tulevaisuus joutuu uhanalaiseksi, mutta uusi puheenjohtaja Arto H. Virkkunen ja toiminnanjohtaja Lauri Karjalainen palauttavat uskon tulevaisuuteen ja osoittavat liitolle uuden suunnan. Metsästäjäliiton 1960-luvun alku oli melkoista vuoristorataa. Vuosikymmen alkoi hienoilla 40-vuotisjuhlilla, joita tasavallan presidentti Urho Kekkonenkin kunnioitti läsnäolollaan. Liitto saattoi tyytyväisenä katsoa siihen astisen työnsä tuloksia, monet tavoitteista olivat toteutuneet, liitto oli saavuttanut arvostusta ja tulevaisuus näytti lupaavalta. Uusi metsästyslaki oli valmisteilla ja Metsästäjäliitto oli läheltä seurannut lainlaatijoiden työtä. Uuden lain myötä odotettiin liiton muuttuvan julkisrahoitteiseksi, metsästysasioita hallinnoivaksi viranomaisorganisaatioksi. Liiton suureksi pettymykseksi Suomeen perustettiin näitä tehtäviä hoitamaan kokonaan uusi organisaatio, Metsästäjäin Keskusjärjestö (MKJ), ja sen alaisuuteen alueelliset riistanhoitopiirit ja kuntakohtaiset riistanhoitoyhdistykset. Liitto joutui hetkelliseen kriisiin ja sen koko olemassaolo oli uhattuna. Monet liiton pätevimmistä toimihenkilöistä palkattiin uuden keskusjärjestön, MKJ:n, palvelukseen. Iskusta järkyttyneenä liitto luovutti lehtensäkin, Suomen Metsästäjän, MKJ:lle. Päätöstä kaduttiin pian, mutta silloin oli jo myöhäistä saada lehteä takaisin. Ensijärkytyksestä toivuttuaan liitto asemoi uudelleen paikkansa riistahallinnon kentässä. Vuodesta 1963 tuli tärkeä taitekohta ja uuden Metsästäjäliiton alku. Johtoon valittiin tehokas taistelupari: puheenjohtajaksi vakuutusjohtaja, everstiluutnantti evp. Arto H. Virkkunen ja toiminnanjohtajaksi majuri evp. Lauri Karjalainen. Liiton uusi lehti, Urheilumetsästys, alkoi ilmestyä vuonna 1965. Liitto vahvisti rooliaan metsästäjien ja metsästysseurojen puolestapuhujana, edunvalvojana ja kouluttajana. 1960-luku toi uutuutena liiton ohjelmaan myös metsästysammuntakilpailut. Ampumaurheilusta kehittyikin vähitellen tärkeä osa liiton jäsenilleen tarjoamaa harrastustoimintaa. Yrjö Ylänne, Metsästäjäliiton tulisieluinen puheenjohtaja Professori Yrjö Ylänne (1888–1971) oli Suomen Metsästäjäliiton hallituksen jäsen 1944–1965, josta hallituksen puheenjohtajana 1953–1961. Hän toimi Metsästys ja Kalastus -lehden päätoimittajana vuosina 1939–1970, kustannustoimittajana Otavan palveluksessa sekä julkaisi runsaasti metsästysaiheista kirjallisuutta, joista monet olivat valistavia oppaita, usein lajissaan ensimmäisiä Suomessa. Ansioistaan eräkirjailijana ja toimittajana hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1970. Kuuntele äänite Päätoimittaja, eräkirjailija Mauri Soikkanen muistelee Metsästäjäliiton pitkäaikaista vaikuttajaa ja eräkirjoittajaa, professori Yrjö Ylännettä Äänite: Metsästyksen muistitieto/Suomen Metsästysmuseo. Valitettavasti selaimesi ei tue tätä audiomuotoa Yrjö Ylänne pitää puhetta. Hänestä oikealle on Tauno V. Mäki ja taaimmaisena Heikki Kirra. Kuva: Suomen Metsästysmuseo Hienot 40-vuotisjuhlat Suomen Metsästäjäliitto täytti 40 vuotta vuonna 1961. Juhlijat vasemmalta alkaen: Heikki Suomus, Tauno V. Mäki, Nils Osara, Lars Ehrnrooth, Yrjö Ylänne, Jussi Ahokas, Teppo Lampio, Osmo Lampela ja Heikki Kirra. Kuva: Suomen Metsästysmuseo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja ja Metsästäjäin Keskusjärjestön tuleva toiminnanjohtaja Teppo Lampio pitää juhlapuhetta Liiton 40-vuotisjuhlissa 3.6.1961. Eturivissä istuu tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Kuva: Erkki Suonio/ Suomen Metsästysmuseo Uusi metsästyslaki ja metsästäjäin keskusjärjestön perustaminen Esitys uudesta Metsästyslaista alkoi vihdoin lähestyä maalia 1960-luvun alussa. Loppumetreillä keskustelu lain sisällöstä vilkastui. Liitto näki tarpeelliseksi julkaista kommenttinsa lakiesitykseen (20.2.1960) erillisenä vihkosena. Julkaisua kirjoitettaessa Metsästäjäliitossa uskottiin vielä että liitosta tulisi laissa mainittu keskusjärjestö. Kuva: Suomen Metsästysmuseo Metsästäjäliitto ja Metsästäjäin Keskusjärjestö sopivat työnjaosta. Ohessa sopimusteksti, dokumentti, johon sittemmin viitattiin monessa yhteydessä. Sopimuksen tulkinta herätti useasti keskustelua. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/Suomen Metsästysmuseo. Klikkaa kuvia suuremmiksi. Uhattu Metsästäjäliitto uudistuu Kuva Suomen Metsästäjäliiton kokouksesta. Metsästäjäliitto lähti hakemaan uutta nousua puheenjohtaja, everstiluutnantti evp. A. H. Virkkusen (toinen oik.) ja toiminnanjohtaja majuri evp. Lauri Karjalaisen (kolmas oik.) johdolla. Kuva: Suomen Metsästysmuseo Urheilumetsästys-lehden kansia vuosilta 1965 ja 1966. Uusi puheenjohtaja Arto H. Virkkunen oli sanavalmis ja aktiivinen vaikuttaja, joka toi liiton kannan näkyvästi esille. 1960-luvun radikaalissa ilmapiirissä myös metsästyksen oikeutuksesta keskusteltiin. Metsästysampumakilpailut alkavat Metsästysammunnan sm-kisat järjestettiin vuonna 1969 Salon Seudun Ampujien radalla. Kuvassa kisaohjelman kansi. Suomen Metsästysmuseon arkisto/Suomen Metsästysmuseo. OIk: Haulikkoampujia Tuusulan Kellokoskella 1960-luvun alussa. Kuvassa ovat vasemmalta alkaen seuraavat ampujat: Reino Jalonen, Matti Halonen, Arvo Helle ja Olavi Leikoski. Kuva: Tapio Silander/Suomen Metsästysmuseo Vuosikymmenen metsästäjäliittolainen: Arto Heikki Virkkunen – Metsästäjäliiton pelastaja ja uudistaja Everstiluutnantti evp., vakuutusjohtaja Arto Heikki Virkkunen (1911–1980) uudisti puheenjohtajakaudellaan vuosina 1965–1973 liiton toimintatapoja, määritteli liiton paikan uudelleen riistanhallinnon kentässä ja loi liiton kenttäväkeen tulevaisuudenuskoa metsästyslain uudistuksessa kärsityn tappion jälkeen. Kuuntele äänite Eräneuvos Juha K. Kairikko muistelee puheenjohtaja Arto H. Virkkusta ja kertoo hänen luomansa toimikuntalaitoksen synnystä 1960-luvulla. Äänite: Metsästyksen muistitieto/Suomen Metsästysmuseo. Valitettavasti selaimesi ei tue tätä audiomuotoa Historia-sivuston toimitus: Pekka Allonen / Suomen Metsästysmuseo 1920-luku: Metsästäjille oma liitto 1930-luku: Metsästäjäliitto vakiinnuttaa asemansa 1940-luku: Jahtimailta sotakentille ja takaisin 1950-luku: Herrojen eräkerhosta metsästäjien joukkojärjestöksi 1970-luku: Metsästäjäliiton asema vakiintuu 1980-luku: Tiivistyvää yhteistyötä riistahallinnossa ja vilkasta kilpailutoimintaa 1990-luku: Eurooppaan ja kauemmaksikin 2000-luku: Edunvalvonnasta liiton päätehtävä 2010-luku: Sata vuotta metsästäjien asialla