Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg kiitti presidenttiä tapaamismahdollisuudesta.

− Kiitän lämpimästi 100-vuotiaan Suomen Metsästäjäliiton puolesta tasavallan presidenttiä mahdollisuudesta vierailla Mäntyniemessä tuoden terveiset upeasta luonnostamme ja suomalaisilta metsästäjiltä.

Peräseinäjoen Metsästysseuran puheenjohtaja Juhana Virtanen kertoi tuntemuksistaan:

− Oli ilo ja kunnia meidän paikallisten metsästäjien ja koko metsästäjäkunnan puolesta luovuttaa jahdissamme kaadetun hirven paisti tasavallan presidentille.

Peräseinäjoen Metsästysseura on suuri 750 jäsenen seura, joka järjesti Metsästäjäliiton juhlavuoden hirvijahdin 9. lokakuuta 2021. Yhteen Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä Suomen Metsästäjäliittoon kuuluu yli 145 000 metsästäjää. Metsästäjäliitto perustettiin vuonna 1921 eli tasan sata vuotta sitten.

Kuvassa Presidentti Niinistö ja hänen vierellään Peräseinäjoen Metsästysseuran pj Juhana Virtanen sekä Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg sekä varapuheenjohtaja Ilkka Mäkelä. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Perusteluna oikeuden mukaan on se, että poikkeuslupapäätöstä ei ole kohdistettu valittajaan. Poikkeuslupapäätös ei suoraan oikeuta yksittäistä metsästäjää käyttämään siinä sallittuja pyyntivälineitä. Oikeuden mukaan kenelläkään ei myöskään ole päätöksen perusteella velvollisuutta käyttää siinä sallittuja pyyntivälineitä tai muuten osallistua metsästykseen, jossa käytetään poikkeuslupapäätöksessä mainittuja pyyntivälineitä.

Suomen Metsästäjäliitto on saanut Suomen riistakeskukselta kuluvalle valkohäntäpeuran pyyntikaudelle poikkeusluvan, jolla valkohäntäpeurojen tihentymäalueilla Lounais-Suomen suunnalla on mahdollisuus käyttää keinovaloa tai aseeseen kiinnitettäviä yöammuntaa varten tarkoitettuja tähtäinlaitteita. Poikkeusluvan piirin voivat Metsästäjäliiton kautta hakeutua niin liiton jäsenseurat kuin liittoon kuulumattomat seurat ja seurueet. Tähän mennessä poikkeusluvan piiriin on hakeutunut 312 metsästysseuraa ja -seuruetta.

https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/valkohantapeura

Metsästäjäliitto jakaa Wadén-palkinnon vuosittain suomalaiselle henkilölle tai toimijalle, joka on tehnyt merkittävää metsästyksen tai riistanhoidon edistämistyötä ja siten vaikuttanut metsästyksen tulevaisuuteen.

− Sari Penttinen on aktiivinen ja tuottelias erä- ja metsästysuutisten toimittaja ja hänellä on terävä kynä myös kolumnistina, Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg perustelee valintaa.

Penttinen iloisesti yllättynyt

Toimittaja Sari Penttinen yllättyi iloisesti kuullessaan palkinnosta.

– Metsästäjäliiton tunnustus on ennen muuta hieno huomionosoitus Maaseudun Tulevaisuudelle, sanoo Penttinen.

Hän kertoo, että lehdessä on vuosikymmenten ajan julkaistu paljon metsästysaiheisia juttuja. Viime vuosina eräuutisten palstatilaa printissä ja verkossa on kasvatettu.

– Olen kunnianhimoisesti, mutta nöyrin mielin halunnut kirjoittaa lukijoille eräjuttuja, joissa faktat ovat kohdillaan ja harrastuksen monet eri ulottuvuudet tulisivat huomioiduksi.

Sari Penttinen vastaanotti Wadén-palkinnon Hämeenlinnassa Suomen Metsästäjäliiton 100-vuotisjuhlien yhteydessä 16. lokakuuta. Vuonna 2020 palkinnon sai Suomen Dreeverijärjestö.

Wadén-palkinto sisältää tuhannen euron rahapalkinnon, kunniakirjan sekä grafiikkatyö. Wadén-palkinto on nimetty Daniel Johannes Wadénin mukaan. Wadén oli erittäin innokas metsästäjä ja riistanhoidon puolestapuhuja ja myös Metsästäjäliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Testamenttinsa kautta hän on ollut pitkään myös Metsästäjäliiton toiminnan tärkeä rahoittaja.

Professori Martti Häikiö julkaisi tänä vuonna elämäkerran Daniel Johannes Wadénista. Kaksikielinen elämäkerta kertoo vaiherikkaasti Wadénin monipuolisesta urasta sekä metsästyksen ja koiraharrastuksen ensiaskelista Suomessa. Kirjaa saa ostaa Eräkontista: www.erakontti.fi

Sari Penttisen valokuva: Lari Lievonen/Maaseudun Tulevaisuus

Salossa ja Janakkalassa on todettu linnuille korkeaa kuolleisuutta aiheuttavaa H5N1-tyypin lintuinfluenssaa fasaaneissa. Alueen runsaan fasaanimäärän vuoksi Ruokavirasto on perustanut alueille tartuntavyöhykkeen taudin leviämisen estämiseksi. Vyöhykkeillä on kielletty mm. siipikarjan ja muiden lintujen siirrot sekä asetettu vaatimuksia lintujen pitopaikkojen suojaamiseksi tartunnalta. Aluehallintovirastot ovat yhteydessä jokaiseen alueelle rekisteröityyn lintujen pitopaikkaan ja antaa asiasta tarkemmat ohjeet.

Lintujen metsästys vyöhykkeellä on kielletty. Ensisijaisesti metsästyskiellon tarkoituksena on, ettei lintuja hätistellä tartunta-alueelta poispäin, ja samalla lisätä riskiä, että myös virusta leviäisi tiedetyltä tartunta-alueelta laajemmalle. Sairastuneet linnut oletettavasti pysyvät paremmin paikallaan, kun niiden annetaan olla rauhassa niillä sijoillaan.

Metsästäjien henkilösuojausta ajatellen myös riski joutua sairaan tai virusta kantavan linnun kanssa tekemiseen on suurempi, jos metsästetään alueilla, joilla lintuja on jo joukoittain kuollut lintuinfluenssaan.

Lue lisää Ruokaviraston tiedotteesta: 
Salo: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siipikarja/lintuinfluenssa/lintuinfluenssa-suomessa/lintuinfluenssa-luonnonvaraisissa-linnuissa-2021/

Janakkala: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/luontoon-lasketuissa-fasaaneissa-todettu-lintuinfluenssaa-janakkalassa/

4.10.:https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/janakkalan-tartuntavyohyketta-laajennetaan-uusien-fasaanitapausten-vuoksi-myos-ketulla-todettu-lintuinfluenssaa/

15.10.: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/tartuntavyohyketta-laajennetaan-edelleen-janakkalassa-uusien-lintuinfluenssatapausten-vuoksi/

Palkinnon luovuttanut pääjohtaja Juha S. Niemelä muistutti liittoa onnitellessaan sen pitkästä ja johdonmukaisesta työstä metsästyksen puolestapuhujana. 

– Laajojen riistamaiden haltijana Metsähallitus haluaa strategiansa mukaisesti myös riista-asioissa luoda arvoa luonnolle, ihmisille ja yhteiskunnalle. Tässä työssä tarvitsemme Metsästäjäliiton kaltaisia hyviä kumppaneita, sanoi pääjohtaja Niemelä palkintoa luovuttaessaan.   

Metsästäjäliiton tuore strategia katsoo tulevaisuuteen ja hahmottaa hienosti metsästyksen ja metsästäjien roolin muuttuvassa toimintaympäristössä.  Luonnon kunnioittaminen, vastuullisuus ja yhteisöllisyys ovat arvoja, joita pääjohtajan Niemelän mukaan myös Metsähallitus arvostaa.  

– Suomalaisia kutsutaan usein Euroopan viimeiseksi metsästä-keräilijä kansaksi. Metsästäjäliiton tuore strategia nostaa keskiöön myös suomalaisen luonnon ja sen tuotteiden arvostamiseen perustuvan eräkulttuurin, Niemelä toteaa. 

Niemelän mukaan erälle ei enää lähdetä nälän pakottamana, vaan virkistäytymään ja hakemaan kokemuksia, jotka ovat arvokkaita myös silloin kuin saalista ei saada. 

– Metsästäjäporukassa tai yhdessä koiran kanssa koetaan hetkiä, jotka rauhoittavat ja auttavat palautumaan arjen haasteista.  

Metsähallituksella on tärkeä rooli mahdollistaa eräkokemus mahdollisimman monille, myös niille, joilla ei ole muita metsästysmahdollisuuksia. Tätä rooliaan hoitaessaan Metsähallitus ottaa vastuullisesti huomioon niin riistakantojen kuin sosiaalisenkin kestävyyden. Pääjohtaja Juha S. Niemelän mukaan Metsästäjäliiton asiantuntemukseen ja avoimuuteen perustava tapa työskennellä tekee siitä tässä työssä halutun ja arvostetun yhteistyökumppanin.   

Merkkivuottaan juhliva Suomen Metsästäjäliitto on koti kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville.  

– Toivotamme juhlivalle Metsästäjäliitolle onnea seuraavalle sadalle vuodelle, pidetään suomalainen eräkulttuuri voimissaan yhdessä!, lausui pääjohtaja Juha S. Niemelä onnittelujen lopuksi.

Suomen Metsästäjäliitto kiittää Metsähallitusta tunnustuksesta.

(Päivitetty / uutinen 30.9.21) Norjassa on myönnetty lupa vähentää susien määrää metsästämällä neljä susilaumaa, mikä merkitsee 28-40 suden kaatamista. Norjassa sekä Norjan ja Ruotsin rajavyöhykkeen tuntumassa elää kaikkiaan 120-150 sutta. Metsästysluvasta on vielä mahdollista valittaa, mutta lupalinjaus on merkittävä askel Norjan susikannan hoitamisessa, kertoo uutisesta Norjan metsästys- ja kalastusliiton puheenjohtaja Knut Arne Gjems.

Ruotsissa lupa 33 sudelle

Ruotsin lääninhallitukset ilmoittivat tänään, että ensi talvena Ruotsissa on lupa metsästää yhteensä 33 sutta. Metsästyspäätökset lueteltiin maakunnittain. Ruotsin metsästäjäliitto vaati aiemmin, että susikanta tulee vähentää Ruotsin eduskunnan määrittelemälle 300 yksilön eli suotuisan suojelun tasolle. Tämä olisi tarkoittanut yli sadan suden metsästyskiintiötä.

Ruotsin metsästäjäliitto kritisoi jo aiemmin päätöksentekijöitä ylivarovaisuudesta, mikä on johtanut kannan kasvuun.
−Näyttää siltä, ​​että päätöksenteon painopiste on vain kannan koossa, joka ei saisi mennä alle 300 eläimen, eikä niinkään kannan kasvun hidastamisessa tai kannan vähentämisessä. Susikannalle ei olisi dramaattista vaikka susikanta laskisi hetkellisesti alle 300 yksilön, koska jo samana vuonna - pentujen syntymisen jälkeen - olemme jälleen tuon rajan yläpuolella, kommentoi Ruotsin Metsästäjäliiton puheenjohtaja Peter Eriksson. Kannanhallinta vaatii suhteellisen korkeita poistomääriä. Esimerkiksi villisikapopulaatiosta kaadetaan vuosittain yli 30 prosenttia ja hirvikannasta poistetaan vuosittain 25 prosenttia.

− Jos Ruotsin luonnonvaravirasto ja lääninhallitukset sallivat susikannan kasvun, on riski, että kaikki valta siirretään asiassa EU:lle. Hallituksen ja eduskunnan on tehtävä kaikkensa taatakseen sellaisen suurpetohallinnon, johon metsästäjät, eläinten omistajat ja maaseudun asukkaat luottavat, Peter Eriksson sanoi.

Suden kannanhoidollinen metsästys aloitettiin Ruotsissa viime talvena.

Lisätietoja:

https://jagareforbundet.se/aktuellt/press/press-tt/

https://www.jaktjournalen.se/just-nu-sa-stor-blir-vargjakten/

Ministeri Leppä ilmoitti eduskunnassa 18.11.2020 sutta koskevan kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa, että kannanhoidollinen metsästys voidaan aloittaa noin vuoden päästä. Sutta koskevan kansalaisaloitteen käsittely on eduskunnassa yhä kesken, lähes aloittamatta, vaikka sen luovutuksesta on kulunut jo 11 kuukautta.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola kuvaa tilannetta:
− Kaikkialla Suomen ympärillä metsästetään susia. EU-maassa Ruotsissa suden kannanhoidollinen metsästys jatkuu ensi talvena jo toista vuotta, kun maahan myönnettiin ensi talveksi 33 suden metsästysluvat. Norjassa on runsaan sadan suden kanta, ja siitä on metsästetty kymmeniä susia. EU-maista myös kaikissa Baltian maissa on suden kannanhoidollista metsästystä. Venäjän Karjalassa sudesta maksetaan tapporahaa.

Suomea suuremmassa Ruotsissa suotuisan suojelun tasoksi on määritelty 300 sutta tai vaihtoehtoisesti 30 laumaa. Ruotsin sudet elävät lähes eristyksissä, vain Norjan pieni susipopulaatio ja muutama Suomesta vaeltava susi tuovat Ruotsin susikantaan uutta verta. Suomella on Venäjän kanssa 1300 km pitkä maayhteys, mikä varmistaa suden geeniperimää yhdessä Venäjän susipopulaation kanssa.

− Suomen susikannaksi arvioidaan 32–38 perhelaumaa. Suden metsästykselle Suomessa ei voi olla mitään estettä, Silpola toteaa.

Tilanne vaikea ja huolestuttava

Tilanne on äärimmäisen vaikea ja huolestuttava niin maalla asuvien koulukyytejä kaipaavien perheiden, karjankasvattajien kuin metsästäjienkin näkökulmasta. Luottamus päättäjiin ja viranomaisiin sekä usko kansalaisten tasa-arvoiseen kohteluun on maakunnissa loppunut.

– Vaikka metsästäjät varovat laskemasta koiria susilaumojen läheisyyteen, sudet tappavat koiria yhä enemmän. Esimerkiksi viime viikon keskiviikkona, yhdessä päivässä, kolme koiraa joutui susien suihin. Runsaassa kuukaudessa sudet ovat tappaneet tai raadelleet 23 metsästyskoiraa. Susitilanne estää koirien käyttöä hirvi- ja peurajahdissa samoin kuin pienriistametsästyksessä monissa maakunnissa. Joudutaan odottamaan lunta susilaumojen sijainnin tunnistamiseksi, jotta koirat uskalletaan laskea jahtiin. Pahimmillaan koirien kanssa ei ole jahtiin asiaa koko kautena. Sudet eivät pelkää ihmistä ja tulevat rohkeasti pihoihin. Ministeriön on nyt pakko toimia, Silpola kuvailee.

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpolametsastajaliitto.fi

Suomessa on jo pidempään keskusteltu etenkin merimetson ja valkoposkihanhien metsästämisestä, sillä hanhet aiheuttavat haittaa viljelyksille ja viheralueille. Suomessa kummatkin lajit ovat kuitenkin toistaiseksi tiukasti luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja niiden tappaminen ja häiritseminen on poikkeusluvanvaraista.

Kurkea ja laulujoutsenta ei saa Suomessa tappaa edes poikkeusluvalla.

Uuden metsästysasetuksen mukaan Ruotsissa voidaan suojametsästää valkoposkihanhia, merihanhia ja kanadanhanhia, joita esiintyy vähintään viiden yksilön parvissa sellaisilla pelloilla, joilta ei ole korjattu satoa, tai jotka voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle. Metsästysaika kestää heinäkuun alusta kesäkuun loppuun eli vuoden ympäri.

Merimetsoja voidaan suojametsästää Ruotsissa jatkossa vahinkojen estämiseksi, mutta se tulee tehdä vähintään 300 metrin päässä merimetsojen, merikotkan tai kalasääksen pesältä ja tulee tapahtua 300 metrin säteellä suojattavista kalanpyydyksistä. Metsästysaika on elokuun alusta helmikuun loppuun. Kalanviljelylaitoksilla ja kalanistutuspaikoilla 300 metrin etäisyydellä ko. alueista metsästysaika on heinäkuun alusta kesäkuun loppuun eli vuoden ympäri.

Kurkia, jos niitä esiintyy vähintään viiden yksilön parvissa, voidaan vahingon estämiseksi suojametsästää pelloilla, joilla ei ole korjattu satoa. Metsästysaika on elokuun alusta syyskuun loppuun ja huhtikuun alusta toukokuun loppuun.

Laulujoutsenia, jos niitä esiintyy vähintään viiden yksilön parvissa, voidaan vahingon estämiseksi suojametsästää pelloilla, joilta ei ole korjattu satoa. Metsästysaika on lokakuun alusta maaliskuun loppuun.

Hirvijahdille on Ruotsissa määritelty kiinteä aloituspäivä, syyskuun 1. pohjoisessa ja 8. lokakuuta etelässä.

Metsäkaurispukille kevätjahti tulee koko maahan. Näiden lisäksi Pohjois-Ruotsissa pidennetään mm. latvalinnustuksen metsästysaikaa 15. helmikuuta asti.

Suden kannanhoidollinen metsästys aloitettiin Ruotsissa jo viime talvena.

Lisätietoja:

https://jagareforbundet.se/aktuellt/forbundsnyheter/2021/05/sa-blir-de-nya-jakttiderna/

Suomessa tapahtui vuonna 2020 yli 1 500 hirvionnettomuutta riistanhoitoyhdistysten suurriistavirka-aputoiminnan tilastojen mukaan. Hirvionnettomuuksia tapahtuu ympäri vuoden, mutta selvästi eniten onnettomuuksia tapahtuu syyskuusta joulukuuhun yltävällä jaksolla, kello 16 ja puolen yön välisenä aikana.

Syksyllä kiima-aika, metsästys ja hirvien muutto talvilaitumille saavat eläimet liikkeelle. Hirvikolareita voidaan ennaltaehkäistä rakentamalla aitoja ja yli- tai alikulkupaikkoja. Lisäksi hirvistä varoittavat tekniset järjestelmät ovat kehittyneet.

– Kuolemaan johtaneita hirvionnettomuuksia on viime vuosina tapahtunut 1-3 kpl vuodessa ja enemmän 100 km/h kuin 80 km/h nopeusrajoituksella. Onnettomuuteen joutuneista puolet oli henkilö- tai pakettiautoja ja puolet moottoripyöräilijöitä, kertoo Onnettomuustietoinstituutti OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty.

– Jokainen kuljettaja voi itse pienentää riskiä omalla ajokäyttäytymisellään – olemalla tarkkaavaisena erityisesti aamu- ja iltahämärässä sekä pudottamalla ajonopeutta erityisesti hirvivaara-alueilla, muistuttaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.
–Nyt on kaikilla kuljettajilla hyvä hetki palauttaa mieleen syventävän vaiheen- tai riskienhallintakoulutuksessa saamiaan hyviä neuvoja ja ohjeita pimeällä ajamiseen sekä varautumiseen hirvikolareihin. Nopeutta kannattaa vähentää ja lisätä havainnointia hirvivaara-alueilla, kannustaa Autokoululiiton puheenjohtaja Jukka Kiviniemi.

Hirvionnettomuuspaikalla toimimiseen pätevät samat ohjeet kuin muillakin tieliikenneonnettomuuspaikoilla. Ensimmäisenä onnettomuuspaikalle saapuvan on ensisijaisen tärkeää varoittaa muuta liikennettä onnettomuudesta ja hälyttää paikalle apua.

– Käytä hätävilkkuja, kun havaitset onnettomuuspaikan, hiljennä ajonopeuttasi ja pysäköi ajoneuvosi pientareelle. Pue yllesi huomioliivi ja vie varoituskolmio 200–300 metrin päähän onnettomuuspaikasta tien onnettomuusalttiille puolelle. Hälytä paikalle lisäapua hätänumerosta 112 tai 112 Suomi -sovelluksesta ja huolehdi loukkaantuneista, Suomen Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa neuvoo.

Myös onnettomuuspaikan ohittamiseen pelastustöiden jo alettua Uurasmaalla on napakat ohjeet ”Vauhti pois jo ennen onnettomuuspaikkaa, katse edessä menevään liikenteeseen ja kaikki keskittyminen onnettomuuspaikan turvalliseen ohittamiseen – eikä esimerkiksi onnettomuuspaikan vilkuiluun tai kuvaamiseen.”

Metsästyksellä säädellään hirvikannan kokoa ja vähennetään onnettomuuksia

Yksi keino vähentää kolareita on eläinkannan harvennus. Varsinainen hirven metsästysaika alkaa 2.10 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Muualla Suomessa varsinainen hirven metsästysaika alkaa viikkoa myöhemmin eli 9.10.2021. Hirven metsästysaika päättyy koko maassa 15.1.2022. Alkavalla metsästyskaudella on käytössä 41 631 hirven pyyntilupaa.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että jahdeissa hirviä ajetaan tieltä poispäin, mutta hirvi tai sen perässä koira saattaa juosta myös tielle. Hirvijahdista varoitetaankin tienvarteen pystytetyillä tilapäisillä merkeillä, jotka huomattuaan tulee nopeutta hidastaa ja olla erityisen valpas

Hirvimerkki-kampanjakiertue 2021 peruttu koronan vuoksi

Hirvikolareiden vähentämiseen tähtäävä Hirvimerkki! -kampanjakiertue on kulkenut läpi Suomen vuodesta 2015. Tänä vuonna se on peruttu, mutta mukana olevat tahot – Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Suomen Autokoululiitto, Metsästäjäliitto, Audi Finland, St1, Shell-liikenneasemat, Onnettomuustieto-instituutti OTI ja Suomen Palopäällystöliitto muistuttavat, että hirvivaara ei ole peruuntunut. Ajankohtaista tietoa aiheesta löytyy www.hirvimerkki.fi -sivuilta.

Lisätietoja:

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
Johtava asiantuntija Jussi Pohjonen, jussi.pohjonentraficom.fi, puh. 029 534
5310, Twitter: @JussiPohjonen 

Suomen Autokoululiitto
Autokoululiiton puheenjohtaja Jukka Kiviniemi, jukka.kiviniemiautokoululiitto.fi, puh. 040 548 5416

Metsästäjäliitto
Viestintäpäällikkö Eija Vallinheimo, eija.vallinheimometsastajaliitto.fi, puh. 050 530 3871

Onnettomuustietoinstituutti OTI
Liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty, esa.ratyoti.fi, puh. 040 922 1365

Suomen Palopäällystöliitto
Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa, pasi.uurasmaasppl.fi, puh. 0440 350 112

Suomen Metsästäjäliitto on saanut Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta tiedon, että Metsästäjäliiton hakemasta ja Suomen riistakeskuksen myöntämästä poikkeusluvasta 2021-3-000-22184-7 on tehty valitus. Poikkeuslupa mahdollistaa keinovalojen ja yötähtäinten käytön tihentymäalueilla käynnissä olevan metsästyskauden aikana.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 24.9. tekemässä päätöksessään todennyt, että valitus siirretään Helsingin hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Siirto johtuu siitä, että valitus koskee Suomen riistakeskuksen päätöstä, jolloin valitus tulee käsitellä päätöksen tehneen viranomaisen päätoimipaikan hallinto-oikeudessa.

Valituksessa vaaditaan poikkeuslupapäätöksen kumoamista ja päätöksen täytäntöönpanon välitöntä keskeyttämistä. Toistaiseksi valitukseen ei siis ole saatu lopullista hallinto-oikeuden päätöstä. Metsästäjäliitto tiedottaa tilanteesta heti, kun valitukseen saadaan Helsingin hallinto-oikeuden päätös.

Lisätietoja:

Perustietoa sekä usein kysytyt kysymykset: https://metsastajaliitto.fi/valkohantapeura

Hakuohjeet: https://metsastajaliitto.fi/ohjeistuspoikkeuslupaan