Tarkista Finlexin sivuilta laki väliaikaisesta poikkeamisesta yhdistyslaista >> https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210375
Uudet 1.1.2022 voimaan tulleet ampumakilpailusäännöt löytyvät sääntösivulta >> metsastajaliitto.fi/saannot
sml.kilpailut.fi -sivuston toiminta päättyy. Metsästysammunnan kilpailusivut löytyvät jatkossa osoitteesta >> metsastajaliitto.fi/kilpailut
Kilpailutulokset löytyvät osoitteesta >> www.hirviurheilu.com
THL:n perussuositukset: (www.thl.fi)
Voimassa olevien suositusten ja rajoitusten noudattaminen on yhä tärkeää epidemian hillitsemiseksi.
https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/rajoitukset-ja-suositukset
Yhteisöjen kokousten järjestämistä koskeva väliaikainen poikkeuslaki on voimassa 30.6.2022 asti
Tarkista Finlexin sivuilta laki väliaikaisesta poikkeamisesta yhdistyslaista
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210375
Metsästysseuran kokoukset, peijaiset ja jahdit (seuruemetsästys, yhteisjahti, vierasjahti, kyttäysjahti, muutaman seuran yhteinen jahti, rajattuna kutsuvierasjahti) ovat yksityistilaisuuksia, jos osallistujat on rajattu jollakin tavalla (esim. seuran jäsenet, nimetyt kutsuvieraat/sidosryhmät, maanomistajat, sukulaiset jne.).
Näin ollen niitä ei myöskään koske aluehallintoviraston määräämät kokoontumisrajoitukset. Sen sijaan tartuntatautilain pykälän 58 c hygieniavaatimukset koskevat myös näitä tilaisuuksia. Suositus on, että edellä mainitut kokoukset ja vastaavat järjestetään mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksillä.
https://avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta#item-5iq4z9FeQ9OM-33782483
Sen sijaan, jos jahtitapahtumaan on vapaa pääsy halukkaille vaikkapa paikallislehti-ilmoituksella tai verkkosivuilmoituksella, kyse on tällöin yleisötapahtumasta (esim. taannoiset Suomen suurimmat peijaiset yleisötapahtumana, erätulet yleisötapahtumana jne.).
Myös useita satoja osallistujia sisältävä kokous voidaan katsoa yleisötilaisuudeksi, jota aluehallintoviraston kokoontumisrajoitukset koskevat.
Lisätietoja:
https://metsastajaliitto.fi/metsastajalle/hanki-tietoa/korona-ohjeita
Tehokkaalla rautapyynnillä pystytään tarjoamaan paremmat edellytykset onnistuneeseen pesintään eri lintulajeille.
− Pienpetopyyntiin liittyy tällä hetkellä paljon tietämättömyyttä julkisessa keskustelussa. Ymmärryksen ja tiedon levitys on tärkeää, jotta pienpetoja kuten minkkiä, supikoiraa ja näätää saadaan vähennettyä, sanoo Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.
Monet eivät tiedä esimerkiksi sitä, että Suomessa ei ole vuosikymmeniin saanut pyytää pienpetoja avonaisilla raudoilla eikä jalkaraudoilla. Ainoa laillinen rautatyyppi on hetitappavat raudat, jotka tulee olla suojattu laatikolla niin, että muiden lajien pääsy niihin on estetty.
− Nykyisten lakien noudattaminen estää karhuvahinkojen tapahtumisen, eikä rautapyynnin täyskielto ole näin tarpeen, Ere Grenfors korostaa. Rautojen kieltäminen olisi suuri luonnonsuojelun vastainen teko.
Villiminkkiä saa nykyään pyytää hetitappavilla raudoilla maanomistajan luvalla. Metsästäjäliitolla on parhaillaan käynnissä Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanke, joka ohjeistaa myös kesämökkiläisiä minkin pyyntiin.
Karhun tassuihin kiinni jääneet raudat ovat luultavasti olleet näädänpyynnissä käytetyt vanhanmalliset tai huonosti koteloidut raudat. Kaikki raudat tulee aina suojata kokonaan kotelolla, jonka suuaukosta vain kohdelaji mahtuu sisään. Avokotelossa olevat raudat eivät vastaa lain vaatimuksia.
Pyyntirautoja asetellessa tulee varmistaa, että laatikko on tukeva ja kansi on hyvin suljettu. Jos asetuksen mukainen suojakotelo joutuu esimerkiksi karhun käsittelyyn, raudat laukeavat itsekseen ja muuttuvat vaarattomiksi. Varmistuslangalla voidaan varmistaa rautojen laukeaminen koteloa liikuteltaessa.
Näädän metsästysaika alkaa 1.8. ja päättyy 31.3. Metsästäjäliitto suosittelee aloittamaan näädän rautapyynnin maastossa vasta marraskuussa. Tällöin karhut ovat talviunilla ja näädän turkis parhaimmillaan. Samalla minimoidaan näätäpyynnissä karhuille aiheutuvat pienetkin riskit ja pyyntiaika on tarkoituksenmukainen.
Suomen näätäkanta on elinvoimainen ja kannan nousu ja levittäytyminen on ollut nopeaa. Luonnossa harva näkee näätää, mutta esimerkiksi kesämökillä näädät voivat ottaa tilan haltuun ja asettua taloksi jättäen käynnistään erilaisia jälkiä; rakenne- ja eristevikoja, virtsa- ja ulostejätöksiä sekä mätänevien ravintoraatojen hajuja. Lintujen pesintäaikaan näätä käyttää ravinnokseen laajasti munia ja lintupoikueita.
Viime vuosina on valmisteltu kotimaista ja kansainvälistä lainsäädäntöä koskien lyijyn ja muiden metallien käyttöä kiväärin patruunoissa. Tämä työ tarvitsee tuekseen pätevää tietoa nykytilanteesta eri patruunoiden käytön suhteen. Kerättävää aineistoa käytetään tutkimus- ja kehittämistyössä, ja kartoituksen tuloksia esitellään monipuolisesti Metsästäjä- ja Jahti-lehdissä vuoden 2022 aikana.
Kyselyyn osallistuneiden kesken arvottiin Suomen Metsästäjäliitto ry:n lahjoittamat palkinnot seuraaville henkilöille:
Corrotech 16K turvakaappi digilukolla (arvo 1 330€), Mika Vilmusenaho
Reolink Go riistakamerapaketti (arvo 299€), Sami Nivuslammi
Metsästäjäliiton 100-v juhlapuukko (arvo 99,90€), Pekka Marila
Luke, Suomen riistakeskus ja Suomen Metsästäjäliitto kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita.
Poikkeusluvilla voidaan metsästää kahdeksan sutta Kuhmon Saunajärven laumasta, kaksi sutta Liminka-Lumijoen alueelta Revonlahden parista, viisi sutta Kauhajoki-Karvian alueelta Lauhanvuoren laumasta ja kolme sutta Someron, Nummi-Pusulan ja Tammelan alueelta Somerniemen laumasta.
Maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen mukaan enimmäismäärä oli 20 sutta, josta on vähennettävä tietoon tullut kuolleisuus asetuksen voimaantulon jälkeen. Asetuksen voimaantulon jälkeen yksi susi on kuollut törmättyään junaan, joten enimmäismäärä oli 19 sutta. Lisäksi poikkeuslupia oli mahdollisuus kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin.
Suomen riistakeskus on määritellyt Suomesta neljä suuraluetta, joissa susitiheys on tavanomaista suurempi.
Suomen riistakeskus teki jokaiselle suuralueelle vain yhteen hakemukseen myönteisen päätöksen.
Yhdessä olemme enemmän myös seuraavat 100 vuotta yhteisellä eräpolulla.
Klikkaa alta auki joulutervehdyksemme.
Mietinnön mukaan järjestö tekee merkittävää ja arvokasta työtä osana kansalaisyhteiskuntaa ympäristötietoisuuden lisäämiseksi, sekä erilaisten luonto- ja ympäristöarvojen toteuttamiseksi.
Luonnon kunnioittaminen on yksi Metsästäjäliiton keskeisistä arvoista ja pitää sisällään luonnon kestävän käytön, monimuotoisuuden vaalimisen sekä riistan- ja luonnonhoidon tukemisen ja edistämisen. Yleisavustusta käytetään ensi vuonna erityisesti riistanhoidon edistämiseen käytännön tasolla. Rahoilla kehitetään myös eettiseen ja kestävään metsästykseen liittyvää viestintää ja metsästäjien koulutusta. Vastuullisen metsästyksen kautta luonnonvarojen kestävä käyttö toteutuu ympäristöä palvelevalla tavalla.
”Avustus on yksi osoitus siitä, että Metsästäjäliitto tunnustetaan nykyään virallisesti valtakunnallisesti merkittävänä sekä luonnonhoito- että nuorisotyötä tekevänä asiantuntijajärjestönä. Liitto on nyt myös tunnustettu ja keskeinen asiantuntijavaikuttaja ympäristökysymyksissä, kuten esimerkiksi lyijyyn liittyvässä valtakunnallisessa keskustelussa”, Metsästäjäliiton luonnon ja riistanhoidon päällikkö Ere Grenfors sanoo ja kiittää myönnetystä avustuksesta.
Riistanhoito on luonnon monimuotoisuuden hoitoa
Metsästäjäliitto työskentelee luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi monin eri tavoin. Lajien elinvoimaisuuden säilymistä vahvistetaan konkreettisilla riistan- ja luonnonhoitotoimenpiteillä. Metsästäjäliitto vetää mm. Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanketta, jonka tarkoituksena jakaa eettisesti toimivia pienpetoloukkuja kohdealueille ja aktivoida mökkiläisiä pyytämään haitallisia vieraspetoja eli minkkiä ja supikoiraa joko itse tai hyödyntämällä alueen metsästäjiä.
Metsästäjäliitossa on edistetty jo vuosia sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää metsästystä kosteikoilla eri tavoin. ”Olemme myös tulevana vuonna mukana MMM:n ja YM:n yhteisissä valtakunnallisissa SOTKA- ja HELMI -hankkeissa. Sotka-hankkeessa teemme kiinteää yhteistyötä BirdLife Suomen kanssa, luoden maahamme häirinnältä vapaata vesilintujen levähdysalueverkostoa”, Ere Grenfors kertoo.
Kosteikkojen rakentaminen ja hoito parantaa luonnon kokonaismonimuotoisuutta, josta hyötyvät myös muut kuin riistalajit. Kosteikkotyön tukemisella autamme samalla Itämerta ja muita vesistöjä: vesistöjen tila paranee, rehevöityminen ja umpeenkasvu vähenee ja taantuvat vesilintulajit elpyvät.
Liitto tukee myös ampumaratatoimijoiden yhteistyötä ympäristöasioissa kehittämällä vaikuttamis- ja kehittämissuunnitelmamalleja ampumaratojen huomioimiseksi maakuntakaavoituksessa. Liitto auttaa jäsenseurojaan ampumaratojen ympäristölupaprosesseissa ja tarjoaa asiantuntemustaan kentän käyttöön.
Poikkeusluvat suden kannanhoidolliseen metsästykseen talvelle 2021–2022 ovat haettavissa. Poikkeuslupahakemukset tulee jättää viimeistään 20. joulukuuta Suomen riistakeskuksen sähköiseen lupahakemuspalveluun.
Poikkeuslupahakemukset pyritään ratkaisemaan joulukuun aikana, jotta ne ovat lainvoimaisia siten, että metsästys tapahtuu ennen suden lisääntymisaikaa. Lupahaku ei koske poronhoitoaluetta, koska asetuksen (suden metsästystä koskeva kiintiö metsästysvuonna 2021–2022) mukaan suden kannanhoidollinen metsästys kohdistuu poronhoitoalueen ulkopuolelle.
Poikkeusluvan hakijan tulee tutustua huolellisesti asetukseen ja siihen liittyvään muistioon ennen hakemuksen jättämistä. Hakemuslomake on täytettävä huolellisesti. Hakijan tietojen lisäksi hakemukseen kirjataan vaaditut perustelut poikkeusluvalle. Hakemusalue määritellään yksiselitteisesti kartalle piirtämällä kohdistuen vakiintuneeseen susilaumaan tai pariin. Poikkeuslupa-alueen ulkorajat tulee määrittää selviin maastonkohtiin, kuten teihin, jokiin, puroihin ja muihin vastaaviin maastonkohtiin. Riistahavainnot.fi -palvelusta on saatavissa kartalle piirrettynä esitys susireviirien sijoittumisesta.
https://riista.fi/kannanhoidollisen-sudenpyynnin-lupahaku-avattu/
Hakemiseentulee käyttää Suomen riistakeskuksen sähköistä Oma riista -palvelua (klikkaa yläpalkissa LUVAT >> RIISTAKESKUKSEN LUVAT >> Luo uusi lupahakemus), sillä siellä esitettyihin kysymyksiin vastaaminen ja ohjeiden noudattaminen edesauttaa sitä, että hakemus sisältää päätöksen teon kannalta tarpeelliset tiedot.
Hakemuksessa tulee käydä ilmi seuraavat asiat:
POIKKEUSLUPAHAKEMUS (KANNANHOIDOLLINEN POIKKEUSLUPA)
Monelleko sudelle lupaa haetaan, minkä lauman (yksilömäärä) poistamiseen ja kohdistuuko poisto erityisesti alfapariin.
SELVITYS HAKEMUKSEN PERUSTEISTA:
Lupaharkinnan keskeisin peruste on susikannan tila alueella, jonne poikkeuslupaa haetaan.
Hakemuksen perusteluissa on tärkeää tuoda esille seuraavat seikat:
Lisäksi hakemukseen voi harkinnan mukaan kirjata seuraavia asioita: (poikkeusluvan myöntämisen perusteluina ne ovat toissijaisia)
Tutustu Metsästäjäliiton Ajankohtaista sudesta -sivuihin
Metsästysseurat vesilintukantojen hoitajina -kysely on osa Helsingin Yliopiston pro gradu -opiskelijan Johanna Häkkisen maisterintutkielmaa. Kyselyn tarkoituksena on selvittää metsästysseurojen toimintaa ja motiiveja vesilintukantoja hyödyttävän riistanhoidon suhteen.
Metsästäjäliitto on lähettänyt vastauslinkin jäsenseurojen sihteereille. Pyydä vastauslinkki seurasi sihteeriltä.
Suomen Metsästäjäliitto on määrittänyt tehtäväkseen edistää metsästystä sekä luontoelämyksiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Suomalaisten metsästäjien edunvalvojana Metsästäjäliitto edesauttaa kestävää metsästystä ja metsästysseuratoimintaa sekä kouluttaa osaavia ja vastuullisia metsästäjiä.
Olemme luontoa kunnioittava järjestö: otamme toiminnassamme huomioon luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon monimuotoisuuden. Jokainen metsästäjä voi osaltaan tukea riistan- ja luonnonhoitoa esimerkiksi osallistumalla kannanarviointiin ja -hallintaan sekä haitallisten vieraspetojen pyyntiin.
Osana riistanhoidollisten tavoitteiden saavuttamista Metsästäjäliitto on osallistunut toimijana Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan SOTKA -levähdysalueverkosto -hankkeeseen. Levähdysalueverkosto -hankkeen tarkoituksena on pilotoida uudentyyppinen vesiriistan hoitomalli Suomen oloihin. Kaksivuotisen hankkeen pääpaino on metsästäjien koulutuksessa ja neuvonnassa. Koulutuksissa esitellään häirinnältä vapaiden levähdysalueiden hyötyjä linnustolle sekä käytännön metsästykselle ja rohkaistaan vapaaehtoisten alueiden perustamiseen. Häirintävapailla levähdysalueilla vesilintuja ei metsästetä koko syksynä. Levähdysalueen vaikutuksia alueen lintumääriin seurataan ja kannustetaan vieraspetopyyntiin. Tavoitteena on myös perustaa vähintään 25 pilottialuetta, joiden antaman esimerkin avulla vapaaehtoisista levähdysalueista tulee tulevaisuudessa osa arkista riistanhoitoa.
SOTKA-levähdysalueiden perustaminen pohjautuu aina metsästysoikeuden haltijan vapaaehtoiseen tahtoon toimia riistavesilintujen hyväksi. Aloite häirintävapaan levähdysalueen perustamiseksi tulee pääsääntöisesti maanomistajalta, metsästysoikeuden haltijalta tai osakaskunnalta.
Lisätietoa levähdysalue -hankkeesta löydät Metsästäjäliiton kotisivuilta: https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/hankkeet/sotka-hanke
Tähän kyselyn avulla Metsästäjäliitto ja SOTKA levähdysalueverkosto -hanke saavat arvokasta tietoa suomalaisen vesilinnustuksen käytännöistä ja motiiveista. Kerätyn tiedon ja tutkimustulosten perusteella voimme tukea entistä paremmin suomalaisen vesilinnustuksen kestävää toteuttamista ja edistää vesilintukantojen riistanhoitoa.
Metsästäjäliitto kannustaa liittohallituksen valtuuttamana jäsenseurojaan osallistumaan vesilintukantojen hoitoa ja kestävää käyttöä luotaavaan tutkimukseen.
Osallistuneiden ja yhteystietonsa kyselyyn jättäneiden kesken arvotaan kolme lähettävää loukkuvahtia sekä Metsästäjäliiton logotuotteita (talutushihnoja, huomionauhoja sekä kädenlämmittimiä).
Tutkimuskysely on lähetetty Metsästäjäliiton jäsenseurojen yhteyshenkilöille sähköpostilla. Kukin metsästysseura voi osallistua sähköiseen kyselyyn vain kerran. Kyselyyn vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan tuotepalkintoja. Kannattaakin ottaa yhteys oman seuran sihteeriin ja varmistaa kyselyyn ja arvontaan osallistuminen!
Suomen Metsästäjäliiton ja SOTKA Levähdysalueverkosto -hankkeen puolesta,
Veli-Matti Pekkarinen, lintuvesiasiantuntija, Suomen Metsästäjäliitto
SOTKA Levähdysalueverkosto -hanke,
+358 504 728724, etunimi.sukunimi@metsastajaliitto.fi
”Useimpien vesilintujen kannat Suomessa ovat taantuneet voimakkaasti viimeisen 30 vuoden aikana. Taustalla on useita syitä, joista osa liittyy pesimäalueiden piirteisiin. Ilmaston lämmetessä vesilinnut tulevat yhä kasvavissa määrin viettämään pidempiä aikoja pesimäalueilla Suomessa. Suomi on jo nyt tärkein yksittäinen pesimäalue Euroopan vesilinnuille. Tämän takia on tärkeää, että lajeille turvataan Suomessa hyvät menestymisen mahdollisuudet.
Suomessa metsästysseuroja ja seurueita koskeva tutkimus on keskittynyt lähinnä hirviseuroihin ja -seurueisiin. Vesilinnustus on Suomessa suosittu metsästysmuoto, mutta metsästysseurojen toimijuutta vesilinnustuksen ja siihen liittyvän riistanhoidon suhteen ei ole aikaisemmin Suomessa tutkittu. Jotta vesilintujen elinoloja pystytään parantamaan ja menestyminen mahdollistamaan myös tulevaisuudessa on kannanhoidon onnistuminen tärkeää. Tätä varten on tärkeää tuntea seuroissa harjoitettu vesilintuja hyödyttävä riistan ja elinympäristöjen hoito.
Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää metsästysseurojen toimijuutta vesilintuasioissa ja motiiveja vesilintuja hyödyttävän riistanhoidon suhteen. Tätä kautta on tarkoituksena tunnistaa keinoja, joilla voitaisiin edistää vesilintukantojen hoitoa".
Terveisin, Johanna Häkkinen
