Riistanhoitomaksua ollaan nostamassa 39 eurosta 43 euroon ja alle 18-vuotiailta 20 eurosta 22 euroon. Metsästäjäliitto vastustaa esitystä.

Metsästäjäliitto katsoo, että maksukorotusesityksen perusteluissa tulisi osoittaa tarkemmin, mitä kaikkia tuottoja riistakeskus eri tavoin kerää ja keneltä, sekä mihin varoja tosiasiallisesti käytetään.

– Esimerkiksi Metsästäjäliiton yleishyödyllisen toiminnan tukemiseksi ei saada valtionapua vakiintuneesti samaan tapaan kuin ympäristöministeriö tukee suojelujärjestöjä, vaikka metsästäjien edunvalvonta vaatii yhä enemmän huomiota ja metsästyksen yhteiskunnallinen tarve on kiistaton eläinkantojen hallinnassa ja luontoarvojen parantamisessa, toteaa Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Läpinäkyvyyttä varojen käyttöön

Riistanhoitomaksun korotuksella tavoitellun lisätulon kokonaismääräksi arvioidaan 1 260 000 euroa, jolla  maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyynnön mukaan turvattaisiinSuomen riistakeskuksen toimintaedellytyksiä, tehostettaisiin riistahallinnon kansainvälistä vaikuttamista ja ohjattaisiin tuloja riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjauksen kehittämiseen.

Riistanhoitomaksua on korotettu viimeksi vuonna 2018 kuudella eurolla 33 eurosta 39 euroon, jonka vaikutus oli 1 842 000 euroa. Korotuksella kehitettiin mm. sähköisiä toimintoja ja riistanhoitoyhdistyksiä. Kehittämisen jälkeen rahantarpeen oli pitänyt vähetä, mutta jostain syystä näin ei ole käynyt. Yhdessä uuden korotuksen kanssa pelkillä korotuksilla metsästäjiltä kerättävä summa olisi yli kolme miljoona euroa.

Riistanhoitomaksun lisäksi lupapäätösten maksuja on korotettu useampaan kertaan, viimeksi vuonna 2021, vaikka metsästäjät jo maksavat riistakeskuksen toiminnan riistanhoitomaksuissa. Valtion talousarvioesityksen mukaan vuodelle 2022 pyyntilupamaksuja arvioidaan kertyvän 4 760 000 euroa. Korvattujen hirvieläinvahinkojen määrä on vaihdellut vuosina 2013 - 2019 runsaan 400 000 euron ja 1,95 miljoonan euron välillä. Tästäkin jäävä ylijäämä on merkittävä, joka ohjautuu riistavahinkorekisterin ja hirvieläinten hallinnoinnin tietojärjestelmiin.  

Metsästäjäliitto pitää riistakeskuksen toimintaedellytysten turvaamista ja kansainvälistä vaikuttamista riistaviranomaisasioissa sekä riistanhoitoyhdistysten toimintaa tärkeänä. Varsinainen kansainvälinen edunvalvonta, kuten jäsenyys Euroopan metsästäjien kattojärjestössä FACEssa, on kuitenkin Metsästäjäliiton toimintaa, josta liitolle kertyy merkittäviä kuluja.

Metsästäjäliitto tähdentää, että etenkin tilanteessa, jossa suurpetoluvat ovat päätyneet toimeenpanokieltoon, Riistakeskuksen tulee läpivaltaista varojen käyttöä ja harkita niiden uudelleen kohdentamista maksujen korotuksen sijaan.

Metsästäjäliiton antama lausunto >>

Syysaikaisella vesilintujen levähdysalueella tarkoitetaan luonnollista tai rakennettua vesilintujen elinympäristöä, jossa vesi- ja kahlaajalinnut voivat levähtää ja ”tankata” rauhassa ennen syysmuuton alkamista.

– Tällä hetkellä merkittävä osa Suomessa pesineistä vesilinnuista käynnistää syysmuuton tarpeettoman aikaisin. Ilman riittävän kattavaa levähdysalueiden verkostoa metsästyksen aloitus voi ajaa höyhenpukuaan viimeistelevät ja talven varalle rasvaa kerryttävät linnut ennenaikaiselle muutolle. Metsä Groupin rahoituksella on suuri merkitys hankkeelle, sanoo lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen Metsästäjäliitosta.

Hankkeen päätavoite on maanomistajien sekä metsästysoikeuden haltijoiden sitouttaminen uuteen vesilintukantojen hoitomuotoon. SOTKA-levähdysalueverkosto -hanke pyrkii tiedotuksen, koulutuksen ja pilotti-kohdeverkoston keinoin parantamaan vesi- ja rantalintukantojen tilaa. Kasvava levähdysalueiden verkosto yhdistettynä paikallisiin hankkeen kautta koulutettuihin metsästäjiin sekä lintuharrastajiin uskotaan parantavan muuttoon valmistautuvien lintujen elinympäristöjä.

Metsä Groupin merkittävällä rahoituksella rahoitetaan Metsästäjäliiton ja Birdlife Suomen levähdysaluehanketta kahden vuoden ajan (2022-2024). Maa- ja metsätalousministeriö on hankkeen päärahoittaja yli sadalla tuhannella eurolla.

– Metsä Group tukee kymmenvuotisessa rahoitusohjelmassaan suomalaisen luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa. Hakemusten perusteella luonto koetaan tärkeäksi, ja suomalaiset haluavat aktivoitua ja tehdä yhteistyötä erilaisissa luontoamme turvaavissa hankkeissa, sanoo Metsä Groupin johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta.

Kuva: Heikki Happosen Tuusniemelle kaivama ja patoama monimuotoisuuskosteikko on erinomainen esimerkki laadukkaasta vesilintuympäristöstä. Vaihteleva pohjan muoto, rikkonainen rantaviiva ja suojaava kasvillisuus luovat otolliset olosuhteen poikueille sekä syksyisin kerääntyville vesilinnuille. Kuvaaja Heikki Helle.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt monissa suomalaisissa auttamisen halun ja Metsästäjäliitolta on kyselty myös mahdollisuuksia järjestää keräyksiä Ukrainan avuksi. Metsästäjäliitto on luottamushenkilöiden kanssa pohtinut asiaa ja todennut, että Metsästäjäliitolla ei ole avustamiseen tarvittavaa osaamista kriisialueilla toimimiseen.

Suomessa on useita järjestöjä, jotka auttavat kriisien ja katastrofien sattuessa maailmalla. Lahjoituksilla toteutetaan humanitaarista apua kriisialueella monin tavoin mm. jakamalla hätäaputarvikkeita ja auttamalla arjen perusasioissa avustustyöntekijöiden voimin.

Tutustu keräyksiin, joita yhteisöt toteuttavat Ukrainan tilanteen auttamiseksi:

• Suomi-Ukraina Maanpuolustusyhdistys: https://www.sumpy.fi/etusivu
• https://www.vala.fi/b/rahalahjoitukset-ukrainaan

Kosteikkoalueiksi määritellään Tukesin mukaan kaikki vesialueet, rantaruohikot ja suot sekä turvemaat, jotka voivat olla vesilintujen oleskelu-, muutto- tai pesimäpaikkoja. Lisäksi 100 metrin levyinen suojavyöhyke alkaa kosteikkoalueen ulkorajasta. 

Metsästäjäliitto kritisoi määritelmän epämääräisyyttä. ”Mikäli metsästäjä käyttää lyijyä tai edes kantaa sitä mukanaan, on aina vaara, että liikkuu huomaamattaan kosteikolla tai rajoitusehdotukseen sisällytetyllä 100 metrin suojavyöhykkeellä. Edelleenkin määritelmä on epäselvä ja metsästäjällä ei ole selkeää tietoa siitä, milloin metsästäjä rikkoo lakia”, sanoo Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo kiellon noudattamista pistokokein vuoden 2023 aikana yhteistyössä poliisin kanssa. Poliisi vastaa metsästyslain, kuten asianmukaisten lupien valvonnasta, ja Tukes patruunoiden markkinavalvonnasta.  

Metsästyksen lisäksi lyijyhaulirajoitus koskee esimerkiksi kiellon vaikutusalueella olevia ampumaratoja, eli niissäkin lyijyhaulien käyttö on kiellettyä 15.2.2023 alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien haulikkoratojen toiminnanharjoittajien tulee erikseen selvittää, koskeeko kielto heidän rataansa. Lainsäädäntö ajaa näin toiminnanharjoittajat myös epätasa-arvoiseen asemaan.

Rajoitusehdotuksen epämääräisyys aiheuttaa ongelmia myös kauppiaille ja maahantuojille. Patruunat on tilattava hyvissä ajoin ennen kauden alkua ja esimerkiksi ensi kevään ratapatruunat pitäisi tilata nyt. Tilaako maahantuoja teräs- vai lyijyhaulipatruunoita mietityttää ja taloudellinen riski on merkittävä.

Kiellon tarkoituksena on vähentää ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä, joita kosteikkoalueilla ammuttavat lyijyhaulit aiheuttavat. Lyijy on ihmisille ja ympäristölle myrkyllinen raskasmetalli. 

Suomessa lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä on ollut kiellettyä vuodesta 1996. Kiellon tavoitteena on yhdenmukaistaa riskinhallintaa EU:ssa, sillä lyijyhaulien käyttöä ei ole rajoitettu kaikissa jäsenvaltioissa. Koska Suomen maapinta-alasta pelkkiä turvemaita on jo reilusti kolmannes, kiellon vaikutukset ovat Suomessa muita EU-maita suuremmat.  
Lyijyn käyttökiellon laajentamista valmistellaan Euroopan kemikaalivirastossa

Euroopan komissio on pyytänyt Euroopan kemikaalivirastoa (ECHA) arvioimaan, onko lyijyn ja lyijy-yhdisteiden sääntelyä tarvetta laajentaa. ECHA on valmistellut ehdotuksen hauleissa, luodeissa ja kalastustarvikkeissa käytettävän lyijyn markkinoille saattamisen ja käytön rajoittamiseksi. Ammusten komponentit, kuten nallit ja hylsyt, sotilas- ja viranomaiskäyttö tai ammunta sisätiloissa eivät kuulu rajoitusehdotuksen piiriin. 

Rajoitusehdotukseen voi edelleen ottaa kantaa kommentoimalla ECHAn riskinarviointikomitean (RAC) lausunnon taustalla olevaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA), jossa on arvioitu lyijyammusten aiheuttamaa riskiä ihmisen terveydelle. Myös ECHAn sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean (SEAC) lausuntoluonnosta voi vielä kommentoida 29.8.2022 asti. Lopullinen päätös rajoituksen hyväksymisestä ja sen lisäämisestä REACH-asetukseen tehdään Euroopan komission REACH-komiteassa, jossa kaikki jäsenmaat ovat mukana. 

Lisätietoja:

Komission asetus (EU) 2021/57Linkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä (lyijyhaulien käyttö kosteikkoalueilla ja niiden läheisyydessä) 

Ammusten, luotien ja kalastustarvikkeiden sisältämä lyijy (ECHAn verkkosivuilla, en)

Rajoitusmenettelyn kuvaus (ECHAn verkkosivuilla)

Ajankohtaista lyijystä Metsästäjäliiton verkkosivuilla 
 

Lisätietoja Tukesista:
Ryhmäpäällikkö Jouni Räisänen, 029 5052 098 (markkinavalvonta)
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
Ryhmäpäällikkö Pauli Kärkkäinen, puh. 029 5052 074 
Ylitarkastaja Mervi Assmann, puh. 029 5052 039
sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimitukes.fi
 

Metsästäjäliitto edellyttää, että on luotava kansallinen suurpetolainsäädäntö, joka toisaalta huomioi luontodirektiivin vaatimukset ja toisaalta pakottaa oikeuslaitosta ottamaan huomioon direktiivissäkin mainitut EU-subsidiariteetin mukaiset kansalliset sosioekonomiset sekä alueelliset ja paikalliset näkökulmat.

−Suomen on kansallisella lainsäädännöllä pikaisesti määriteltävä luontodirektiivin kansallisen joustavuuden mahdollistavat määräykset kannanhoidollisen metsästyksen sallimiselle, vaatii Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Metsästäjäliitto esittää myös, että poikkeuslupien myöntämistä on aikaistettava puolella vuodella ja hallinto-oikeuksilta on edellytettävä kohtuullista käsittelyaikaa. Nykymallilla mahdollisten valitusten oikeuskäsittely menee automaattisesti metsästysajan päälle. Tämä on mahdoton malli metsästyksen suunnittelulle ja toteutukselle.

Suomen on Ruotsin lailla selvitettävä poikkeuslupien valitusoikeuden perusteet ja tulkittava uudelleen Århusin sopimuksen sisältö.

−Valitusoikeus on paikallisilla toimijoilla, mikä ei voi tarkoittaa sitä, että valituksia tehtaillaan paikallisen pöytälaatikkoyhdistyksen nimissä toiselta puolelta Suomea, kritisoi toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Allekirjoita kansalaisaloite aiheesta täällä.

Suurpetojen ja esimerkiksi valkoposkihanhen esimerkit osoittavat, että EU-hallinnon pysyväisluonteiset direktiivin lajiliitelistaukset metsästysrajoitteineen ovat liian jäykkä hallintomalli. Ne eivät huomioi eläinkantojen kehittymistä. Sen vuoksi Suomen tulee yhdessä muiden EU-jäsenmaiden kanssa vaatia komissiolta suurpetojen karhu, ilves ja susi siirtämistä EU:n luontodirektiivin liitteestä IV (tiukan suojelun lajit) liitteeseen V (metsästettävät lajit).

Suurpetojen metsästyksen estymisestä on selkeästi tulossa eduskuntavaalikysymys. 300 000 metsästäjää perheineen sekä maaseudun asukkaat ja yrittäjät odottavat lukkiutuneeseen tilanteeseen ratkaisua, joka tulee näkyä tulevan hallituksen ohjelmassa. Metsästäjäliitto kutsu metsästäjiä, päättäjiä ja viranomaisia syksyllä tilaisuuksiin, joissa pattitilanteeseen etsitään ratkaisuja.

Karhun metsästyksen estyminen nousi kansalliseen keskusteluun, kun useista karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvista valitettiin. Valitukset koskivat 111 karhun metsästystä, kun lupapäätökset mahdollistavat 197 karhun metsästyksen. Hallinto-oikeus on asettanut valituksenalaiset luvat metsästysoikeuden haltijoita kuulematta täytäntöönpanokieltoon.  Menettely asiassa on kyseenalainen. Metsästäjäliitto katsoo, että täytäntöönpanokiellot on peruutettava välittömästi ja valitukset on käsiteltävä nopeasti. Valitukset ovat perusteettomia ja karhujen metsästys tulisi sallia vielä nyt alkavan jahtikauden aikana.

−Luontodirektiivi suojelee eläinkantoja, ei yksittäisiä eläinyksilöitä. Suomen riistakeskuksen karhun poikkeuslupapäätösten täytäntöönpano ei ole valitusten väittämällä tavalla peruuttamaton toimenpide. Suomen karhukanta ei ole uhattuna, muistuttaa Silpola.

Metsästäjäliitto tekee suurpetojen metsästystä koskevaa edunvalvontaa usean hengen voimin kansallisesti sekä Pohjoismaissa ja EU-tasolla. Liitto myös varaa edunvalvontaan, vaalivaikuttamistyöhön ja viestintään tuntuvia taloudellisia resursseja.

−Nyt jos koskaan meidän metsästäjien tulee pysyä asiassamme yhtenäisinä. Hajaannus ja eripura hyödyttää vain metsästyksen vastustajia. Kaikkia Metsästäjäliiton piirejä edustava liittohallitus määrittää ja seuraa liiton edunvalvontaa. Informoimme jäseniä säännöllisesti edunvalvontatilanteesta, linjaa puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Katso video alta:

Lisätietoja Metsästäjäliiton karhu-sivustolta

BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto suosittelevat välttämään uhanalaisten riistasorsien metsästystä. Suomen vesilintulajien kannat vähenevät yleisesti, minkä vuoksi metsästys tulee kohdistaa erityisesti sinisorsaan, joka on valtakunnallisten vesilintuseurantojen mukaan ainoa pitkällä aikavälillä runsastunut riistasorsalaji. Sinisorsan lisäksi myös elinvoimaiseksi luokiteltujen tavin ja telkän kannat ovat olleet varsin vakaat, mutta viimeaikaisen taantuman johdosta niitäkin on syytä metsästää harkiten.

Järjestöt muistuttavat, että vesilintumetsällä tarvitaan malttia. Lintu on aina tunnistettava ennen laukausta ja ampumamatka on pidettävä lyhyenä haavakoiden välttämiseksi. Myös noutavan koiran käyttö metsästäjän apuna on ehdottoman suositeltavaa.

BirdLife ja Metsästäjäliitto korostavat vesilintujen hyväksi tehtävän työn tärkeyttä. Vesilintukantojen elpymisessä keskeistäon lisääntymisen onnistuminen. Oleellisinta on vesilinnuille kelvollisten poikueympäristöjen hyvä tila ja vesistöjen kunnostus. Erityisesti parhaimpia lintuvesiä vaivaa ylirehevöitymisen aiheuttama umpeenkasvu. Poikueiden selviämistä voidaan auttaa myös vieraspetoja poistamalla. Vieraspedot minkki ja supikoira ovat alkuperäisluonnolle ylimääräinen kuolleisuuden ja pesätappioiden aiheuttaja, johon vesilintumme eivät ole sopeutuneet. ”Jokainen vesilintumetsästäjä voi pohtia, mitä omilla metsästysalueilla olisi tehtävissä taantuvien vesilintukantojen hyväksi. Esimerkiksi viljaruokinnalla ei kohenneta vesilintukantoja vaan metsästysmahdollisuuksia. Vieraspetopyynnillä tai uuden kosteikon perustamisella puolestaan voidaan suoraan parantaa vesilintujen elinmahdollisuuksia”, kannustaa BirdLifen lintuvesiasiantuntija Heikki Helle.

BirdLifen ja Metsästäjäliiton yhteisessä SOTKA-levähdysaluehankkeessa parannetaan vesilintujen mahdollisuuksia valmistautua rauhassa syysmuutolle. ”Levähdysalueet ovat vesilintujen reservejä varten. Hyvillä kohteilla tankataan, voimistutaan ja keräännytään muuttoa varten, sanoo Metsästäjäliiton lintubesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.

Sinisorsakannan kasvu tasaantunut, mutta kesän pesinnät onnistuivat

Valtakunnallisten vesilintulaskentojen 37-vuotisen historian aikana ainut runsastunut riistasorsalaji on sinisorsa. Vaikka myös sinisorsakannan kasvu on tasaantunut, tämän kesän poikastuotto oli edelleen hyvä. Muut runsaslukuiset riistasorsat tavi, telkkä ja haapana vähenevät edelleen. Ilahduttavasti haapanan pesimätulos on viime vuosina kuitenkin kohentunut.

Metsästystilastoinnin parantamiseksi järjestöt toivovat metsästäjien ilmoittavan saaliinsa Oma riista -palveluun kaikkien lajien osalta.

Info

Vesilintujen metsästys alkaa launtaina 20.8. klo 12. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys sekä haahkan syysmetsästys on tänä vuonna kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Allin metsästys on kielletty sisämaassa, ja merialueilla sitä on rajoitettu saaliskiintiöin. Metsähanhea saa metsästää 27.8. asti Lapissa (rajoituksin) ja loka–marraskuussa kaakkoisessa Suomessa. Meri- ja metsähanhen metsästystä on lisäksi rajoitettu saaliskiintiöin.

Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä meri- ja metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, allista, isokoskelosta sekä nokikanasta.  

Riistavesilinnuista punasotka on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, tundrametsähanhi, tukkasotka, haahka ja nokikana erittäin uhanalaisiksi sekä taigametsähanhi, haapana, jouhisorsa ja heinätavi vaarantuneiksi.

Lisätietoja:

Metsästäjäliitto
Lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen, puh. 050 472 8724, veli-matti.pekkarinen(at)metsastajaliitto.fi
www.metsastajaliitto.fi

BirdLife Suomi ry
Lintuvesiasiantuntija Heikki Helle, puh. 010 406 6209, heikki.helle(at)birdlife.fi
www.birdlife.fi

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) yhteistiedote riistavesilintujen pesimäkannoista: https://www.luke.fi/fi/seurannat/vesilintuseurannat/kesan-2022-laskennat-osoittavat-monien-vesilintulajien-taantuneen-entisestaan

BirdLife Suomi on valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, jolla on yli 25 000 jäsentä ja tukijaa.

Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on 145 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa.

Valtakunnallisia vesilintulaskentoja koordinoivat Luonnonvarakeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa.