Metsästäminen Suomessa on vanha perinne, jolla on nykyisin merkittävä taloudellinen ja ekologinen vaikutus yhteiskuntaan. Metsästäminen Suomessa on syvälle juurtunut ikiaikainen perinne, jossa yhdistyvät luontokokemus, vastuullinen riistanhoito ja paikallinen ruuantuotanto. Yli 300 000 suomalaista hankkii vuosittain metsästyskortin. Harrastuksen suosio näkyy myös siinä, että 60 prosenttia suomalaisista pitää metsästystä myönteisenä asiana, ja 88 prosenttia joko neutraalina tai myönteisenä asiana. Metsästyksen aloittaminen edellyttää vuosittaisen riistanhoitomaksun maksamista ja maanomistajalta saatavaa metsästyslupaa tai valtion maille ostettavaa metsästyslupaa. Jokaisen metsästäjän tulee myös suorittaa metsästäjätutkinto ennen harrastuksen aloittamista. Tämän lisäksi tiettyjen lajien, kuten hirven ja karhun, metsästämiseen vaaditaan erillinen koulutus. Nykyaikainen suomalainen metsästys ei rajoitu pelkkään saaliin metsästykseen vaan sisältää myös jälkien lukemista, riistan jälkikäsittelytaitojen oppimista sekä aktiivista osallistumista luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Metsästäjät myös hoitavat esimerkiksi vapaaehtoisesti suurriistavirka-apua eli SRVA-toimintaa. Suurriistavirka-apu (SRVA) on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutulta alueelta. Suomalaisen metsästyksen erityispiirteisiin kuuluu vahva järjestäytyminen: yli 4 000 metsästysseuraa huolehtii alueidensa riistanhoidosta ja sääntojen noudattamisesta. Metsästysajat ja kiintiöt perustuvat tieteelliseen tutkimukseen, mikä takaa riistakantojen kestävän hoidon. Suomessa metsästettäviä lajeja ovat muun muassa valkohäntäpeurat, hirvet, metsäkanalinnut, jänikset sekä sorsat ja hanhet. Uusille metsästäjille suositellaan usein syksyistä metsäkanalintujen metsästystä tai talvista jänisjahtia. Metsästyksellä on merkittävä taloudellinen ja ekologinen vaikutus: Suomen Riistakeskuksen mukaan metsästyksen kokonaisarvo kansantaloudelle on noin 170-242 miljoonaa euroa, ja riistanlihaa saadaan vuosittain yli 10 miljoonaa kiloa korvaamaan esimerkiksi teurastettua broileria. Riistanhoitomaksuilla rahoitetaan muun muassa luonnonsuojeluhankkeita, kuten kosteikkojen ennallistamista.