Metsästysaseet

Metsästysaseet

Metsästysaseet
Suomalaisessa metsästyksessä käytetään etupäässä kahta asetyyppiä: metsästyskivääriä ja metsästyshaulikkoa. Lisäksi on olemassa erilaisia yhdistelmäaseita, ja myös metsästysjousen suosio on jatkuvassa kasvussa. Valtaosa metsästää kuitenkin haulikolla ja kiväärillä. Loukkupyynnissä lopetusaseena käytetään pistooleja ja revolvereja, mutta ne eivät ole lain mukaan metsästysaseita.

Aselupien harrastuneisuustodistukset voi jättää poliisin sähköiseen asiointipalveluun

Poliisi on avannut sähköisen asiointipalvelun 19.9.2023, jonne voidaan jättää muun muassa aktiivista harrastamista todentavia asiakirjoja.

Ampuma-aselain 53 a §:n mukaan luvanhaltijan tulee osoittaa harrastuksensa jatkuminen luvanmyöntäjälle (poliisi) viiden vuoden välein, jos hänellä on aselupa pienoispistoolille, pistoolille, revolverille tai pienoisrevolverille, erityisen vaaralliselle ampuma-aseelle tai ampuma-aseelle, jonka toimintatapa on itselataava kertatuli.

Aktiivista harrastuneisuutta koskevia asiakirjoja on toimitettava poliisille seuraavien aselupien kohdalla:

  • Pienoispistooli, pistooli, pienoisrevolveri tai revolveri, jonka lupaa koskeva hakemus on jätetty 13.6.2011 tai sen jälkeen.
  • Itselataava kertatuliase (pienoiskivääri, haulikko, kivääri), jonka lupa on myönnetty 15.7.2019 tai sen jälkeen.
  • Erityisen vaarallinen ampuma-ase (ERVA), jonka lupa on myönnetty 13.6.2017 tai sen jälkeen.

Harrastuneisuutta ei tarvitse todentaa ennen edellä mainittuja päivämääriä myönnettyjen lupien kohdalla.

Metsästysharrastus todennetaan voimassa olevalla metsästyskortilla

Metsästysperusteella myönnettyjen pitkien itselataavien aseiden kohdalla harrastuneisuus on siis todennettava ensimmäistä kertaa alkukesästä 2024. Poliisi pitää harrastamista aktiivisena, kun luvanhaltijalla on voimassa oleva metsästyskortti ja riistanhoitomaksu on maksettu. Lupaviranomainen voi tarvittaessa vaatia luvanhaltijaa esittämään harrastuksestaan muitakin selvityksiä.

Jo vuosia voimassa olleen harrastuneisuuden todentaminen käsiaseiden kohdalla, jotka on myönnetty loukku- tai luolapyyntiin, osoitetaan edelleen riistanhoitoyhdistyksen todistuksella.

Sähköisen asiointipalvelun käyttö

Selvityksen harrastuksen jatkumisesta voi edelleen toimittaa poliisilaitokselle, mutta poliisi suosittelee ensisijaisesti sähköisen asiointipalvelun käyttöä. Sähköinen asiointi tapahtuu vahvan tunnistautumisen jälkeen ja sinne voi jättää tarvittavat asiakirjat esimerkiksi skannattuina. Käy jättämässä tarvittavat asiakirjat poliisin sähköiseen asiointipalveluun ennen viiden vuoden määräajan täyttymistä. Luvan myöntämisen päivämäärä löytyy aselupakortista. Uusi viiden vuoden jakso alkaa todistuksen toimittamisesta.

Luvanhaltijan on itse huolehdittava todistusten toimittamisesta ajoissa. Poliisi ei ilmoita asiasta etukäteen, mutta valvoo todistusten toimittamista. Jos ilmenee, että luvanhaltija on laiminlyönyt harrastuksen jatkumisen osoittamisen, siitä muistutetaan. Ellei todistusta toimiteta annetussa määräajassa, voidaan kyseiset hallussapitoluvat peruuttaa.

Lue poliisin ohje kokonaisuudessaan tästä: Ampumaharrastuksen jatkumisen osoittaminen ampuma-aselain 53a § mukaan.pdf

Linkki yksityisen henkilön asepalveluihin tästä https://asiointi.poliisi.fi/yksityishttps://asiointi.poliisi.fi/yksityis/ase

 

Minkä ikäisenä metsästyksen voi aloittaa aselain mukaan?

Kaikenikäiset voivat saada metsästystutkinnon kautta oikeuden maksaa riistanhoitomaksun, eli saada metsästyskortin. Kaikenikäiset riistanhoitomaksun suorittaneet voivat metsästää aselain valvotun käytön mukaisesti toisen aseella tai itsenäisesti heti tappavilla raudoilla taikka jousiaseella.

  • Alle 15-vuotias voi metsästää toisen ampuma-aseella aselain valvotun käytön mukaisesti.
  • 15 vuotta täyttänyt, mutta alle 18-vuotias voi metsästää itsenäisesti rinnakkaisaseluvan avulla. (Ilman rinnakkaislupaa valvotun käytön mukaisesti).
  • 18 vuotta täyttänyt voi metsästää itsenäisesti rinnakkaisaseluvan taikka aseluvan avulla. (Ilman rinnakkaislupaa tai aselupaa valvotun käytön mukaisesti).

Välitön valvonta on tulkittu niin, että valvoja on käytännössä käden mitan päässä ampujasta voidakseen puuttua aseen käyttöön välittömästi, eikä valvontahetkellä itse metsästä.

Ampumakoe

  • Ampumakokeen voi suorittaa alle 15-vuotias aselain valvotun käytön mukaisesti toisen aseella. (Ampumakoe on voimassa 3 vuotta ja 14-vuotiaana suoritettu koe antaa aikaa aseluvan hankinnalle).
  • 15 vuotta täyttänyt, mutta alle 18-vuotias voi suorittaa ampumakokeen rinnakkaisaseluvan avulla.
  • 18 vuotta täyttänyt voi suorittaa ampumakokeen rinnakkaisaseluvan tai oman aseluvan avulla.

Rauhoittamattomat lajit ja haitalliset vieraslajit

Kaikenikäiset, metsästyskortittomatkin voivat metsästää valvotun käytön mukaisesti toisen aseella rauhoittamattomia lajeja. Sama koskee haitallisia vieraslajeja, kuten minkkiä ja supikoiraa. Haitallisten lajien pyynnissä tulee varmistua vieraslajilainsäädännön mahdollisiin lajikohtaisiin pyyntimääräyksiin.

Suurin osa metsästäjistä omistaa useita aseita, koska kullekin on käyttötarkoituksensa. Aktiivisella kilpa-ampujalla on rata-aseet kilpailuihin ja omat työvälineet metsästykseen. Eri riistalajeille ja erilaisiin jahtimuotoihin kannattaa tyypillisesti valita juuri tarkoitukseen sopivat aseet ja tähtäimet.