1920-luku: Metsästäjille oma liitto

1920-luku: Metsästäjille oma liitto

Karhu kaadettuna
Pitkään kypsytelty suunnitelma metsästäjien omasta liitosta toteutuu viimein itsenäisen Suomen synnyn vanavedessä. 1920-luvulla uusi järjestö määrittää toimintansa suuntaviivoja.

Ajatus metsästysseuroja ja metsästäjiä yhdistävästä liitosta iti suomalaisissa metsästäjäpiireissä pitkään. Liiton perustamista suunniteltiin kaikissa kahdeksassa Suomen Metsästysyhdistyksen vuosien 1900 ja 1920 välillä järjestämissä yleisissä metsästäjäkokouksissa. Hankkeen toteuttamista jarrutti sortovuosina epäluuloinen senaatti, sitten kaikki uudistukset pysäyttänyt ensimmäinen maailmansota ja lopuksi maan kaaokseen ajanut sisällissota.

Vasta vuoden 1920 metsästäjäkokouksessa saatettiin nimetä toimikunta valmistelemaan sääntöehdotusta perusteilla olevalle liitolle. Toimikunnan saatua työnsä valmiiksi kutsui Suomen Metsästysyhdistys metsästysseuroja Helsingin Seurahuoneelle 23.4.1921 liittoa perustamaan. Kokoukseen lähetti edustajan 11 metsästysseuraa ja kuusi yksityishenkilöä. Suomen Yleinen Metsästäjäliitto oli perustettu!

Perustamalla Metsästäjäliiton, Suomen tuolloin vielä harvalukuiset metsästysseurat veivät päätökseen vuonna 1867 Suomen Metsästysyhdistyksen perustamisesta alkaneen kehitysprosessin metsästysolojen kohentamiseksi. Se tapahtui luomalla metsästäjille yhteinen edunvalvoja- ja valistajajärjestö.

Uuden liiton keskeisin tavoite oli luoda järjestystä jahtimaille, edistää metsästyslakien kunnioitusta ja hyviä metsästystapoja sekä valistaa metsästäjiä riistanhoidon tärkeydestä. Tavoite oli selvillä, mutta 1920-luvun kuluessa toimintamuotoja vielä haettiin.

Moni liiton pitkäaikainen kehityslinja lähti liikkeelle, kun liiton metsästyksenhoidontarkastaja-sihteerin toimeen palkattiin varatuomari Aksel Fredrik Londén vuonna 1922. Vielä samana vuonna liiton ensimmäiset metsästyksenhoidonneuvojat aloittivat työnsä eri puolilla maata ja ensimmäiset riistakyselyt lähetettiin jäsenistölle.

Pohjoismaisen yhteistyön kannattaja Londén hankki Pohjoismaisen Metsästäjäkongressin Helsinkiin vuodeksi 1924. Vuonna 1925 riistabiologinen komitea perustettiin paljolti Metsästäjäliiton vaikutuksesta ja liitto antoi lausunnon uudesta metsästyslakiehdotuksesta.

 

Metsästäjäliitto perustetaan

Metsästäjäliitto perustettiin Helsingin Seurahuoneella 23.-24.4.1921 järjestetyssä kokouksessa. Tässä perustamiskokouksen pöytäkirjan kaksi ensimmäistä sivua. Yksitoista arvovaltaista herraa edusti yhtä montaa metsästysseuraa. Lisäksi kokoukseen osallistui kuusi henkilöä yksityisesti. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/Suomen Metsästysmuseo
Uusi Suomi kertoi Metsästäjäliiton perustamisesta (29.4.1921) ja hallituksen valinnasta (29.5.1921) vaatimattomilla yhden palstan uutisilla. Uutinen perustamiskokouksesta on sijoitettu Urheiluosastoon. digi.kansalliskirjasto.fi, Uusi Suomi 29.04.1921 ja 29.05.1921. Kuva: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Metsästyksenhoidontarkastaja ja metsästyksenhoidonneuvojat valistamaan metsästäjiä

Vas: Metsästäjäliitto ilmoitti avoimesta metsästyksenhoidontarkasta-sihteerin toimesta Uudessa Suomessa. Valituksi tuli Aksel Fredrik Londén. digi.kansalliskirjasto.fi, Uusi Suomi 12.04.1922. Oik: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Taiteilija Lennart Segerstrålen suunnittelema Metsästyshoitopäällikön "virkamerkki" jaettiin aluksi vain metsästyksenhoidonneuvojille. Sittemmin merkkejä ryhdyttiin jakamaan myös eri kunnissa toimiville metsästyshoitopäälliköille. Kuva: Suomen Metsästysmuseo
Metsästäjäliitto palkkasi 1920-luvulla metsästyksenhoidonneuvojia eri puolille Suomea valistamaan metsästäjiä, perustamaan metsästysseuroja ja ottamaan selkoa riistatilanteesta. Ensimmäisenä tämän toimen otti vastaan opettaja A. B. Halme, Karjalan Kennelklubin puheenjohtaja Viipurista. Neuvojien toimialueet olivat laajoja, Halmekin sai vastata koko Itä-Suomesta. Metsästyksenhoidonneuvojat ovat nykyisten riistapäälliköiden varhaisia edeltäjiä. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/Suomen Metsästysmuseo
Pohjois-Hämeen alueella toiminut metsästyksenhoidonneuvoja, maanviljelijä A. A. Heikkilä oli innostunut tehtävästään. Tässä hänen matkakertomuksensa heinä-syyskuulta 1926. Heikkilä kiersi Kangasalla, Juupajoella, Jämsässä, Koskenpäässä, Vilppulassa ja Ruovedellä. Yrityksistään huolimatta hänellä oli suuria vaikeuksia saada asiaansa edistymään. Edellisillä matkoilla perustetut metsästysseurat olivat yleensä uuvahtaneet ja kuntien metsästyspäälliköt kokivat työnsä turhaksi. Vain Ruovedellä oli hieman menestystä. Heikkilä pyysi siellä apua myös vanhalta rovasti Lahja Durchmanilta, tunnetulta metsästäjältä, samalta kirkonmieheltä, jonka kanssa prof. Kalle Rikala nuoruudessaan metsästi jäniksiä. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/Suomen Metsästysmuseo

Ensimmäiset riistatiedustelut lähetetään, metsästyslakiuudistusta kiirehditään

Pohjoismainen metsästäjäkongressi ensi kertaa Suomessa

Vuosikymmenen metsästäjäliittolainen: professori Kalle Rikala

Kuvassa keskellä Rikala tuomarina koiranäyttelyssa. Kuva: Suomen Metsästysmuseo

Professori Kalle Rikala (1875, Hämeenkyrö – 1957, Helsinki) oli Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen voimistelun yliopettaja ja johtaja vuosina 1912 – 1945. Hän toimitti Metsästys ja kalastus -lehteä vuosina 1923 – 1949 ja oli samanaikaisesti myös Metsästäjäliiton hallituksen jäsen. Hänellä oli useita luottamustehtäviä Kennelliitossa ja etenkin Suomenajokoirajärjestössä.

Kuuntele äänite

Rikala oli kiinnostunut suomalaisen metsästyksen historiasta ja esitti jo 1930-luvulla metsästysmuseon perustamista Suomeen sekä ryhtyi kokoamaan esineistöä tulevaa metsästysmuseota varten. Professori Kalle Rikala muistelee vuonna 1957 metsästysharrastuksensa alkuvaiheita Hämeenkyrössä ja Pirkkalassa 1880-luvulla. Äänite: Suomen Metsästysmuseo.

 

Historia-sivuston toimitus: Pekka Allonen / Suomen Metsästysmuseo