Pitkään kypsytelty suunnitelma metsästäjien omasta liitosta toteutuu viimein itsenäisen Suomen synnyn vanavedessä. 1920-luvulla uusi järjestö määrittää toimintansa suuntaviivoja. Ajatus metsästysseuroja ja metsästäjiä yhdistävästä liitosta iti suomalaisissa metsästäjäpiireissä pitkään. Liiton perustamista suunniteltiin kaikissa kahdeksassa Suomen Metsästysyhdistyksen vuosien 1900 ja 1920 välillä järjestämissä yleisissä metsästäjäkokouksissa. Hankkeen toteuttamista jarrutti sortovuosina epäluuloinen senaatti, sitten kaikki uudistukset pysäyttänyt ensimmäinen maailmansota ja lopuksi maan kaaokseen ajanut sisällissota. Vasta vuoden 1920 metsästäjäkokouksessa saatettiin nimetä toimikunta valmistelemaan sääntöehdotusta perusteilla olevalle liitolle. Toimikunnan saatua työnsä valmiiksi kutsui Suomen Metsästysyhdistys metsästysseuroja Helsingin Seurahuoneelle 23.4.1921 liittoa perustamaan. Kokoukseen lähetti edustajan 11 metsästysseuraa ja kuusi yksityishenkilöä. Suomen Yleinen Metsästäjäliitto oli perustettu! Perustamalla Metsästäjäliiton, Suomen tuolloin vielä harvalukuiset metsästysseurat veivät päätökseen vuonna 1867 Suomen Metsästysyhdistyksen perustamisesta alkaneen kehitysprosessin metsästysolojen kohentamiseksi. Se tapahtui luomalla metsästäjille yhteinen edunvalvoja- ja valistajajärjestö. Uuden liiton keskeisin tavoite oli luoda järjestystä jahtimaille, edistää metsästyslakien kunnioitusta ja hyviä metsästystapoja sekä valistaa metsästäjiä riistanhoidon tärkeydestä. Tavoite oli selvillä, mutta 1920-luvun kuluessa toimintamuotoja vielä haettiin. Moni liiton pitkäaikainen kehityslinja lähti liikkeelle, kun liiton metsästyksenhoidontarkastaja-sihteerin toimeen palkattiin varatuomari Aksel Fredrik Londén vuonna 1922. Vielä samana vuonna liiton ensimmäiset metsästyksenhoidonneuvojat aloittivat työnsä eri puolilla maata ja ensimmäiset riistakyselyt lähetettiin jäsenistölle. Pohjoismaisen yhteistyön kannattaja Londén hankki Pohjoismaisen Metsästäjäkongressin Helsinkiin vuodeksi 1924. Vuonna 1925 riistabiologinen komitea perustettiin paljolti Metsästäjäliiton vaikutuksesta ja liitto antoi lausunnon uudesta metsästyslakiehdotuksesta. Metsästäjäliitto perustetaan Metsästäjäliitto perustettiin Helsingin Seurahuoneella 23.-24.4.1921 järjestetyssä kokouksessa. Tässä perustamiskokouksen pöytäkirjan kaksi ensimmäistä sivua. Yksitoista arvovaltaista herraa edusti yhtä montaa metsästysseuraa. Lisäksi kokoukseen osallistui kuusi henkilöä yksityisesti. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/Suomen Metsästysmuseo Uusi Suomi kertoi Metsästäjäliiton perustamisesta (29.4.1921) ja hallituksen valinnasta (29.5.1921) vaatimattomilla yhden palstan uutisilla. Uutinen perustamiskokouksesta on sijoitettu Urheiluosastoon. digi.kansalliskirjasto.fi, Uusi Suomi 29.04.1921 ja 29.05.1921. Kuva: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Metsästyksenhoidontarkastaja ja metsästyksenhoidonneuvojat valistamaan metsästäjiä Vas: Metsästäjäliitto ilmoitti avoimesta metsästyksenhoidontarkasta-sihteerin toimesta Uudessa Suomessa. Valituksi tuli Aksel Fredrik Londén. digi.kansalliskirjasto.fi, Uusi Suomi 12.04.1922. Oik: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Taiteilija Lennart Segerstrålen suunnittelema Metsästyshoitopäällikön "virkamerkki" jaettiin aluksi vain metsästyksenhoidonneuvojille. Sittemmin merkkejä ryhdyttiin jakamaan myös eri kunnissa toimiville metsästyshoitopäälliköille. Kuva: Suomen Metsästysmuseo Metsästäjäliitto palkkasi 1920-luvulla metsästyksenhoidonneuvojia eri puolille Suomea valistamaan metsästäjiä, perustamaan metsästysseuroja ja ottamaan selkoa riistatilanteesta. Ensimmäisenä tämän toimen otti vastaan opettaja A. B. Halme, Karjalan Kennelklubin puheenjohtaja Viipurista. Neuvojien toimialueet olivat laajoja, Halmekin sai vastata koko Itä-Suomesta. Metsästyksenhoidonneuvojat ovat nykyisten riistapäälliköiden varhaisia edeltäjiä. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/Suomen Metsästysmuseo Pohjois-Hämeen alueella toiminut metsästyksenhoidonneuvoja, maanviljelijä A. A. Heikkilä oli innostunut tehtävästään. Tässä hänen matkakertomuksensa heinä-syyskuulta 1926. Heikkilä kiersi Kangasalla, Juupajoella, Jämsässä, Koskenpäässä, Vilppulassa ja Ruovedellä. Yrityksistään huolimatta hänellä oli suuria vaikeuksia saada asiaansa edistymään. Edellisillä matkoilla perustetut metsästysseurat olivat yleensä uuvahtaneet ja kuntien metsästyspäälliköt kokivat työnsä turhaksi. Vain Ruovedellä oli hieman menestystä. Heikkilä pyysi siellä apua myös vanhalta rovasti Lahja Durchmanilta, tunnetulta metsästäjältä, samalta kirkonmieheltä, jonka kanssa prof. Kalle Rikala nuoruudessaan metsästi jäniksiä. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/Suomen Metsästysmuseo Ensimmäiset riistatiedustelut lähetetään, metsästyslakiuudistusta kiirehditään Insinööri Herman Holmbergin, Mäntsälän Tulitikkutehtaan omistajan vastaus Metsästäjäliiton peltopyykyselyyn vuonna 1923. Holmberg kertoo kannan vähäisyydestä Mäntsälässä. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/Suomen Metsästysmuseo Hämeenläänin Metsästysseuran vastaus peltopyykyselyyn vuonna 1923. Usein vuosien rauhoituksen ansiosta kanta oli pysynyt kohtuullisena. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/Suomen Metsästysmuseo Metsästäjäliiton metsästäjäkunnalle osoittama kehotus peltopyyn rauhoittamiseksi. Kuva: digi.kansalliskirjasto.fi, Uusi Suomi 14.10.1921, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Pohjoismainen metsästäjäkongressi ensi kertaa Suomessa Metsästäjäliitto kiirehti metsästyslakiuudistusta. Uusi Suomi haastatteli liiton puheenjohtajaa, professori A. H. Salonius lakiuudistuksesta. Kuva: digi.kansalliskirjasto.fi, Uusi Suomi 25.9.1929, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Suomen Metsästäjäliitto järjesti Helsingissä 14.-17.5.1924 Pohjoismaisen metsästäjäkongressin, ensimmäisen Suomessa ja sen yhteydessä 15.5. - 25.5. suuren yleisömenestyksen saaneen metsästysnäyttelyn. Korkeatasoinen ja monipuolinen näyttely jäi historiaan. Näyttelytoimikunnan jäsenet olivat aikansa tunnetuimpia asiantuntijoita omilla aloillaan: eränkäynnissä, eläintieteessä ja kansatieteessä. Taiteellista tasoa nostivat Kuvataitelija Lennart Segerstråhle ja eläinveistoksistaan tunnettu kuvanveistäjä Jussi Mäntynen. Mäntynen esitteli näyttelyssä ensi kertaa myöhemmin hyvin tunnetuksi tulleen Hirvi-veistoksensa kipsimallin, joka ikuistettiin myös näyttelyohjelman kansilehteen. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/Suomen Metsästysmuseo Uusi Suomi selosti laajasti tulevaa Pohjoismaista Metsästäjäkongressia ja metsästysnäyttelyä. Kuva: digi.kansalliskirjasto.fi, Uusi Suomi 15.5.1924, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Klikkaa kuvia suuuremmaksi. Vuosikymmenen metsästäjäliittolainen: professori Kalle Rikala Kuvassa keskellä Rikala tuomarina koiranäyttelyssa. Kuva: Suomen Metsästysmuseo Professori Kalle Rikala (1875, Hämeenkyrö – 1957, Helsinki) oli Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen voimistelun yliopettaja ja johtaja vuosina 1912 – 1945. Hän toimitti Metsästys ja kalastus -lehteä vuosina 1923 – 1949 ja oli samanaikaisesti myös Metsästäjäliiton hallituksen jäsen. Hänellä oli useita luottamustehtäviä Kennelliitossa ja etenkin Suomenajokoirajärjestössä. Kuuntele äänite Rikala oli kiinnostunut suomalaisen metsästyksen historiasta ja esitti jo 1930-luvulla metsästysmuseon perustamista Suomeen sekä ryhtyi kokoamaan esineistöä tulevaa metsästysmuseota varten. Professori Kalle Rikala muistelee vuonna 1957 metsästysharrastuksensa alkuvaiheita Hämeenkyrössä ja Pirkkalassa 1880-luvulla. Äänite: Suomen Metsästysmuseo. Valitettavasti selaimesi ei tue tätä audiomuotoa Historia-sivuston toimitus: Pekka Allonen / Suomen Metsästysmuseo 1930-luku: Metsästäjäliitto vakiinnuttaa asemansa 1940-luku: Jahtimailta sotakentille ja takaisin 1950-luku: Herrojen eräkerhosta metsästäjien joukkojärjestöksi 1960-luku: Vuoren huipulta laakson pohjalle ja taistellen ylös 1970-luku: Metsästäjäliiton asema vakiintuu 1980-luku: Tiivistyvää yhteistyötä riistahallinnossa ja vilkasta kilpailutoimintaa 1990-luku: Eurooppaan ja kauemmaksikin 2000-luku: Edunvalvonnasta liiton päätehtävä 2010-luku: Sata vuotta metsästäjien asialla