Ennen Metsästäjäliiton uuden jäsenrekisterin käyttöönottoa käynnistetään tietojenpäivityskampanja, jossa seuroja ja yksittäisiä jäseniä kannustetaan päivittämään tietonsa nykyiseen rekisteriin. Mitä paremmin jäsentiedot ovat rekisterissä, sen paremmin seura pääsee hyödyntämään uuden rekisterin ominaisuuksia. 

Kampanjan aika on 1.1.-31.3.2026. Tällä aikavälillä tietoja täydentäneiden jäsenten kesken arvotaan viisi 100 euron lahjakorttia Eräkonttiin ja pääsyliput Riihimäen Erämessuille. Voittaneille ilmoitetaan huhtikuun loppuun mennessä Metsorekisterissä olevien yhteystietojen kautta.

Näin kirjaudut OmaMetso-asiointipalveluun

Jäsentietojen päivittäminen tapahtuu OmaMetso-asiointipalvelussa. Palveluun kirjaudutaan osoitteessa: https://omametso.metsastajaliitto.fi/Kirjautuminen/

Kirjautumissivulla voit kirjautua palveluun aiemmin luomillasi tunnuksilla. Mikäli et ole kirjautunut OmaMetsoon aikaisemmin tai olet unohtanut salasanasi, voit tilata uuden salasanan Kirjaudu-painikkeen alta löytyvän linkin “Tilaa uusi salasana tästä” kautta.

Uuden salasanan tilaaminen tapahtuu syöttämällä kenttään jäsenrekisterissä oleva sähköpostiosoitteesi. Saat sähköpostiisi ohjeet uuden salasanan luomista varten.

Jos salasanan tilaamisen yhteydessä saat ilmoituksen “Käyttäjää ei löydy”, käyttämäsi sähköpostiosoite ei ole jäsenrekisterissä. Tällöin pyydämme olemaan yhteydessä oman seuran jäsenrekisterin ylläpitäjään, joka lisää sähköpostiosoitteen tietoihisi. Tämän jälkeen salasanan tilaamista voi yrittää uudelleen.

Lisäohjeita OmaMetso-palvelun käyttöön löytyy Metsästäjäliiton verkkosivuilta.

Metsästäjät käyttävät paikannustietoa nähdäkseen päätelaitteeltaan, kuten matkapuhelimesta, metsästyskoiran ja kanssametsästäjien sijainnin. Metsästysoikeuksien hallinnointijärjestelmän avulla metsästysseura voi tuottaa jäsenilleen paikannuspalvelun karttanäkymään kuvauksen alueesta, jossa seuralla on metsästysoikeudet.

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen perustelee liiton päätöstä seuraavasti:

– Markkinoilla on jo vastaavia suljettuja kaupallisia palveluja, mutta ne käyvät vuosi vuodelta yhä kalliimmiksi. Metsästäjäliiton tarkoituksena on tarjota jäsenilleen turvallinen ja kustannustehokas sijainninjakopalvelu. Metsästäjäliiton tavoitteena on tuottaa strateginen alustaratkaisu palvelemaan jäseniään eri tavoin, kyseessä ei ole pelkästään yksittäinen palvelusovellus. Olemme kiinnostuneita yhteistyöstä erilaisten palvelu- ja laiteratkaisuja tuottavien toimijoiden kanssa.

Palvelujen tuottajat voivat tulla mukaan
 

Nykytilanteessa erilaiset seurantasovellukset ovat pääosin suljettuja järjestelmiä, joissa käyttäjä sidotaan tiettyyn laitteeseen ja valmistajaan. Tällöin metsästäjä joutuu maksamaan jopa useita lisenssejä. Metsästäjäliitto haluaa tuottaa metsästäjien hallinnoiman avoimen paikannus- ja karttapalvelun, jolloin metsästäjillä on mahdollisuus päästä eroon suljettujen laite-ekosysteemien riippuvuudesta. Erilaiset palvelujen tuottajat voivat tulla mukaan kehittämään Metsästäjäliiton paikannusekosysteemiä.

Teleyritysten velvoite ylläpitää 2G-verkkoa poistuu vuonna 2029. Koiratutkat, jotka toimivat vain laajapeittoisessa 2G-verkossa, lakkaavat tällöin toimimasta. Metsästäjäliiton palvelussa tähän muutokseen varaudutaan ennakolta.

– Olemme saaneet jäseniltä palautetta muutoksen tarpeesta. Metsästäjät haluavat palveluiltaan valinnanvapautta, kustannustehokkuutta sekä turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Metsästäjien omistama oma kokonaisratkaisu on kaikkea tätä. Kyseessä on merkittävä etu liiton jäsenille, summaa liiton toinen varapuheenjohtaja Harri Käsmä, jonka vastuualueeseen kehitettävä palvelu kuuluu.

Metsästäjäliitolla on jäsenenä noin 145 000 metsästäjää ja noin 2500 metsästysseuraa. Liitto on jäsenluvulla mitaten yksi Suomen suurimpia järjestöjä.

Puheenjohtaja Petteri Lampisen ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpolan tämänkertaisessa videotervehdyksessä käydään luonnollisesti läpi sudenmetsästyksen sujumista. Puheenjohtaja Lampinen ottaa esille myös keskusteluissa käytetyt termistöt: esimerkiksi ns. Punaisen kirjan suojelustatukset ja suotuisan suojelun taso ovat kaksi täysin eri asiaa. Lampinen myös muistuttaa, että EU:n laadintaohjeen mukaan Suomen on otettava huomioon Venäjältä tuleva geenivirta suotuisaa suojelutasoa määriteltäessä. 

Samalla metsästäjiä kannustetaan edelleen keräämään suden DNA:ta sekä osallistumaan Metsästäjäliiton lumijälkitempaukseen, jonka päätavoitteena on selvittää ilvespentueiden esiintymistiheyttä. Lisätietoa ja koulutusmateriaaleja löytyy lumijälkilaskennat 2026 -sivulta. 

Lisäksi kuullaan muista ajankohtaisista edunvalvonta-asioista, viimeisimmät tiedot uusista jäseneduista sekä kesäkuussa saatavasta uudesta jäsenrekisteristä. Tähän liittyen toiminnanjohtaja Silpola kehottaa seuroja täydentämään jäsenten kaikki mahdolliset puuttuvat tiedot vanhaan rekisteriin, jolloin tiedot saadaan uuteen rekisteriin mahdollisimman täydellisinä. 

Puheenjohtaja Lampinen kehottaa näin seurojen kevätkokousaikana käymään oman seuran säännöt läpi. Lampisen mukaan on olennaista karsia esimerkiksi sääntöjä, jotka turhaan vaikeuttavat esimerkiksi uusien jäsenten ottamista. Metsästäjäliiton sivuilta löytyy mallisäännöt, joita voi käyttää pohjana seuran sääntöjä tarkasteltaessa. 

Videotervehdyksessä sivutaan myös useita muita ajankohtaisia asioita. Koko tervehdyksen näet alta.

Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola muistuttaa keskustelun aluksi, että suden kiintiömetsästyksen aloittaminen oli valtiovallan tahtotila.  

– Eduskunta päätti laista ääniin 135–35, että luodaan niin sanottu kiintiömetsästyslaki. Maa- ja metsätalousministeriö päätti sitten asetuksella metsästettävästä määrästä riistahallinnon ja Luonnovarakeskuksen konsultaation perusteella. 

Metsästäjäliitto on saanut runsaasti sudenmetsästykseen liittyvää kansalaispalautetta, jonka mukaan tarve kiintiömetsästykselle on vahva. 

– En puhu pelkästään metsästäjistä, vaan karjanomistajista, maaseudun asukkaista, meillä on koulukyydityksiä ja niin edelleen. Oli vahva näkemys maakunnissa, että susia on liikaa ja niiden ihmisarkuus on vähäinen, sanoo Silpola.

Tassu-järjestelmään kirjattiin viime vuonna noin 10 000 susien pihakäyntiä, eli havaintoja alle sadan metrin päässä rakennuksista. Silpola muistuttaa, että suden suotuisan suojelun tasosta päätettäessä oli myös Luken mukaan otettava huomioon myös sosioekonomiset seikat. 

Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen pitää nyt määritettyä sadan suden kiintiötä liian suurena. Hän muistuttaa, että susia kuolee lisäksi esimerkiksi liikenteessä ja poistetaan myös vahinko- ja turvallisuusperusteisilla luvilla. Silpola puolestaan muistuttaa, että syksyn kanta-arvio oli 550 sutta, joka sekin on luultavasti aliarvio. 

– Meillä valtaosalle kiintiöalueista jäi enemmän susia kuin sieltä metsästettiin. 

Silpola perustaa näkemyksensä muun muassa Metsästäjäliiton kyselyyn, joka tehtiin kiintiöalueiden metsästyksenjohtajille. Uutinen kyselystä on luettavissa täällä. 

Kannanhoidollisen metsästyksen tulee olla yksi väline jatkossakin

Silpolan mukaan metsästys tulisi aloittaa jatkossa aikaisemmin syksyllä, jolloin nuoret sudet olisivat tunnistettavissa. Lisäksi metsästystä pitäisi kohdistaa eri laumoihin kaatamalla yksi tai kaksi sutta per lauma, jolla susiin saataisiin ihmisarkuutta.  

Silpola myös muistuttaa, että alfa-yksilön kaataminen ei automaattisesti tarkoita häiriökäyttäytymisen lisääntymistä.

– Suurpetotutkijat ovat osoittaneet, että kolme neljästä alfa-yksilöstä korvautuu uudella johtajauroksella tai -naaraalla, eli se ei ole automaatti, että tapahtuu hajoamista. 

Ympäristöpäällikkö Heikkinen ei halua vähätellä ihmisten kokemaa pelkoa suurpetoasioissa. Hän kuitenkin toivoo käyttöön enemmän ennaltaehkäiseviä keinoja. 

– Meillä on käytössä esimerkiksi turvallisuus- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat, mitä voidaan myöntää häiriökäyttäytymistilanteissa. Meillä on esimerkiksi petoaitoja, maksetaan korvauksia niiden rakentamisesta, joilla voidaan esimerkiksi elinkeinoja suojata, mutta me tiedämme, että rahat ovat täysin riittämättömät. 

– Tottahan toki näitäkin tarvitaan. Katsomme kyllä, että kannanhoidollisen metsästyksenkin tulee olla yksi väline. Siitä on tutkimustuloksia, että metsästys luo suurpetoihin ihmisarkuutta, sanoo puolestaan Silpola.

Silpola korostaa myös vastuullisuutta.

– Meidän täytyy tuntea susi- ja myöskin karhu- ja ilveskantamme entistä paremmin. Siihen pitää käyttää yhteiskunnan varoja, DNA-analyyseihin, myöskin keruupalkkioihin, polttoainekuluihin ja niin edelleen. 

Keskustelu on katsottavissa MTV:n Katsomossa. 

Suden DNA-näytteitä on saatu talteen tähän mennessä 871 kappaletta, tiedotti Luonnonvarakeskus (Luke) 6.2.2026. Luvussa on näytteet, jotka on kirjattu Luken rekisteriin 5.2.2026 mennessä.

Lisää näytteitä tarvitaan. Luken tiedotteessa tutkimusmestari Antti Härkälä toteaa:

– Alue, jolta tarvittaisiin vielä lisänäytteitä, on esimerkiksi Varsinais-Suomessa Aurasta itään, aina Somerolle saakka. Sama koskee Kainuun ja Pohjois-Savon rajalla Vuolijoki-Marttisen, Tuhkakylän ja Tappojoen reviirejä.

Metsästäjäliitolta palkkio suden tai koirasuden näytteestä
 

Metsästäjäliitto maksaa 50 euron palkkion liiton jäsenseuroille niistä näytteistä, jotka ovat lähtöisin sudesta tai koirasudesta. Mikäli näyte on uudelta susireviiriltä, joka ei ollut vielä vuoden 2025 kanta-arviossa, palkkio on kaksinkertainen eli 100 euroa.

– Metsästysseurojen ja metsästäjien on tehtävä DNA-keruutyötä kaikkialla Suomessa, lisää näytteitä tarvitaan. Kattavasti kerätyt DNA-näytteet ja susihavaintojen merkinnät Tassu-järjestelmään ovat keino varmistaa mahdollisimman tarkka ja alueellisesti kattava kanta-arvio. Sitä tarvitaan, jotta suden kannanhoidollinen metsästys voisi jatkua myös tulevina vuosina. Suomessa on nyt käytössä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistava laki. Suden suotuisan suojelutason viitearvo on 273 sutta, se on ehdoton minimikanta sudelle. Mitä kattavampi kanta-arvio on, sen parempi mahdollisuus on kannanhoidolliseen metsästykseen myös jatkossa, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

DNA-näytekeräys jatkuu helmikuun loppuun. Näytteet tulee toimittaa Lukeen mahdollisimman nopeasti, jotta niiden analyysitulokset saadaan huomioiduksi suden kanta-arviossa.

Näin haet palkkiota DNA-näytteestä (Metsästäjäliitto)
Luonnovarakeskuksen ohjeet DNA-keräykseen (Luke)
Luken tiedote DNA-keräyksen tilanteesta

Osallistu myös lumijälkien laskentatempaukseen

Suomen Metsästäjäliitto järjestää talvella 2026 lumijälkien laskentatempauksen, jonka ensisijainen tarkoitus on selvittää ilvespentueiden tiheyttä. Samalla kerätään myös susien DNA-näytteitä. 

Lue ohjeet ja ilmoita seurasi mukaan:
Lumitilanne on nyt otollinen – varmista ilveksen ja suden kanta-arvion tarkkuus alueellasi

Helsingin yliopistossa opiskelevan Österbackan tutkimuksen on määrä vastata seuraaviin kysymyksiin:

I. Voidaanko riistakameroita käyttää ilvesten yksilötunnistukseen?

II. Voidaanko suhteellisen runsauden ja populaatiotiheyden laskentamenetelmiä soveltaa ilvekseen ja/tai sen saalislajeihin metsästäjien kansalaistieteen avulla kerätyn aineiston perusteella?

Österbacka toteuttaa tutkimuksen Pohjanmaan alueella, missä hän tutkii ilveksiä vapaaehtoisten metsästäjien ja maanomistajien riistakameradatan avulla.

– Olen erittäin kiitollinen saamastani tuesta ja luottamuksesta projektiani kohtaan. Ilveksen piilotteleva ja salaperäinen luonne tekee siitä erittäin mielenkiintoisen lajin tutkia, ja odotan innolla, että pääsen aloittamaan aineiston analysoinnin, kertoo Österbacka.

Auta Sandraa: lähetä ilveskuvasi tutkimukseen

Aktiivisen datakeruun avulla Österbacka tutkii ilvesten suhteellista runsautta ja mahdollisesti myös populaatiotiheyttä tutkimusalueeltaan. Tämän lisäksi hän kerää myös riistakamerakuvia ilveksistä, joiden ei tarvitse olla peräisin tutkimusalueelta. Näiden kuvien avulla hän katsoo, missä määrin yleisön riistakamerakuvia voidaan käyttää ilvesten yksilölliseen tunnistamiseen.

Onko sinun tai tuttavasi riistakameralla käynyt ilves? Lähetä kaikki kuvat, jotka kamera on ottanut vierailun aikana, ei vain selkein ja kaunein kuvia, vaan kaikki kuvat/videot, joissa ilves näkyy. Voit lähettää kuvat Sandralle alla olevan lomakkeen kautta. Jos kuvia on enemmän kuin 10, voitte ottaa yhteyttä s-postin kautta. Kun lähetät kuvan/kuvat, muista kirjoittaa, missä ja milloin kuva on otettu. Kirjaa myös, jos paikalla käytettiin syöttiä (mm. suolakivi, haaska tai muu syötti). Kuvien pitäisi olla alkuperäisiä, ts. ei kuvakaappauksia.

Ilveskuvat voit lähettää tutkimukseen tällä lomakkeella

Yhteystiedot: 
Osterbackasandragmail.com
+358401899356

Muista myös osallistua lumijälkien laskentatempaukseen

Österbacka toimii talvella suoritettavan lumijälkien laskentatempauksen projektityöntekijänä Metsästäjäliitossa. Tempauksen päätavoitteena on selvittää ilvespentueiden tiheyttä. Samassa yhteydessä kerätään susien DNA-näytteitä.

Lue lisää ja ilmoita seurasi mukaan tempaukseen:
https://metsastajaliitto.fi/lumijalkilaskenta2026

Fakta: Suomen Riistanhoitosäätiö

Suomen Riistanhoitosäätiö perustettiin vuonna 1942 Maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Metsästäjäliiton toimesta. Tavoitteena oli kehittää ja tukea suomalaista riistanhoitoa ja -tutkimusta. Säätiö tukee keräämillään varoilla suomalaista elinympäristötyötä ja konkreettisia ennallistamistekoja. Tämän lisäksi säätiö myöntää vuosittain apurahoja riista-alan opiskelijoille riistabiologisia tai riistanhoidollisia tutkimuksia ja selvityksiä varten.

Kemin syyslevähdysalue on otettu mukaan valtakunnallista Metsästäjäliiton ja BirdLifen toteuttamaa SOTKA levähdysaluehanketta. Hankkeessa keskitytään vesilintukantojen tilan parantamiseen luomalla turvallisten syyslevähdysalueiden verkosto.

Kemissä sijaitseva uusi levähdysalue tarjoaa vesilinnuille rauhallisen ruokailuympäristön, jossa ne voivat kerätä vararavintoa syysmuuttomatkaa varten. Se hyödyttää paitsi suojelua myös metsästystä, sillä elinvoimaiset lintukannat ovat myös kestävän metsästyksen perusta.

Suomi on erittäin tärkeä pesimämaa suurelle joukolle Euroopassa tavattavia vesilintulajeja, mikä korostaa paitsi Suomen vastuuta niiden hyvinvoinnista myös Suomen mahdollisuuksia toimia laajasti muuta Eurooppaa hyödyttävästi.

Maailman kosteikkopäivänä 2.2. järjestöt haluavat kiinnittää huomiota vesilintukantojen hyvinvointiin ja niiden eteen tehtävään työhön. 

”Euroopassa monien vesilintujen kannat ovat uhanalaistuneet. Metsästäjät, lintujärjestöt, teollisuus ja luonnonsuojelu arvataan usein vastavoimiksi. Yhteistyö Metsä Groupin kanssa on osoittanut, että kaikkien päämääränä voi olla luonnon hyvinvoinnin parantaminen”, kertoo Suomen Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.

Hätähuuto vesilintujen puolesta

Vesilintutyön taustalla on huoli niiden tulevaisuudesta. Äärimmäisen uhanalaiseksi pudonneen punasotkan kannasta on kadonnut 80-luvun jälkeen jopa 97 prosenttia elinympäristöjen heikkenemisen ja muiden syiden vuoksi. Myös yleisimmän sorsalajimme, sinisorsan, kanta on kääntynyt laskuun viimeisimmän 10 vuoden aikana. 

Ojituksen kuormitus kuten ravinteet, liuennut humus sekä kiintoaineet vaikuttavat alapuolisiin vesistöihin. Vedenlaadun heikkeneminen vaikeuttaa lintujen ravinnonsaantia ja on johtanut lintuvesien umpeenkasvuun ja yksipuolistumiseen. Sisävedet ovat kuormituksen tuloksena särkikalaistuneet, mikä lisää ravintokilpailua sorsien kanssa. 

”SOTKA on laskeutunut Kemiin. Tämä on osa strategista työtämme, jossa kehitämme vastuullisen vesilinnustuksen toteutumista samalla kun huolehdimme luonnon monimuotoisuudesta sekä kestävistä riistakannoista”, Pekkarinen kertoo.

”SOTKA-levähdysalueessa on kyse valtakunnallisesta toiminnasta, jossa luodaan vesilintujen pääreiteille syyslevähdysalueiden verkosto. Monipuolisilla lähtökohdiltaan hyvinkin erilaisten toimijoiden yhteistyöllä on pystytty ottamaan hienoja askelia, jotka osaltaan auttavat luontokadon torjunnassa”, toteaa BirdLifen lintuvesiasiantuntija Jari Ullakko.

Metsä Groupin lippulaivahanke kiinnostaa kansainvälisesti 

SOTKA-levähdysalue on osa laajempaa Metsä Groupin luonnon monimuotoisuutta edistävää kokonaisuutta. Satoja hehtaareja käsittävä tehdasalue ja sitä ympäröivät maa-alueet on pilottialue, jossa on tunnistettu rakennetun ja teollisen ympäristön mahdollisuudet vahvistaa luonnon tilaa.

Alueella on perustettu mittavat luonnonkukkaniityt yli 100 kasvilajin paikallisista kannoista. Tehtaan ulkopuolisella alueella Kemin kaupunki ylläpitää lapinlehmien kesälaitumia perinneympäristöihin liittyvien luonnonarvojen palauttamiseksi. Tehdasalueella pesivä äärimmäisen uhanalainen rantakurvi on erityistarkkailussa osana linnustoseurantoja ja lintuharrastajien kanssa tehtävää yhteistyötä.

Metsä Groupin johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta kertoo Kemin hankkeen kiinnostavan kansainvälisesti. Toiminnan tavoitteena on vaikuttaa sekä luonnon hyvinvointiin että paikalliseen yhteisöön. 

”Biotaloustoimijana luonto on kaiken tekemisen ja kehittämisen perusta. Kemissä on toteutettu uudistavan maankäytön pilottihanketta, mikä haastaa luontotoimiin ja kulttuurimuutokseen rakennetussa ja teollisessa ympäristössä. Metsä Groupin kokemus metsästäjäorganisaatioiden, lintuharrastajien ja muiden sidosryhmien kanssa on ollut hyvin rohkaiseva. Maalissa emme vielä ole, mutta yhteistyö on avain tuloksiin tavoitteiden ja toimenpiteiden kautta”, sanoo Lehesvirta.

Uusia videoita alueelta

Alta löytyvillä videoilla kemiläiset paikallistoimijat, metsästysseura Hiilimön Erästäjien varapuheenjohtaja Mika Ravander sekä Meri-Lapin lintuharrastajien paikallisyhdistys Xenus ry:n suojeluvastaaava Tuomo Karplund kertovat vapaaehtoispohjalta tekemästään työstä Kemissä vesilintukantojen elpymisen hyväksi.

Kemi on Suomen mittakaavassa merkittävä eurooppalaisten vesilintujen levähdysalue. Metsä Groupin Timo Lehesvirta avaa videolla yksityissektorin toiminnan tavoitteita Kemissä, samoin SOTKA levähdysaluehankkeen lintuvesiasiantuntijat,  Veli-Matti Pekkarinen ja Jari Ullakko kertovat vesilintukantojemme ajankohtaisia kuulumisia. 

SOTKA levähdysaluehanke on Maa- ja metsätalousministeriön hanke. SOTKA – sorsalintujen tilan kohentaminen -hankkeessa tehdään kosteikoita, rakennetaan levähdysalueverkostoa sekä pyydetään pienpetoja. Näkyviä tuloksia odotetaan muutamassa vuodessa. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistä Helmi-ohjelmaa, joka vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta. SOTKA-hanke käynnistyi keväällä 2020 ja jatkuu osana HELMI-elinympäristöohjelmaa vuoteen 2030 asti.   

Pääkuva: Haapana (Mareca penelope, syn. Anas penelope) on yksi Kemin tehdasalueen lajeista. Myös sinisorsa ja tukkasotka viihtyvät Kemin Sahansaaren levähdysalueella. Janne Kekäläinen Vastavalo

Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtajan Petteri Lampisen mukaan Vallinheimo ansaitsee palkinnon metsästystä neutraalilla tavalla käsittelevistä uutisjutuistaan.

– Eija Vallinheimon metsästykseen ja riistakantoihin liittyvät uutiset on tehty aina neutraalisti ja faktojen perusteella. Palkinto on samalla tuen osoitus Maaseudun Tulevaisuuden linjalle nostaa maaseudun asukkaiden arkea ja elämää esille, myös metsästyksen näkökulmasta, sanoo Lampinen.

Vallinheimo otti palkinnon vastaan iloisena ja yllättyneenä. Hän sanoo pyrkivänsä tietoisesti välttämään kannanottoja omassa uutisoinnissaan.

– Yleisesti metsästyskeskustelu on hyvin kahtiajakautunutta ja sillä pyritään kovasti ottamaan kantaa joko puolesta tai vastaan. Sudenmetsästykseen liittyvät asiat eivät ole ainakaan helpottaneet tilannetta.

Ennen Maaseudun Tulevaisuuteen siirtymistään Vallinheimo on tehnyt pitkän uran viestinnässä, muun muassa Ilmatieteen laitoksella ja syöpäjärjestöissä. Hän on toiminut myös Metsästäjäliiton viestintäpäällikkönä 2019–2023. Toimitustyössä hän nojaa kuitenkin tasapuolisuuteen.

– Luetutan juttujani talon sisällä. Kyllä niistä heti tulee palautetta, jos niistä näkyy painotuksia.

Vallinheimo jakaa kiitosta myös työnantajalleen, joka on sallinut hänen keskittyä aihevalinnoissaan metsästys- ja kalastusjuttuihin. Metsästäjien hän toivoisi jatkossa näkyvän mediassa myös myönteisissä merkeissä.  

– Metsästäjät voisivat kertoa julkisuudessa myös positiivisia asioita ja olla ylpeitä harrastuksestaan.

Eija Vallinheimo vastaanotti 1000 euron Wadén-palkinnon Helsingissä Riistapäivien yhteydessä 28. tammikuuta 2026. Wadén-palkinto on nimetty Daniel Johannes Wadénin mukaan. Wadén oli erittäin innokas metsästäjä ja riistanhoidon puolestapuhuja ja myös Metsästäjäliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Testamenttinsa kautta hän on ollut pitkään myös Metsästäjäliiton toiminnan tärkeä rahoittaja.

Lisätiedot medialle: 
Eija Vallinheimo: 050 328 2508
Petteri Lampinen: 0400 555 790

Aiemmat Wadén-palkitut

2025: Varatuomari Jarmo Kiuru
2024: Toimittaja Pekka Ervasti
2023: Tietokirjailija Aleksi Lumme
2022: Ei jaettu
2021: Toimittaja Sari Penttinen
2020: Suomen Dreeverijärjestö
2019: Eränkävijät TV-ohjelma

Metsästäjäliitto maksaa talvella 2025–2026 kerätyistä suden DNA-ulostenäytteistä keräyspalkkiona 50 euroa per susi- tai koirasusinäyte. Mikäli näyte on otettu uudelta reviiriltä, joka ei ollut vuoden 2025 kanta-arviossa, liitto maksaa 50 euron lisäpalkkion. Palkkio maksetaan uudelta reviiriltä siis kaksinkertaisena. Palkkiot maksetaan Metsästäjäliiton jäsenseuroille. 

Näytteiden kerääminen on sallittua jokaisenoikeuden puitteissa. Metsästysseurojen jäsenet voivat siten kerätä näytteitä myös oman seuran alueen ulkopuolelta. 

Näytetietojen ilmoittaminen ja hakumenettely 

DNA-näytteisiin liittyvät näytetiedot ilmoitetaan suden kanta-arvion valmistuttua Metsästäjäliiton verkkosivuilla avattavalla nettilomakkeella. Lomake avataan erikseen tiedotettavana ajankohtana kanta-arvion julkaisemisen jälkeen. 

Näytepalkkiot maksetaan kanta-arvion julkaisun jälkeen erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Palkkioita ei makseta ennen suden kanta-arvion valmistumista. 

Näytetiedon lähettäjän tulee ilmoittaa lomakkeella seuraavat tiedot: 

• näytteen näytenumero 

• DNA-analyysin perusteella määritetty yksilötunniste 

• tieto siitä, mihin reviiriin yksilö kuuluu 

• tieto siitä, onko kyseessä uusi reviiri verrattuna edelliseen suden kanta-arvioon 

Palkkiot ja lisäpalkkio uudesta reviiristä 

• Peruspalkkio on 50 euroa per hyväksytty suden tai koirasuden DNA-näyte 

• Mikäli näyte osoittaa uuden reviirin, maksetaan tästä 50 euron lisäpalkkio 

Palkkiot maksetaan metsästysseuroille 

Metsästäjäliitto maksaa korvauksia yksittäisestä sudesta enintään kolme kertaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) DNA-analyysitulosten perusteella. Korvausten maksujärjestys määräytyy näytteenottopäivän ja palkkion hakemisen aikajärjestyksen mukaan. 

Keräyskausi ja analyysitulokset 

Palkkiota voi hakea suden tai koirasuden osoittavista DNA-näytteistä, jotka on kerätty keräyskaudella 15.11.2025–28.2.2026. 

Näytekeräyksen etenemistä ja valmistuneita DNA-analyysituloksia voi seurata Luonnonvarakeskuksen Luonnonvaratieto-sivustolla, jossa suden DNA-näytteet ja muut suurpetohavainnot esitetään karttapohjaisesti: https://luonnonvaratieto.luke.fi/kartat?panel=suurpedot  

Palkkiota ei makseta: 

• muiden eläinlajien näytteistä 

• näytteistä, joiden DNA-analysointi ei onnistu 

Tyypillisesti noin 70–80 prosenttia näytteistä pystytään analysoimaan näytteen laadusta riippuen. 

Näytevälineet ja ohjeistus 

DNA-näytepussit ja näytteiden toimituslogistiikka hoidetaan Luonnonvarakeskuksen ja alueellisten keräysvastaavien ohjeiden mukaisesti. 

Lisätietoja Luken keräysohjeista sekä koulutustallenne näytteiden keräämisestä löytyvät Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta. https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/susi/suden-dnakerays-ohjeet-ja-vastauksia-kysymyksiin

Kuva: Pekka Kunnas