Euroopan unionin REACH-komiteassa hyväksytyn komission ehdotuksen mukaan lyijyammusrajoitukset koskevat jatkossa ainoastaan lyijyhaulien käyttöä metsästyksessä ja urheiluammunnassa. Rajoituksen ulkopuolelle jäivät kaikki lyijyluodit sekä haulikon täyteiset. 

Sekä metsästystä että urheiluammuntaa koskevien rajoitusten siirtymäaika on seitsemän vuotta siitä, kun lopullinen säädös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Lisäksi ampumaradoilla voidaan edelleen käyttää 1,9–2,6 millimetrin lyijyhauleja, mikäli radalla on toteutettu asetuksessa vaaditut ympäristöriskien hallintatoimet. Tätä poikkeusta tarkastellaan uudelleen kymmenen vuoden kuluttua. Mustaruutiaseet, historialliset ampuma-aseet ja niiden modernit kopiot jäävät poikkeuksen piiriin. 

- Olemme tyytyväisiä siihen, että monet keskeisistä tavoitteistamme toteutuivat, mutta ehdotus ei ole kaikilta osin täydellinen. Komissio ei lopulta hyväksynyt esitystämme haulikkoradoille soveltuvista vaihtoehtoisista riskinhallintatoimista eikä poikkeusta lyijyhaulien käyttöön toiminnallisissa ampumalajeissa, kertoo Suomen Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

Seuraavaksi ehdotus siirtyy oikeudellisen tarkastuksen jälkeen Euroopan parlamentin ja neuvoston tarkasteltavaksi. Tämä niin sanottu scrutiny-vaihe tarkoittaa parlamentin ja neuvoston valvontaoikeutta ennen säädöksen lopullista hyväksymistä. Vaiheen on määrä kestää kolme kuukautta, joten asian käsittely jatkuu syys–lokakuulle. 

- Olemme tehneet pitkäjänteistä vaikuttamistyötä lyijyammusrajoitusten parissa jo kymmenen vuoden ajan. Keskeisiä tavoitteitamme ovat olleet lyijyluotien käytön turvaaminen ampumaradoilla, kokovaippaluotien ja pienten kaliiperien lyijyluotien käytön säilyminen metsästyksessä sekä riittävän pitkät siirtymäajat. Näissä tavoitteissa onnistuimme hyvin, ja lopullinen esitys on metsästäjien ja ampumaurheilun kannalta selvästi parempi kuin valmistelun alkuvaiheessa esitetty totaalikielto lyijyhauleille ja lyijyluodeille, Partanen toteaa.

Asetusluonnos ja liite (englanniksi)

• Asetusluonnos – lyijyhaulit (25.6.2026) 
• Liite: Lyijyhaulien käyttöä, urheiluammuntapoikkeuksia ja ratojen ympäristövaatimuksia koskevat säännökset 

Työpaja oli luonteeltaan niin sanottu reality check – tavoitteena ei ollut valmistella uusia sääntöjä tai tehdä johtopäätöksiä, vaan kerätä jäsenvaltioiden viranomaisten, järjestöjen ja muiden sidosryhmien käytännön kokemuksia nykyisen sääntelyn toimivuudesta. Keskusteluissa käsiteltiin muun muassa ampuma-aseiden liikkumista jäsenvaltioiden välillä, eurooppalaisen ampuma-asepassin toimivuutta ja mahdollista digitalisointia sekä jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa.

Keskustelut olivat käytännönläheisiä ja tarjosivat mahdollisuuden tuoda esiin sekä metsästäjien että urheiluampujien kokemuksia siitä, miten nykyinen sääntely toimii arjessa. Suomalaisille harrastajille on tärkeää, että direktiivin arvioinnissa huomioidaan käytännön kokemukset ja että laillisten metsästäjien ja urheiluampujien mahdollisuudet harrastaa yli jäsenvaltioiden rajojen säilyvät sujuvina.

Direktiivin arvioinnissa korostui myös tarve löytää tasapaino sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan ja turvallisuustavoitteiden välillä. Keskusteluissa todettiin, että mahdollisten tulevien kehittämistoimien tulee perustua tosiasiallisiin kokemuksiin ja näyttöön nykyisen sääntelyn toimivuudesta.

Keskusteluissa nousi esiin myös eurooppalaisen ampuma-asepassin mahdollinen digitalisointi. Monet sidosryhmät pitivät sähköisiä ratkaisuja keinona helpottaa laillisten metsästäjien ja urheiluampujien liikkumista jäsenvaltioiden välillä sekä vähentää hallinnollista taakkaa.

 - Suhtaudumme myönteisesti eurooppalaisen ampuma-asepassin digitalisointiin. Sähköinen asepassi voisi helpottaa harrastajien matkustamista ja viranomaisten työtä, kunhan ratkaisu on turvallinen, toimiva ja hyväksytään yhdenmukaisesti koko EU:n alueella, toteaa Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

Brysselin vierailun aikana suomalainen delegaatio tutustui myös Euroopan parlamenttiin sekä tapasi suomalaisia europarlamentaarikkoja ja heidän avustajiaan keskustellakseen metsästyksen ja ampumaurheilun ajankohtaisista EU-kysymyksistä.

Työ direktiivin arvioinnin parissa jatkuu, ja seuraamme tiiviisti sen etenemistä sekä mahdollisia tulevia linjauksia.

Luke ennusti marraskuun 2025 kannaksi 476–669 yksilöä, keskimäärin noin 570 sutta. Tänään julkistetussa kanta-arviossa taakse päin katsoen Luke arvioi marraskuussa 2025 Suomessa olleen 563 sutta (536-590). Susien määrän arvio oli siis ennusteen mukainen.

Lisääntyvän yksilön poisto ei välttämättä merkitse lauman hajoamista

Kanta-arviossa18 aiemmin tunnettua susireviiriä eivät saaneet pari- tai perhelaumastatusta, koska reviirin toinen tai molemmat lisääntyvät yksilöt oli poistettu kiintiömetsästyksessä tai poliisin päätöksellä. Metsästäjäliiton mielestä linjaus on liian jyrkkä.

Salon länsipuolella Paimion reviirillä ei uuden kanta-arvion mukaan ole perhelaumaa, mutta alueella liikkuu kesäkuun havaintojen perusteella runsaasti susia, ilman että naapurireviirit ovat pienentyneet. Kustavi-Taivassalo -alueella oli kiintiömetsästystä: alueella piti olla yksi reviiri, mutta jahdissa havaittiin kaksi reviiriä. Nyt alueella on havainnot kahdesta eri pentueesta. Mellilässä ja Tohmajärvellä on lisäksi tehty havaintoja kuluvan kevään sudenpennuista, vaikka näille alueille ei kanta-arviossa ole enää merkitty perhelaumaa.

Metsästäjäliiton mukaan tämä osoittaa, että reviirien luokittelu saattaa jäädä jälkeen todellisesta tilanteesta erityisesti silloin, kun laumarakenne muuttuu nopeasti esimerkiksi metsästyksen seurauksena. Laumojen hajoaminen tai lisääntyvien yksilöiden poistuminen ei välttämättä tarkoita, että alueelta katoaisi useamman yksilön muodostama ryhmä tai että lisääntyminen pysähtyisi.

Lisäksi liitto muistuttaa, että kanta-arvio perustuu kevättalven tilanteeseen, minkä jälkeen susitilanne on voinut jo muuttua merkittävästi. Kevään ja alkukesän aikana tapahtuvat lisääntyminen ja reviirien uudelleenjärjestyminen eivät kokonaisuudessaan vielä näy nyt julkaistussa arviossa.

Kannanhoidollinen metsästys voi jatkua ensi talvena

Metsästäjäliitto katsoo, että vuoden 2026 kanta-arvio osoittaa, että säädelty kannanhoidollinen metsästys voidaan toteuttaa onnistuneesti ilman, että suden suotuisan suojelun taso vaarantuu. Nyt julkistettu kanta-arvio osoittaa, että viime talvena vastuullisesti toteutettu kannanhoidollinen metsästys ei vaarantanut susikannan suotuisan suojelun tasoa.

Kannanhoidollisen metsästyksen kokemus viime talvelta vahvistaa tarvetta siirtyä ennakoitavaan ja vuosittain toteutettavaan kannanhoidolliseen kiintiöperusteiseen metsästykseen, jolla voidaan samanaikaisesti turvata suden kannan elinvoimaisuus, vähentää vahinkoja ja parantaa paikallista hyväksyttävyyttä. Samaa menettelyä tarvitaan myös muille suurpedoillemme.

Jotta kanta-arvio olisi mahdollisimman luotettava, kaikkien luonnossa liikkujien tulisi ilmoittaa kaikki havainnot suurpetoyhdyshenkilöille. Samoin kaikkien tulisi osallistua aktiivisesti suden DNA-näytteitä keräämiseen, kannustaa Metsästäjäliitto.

Verkkoraportti: Susikanta Suomessa maaliskuussa 2026 (Luke)

Uutista korjattu 25.6.2026 klo 14.41: Korjattu ensimmäisen kappaleen tietoja koskien marraskuun arviota koskemaan poronhoitoalueen ulkopuolella kokonaan Suomessa asuvia susia. Susikannan kehitystä ennustetaan populaatiomallilla, joka ei pidä sisällään poronhoitoalueen susia.  

Merimetson suojametsästys kalanpyydyksien lähelle

Karkeakarvainen saksanseisoja Lumi risteilee innokkaasti heinäpellolla liinaan kytkettynä. Niittämätön heinä peittää koiran melkein kokonaan, mutta pää ylhäällä riistaa etsivää koiraa se ei haittaa. Tarkoituksena on etsiä pellosta lymyävät kauriin ja peuran vasat ennen niittokoneen saapumista. 

– Kyllähän koiran nenä on korvaamaton. Tuulen alta kun lähtee, niin kyllä se sen hajun aika kaukaakin sitten saa, toteaa koiraa ohjaava Nanna Salonen. 

Lähistöllä asuva maanviljelijä on pyytänyt metsästäjiä apuun ennen niittoa alueella olevan tiheän sorkkaeläinkannan vuoksi. Keskikesän lähestyessä vasat saattavat häirittyinä karkota itsenäisesti, jolloin pelkkä tarkka läpikäynti on riittävä toimenpide. Pian peltolohko on tarkistettu ja niitto voi alkaa.

Heinäpelto houkuttaa kaurisemoa

Niittämätön heinäpelto voi olla kaurisemon näkökulmasta houkutteleva paikka jättää vasa turvaan pedoilta. Pieni vasa hukkuu laajaan heinikkoon helposti, mutta voi lymytessään joutua pedon sijasta niittokoneen kitaan. 

Etenkin alkukesästä heinäpellot olisi hyvä tarkastaa tavalla tai toisella ennen niittoa. Tiukasti lymyävä vasa voi kuitenkin olla pelkälle ihmissilmälle hankala löytää. Lisäksi suuremmat peltokuviot käyvät hyvin työläiksi tarkastettaviksi isommallekin porukalle. 

Tällöin riistaverisestä koirasta voi olla iso apu. Riistaa hakemaan tottunut koira ja kokenut ohjaaja käyvät nopeasti isommankin peltokuvion läpi vasojen varalta. 

Keinoja löytää vasat ennen niittoa: 

– Drooni lämpökameralla. Otollisissa olosuhteissa tällaisella voi käydä nopeasti suuriakin kuvioita läpi.  Esimerkiksi lintukosteikoilla vieraspetoja pyytävillä seurueilla voi olla käytössään lämpökamerallisia drooneja. 

– Koirapartiot. Riistaverinen koira aistii vasan huomattavasti ihmistä tehokkaammin ja käy myös nopeammin maastoa läpi pelkkiin ihmisvoimiin ja -aisteihin verrattuna. Koirakko on usein helpompi löytää apuun kuin hyvin varusteltu drooni, joita ei löydy joka paikasta. 

– Lämpökamera. Metsästäjien käytössä saattaa on myös lämpökameroita, joilla pystyy hyvissä olosuhteissa paikantamaan vasoja. Lämpökameran teho saattaa heikentyä, mikäli kameraa käytetään aurinkoisena päivänä tai mikäli heinä on niin korkeaa, ettei vasa näy suoraan kameralle. 

– Pelotuslippu. Heinäpellolle viedään muutamaa päivää ennen niittoa seipäitä, joissa on esimerkiksi pitkä ja ohut suikale muovia tai muuta tuulessa liehuvaa ja ääntä pitävää materiaalia. Tämä on saattaa olla riittävä pelote kaurisemoille, jolloin ne kuljettavat vasat turvallisempaan paikkaan heinäpellolta.

– Niiton aloitus keskeltä peltoa. Kun niitetään keskeltä kohti reunoja, monet linnut ja rusakot poistuvat laitoja kohti ja aikanaan pois peltokuviolta. Tämä ei toimi lymyäville kauriinvasoille alkukesästä, mutta on hyvä keino monille muille lajeille ja siinä vaiheessa kesää, kun vasat karkkoavat itsenäisesti.

Sopimus koskee Imatran Immalanjärvellä sijaitsevaa noin 172 hehtaarin suuruista aluetta, joka rauhoitetaan vapaaehtoisesti metsästykseltä. Se ei rajoita metsästyksen lisäksi muuta alueen käyttöä eikä sillä ole vaikutusta sopimusalueen ulkopuoliseen toimintaan.

Haapanan pesimäkanta on Suomessa pienentynyt 40 vuodessa jopa 60 prosenttia. Lajia tavataan silti yhä syksyisin runsaasti Immalanjärvellä. Kuva: Micha Fager.

SOTKA-levähdysalueverkostossa on toistaiseksi 64 kohdetta eri puolilta Suomea. Vapaaehtoisesti rauhoitettujen alueiden verkosto takaa, että vesilinnuilla on syksyllä riittävästi ruokailu- ja levähdysalueita. Näin vesilinnut viipyvät pidempään Suomessa ja ovat paremmassa kunnossa muuttomatkaa ja seuraavan vuoden pesintää varten. Immalanjärvellä levähtää parhaina syksyinä satamäärin vesilintuja, joten se on arvokas lisä verkostoon.

Sopimuksen myötä Immalanjärven kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota elinympäristöjen laatuun ja vesilintukantojen hyvinvointiin. ”Tornatorille on tärkeää tehdä yhteistyötä metsästys- ja luontojärjestöjen kanssa tavalla, joka tukee sekä riistakantojen elinvoimaa että luonnon monimuotoisuutta. Näemme tällaisen yhteistyön luontevana osana vastuullista maanomistusta”, sanoo Tornatorin ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen.

”Vesilintujen syysmuutonaikaiset SOTKA-levähdysalueet ovat konkreettinen esimerkki siitä, miten metsästäjät osallistuvat vastuulliseen riistanhoitoon. Vapaaehtoisesti rauhoitetut alueet pidentävät lintujen viipymistä Suomessa sekä parantavat niiden kuntoa ja selviämistä. Tämä tukee pitkällä aikavälillä elinvoimaisia ja kestävän metsästyksen mahdollistavia vesilintukantoja”, sanoo Suomen Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

SOTKA-levähdysaluehanke on osa maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimaa SOTKA-kokonaisuutta. Hanke toteutetaan Suomen Metsästäjäliiton ja BirdLife Suomen yhteistyönä.

Lisätiedot:

Heikki Myöhänen, ympäristöpäällikkö, Tornator Oyj, puh. 0504412253, etunimi <piste> sukunimitornator <piste> fi

SOTKA-levähdysaluehankkeen sivut: www.vesilinnut.fi

Metsästäjäliitto kiittää ministeri Essayahin ilmoitusta toteuttaa karhun kannanhoidollista metsästystä myös kiintiömetsästyksenä (Maaseudun Tulevaisuus 9.6.2026), mutta kiirehtii asetuksen antamista.

Kiintiömetsästys voi olla toimiva ratkaisu vain, jos se on välittömästi käytössä poikkeuslupien rinnalla karhun metsästyksen alkaessa 20. elokuuta.

Missään tapauksessa ei tule menetellä niin, että odotetaan kiintiömetsästyksen asetuksen antamisessa niin kauan, että nähdään, saavatko poikkeusluvat lain voiman mahdollisten valitusten ja hallinto-oikeuden käsittelyn jälkeen.

– Kiintiömetsästyksen asetuksen antaminen, noin kuukauden lausuntoaika ja kiintiöiden jako maakuntiin Riistakeskuksen toteuttamana kestää yhteensä vajaat pari kuukautta. Jos kiintiömetsästyksen valmistelu aloitetaan vasta elokuussa, karhut ovat talviunilla ennen kuin kiintiöt ovat metsästäjien käytettävissä, muistuttaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Poikkeuslupaohjeistus ennustaa vähäistä lupamäärää

Riistakeskus on julkaissut karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien hakemisen ohjeet. Niiden noudattaminen edellyttää hakijalta suurta hallinnon osaamisen taitoa ja juridista näkemystä. Hakemuksen perusteleminen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaisesti ei ole helppoa. Erämaaolosuhteisiin poikkeuslupia lienee erityisen vaikea saada.

Vaativuudesta ja hakemusmaksusta huolimatta Metsästäjäliitto kannustaa hakemaan poikkeuslupia kaikissa niissä maakunnissa, joissa karhukanta koetaan tiheäksi.

– Hakemalla lupia kattavasti eri olosuhteista näemme, miten hyvin poikkeusluvat menestyvät. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että Riistakeskus ei lupaa myönnä, tai että se viimeistään hallinto-oikeudessa kaatuu. Ihmetyttääkin sen vuoksi, että miksi poikkeuslupahakua ylipäätään yritetään. Tässä ja nyt tarvitaan lausunnoille asetus karhun kiintiömetsästyksestä, perustelee Lampinen.

Metsästäjäliitto katsoo, että karhun metsästys tulisi ulottaa 400-500 karhuun, jotta karhukannan kasvua saataisiin leikattua. Karhun kannanhoidollista metsästystä tulisi toteuttaa ainakin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Etelä- ja Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Kuva: Arto Hiltunen.

Uusi jäsenrekisteri, Jahtirekisteri, otettiin käyttöön 1.6., ja käyttöönotto sujui kokonaisuutena hyvin. Käyttöönotto herätti suurta kiinnostusta, ja heti ensimmäisestä päivästä lähtien palvelua on käytetty aktiivisesti. Liiton laajuus ja käyttäjämäärät huomioiden käyttöönotto on edennyt erittäin hallitusti.

Laskutustoiminnallisuudet otettiin käyttöön porrastetusti 4.6., ja saadun palautteen perusteella laskutus on seuroissa lähtenyt toimimaan pääosin suunnitellusti. Yksittäisiä huomioita ja korjaustarpeita on noussut esiin, mutta niitä on käsitelty ja korjattu nopeasti sitä mukaa, kun ne ovat tulleet liiton ICT-palveluiden tai järjestelmätoimittaja CRM-servicen tietoon.

Käyttöönoton aikana on ymmärrettävästi ollut myös kysymyksiä ja yksittäisiä haasteita. Esille tulleet tilanteet ovat liittyneet pääosin siihen, miten tieto on järjestelmässä näkynyt käyttäjille, ja näitä on korjattu tarkentamalla tietokannan viittauksia ja näkymiä. Korjaukset on tehty sitä mukaa, kun havaintoja on tullut. Rekisterin tietosisältöjen osalta ei ole havaittu datan eheyteen liittyviä ongelmia.

Kehitystyö jatkuu koko ajan

Kehitystyö on ollut ketterää, mikä on mahdollistanut joustavan etenemisen käyttöönoton aikana. Saadun palautteen perusteella järjestelmää on pystytty tarkentamaan nopeasti, ja suunta on selkeästi kohti valmista ja vakaata kokonaisuutta.

Haluamme kiittää kaikkia seuroja ja rekisterin käyttäjiä aktiivisuudesta sekä arvokkaasta palautteesta. Palautteella on ollut keskeinen rooli siinä, että mahdolliset puutteet ja kehityskohteet on tunnistettu ja ratkaistu nopeasti. Yhteistyö kentän kanssa on ollut käyttöönoton onnistumisen kannalta erittäin tärkeää.

Järjestelmän kehitys jatkuu edelleen aktiivisesti käyttökokemusten ja palautteen perusteella. Tavoitteena on varmistaa sujuva, selkeä ja luotettava arjen käyttö kaikille käyttäjille.

Jäsenrekisterin tukipalvelut

Järjestelmätoimittajan tuki on tällä hetkellä ajoittain ruuhkautunut, koska käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä ja selvityksiä on paljon. Tämän vuoksi vastausajat voivat paikoin venyä. Moniin yleisimpiin kysymyksiin löytyy kuitenkin jo valmiit ohjeet ja opastusvideot liiton verkkosivuilta: 

https://metsastajaliitto.fi/seuroille/neuvontaa-ja-vastauksia/jahtirekisterin-ohjeet

Ohjeita päivitetään jatkuvasti käyttöönoton edetessä.

Seuraava järjestelmän seuratason koulutus järjestetään alkusyksystä, kun kesätauon jälkeen käyttäjät aktivoituvat jälleen rekisterin käyttöön ja järjestelmän yksityiskohtia on viimeistelty pidemmälle.

Rekisterin tunnusten tilaaminen

Käyttäjätunnusten hallinta tapahtuu keskitetysti Jahtirekisterin kautta. Käyttäjätunnukset tilataan jatkossa piirin kautta, eikä niitä luoda suoraan seurassa. Seura toimittaa pyynnön piiriin, piiri tekee tilauksen rekisterissä piirin jäsenkortin kautta ja liitto luo tunnukset.

Huomioithan, että jokaiselle käyttäjälle tulee tehdä oma palvelupyyntö. Samalla pyynnöllä ei voi luoda useampia tunnuksia.

Tunnusten tilaamiseen ja hallintaan liittyvät ohjeet löytyvät liiton verkkosivuilta: 
https://metsastajaliitto.fi/kayttajatunnusten-hallinta

Muistutuksena, että jatkossa yhdellä käyttäjätunnuksella voidaan ylläpitää vain yhden seuran tietoja. Tämä toimintamalli perustuu tietoturvan, tietosuojan ja vastuunhallinnan vaatimuksiin. Kun jäsenrekisteri rinnastetaan aserekisteriin, vaatimustaso nousee erittäin korkeaksi. Tavoitteena on varmistaa, että:

· kaikki järjestelmässä tehtävät toimenpiteet ovat selkeästi jäljitettävissä
· pääsy tietoihin on rajattua ja hallittua
· vastuut ovat yksiselitteisiä

Kun käyttöoikeudet sidotaan yhteen organisaatioon, voidaan varmistaa, että kaikki muutokset rekisterissä kohdistuvat selkeästi oikeaan tahoon. Tämä parantaa lokituksen luotettavuutta, tukee tietosuojan toteutumista ja rajaa mahdollisten virheiden tai väärinkäytösten vaikutuksia.

Käytännössä merkittävin riski ei liity teknisiin murtotilanteisiin, vaan inhimillisiin virheisiin. Tämän vuoksi on tärkeää, että käyttöoikeudet ovat selkeästi rajattuja ja hallittuja.

Tunnukset aktivoituvat viiveellä, sillä ne luodaan tietoturvasyistä kootusti yöaikaisessa järjestelmäajossa.

Erävedet-seminaari ma 17.8.2026: tervetuloa keskustelemaan vesiluonnon tulevaisuudesta!

Aika: 17.8.2026 klo 9.00–16.00

Paikka: Finlayson Meetings, Satakunnankatu 18A, 33210 Tampere

Suomen Metsästäjäliitto järjestää Erävedet-seminaarin, joka kokoaa yhteen asiantuntijapuheenvuoroja vesilintuympäristöistä, niiden muutoksesta sekä vaikutuksista vesilintukantoihin. Tule mukaan tekemään yhteistä hyvää ja varaa päivä kalenteristasi jo nyt!

Asiantuntijat ja ohjelma

Päivän aikana kuulemme laajasti alan huippuasiantuntijoita. 

Puhujina:

• Ere Grenfors ja Veli-Matti Pekkarinen, Suomen Metsästäjäliitto
• Taina Ihaksi, Baltic Sea Action Group
• Heikki Helle, LUOMUS
• Antti Piironen, Luonnonvarakeskus
• Veli-Matti Väänänen, Helsingin yliopisto
• Jyri Mononen ja Matti Kervinen, Suomen Riistakeskus
• Claus Lind Christensen, Danmarks Jægerforbund

Päivän päätteeksi järjestetään paneelikeskustelu, jonka juontaa Aleksi Lumme. 

Huom. Ohjelma ja aikataulut tarkentuvat vielä myöhemmin.

Kenelle seminaari on tarkoitettu?

Tapahtuman kohderyhmänä ovat muun muassa:

• ranta- ja vesielinympäristöjen kunnostajat
• alan hankkeiden parissa työskentelevät
• suunnittelijat sekä toteuttajat
• vesialueiden omistajat
• viranomaiset ja organisaatiot.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot

Varmista paikkasi ajoissa ja ilmoittaudu mukaan tapahtumaan Webropolin kautta: 👉 Ilmoittaudu tapahtumaan tästä

Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumisesta päivitetään tälle sivulle sekä Metsästäjäliiton sosiaalisen median kanaviin.

Lämpimästi tervetuloa!