Ajankohtaista karhusta

Ajankohtaista karhusta

piirretty karhu
Suomen riistakeskus myönsi syksylle 2022 karhulle 197 poikkeuslupaa poronhoitoalueen ulkopuolelle. Useasta poikkeusluvasta on nyt valitettu hallinto-oikeuksiin. Sitä mukaa kun hallinto-oikeudet asettavat luvat toimeenpanokieltoon, kyseisten lupien käyttäminen estyy.

Valitusten taustalla on muun muassa helmikuussa 2022 saatu korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös, joka koski ilveksen poikkeusluvan laillisuutta Varsinais-Suomessa. KHO totesi poikkeusluvan laittomaksi, sillä KHO:n mukaan ”poikkeusluvalla tavoiteltua päämäärää hakemuksen kohteena olevalla alueella ei ollut kyetty tukemaan selvin ja täsmällisin perusteluin”.

Kyseisen päätöksen vaikutukset heijastuvat nyt kaikkien luontodirektiivin liitteessä IV (tiukan suojelun lait) olevin suurpetojemme (karhu, ilves, susi) kannanhoidollisen metsästyksen lupien perusteluihin. Kestävän käytön mukainen metsästys ja lajin kannanhoito ei ole KHO:n tulkinnan mukaan enää hyväksyttävä ja riittävä peruste. Myös muun muassa lupien kohdentamista pitäisi pystyä tekemään aiempaa paremmin eläinyksilötasolla, mikä on mahdotonta.

Metsästäjäliitto pitää valituksia perusteettomina

Metsästäjäliitto muistuttaa, että karhun kannanhoito on toiminut Suomessa tähän saakka erinomaisesti. Karhukanta on kasvanut kannanhoidollisen metsästyksen suunnitelmallisuuden ansiosta suotuisalle suojelutasolle ja ollut siinä jo pitkään. Metsästyksen myötä konfliktit ovat hyvin hallinnassa, karhukanta on ihmisarka ja karhu on arvostettua suurriistaa. Suurpedoistamme juuri karhun ja ilveksen kannat ovat meillä vieläpä suuremmat kuin todennäköisesti 175 vuoteen.

Metsästäjäliitto toteaa, että tehdyt valitukset kohdistuvat vieläpä pääosin sinne, missä karhuja on maassamme kaikkein eniten ja kanta tihein.
Allekirjoita kansalaisaloite aiheesta täällä.

Liitto pitää valituksia perusteettomana. Lajin kannanhoito estyy ja tihentymäalueiden karhumäärät nousevat kestämättömälle tasolle, jos karhuja ei metsästetä. Varoittava ääriesimerkki Euroopassa löytyy Romaniasta, jossa kaikki suurpetojen kannanhoidollinen metsästys kiellettiin vuonna 2016. Tuoreimpana tilastovuonna 2019 karhuhyökkäyksissä kuoli 8 ja loukkaantui 23 ihmistä. Myös maaseudun elinkeinot, karjanhoito ja mehiläistarhaus joutuvat vaikeuksiin, jos karhujahti tiheän kannan alueella estyy.

Metsästäjäliitto on huolissaan siitä, että metsästäjien motivaatio kanta-arvion havaintojen ja DNA-näytteiden tuottamiseen heikkenee. Vastaava tapahtui viime talvena, kun suden DNA-keräyksessä pääasiassa metsästäjien toimittama näytemäärä pieneni 40 prosenttia suden kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien toimeenpanokieltojen jälkeen. Ilman metsästäjien havaintoja kanta-arvioiden tekeminen on mahdotonta.

Metsästäjäliitto vaatii välittömiä toimenpiteitä

Metsästäjäliitto vaatii, että hallituksen tulee ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Suurpetojemme karhun, ilveksen ja suden liitesiirrot luontodirektiivissä liitteestä IV liitteeseen V (metsästettävät lajit) on nostettava välittömästi työlistalle. Ranskan ja Ruotsin päättäjät ovat sitä osaltaan jo esittäneet.

Metsästäjäliitto edellyttää, että on luotava kansallinen suurpetolainsäädäntö, joka toisaalta huomioi luontodirektiivin vaatimukset ja toisaalta pakottaa oikeuslaitosta ottamaan huomioon direktiivissäkin mainitut EU-subsidiariteetin mukaiset kansalliset sosioekonomiset sekä alueelliset ja paikalliset näkökulmat.

Metsästäjäliitto esittää myös, että poikkeuslupien myöntämistä on aikaistettava puolella vuodella ja hallinto-oikeuksilta on edellytettävä kohtuullista käsittelyaikaa. Nykymallilla mahdollisten valitusten oikeuskäsittely menee automaattisesti metsästysajan päälle. Tämä on mahdoton malli metsästyksen suunnittelulle ja toteutukselle.

Lisäksi Århusin sopimuksen tulkinta suurpetojen poikkeuslupia koskevasta valitusoikeuksien rajaamisesta on myös Suomessa arvioitava uudelleen Ruotsin tapaan. Valitusoikeus on vain paikallisilla toimijoilla, mikä ei voi tarkoittaa sitä, että valituksia tehtaillaan paikallisen pöytälaatikkoyhdistyksen nimissä toiselta puolelta Suomea.

Katso alta 18.8. kuvattu video Metsästäjäliiton viimeisimmistä päätöksistä asiaan liittyen.

 

Usein kysytyt kysymykset

Mitä Metsästäjäliitto tekee asian eteen?

Nyt syntyneen valituskierteen pysäyttäminen vaatii muutoksia kotimaisiin ja kansainvälisiin säädöksiin. Valitusoikeus seuraa kansainvälisistä sopimuksista ja lajien status EU-säädännöstä. Metsästäjäliitto tekee jatkuvasti työtä näiden säädösten muuttamiseksi. Poliittinen vaikuttamistyö ei ole usein näkyvää. Joko vaikutamme ja luomme suhteita poliitikkoihin tai revittelemme suureellisesti, joka katkaisee yhteydet päättäjien suuntaan. Joudumme tasapainoilemaan näiden välillä ja saamme jäseniltä usein palautetta myös liian voimakkaista ulostuloista. Liitto on tehnyt ja tekee jatkuvasti vaikuttamista kotimaisiin poliitikkoihin, meppeihin ja asioi virkamiesten kanssa. Yhteispohjoismaisen ja Eurooppalaisen yhteistyön avulla vaikutamme EU-päätöksentekoon ja pyrimme saamaan muutoksia mm. suurpetojen statukseen luontodirektiivissä niin, että luvanmyöntöprosessi olisi mahdollista tehdä valitusten kestävästi. Jotta näin tapahtuu, pitää saada enemmistö EU-valtioiden edustajista kannattamaan muutosta eri maiden metsästäjäorganisaatioiden yhteistyöllä. Yhteistyötä koordinoidaan Pohjoismaiden NHA:ssa ja Euroopan kattavassa FACEssa.

Tuliko tilanne yllätyksenä?

Karhuluvissa valitusongelmaa ei juurikaan ole aiemmin ollut. Susiluvissa liitto on opastanut hakijoita. Liitto on jo aiemmin varoittanut lainsäätäjiä, että nykymenolla oikeuslaitoksesta tulee riistapolitiikan tekijä ja lupaviranomainen. Tämä näyttää nyt olevan toteutumassa.

Pitäisikö liiton käynnistää SRVA-lakko?

SRVA -lakko on huono vaikuttamisen tie, sillä se on metsästäjien toteuttamaa yhteiskuntavastuuta. Yhteiskunta ei jätä sitä tekemättä ja vaihtoehtona on hoitaa asia muulla tavoin. Siitä ei ole enää pitkä matka siihen, että myös muita metsästyksen osa-alueita hoidetaan toisella lailla muodostetun ja organisoidun toimintavan avulla. Suurpetojen metsästyksen jatkuvuus on myös SRVA-palvelulle tärkeä asia.

 

Lisätietoja

BBC: Brown bear attacks: Deaths spark fear in Romania

Luonnonvaratieto-palvelussa esitetään suurpetoyhdyshenkilöille ilmoitetut karhu-, susi, ilves- ja ahmahavainnot sekä susien DNA-analyyseista saatuja yksilöintitiedot, aiempina vuosina pannoitettujen susien reviirejä sekä pantasusien paikannustietoa. Lisäksi palvelussa kerrotaan suurpetotutkimukseen liittyvää taustatietoa.

Sivu päivitetty 19.8.22

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Jaakko Silpola
Jaakko Silpola
toiminnanjohtaja
+358 50 406 4836
Ere Grenfors
Ere Grenfors
luonnon- ja riistanhoitopäällikkö
+358 50 569 8916
seuratoiminta, lakiasiat