Mökkiläiset vieraspetopyyntiin

Hankkeen tavoitteena on saada mökkiläiset ymmärtämään vieraspetojen haitallinen vaikutus alkuperäiselle kotimaiselle linnustolle ja näkemään oma tärkeä roolinsa vieraspetokantojen kurissa pitämisessä sekä erityisesti vesilintukantojen parantamisessa. Ymmärrys ja tieto on tärkeää, jotta pienpetoja saadaan vähennettyä.

Minkin ja supikoiran pyynti ei edellytä metsästäjätutkintoa

Metsästyslainsäädäntö muuttui ja vieraslajilaki sekä -asetus säädettiin vuonna 2019 niin, että minkin ja supikoiran pyynti ei enää edellytä suoritettua metsästäjätutkintoa eikä maksettua riistanhoitomaksua. Pyyntiin tulee kuitenkin olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa, ja pyynti tulee tapahtua eettisesti. Päivittyneen lainsäädännön myötä minkin ja supikoiran pyynnissä voidaan hyödyntää myös mökkiläisiä. Hankkeessa valmistellaan sähköistä ja painettua koulutus- ja neuvonta-aineistoa. Tarkoituksena on toisaalta saada mökkiläiset myös pyytämään apua paikallisilta metsästysseuroilta erityisesti supikoiran pyynnissä. Supikoiran pyyntiloukut pyytävät supikoiran elävänä.

Hankkeessa luodaan maakunnalliset ja paikalliset verkostot avun löytämiseen loukkujen sijoittamiseksi ja pyynnin järjestämiseksi. Hankkeessa luodaan myös paikallisille metsästysseuroille ja alueen metsästäjille valmiudet tarjota apua mökkiläisille minkkien ja supikoirien pyytämiseen.

Miten pyytää minkki tai supikoira?

Artikkelit

Videot

Lämpimän ajan minkin syötitys - kaksi keinoa

Blackfire "Fish" syöttinappula

Tarvikkeet:

• Syöttinappuloita, käy esim kissan kuivanappulatkin, Blackfiren fish.
• Pääsiäismunien muovinen kotelo ja ohut 4 tuuman naula, tai rautalangan pätkä.

Työnnä rautalanka, tai naula läpi muovikotelon toisesta päästä ja tee pari pientä reikää muovikotelon toiseen päähän. Tämän jälkeen tee naulaan tai rautalankaan lenkki, josta asetat syöttirasian roikkumaan syöttipuolelle loukkuun. Viritä loukku. Tämä syötti kestää lämpimällä ajanjaksolla muutaman viikonkin, toisin kuin kala, liha, tai muu mätänevä syötti.

Käytä syötittämisessä aina hansikkaita, jotta et jätä loukkutarpeisiin ihmisen hajua.

"Pesäsyötti"

Tarvikkeet:

• sorsan untuvia, esimerkiksi syksyn sorsajahdista
• kananmuna

Muotoile loukun syöttiosaan "pesä" untuvista. Lisää muna tai kaksi untuvien päälle. Syötti kestää kuukaudenkin, eikä munan pilaantuminen haittaa.

Käytä syötittämisessä aina hansikkaita, jotta et jätä loukkutarpeisiin ihmisen hajua.

Supikoiran pyytäminen haaskan avulla

Suosittu pyyntimuoto loukkujen ohella on myös supikoirien vahtiminen haaskalta. Haaskan houkuttelemia supikoiria voidaan vähentää haaskalta ampumalla. Ohjeistusta haaskapyyntiin on kerätty tänne. 

Jäikö jokin asia askarruttamaan?

Onko sinulla vieraspetoihin liittyvä kysymys? Lähetä se meille joko Facebookissa, Instagramissa tai Twitterissä, niin vastaamme siihen. Voit lähettää kysymyksen myös sähköpostitse eija.vallinheimometsastajaliitto.fi (tästä.)

Kysymyksiä ja vastauksia

Kuka saa pyytää minkkiä ja supikoiraa?

Vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annettua lakia ja metsästyslakia muutettiin kesäkuussa 2019.  Tarkoitus on tehostaa haitallisten vieraslajien pyyntiä. Supikoira, pesukarhu, piisami ja rämemajava säädettiin EU:ssa haitallisiksi vieraslajeiksi ja minkki siirrettiin kansallisesti merkitykselliseksi haitalliseksi vieraslajiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että 

• pyyntiin ei vaadita metsästyskorttia
• pyyntiin tulee olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa
• pyynnissä saa käyttää apuna keinovaloa, yötähtäimiä ja ääntä synnyttävää koneellista laitetta
• Supikoiralla, pesukarhulla, minkillä ja rämemajava naaralla, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa ei ole enää rauhoitusaikaa. Myös piisamin rauhoitusaika poistui. Vieraslajilainsäädännön mukaan haitallisen vieraslajin kanta on pyrittävä hävittämään tai sen leviämistä on pyrittävä rajoittamaan.

Myös vierasperäisten eläinten lopetusta koskevat eläinsuojelulainsäädännön velvoitteet. Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Lopetuksen saa tehdä vain, jos on riittävä taito kyseessä olevan eläinlajin lopetusmenetelmästä ja -tekniikasta.

Miten rautapyynnissä estetään muiden kuin minkin päätyminen rautoihin?

Pienpedoille asianmukaisesti viritetyt raudat ovat turvallisia käyttää. Raudat tulee sijoittaa jämäkkään ja riittävän pitkään suojaputkeen tai -laatikkoon, jossa on ainoastaan pieni reikä, josta ei karhun tassu mahdu sisään. Raudat tulee sijoittaa laatikossa tarpeeksi syvälle ja rautojen tulee laueta tarpeeksi herkästi, jos niihin yrittää karhu tai muu eläin päästä ulkopuolelta käsiksi.

Kokemusperäinen tieto on, että jonkin muun, kuin tavoitellun lajin päätyminen rautaan on äärimmäisen harvinaista. Juuri muita lajeja rautoihin ei päädy kuin rautapyynnissä sallittuja. Minkin ja näädän ohella 20 senttimetrisillä raudoilla saa pyytää vain kärppää, hilleriä ja oravaa sekä 30 senttimetrisillä vain veden alle asennettuna majavia.

Lue lisää: https://vieraspeto.fi/minkin-pyyntitavat/heti-tappava-rauta/

Mitä metsästyslaki sanoo rautapyynnistä?

Metsästysasetuksen 10 § toteaa rautapyynnistä näin:

Eläinten pyydystämisessä saa käyttää vain rautoja, jotka aiheuttavat lauetessaan eläimen välittömän kuoleman. Raudat on huollettava säännöllisesti. Raudat on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille eikä muille kuin pyydystettäville eläimille.

Rautoja saa käyttää maalla hillerin, kärpän, näädän ja oravan metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Tällöin rautojen läpimitta saa olla enintään 20 senttimetriä.

Rautoja saa käyttää veden alla euroopanmajavan ja kanadanmajavan metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Tällöin rautojen läpimitta saa olla enintään 30 senttimetriä.

Asetuksen vaatimus toteutetaan siten, että raudat asennetaan suojakoteloon, jolla estetään muiden lajien pääsy rautoihin. Suojakotelon kulkuaukko mitoitetaan pyydettävän lajin, kuten minkin ja näädän mentäväksi ja raudat asetetaan riittävän kauas aukosta, jottei siihen yllä myöskään käpälällä. Esimerkiksi karhun tassu ei mahdu asianmukaisesti mitoitetun suojakotelon aukosta, eikä sitä pienempien lajien käpälä yllä rautaan. Karhun on mahdollista rikkoa lujakin suojakotelo, mutta on epätodennäköistä, että kotelo voisi rikkoutua raudan laukeamatta.

Ovatko sallitut raudat eettisiä?

Metsästysasetuksen sallimat veden yläpuolella käytettävät raudat saavat olla läpimitaltaan korkeintaan 20 senttimetriä. Niiden aiheuttama isku tappaa eläimen eettisesti ja välittömästi.

Raudat viritetään suojakoteloon, jonne eivät minkkiä tai näätää isommat lajit pääse, joten ketut, koirat, kissat ja muut lajit ovat turvassa. Raudat on helppo virittää, ja ne toimivat suojakotelossaan eettisesti tappaen käyttäjän taidoista riippumatta. Rautaa ei voi laittaa vahingossa puolivireeseen, vaan ne ovat joko asianmukaisen tehokkaita tai täysin vaarattomia. Rautoja voi ostaa suojakoteloineen. Rautojen jousen kuoleentuessa raudat tulee vaihtaa uusiin. Haitallista vieraslajia minkkiä ei koske metsästyslaki, vaan vieraslajilaki, jonka vuoksi minkkiä voi pyytää myös ilman metsästyskorttia.

Yli 20, mutta alle 30 senttimetrin läpimittaisia rautoja saa käyttää vain majavalle veden alle asennettuna. Muiden vastaavan kokoisten maalla elävien eläinten, kuten supikoiran, ketun ja mäyrän pyynnissä rautoja ei saa käyttää, mutta elävänä pyytävää loukkua saa.

Miksi rautoja käytetään?

Heti tappavat raudat ovat tehokkain tapa pyytää minkkejä. Minkit taas ovat tehokkain maapetolaji tappamaan lintuja ja niiden poikasia. Minkki on myös haitallinen vieraslaji. Minkki on erityisen haitallinen linnustolle siksi, että sen saalistustapoihin kuuluu tappaa enemmän kuin se tarvitsee ja kätkeä saalista varastoon. Minkki on erinomainen uimari ja se viihtyy vesistöjen äärellä. Pahimmillaan minkki saattaakin tappaa kokonaisia harvinaisten vesilintulajien pesimäyhdyskuntia. Vaikuttavin vesilintujen pesimäalueiden suojelutoimi on minkkien pyynti heti tappavilla raudoilla.

Minkkejä saadaan vuositasolla saaliiksi noin 50 000, joista valtaosa raudoilla vesilintujen suosimilta pesintäalueilta. Heti tappavat raudat voidaan jättää pyyntiin vaikeakulkuisillekin paikoille ja herkille lintujen pesintäalueille, koska niitä ei tarvitse kokea päivittäin.

Minkkejä voidaan pyytää myös elävänä pyytävillä loukuilla, mutta niiden käyttöä rajoittaa merkittävästi se, että loukut on tarkistettava eläinsuojelullisista syistä päivittäin. Tähän kuluu runsaasti resursseja, koska loukkujen luo tulee päästä kohtuullisen helposti ja ne vaativat riittävän taidon ja välineet asianmukaiseen eläimen lopettamiseen. Elävänä pyytävät loukut sopivat parhaiten metsästäjän kotialueen läheisille helppopääsyisille paikoille.

Lisäksi minkkejä pyydetään ampumalla koiran avulla etsimällä tai lehtipuhaltimella piiloistaan häätämällä. Tämä sopii aika ajoin toteutettavaksi sopivilla pyyntipaikoilla ja on tehokas tapa saada niitä minkkejä pois, jotka osaavat välttää pyydyksiä. Tälläkään ei pystytä korvaamaan rautapyynnin tehokkuutta ja laajuutta.

Mistä voi ostaa pienpetopyyntivälineitä?

Esimerkiksi Metsästäjäliiton Eräkontti-verkkokaupasta

Pitäisikö jalkaraudat kieltää?

Jalkaraudat on kielletty jo 1960-luvulla. Nykyään sallitut ja käytetyt raudat ovat heti tappavia, joissa kohde-eläin kuolee välittömästi rautojen iskuun. Periaate on pitkälti samantyyppinen kuin hiiren- ja rotanloukuissa, mutta järeämpi.

Miksi karhuja on nyt loukkaantunut?

Rautojen tarttuminen karhun jalkaan on verrattain uusi ja hyvin harvinainen ilmiö. Tapaukset saattavat liittyä näädänpyynnin aikaistumiseen yhdessä karhukannan kasvun kanssa.

Näätää pyydetään pääsääntöisesti talvella karvan ollessa parhaimmillaan marraskuusta maaliskuulle, jolloin karhut nukkuvat talviunta. Tällaisena aikana karhuja ei etsiydy raudoille. Metsästysasetuksen vaatimukset ovat täyttyneet tuona aikana sillä, että rautojen suojakotelo asetetaan ylös maasta pystyyn puunrungolle ja kotelon alas osoittavalle avoimelle kulkuaukolle on laitettu havuja. Ylhäälle asettaminen estää maata pitkin kulkevien lajien pääsyn rautoihin ja pystyyn asettaminen yhdessä havujen kanssa estää tehokkaasti lintujen pääsyn koteloon. Näädän metsästyksen aikaistuminen on saattanut aiheuttaa sen, että tällaisia avoimen kulkuaukon omaavia rautakoteloita on ollut pyynnissä karhujen ollessa vielä hereillä. Lisäksi karhukannan kasvettua todennäköisyys karhun etsiytymiselle rautojen luo on kasvanut. Karhujen kokemat tapaturmat rautojen kanssa pystytään estämään rautojen asianmukaisella suojaamisella, eli kulkuaukon sulkemisella seinällä kulkuaukkoineen, josta vain näätä mahtuu sisään. Myös näädän rautapyynnin ajoittaminen kylmään lumiseen aikaan vähentää karhutapaturmariskiä merkittävästi.

Suomessa rautapyynti tapahtuu pääsääntöisesti suurta huolellisuutta käyttäen. Siksi ei voida poissulkea sitä, että itärajalla Venäjän puolella käytetään usein jopa avorautoja ja rajan lähellä tavatut tapaukset saattavat olla peräisin myös sieltä.

Mitä pitäisi tehdä ettei karhujen tassut jää loukkuihin?

• Raudat tulee suojata asianmukaisella suojuksella, jossa kulkuaukko on vain pyydettävän eläimen läpimentävä. Myös keinulautamekanismi kotelon suuaukon ja raudan välillä estää tehokkaasti käpälän työntämisen rautoihin asti.
• Näädän pyynnissä rautojen käyttö olisi sallittua maastossa marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Rakennuksen sisällä tai rakenteissa rautojen käyttö olisi sallittua koko metsästysajan. Lue lisää https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-suosittelee-aloittamaan-naadan-rautapyynnin-vasta-marraskuussa

Miten lisääntymiskausi huomioidaan hankkeessa?

Haitallisia vieraspetoja saa lain mukaan pyytää ympäri vuoden, mutta lisääntymiskaudella eli touko-heinäkuussa emäsupin tai -minkin pyytämistä pyritään eettisistä syistä välttämään. Hankkeessa kesäaikainen pyynti tehdäänkin pelkästään elävinä pyytävillä loukuilla.

Mistä voin lukea lisää?

Hankkeesta on kirjoitettu mm. näissä lehdissä:

Merikarvia-lehti:
https://www.merikarvialehti.fi/elamanmeno/art-2000008096258.html

Yle:
https://yle.fi/uutiset/3-12076699

Aamulehti:
https://www.aamulehti.fi/ihmiset/art-2000008269218.html