Ajankohtaista valkohäntäpeurasta

Ajankohtaista valkohäntäpeurasta

valkohäntäpeura
Metsästäjät pyrkivät tehostetusti pienentämään valkohäntäpeurojen määrää tihentymäalueella. Uutena keinona kokeillaan poikkeusluvalla keinovalojen ja yötähtäinten käyttöä tihentymäalueilla. 

Valkohäntäpeurakanta on kasvanut pitkään. Vuoden takaisen kantaennusteen vastaisesti kanta on edelleen kasvanut ennätyksellisistä kaatomääristä huolimatta. Metsästäjäliitto on kannustanut pyyntilupamäärän nostoon peurakannan tihentymäalueilla. Vaikka valkohäntäpeura on arvokas ja hieno riistaeläin, tihentymäalueilla peurakantaa on leikattava maa- ja metsätalouden vahinkojen ja tieliikenteen onnettomuuksien vuoksi. 

Keinovalo ja yötähtäimet valkohäntäpeuran metsästykseen tihentymäalueilla

Metsästäjäliitto on saanut Suomen riistakeskukselta poikkeusluvan keinovalon ja aseeseen kiinnitettävien yötähtäinlaitteiden käyttöön valkohäntäpeuran metsästyksessä. Lupa on myönnetty yhdeksi vuodeksi ja kattaa valkohäntäpeuran tihentymäalueet Lounais-Suomen suunnalla.

Suomen Metsästäjäliitto on saanut Suomen riistakeskukselta alkavalle valkohäntäpeuran pyyntikaudelle poikkeusluvan, jonka ansiosta valkohäntäpeurojen tihentymäalueilla on mahdollisuus käyttää keinovaloa tai aseeseen kiinnitettäviä yöammuntaa varten tarkoitettuja tähtäinlaitteita.

Poikkeuslupa on voimassa 1.9.2021–15.2.2022 Helsinki-Tampere-Pori -alueen lounaispuolella poikkeusluvassa mainittujen riistanhoitoyhdistysten alueilla. Näiden riistanhoitoyhdistysten alueilla valkohäntäpeuran pyyntilupaa hakeneen seuran tai seurueen koko metsästysalue on käytettävissä riistanhoitoyhdistysten rajoista riippumatta.

Poikkeusluvan piirin voivat Metsästäjäliiton kautta hakeutua niin liiton jäsenseurat kuin liittoon kuulumattomat seurat ja seurueet.

Poikkeusluvan käyttöön hakeutuneen seuran tai seurueen metsästyksenjohtaja vastaa poikkeusluvassa hyväksytyn tekniikan oikeasta luvanmukaisesta käytöstä ja poikkeusluvalla pyydetyn salliin ilmoittamisesta.

Tekniikoita voi käyttää vain vahtimismetsästyksessä metsästyksen johtajan ennalta hyväksymässä paikassa. Metsästyksen johtaja vastaa poikkeusluvassa hyväksytyn tekniikan oikeasta luvanmukaisesta käytöstä ja poikkeusluvalla pyydetyn saaliin ilmoittamisesta.

−Poikkeuslupaa ei saa käyttää lupaehtojen vastaisesti. Esimerkiksi peltojen valaiseminen pyyntitarkoituksessa tiellä ajellen ei ole sallittua, Metsästäjäliiton kenttämestari Chris Karppinen muistuttaa.

Ilman poikkeuslupaa metsästyslaki kieltää pääsääntöisesti valojen ja yötähtäinten käytön metsästyksessä. Keinovaloa ja yötähtäinlaitteita voi käyttää ilman poikkeuslupaa supikoiran pyynnissä ja kiinteää valoa villisian metsästyksessä. Metsästäjäliiton Kymenlaakson piirillä on ollut lisäksi erillinen poikkeuslupa, joka sallii tiukoin ehdoin yötähtäimien käytön alueella villisian pyynnissä.

Metsästäjäliitto tiedottaa pian tarkemmin, miten metsästysseurat ja -seurueet voivat ilmoittautua poikkeusluvan piiriin, miten lupaa hallinnoidaan ja millaisia koulutuksia on tarjolla.

Valkohäntäpeurojen määrä kasvanut jatkuvasti

Valkohäntäpeurakanta on kasvanut pitkään. Vuoden takaisen kantaennusteen vastaisesti kanta on edelleen kasvanut ennätyksellisistä kaatomääristä huolimatta.

Keskustelussa on kritisoitu peurakantojen kasvua ja peurojen aiheuttamia vahinkoja. Metsästäjäliitto on kannustanut pyyntilupamäärän nostoon peurakannan tihentymäalueilla. Vaikka valkohäntäpeura on arvokas ja hieno riistaeläin, tihentymäalueilla peurakantaa on leikattava maa- ja metsätalouden vahinkojen ja tieliikenteen onnettomuuksien vuoksi. Peurakannan paikalliset tiheystavoitteet on määritelty alueellisissa riistaneuvostoissa.

Tulevalle metsästyskaudelle on myönnetty lähes 78 000 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Jos kaadetuista peuroista puolet on suositusten mukaisesti vasoja, lupamäärä mahdollistaa jopa noin 100 000 peuran metsästyksen.

Ennätyssuuren kaatomäärän varmistamiseksi Metsästäjäliitto on hakenut poikkeusluvan pyyntimäärien kasvattamisen kokeiluun ja tutkimiseen. Keinovalon ja yötähtäimien käyttö valkohäntäpeuran metsästyksessä on mahdollista vain, kun pyyntiluvan saaja on hakeutunut poikkeusluvan piiriin Suomen Metsästäjäliiton organisoimalla tavalla ja sitoutuu luvan edellyttämään raportointiin. Poikkeusluvan tarkoituksena on auttaa haasteellisen tavoitteen saavuttamisessa varsinkin, jos tuleva talvi olisi vähäluminen.  

Turvallisuudesta ei tule tinkiä

Luvan käsittämiä keinovaloa ja yötähtäinlaitteita voidaan käyttää turvallisuussyistä metsästyksenjohtajan kanssa vain ennalta sovitussa paikassa vahtimismetsästykseen.

Metsästäjäliitto muistuttaa metsästäjiä poikkeusluvassa sallittujen valojen ja yötähtäimien käytön turvallisuudesta:

−Saalis pitää tunnistaa sataprosenttisesti ja taustasektorin on oltava ehdottoman turvallinen. On muistettava kaikki aseen turvalliseen käyttöön liittyvät perussäännöt. Metsästäjien on hyvä tiedottaa jahtialueiden asukkaille käytössä olevista uusista tekniikoista, muistuttaa kenttämestari Karppinen.

Katso turvallisuusohje

Tarpeen mukaan poikkeuslupa myös uudelleen

Poikkeusluvan turvin selvitetään valkohäntäpeurakannan leikkaamisen varmistamista valo- ja yötähtäintekniikkaa käyttäen erityisesti, mikäli talven lumiolosuhteet ovat huonot ja pimeys rajoittaa metsästystä. Poikkeusluvan päätyttyä kyseisen tekniikan käyttö ei ole mahdollista valkohäntäpeuran metsästyksessä. Metsästäjäliitto ei normaalitilanteessa kannata näiden muutoin laissa kiellettyjen tekniikoiden käyttöä.

Metsästäjäliitto haki poikkeuslupaa kolmelle vuodelle valtakunnallisen riistaneuvoston kannattamalla tavalla. Suomen riistakeskus myönsi poikkeusluvan vain tulevalle jahtikaudelle, koska seuraavien vuosien pyyntilupamääriä ei vielä tiedetä. Poikkeusluvassa todetaan, että ensimmäisen kokeiluvuoden tulosten ja raportoinnin perusteella voidaan tarvittaessa myöntää uusi poikkeuslupa uudesta hakemuksesta kokeilun jatkamiseksi.

Metsästäjäliitto on tehnyt ohjeet siitä, kuinka seurat ja seurueet voivat halutessaan ilmoittautua poikkeusluvan piiriin ja kuinka asiaa hallinnoidaan. Tiedotamme myöhemmin myös koulutuksista, joita tullaan järjestämään.
Ohjeistus poikkeuslupaan

 

 

Usein kysytyt kysymykset

Mistä löydän mitkä alueet kuuluvat poikkeuslupaan?
Luettelo riistanhoitoyhdistyksistä, joiden alueella keinovalon ja yötähtäimien käytön poikkeuslupa on voimassa

Mistä löydän poikkeuslupapäätöksen?
Poikkeuslupapäätös on luettavissa tästä linkistä. 

Koskeeko poikkeuslupa vain Metsästäjäliiton jäseniä?

Lupa koskee kaikkia pyyntiluvan hakijoita, myös niitä, jotka eivät ole Metsästäjäliiton jäseniä, sillä hakemusta täydennettiin myöhemmin. Keinovalon ja yötähtäimien käyttö valkohäntäpeuran metsästyksessä on mahdollista vain, kun pyyntiluvan saaja on hakeutunut poikkeusluvan piiriin Suomen Metsästäjäliiton organisoimalla tavalla ja sitoutuu luvan edellyttämään raportointiin.

Miten seura päättää poikkeuslupaan liittymisestä?

Poikkeuslupaan ilmoittautuminen ei sido seuraa rahallisiin velvoitteisiin, muuta pyyntilupamäärää tai sido muuhun kuin saalisilmoitukseen. Siksi päätöksen poikkeusluvan hyödyntämisestä voi tehdä vähintään seuran hallitus, hyvän konsensuksen omaavassa seurassa myös jahtiseurue tai metsästyksenjohtaja. Ainoa velvoite on ilmoittautuminen poikkeusluvan piiriin ja raportointivelvollisuus luvan haltijalle Suomen Metsästäjäliittoon.

Miksi tarvitaan uusia keinoja?

Peurakannan vähentämistavoitteita on vaikea saavuttaa pelkällä lupamääränostolla, joka normaalitilanteessa riittää kannanhallinnan työkaluksi. Poikkeusluvan mukaisilla laitteilla on mahdollisuus eettiseen riistalaukaukseen samalla kun pystytään oleellisesti lisäämään jahtitunteja venyttämällä jahtiaikaa iltaan ja yöhön syksyn ja talven lyhyinä päivänä.

Miksi Suomen Metsästäjäliitto haki poikkeuslupaa keinovalon ja yötähtäimien käytölle?

Luke arvioi vuoden 2021 kanta-arviossaan, että valkohäntäpeuran kannan kasvu ei ole taittunut, vaan se on kasvanut noin 15 %. Vielä viime vuonna arvio oli, että kanta taittuu kauden 2020-2021 metsästyksellä.

Maanomistajien kokemat vahingot maa- ja metsätaloudessa ovat kasvaneet ja sosiaalinen paine valkohäntäpeurakannan harventamiseksi käy ilmi maanomistajaselvityksistä. Sekä riistakeskuksen että MTK:n toteuttamat selvitykset maanomistajien näkemyksistä osoittavat, että peurakanta koetaan selkeästi liian suureksi tihentymäalueilla lounaisen Suomen maakunnissa.

Peurakolareiden määrä kasvoi 11 % vuosina 2019−2020, vaikka samaan aikaan liikennesuorite pieneni koronaviruksen rajoittaessa ihmisten kulkemista. Positiivista on se, että alkuvuonna 2021 liikennevahinkojen määrä kääntyi laskuun. Sitä ei vielä tiedetä, onko lasku pysyvää. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 tapahtui yhteensä noin 14 000 riistaonnettomuutta, joista valkohäntäpeuroista aiheutuneet kolarit olivat syynä noin puoleen tapahtuneista onnettomuuksista. Onnettomuuksissa on henkilövahingon riski, minkä lisäksi aiheutuneiden vahinkojen arvo on kansantaloudellisesti tarkasteltuna suuri.

Tänä vuonna asetettiin alueellisissa riistaneuvostoissa ensimmäisen kerran valkohäntäpeuran kannan tiheystavoitteet, mikä heijastaa tarvetta vähentää vahinkojen syntymistä. Tihentymäalueilla tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä kannan leikkauksia, jopa kannan puolitusta.

Tarve valkohäntäpeuran kannan leikkaamisesta on huomioitu metsästysseuroissa. Seurat ja seurueet hakivat ja niille myönnettiin lupia metsästyskaudelle 2021−2022 ennätysmäärä, runsaat 78 000 kappaletta. Haettujen lupien määrä kasvoi edellisvuodesta vajaalla 24 prosentilla. Lupamäärä oikeuttaa noin 100 000 peuran kaatoon, kun yhdellä luvalla voi kaataa kaksi vasaa ja kun suositusten mukaan kaadetuista peuroista noin puolet tulisi olla vasoja.

Eikö Bernin sopimus kiellä keinovalon ja yötähtäinten käytön?

Keinovalon ja yötähtäimien käytöstä peurajahdissa on keskusteltu vuosia. Bernin kansainvälinen sopimus kieltää näiden laitteiden käytön hirvieläinten metsästyksessä. Sopimuksesta on kuitenkin mahdollisuus poiketa, jos tilanne on poikkeuksellinen ja pakottava.

Pitäisikö nykyistä pyyntilupajärjestelmää muuttaa peurakannan leikkaamiseksi?

Metsästäjäliiton näkemys on, että nykyinen pyyntilupajärjestelmä peurakannan harventamiseen on toimiva. Se mahdollistaa tehokkaan metsästyksen seuran tai seurueen organisoimana. Haetut ja myönnetyt luvat luovat tavoitteen jahdille. Esimerkiksi metsäkauriin osalta lupajärjestelmää ei ole eikä tällöin ole myöskään suunnitelmallisuutta kauriskannan hallintaan. On vaatimuksia, että kun peurakantaa ei ole saatu pienenemään, lupajärjestelmästä tulisi luopua tai luvan 500 hehtaarin pyyntialuetta tulisi oleellisesti pienentää. Paine muuttaa lupajärjestelmää on kasvanut valkohäntäpeuran kannan kasvun myötä.

Saadun palautteen perusteella Metsästäjäliitto haki poikkeuslupaa keinovalon ja yötähtäimien käytölle, jotta pystyttäisiin selvittämään, miten kyseinen tekniikka voi auttaa tällaisen suuren pyyntitavoitteen saavuttamisessa ja ylipäätään, miten paljon sitä halutaan seuroissa käyttää. Valtakunnallinen riistaneuvosto kannatti poikkeuslupaa keinovalolle ja yötähtäimille. Poikkeusluvan piiriin hakeutuminen on seuroissa täysin vapaaehtoista. Poikkeuslupa on seuroille mahdollisuus, ei velvoite.

Miten metsästysseurat voivat tehostaa peuran pyyntiä muulla tavoin kuin poikkeusluvan keinoin?

Vastaus: Metsästäjäliiton Jahti-lehdessä 3/2021 sivuilla 64−69 on kattava juttupaketti peuran metsästyksen keinoista ja seuralle myönnettyjen pyyntilupien käyttämisestä. Jutut löytyvät täältä ja täältä.

Eikö Metsästäjäliiton tulisi edistää esimerkiksi peurojen koirametsästystä, poikkeusluvan hakemisen sijaan?

Katso edellinen vastaus. 

Pitääkö Metsästäjäliitto valkohäntäpeuraa supikoiraan verrattavana eläimenä, kun se haki peuran pyyntiin poikkeusluvan muutoin kielletyille tekniikoille?

Kyse ei ole valkohäntäpeuran statuksen muutoksesta tai valkohäntäpeuran arvon alentamisesta. Valkohäntäpeura on hieno lahja kotimaalle amerikansuomalaisilta ja ansaitsee asemansa tärkeänä, hienoja elämyksiä ja laadukasta riistalihaa tuottavana riistaeläimenä suomalaisessa luonnossa. Poikkeuslupa on ainoastaan tilapäinen apuväline, jota voidaan käyttää, jotta valkohäntäpeuralle asetetut tiheystavoitteet saavutetaan.

Muuttaako keinovalon ja yötähtäimien käyttö valkohäntäpeuran metsästyksen epäeettiseksi? 

Keinovalon ja yötähtäinten käyttö on väliaikainen järjestely ja apukeino, jota ei ole pakko käyttää. Vastuu metsästyksen eettisyydestä säilyy metsästäjillä poikkeusluvasta huolimatta. Keinovalo tai yötähtäinlaitteen käyttö mahdollistaa eettisen riistalaukauksen myös huonoissa valo-olosuhteissa. Seurat voivat itse suositella jäsenilleen, miten poikkeuslupaa voi käyttää esimerkiksi peurojen sukupuolen ja iän mukaan.

Pyritäänkö poikkeusluvalla ajamaan Suomen peurakanta alas?

Metsästysseurat ja seurueet hakevat pyyntilupia ja vain siinä määrin niitä voi riistakeskus myöntää. Seurat ja seurueet hakivat ja niille myönnettiin lupia metsästyskaudelle 2021−2022 ennätysmäärä, runsaat 78 000 kappaletta. Poikkeuslupa keinovalon tai yötähtäimien käyttöön ei määritä kaadettavien peurojen määrää, mutta voi auttaa haettujen lupien käyttämistä.

Eikö peurakannan vähentäminen johda siihen, että susilta viedään saaliseläimet ja sudet käyvät metsästyskoirien kimppuun?

Peuroja ei missään tapauksessa olla metsästämässä olemattomiin, vaan peurakanta säilyy tulevaisuudessakin vahvana. Tihentymäalueilla peurakanta on nyt karkeasti ilmaistuna tasolla 50−100 peuraa tuhannella hehtaarilla, kun alueellisten riistaneuvostojen tavoitetaso on tihentymäalueella alueesta riippuen luokkaa 20-30-40 peuraa tuhannella hehtaarilla.

Lisääkö metsästys pimeällä poikkeusluvin turvin onnettomuuksien riskiä?

Poikkeusluvalla käytetyt tekniikat eivät lisää onnettomuusriskiä, jos metsästäjä toimii vastuullisesti ja ottaa huomioon käyttämänsä laitteen ja tekniikan rajoitteet esim. ampumamatkan. Vahtimismetsästyksessä pimeässä käytettävien paikkojen turvalliset ampumasektorit, turvallinen tausta ja muut turvallisuuteen vaikuttavat asiat on mietittävä etukäteen ja päivänvalossa yhdessä metsästyksenjohtajan kanssa. Metsästäjäliitto tekee turvallisuusohjeet niiden metsästyksenjohtajien käyttöön, jotka poikkeusluvan piiriin seuransa tai seurueensa ilmoittavat.

Lisääkö metsästys pimeällä poikkeusluvin turvin salametsästystä?

Yötähtäinlaitteita ja valoa on tällä hetkellä jo mahdollista käyttää supikoiran ja tietyin ehdoin villisian pyynnissä, joten mitään ennestään tuntematonta ei ole tapahtumassa poikkeusluvan myötä. Poikkeusluvan turvin metsästävät tulevat olemaan listattuja ja metsästys on sallittu ainoastaan tietyillä paikoilla metsästyksen johtajan edellyttämällä tavalla.

Tekikö Metsästäjäliitto palvelun vain rahakkaille, joilla vain on varaa yötähtäimiin?

Tietyt yötähtäinlaitteet ovat melko hinnakkaita, mutta näiden hankkimiseen ei ole mitään pakottavaa tarvetta. Päinvastoin kannattaa tarkoin miettiä, että kannattaako laite hankkia tilapäisen poikkeusluvan takia. Ruokintapaikan yhteydessä käytettävän kiinteän valon saa melko halvalla ja se on tähän tarkoitukseen täysin toimiva ratkaisu, jos siihen koetaan olevan tarvetta.

Monilla metsästäjillä on myös jo olemamassa supikoiran tai villisian metsästykseen hankittuja yötähtäimiä tai aseeseen kiinnitettäviä valoja, joita on käytetty lain sallimalla tavalla myös haavakkojahdeissa.

Erottaako yötähtäimellä onko kyseessä valkohäntäpeura vai esimerkiksi kuusipeura tai metsäkauris, joiden metsästyksessä poikkeusluvan varaista tekniikkaa ei saa käyttää?

Riippuu paljon käytetystä tekniikasta ja laitteesta (lämpötähtäin, infrapunavalaisua hyödyntävä digitaalinen tähtäinlaite, laservalaisin tms.), miten hyvä erottelukyky laitteella on. Kuten muussakin metsästyksessä, riistaeläin on aina tunnistettava 100 prosenttisella varmuudella. Jos tunnistus ei ole varma, on jätettävä ampumatta. Ampuja vastaa toimintansa lainmukaisuudesta.

Saako yötähtäimellä ampua esimerkiksi metsäkauriin?

Yötähtäintä tai keinovaloa ei saa käyttää metsäkauriin metsästyksessä. Poikkeusluvassa mainittua tekniikkaa voi käyttää vain valkohäntäpeuran ampumiseen vahtimismetsästyksessä metsästyksenjohtajan kanssa etukäteen sovitussa paikassa. Lisäksi valoa tai yötähtäintä voi hyödyntää laissa sallitulla tavalla supikoiran pyynnissä. Villisian metsästyksessä saa käyttää kiinteää keinovaloa. Jos ampuu jonkin muun riistaeläimen hyödyntäen poikkeusluvan sallimia tekniikoita, syyllistyy metsästysrikokseen.

 

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Chris Karppinen
Chris Karppinen
kenttämestari
+358 50 444 1026