Ajankohtaista valkohäntäpeurasta

Metsästäjät ovat jo usean vuoden ajan pyrkineet tehostetusti pienentämään valkohäntäpeurojen määrää tihentymäalueella. Edellisien vuosien tapaan valkohäntäpeuran kaatolupien haltijat voivat hakeutua Metsästäjäliiton Suomen riistakeskukselta saaman keinovalon ja yötähtäimen käytön poikkeusluvan piiriin peuran tihentymäalueilla metsästyskaudella 2024-2025.

Valkohäntäpeurakanta on saatu taittumaan metsästyksellä. Monilla alueilla kanta on saatu tavoitetiheyteen. Silti paikoin peurakanta on edelleen tavoitetta tiheämpi.  Vaikka valkohäntäpeura on arvokas ja hieno riistaeläin, on tihentymäalueilla peurakantaa leikattava maa- ja metsätalouden vahinkojen ja tieliikenteen onnettomuuksien vähentämiseksi.

Metsästäjäliitto on saanut Suomen riistakeskukselta uudelleen poikkeusluvan keinovalon ja aseeseen kiinnitettävien yötähtäinlaitteiden käyttöön valkohäntäpeuran metsästyksessä kaudelle 2024-2025. Lupa on aiempaan tapaan myönnetty yhdeksi vuodeksi ja kattaa edellisvuosien tapaan rajatun alueen valkohäntäpeuran tihentymäalueella Lounais-Suomessa. Alue on sama kuin edeltävinä vuosina, mutta on syytä huomata, että usealla sijainnilla kanta on leikkaantunut merkittävästi, eikä koko luvan tarkoittama alue ole yksiselitteisesti tihentymää. Poikkeusta voi käyttää vain lupa-alueella sijaitsevat metsästysseurat ja -seurueet, jotka ilmoittautuvat Metsästäjäliitolle luvan käyttäjäksi. Poikkeuslupa käsittää poikkeuksen keinovalon tai aseeseen kiinnitettävän yöammuntaa varten tarkoitetun tähtäinlaitteen käytön.

Poikkeuslupa on voimassa 1.9.2024–15.2.2025 Helsinki-Tampere-Pori -alueen lounaispuolella poikkeusluvassa mainittujen riistanhoitoyhdistysten alueilla. Näiden riistanhoitoyhdistysten alueilla valkohäntäpeuran pyyntilupaa hakeneen seuran tai seurueen koko metsästysalue on käytettävissä riistanhoitoyhdistysten rajoista riippumatta. Poikkeusluvan piiriin voivat Metsästäjäliiton kautta hakeutua niin liiton jäsenseurat kuin liittoon kuulumattomat seurat ja seurueet.

Poikkeusluvan käyttöön hakeutuneen seuran tai seurueen metsästyksenjohtaja vastaa poikkeusluvassa hyväksytyn tekniikan oikeasta luvanmukaisesta käytöstä ja sitoutuu poikkeusluvalla pyydetyn saaliin ilmoittamiseen Metsästäjäliitolle. Tekniikoita voi käyttää vain vahtimismetsästyksessä metsästyksen johtajan ennalta hyväksymässä paikassa. Metsästyksen johtaja vastaa poikkeusluvassa hyväksytyn tekniikan oikeasta luvanmukaisesta käytöstä ja poikkeusluvalla pyydetyn saaliin ilmoittamisesta.

− Poikkeuslupaa ei saa käyttää lupaehtojen vastaisesti. Esimerkiksi peltojen valaiseminen pyyntitarkoituksessa tiellä ajellen ei ole sallittua, Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius muistuttaa.

Ilman poikkeuslupaa metsästyslaki pääsääntöisesti kieltää valojen ja yötähtäinten käytön metsästyksessä, koska Bernin kansainvälisen sopimuksen mukaisesti keinovalon ja yötähtäimien käyttö on kiellettyä hirvieläinten metsästyksessä. Keinovaloa ja yötähtäinlaitteita voi käyttää ilman poikkeuslupaa supikoiran pyynnissä ja villisian metsästyksessä. 

Poikkeuslupaa voi käyttää hakeutumalla luvan piiriin Metsästäjäliiton kautta

Keinovalon ja yötähtäimien käyttö valkohäntäpeuran metsästyksessä on mahdollista vain, kun pyyntiluvan saaja on hakeutunut poikkeusluvan piiriin Suomen Metsästäjäliiton organisoimalla tavalla ja sitoutuu luvan edellyttämään raportointiin. Poikkeuslupa on voimassa vasta, kun Metsästäjäliitolta on saatu vahvistus.

Metsästäjäliitto haki jatkoa poikkeusluvan käytölle metsästyskaudelle 2024-2025, jotta vertailuaineistoa saadaan lisää ja selvitetään, miten tekniikoita osataan ja voidaan hyödyntää, mikäli lumiolosuhteet ovat erilaiset kuin edellisillä hyvälumisilla jahtikausilla. 

Poikkeusluvan turvin on vuosittain kaadettu 1 700-2 000 peuraa. On hyvin tärkeää, ja lupaehtojen edellytys, että kaikki poikkeustekniikalla kaadetut peurat ilmoitetaan seurantaan.

Tutkimus: Poikkeuslupa on parantanut riistalaukauksia ja turvallisuutta

Metsätalousinsinööriksi opiskelleen Iida Forsströmin vuonna 2024 valmistuneen opinnäytetyön mukaan valon ja yötähtäimien käyttö on metsästäjien antaman palautteen mukaan parantanut riistaeläimen tunnistusta, riistalaukauksia ja metsästyksen turvallisuutta. Hän käytti aineistonaan poikkeusluvan kyselypalautteita vuosilta 2021-2024. Metsästäjäliitolle tehdyn tutkimuksen mukaan vastanneista eri vuosina 76-89 prosenttia koki, että eettinen riistalaukaus parani. Saaliin tunnistamisen koki parantuneen vastaajista 54-90 prosenttia käytetystä poikkeuslupamenetelmästä riippuen. Turvallisuuden koki parantuneen 63-82 prosenttia vastaajista. 

Metsästäjäliitto on tehnyt ohjeet siitä, kuinka seurat ja seurueet voivat halutessaan ilmoittautua poikkeusluvan piiriin ja kuinka asiaa hallinnoidaan Ohjeistus poikkeuslupaan.

Sivuja päivitetty 5.8.2024

Usein kysytyt kysymykset

Mistä löydän mitkä alueet kuuluvat poikkeuslupaan?

Luettelo riistanhoitoyhdistyksistä, joiden alueella keinovalon ja yötähtäimien käytön poikkeuslupa on voimassa

Mistä löydän poikkeuslupapäätöksen?

Poikkeuslupapäätös on luettavissa tästä linkistä.

Koskeeko poikkeuslupa vain Metsästäjäliiton jäseniä?

Lupa koskee kaikkia pyyntiluvan hakijoita, myös niitä, jotka eivät ole Metsästäjäliiton jäseniä. Keinovalon ja yötähtäimien käyttö valkohäntäpeuran metsästyksessä on mahdollista vain, kun pyyntiluvan saaja on hakeutunut poikkeusluvan piiriin Suomen Metsästäjäliiton organisoimalla tavalla ja sitoutuu luvan edellyttämään raportointiin. Poikkeuslupa on voimassa vasta, kun hakija on saanut Metsästäjäliitolta kirjallisen sähköpostivahvistuksen.

Miten seura päättää poikkeuslupaan liittymisestä?

Poikkeuslupaan ilmoittautuminen ei sido seuraa rahallisiin velvoitteisiin, muuta pyyntilupamäärää tai sido muuhun kuin saalisilmoitukseen. Siksi päätöksen poikkeusluvan hyödyntämisestä voi tehdä vähintään seuran hallitus, hyvän konsensuksen omaavassa seurassa myös jahtiseurue tai metsästyksenjohtaja. Ainoa velvoite on ilmoittautuminen poikkeusluvan piiriin ja raportointivelvollisuus luvan haltijalle Suomen Metsästäjäliittoon.

Miksi tarvitaan uusia keinoja?

Peurakannan vähentämistavoitteita on vaikea saavuttaa pelkällä lupamääränostolla, joka normaalitilanteessa riittää kannanhallinnan työkaluksi. Poikkeusluvan mukaisilla laitteilla on mahdollisuus eettiseen riistalaukaukseen samalla kun pystytään oleellisesti lisäämään jahtitunteja venyttämällä jahtiaikaa iltaan ja yöhön syksyn ja talven lyhyinä päivänä.

Miksi Suomen Metsästäjäliitto haki poikkeuslupaa keinovalon ja yötähtäimien käytölle?

Maanomistajien kokemat vahingot maa- ja metsätaloudessa ovat kasvaneet ja sosiaalinen paine valkohäntäpeurakannan harventamiseksi käy ilmi maanomistajaselvityksistä. Sekä riistakeskuksen että MTK:n toteuttamat selvitykset maanomistajien näkemyksistä osoittavat, että peurakanta koetaan selkeästi liian suureksi tihentymäalueilla lounaisen Suomen maakunnissa.

Eikö Bernin sopimus kiellä keinovalon ja yötähtäinten käytön?

Keinovalon ja yötähtäimien käytöstä peurajahdissa on keskusteltu vuosia. Bernin kansainvälinen sopimus kieltää näiden laitteiden käytön hirvieläinten metsästyksessä. Sopimuksesta on kuitenkin mahdollisuus poiketa, jos tilanne on poikkeuksellinen ja pakottava.

Pitäisikö nykyistä pyyntilupajärjestelmää muuttaa peurakannan leikkaamiseksi?

Metsästäjäliiton näkemys on, että nykyinen pyyntilupajärjestelmä peurakannan harventamiseen on toimiva. Se mahdollistaa tehokkaan metsästyksen seuran tai seurueen organisoimana. Haetut ja myönnetyt luvat luovat tavoitteen jahdille. Esimerkiksi metsäkauriin osalta lupajärjestelmää ei ole eikä tällöin ole myöskään suunnitelmallisuutta kauriskannan hallintaan.

Saadun palautteen perusteella Metsästäjäliitto haki poikkeuslupaa toistamiseen keinovalon ja yötähtäimien käytölle.  Valtakunnallinen riistaneuvosto on kannattanut poikkeuslupaa keinovalolle ja yötähtäimille. Poikkeusluvan piiriin hakeutuminen on seuroissa täysin vapaaehtoista. Poikkeuslupa on seuroille mahdollisuus, ei velvoite.

Miten metsästysseurat voivat tehostaa peuran pyyntiä muulla tavoin kuin poikkeusluvan keinoin?

Metsästäjäliiton Jahti-lehdissä 3/2022 sivuilla 42-46 sekä 3/2021 sivuilla 64−69 on kattava juttupaketti peuran metsästyksen keinoista ja seuralle myönnettyjen pyyntilupien käyttämisestä. Jutut löytyvät täältä, täältä ja täältä.

Eikö Metsästäjäliiton tulisi edistää esimerkiksi peurojen koirametsästystä, poikkeusluvan hakemisen sijaan?

Katso edellinen vastaus. 

Pitääkö Metsästäjäliitto valkohäntäpeuraa supikoiraan verrattavana eläimenä, kun se haki peuran pyyntiin poikkeusluvan muutoin kielletyille tekniikoille?

Kyse ei ole valkohäntäpeuran statuksen muutoksesta tai valkohäntäpeuran arvon alentamisesta. Valkohäntäpeura on hieno lahja kotimaalle amerikansuomalaisilta ja ansaitsee asemansa tärkeänä, hienoja elämyksiä ja laadukasta riistalihaa tuottavana riistaeläimenä suomalaisessa luonnossa. Poikkeuslupa on ainoastaan tilapäinen apuväline, jota voidaan käyttää, jotta valkohäntäpeuralle asetetut tiheystavoitteet saavutetaan. Hyötyvieraslaji valkohäntäpeuraa on hiljattain esitetty siirrettäväksi haitalliseksi vieraslajiksi. Liitto vastustaa tällaista siirtoa ja katsoo, että lajin suunnitelmallista kannanhallintaa pystytään toteuttamaan parhaiten nykylainsäädännöllä tapahtuvalla tehokkaalla pyynnillä.

Muuttaako keinovalon ja yötähtäimien käyttö valkohäntäpeuran metsästyksen epäeettiseksi?

Keinovalon ja yötähtäinten käyttö on väliaikainen järjestely ja apukeino, jota ei ole pakko käyttää. Vastuu metsästyksen eettisyydestä säilyy metsästäjillä poikkeusluvasta huolimatta. Keinovalo tai yötähtäinlaitteen käyttö mahdollistaa eettisen riistalaukauksen myös huonoissa valo-olosuhteissa. Seurat voivat itse suositella jäsenilleen, miten poikkeuslupaa voi käyttää esimerkiksi peurojen sukupuolen ja iän mukaan.

Pyritäänkö poikkeusluvalla ajamaan Suomen peurakanta alas?

Metsästysseurat ja seurueet hakevat pyyntilupia ja vain siinä määrin niitä voi riistakeskus myöntää. Poikkeuslupa keinovalon tai yötähtäimien käyttöön ei määritä kaadettavien peurojen määrää, mutta voi auttaa haettujen lupien käyttämistä.

Eikö peurakannan vähentäminen johda siihen, että susilta viedään saaliseläimet ja sudet käyvät metsästyskoirien kimppuun?

Peuroja ei missään tapauksessa olla metsästämässä olemattomiin, vaan peurakanta säilyy tulevaisuudessakin vahvana. Alueellisten riistaneuvostojen tavoitetaso on tihentymäalueella alueesta riippuen luokkaa 20-30-40 peuraa tuhannella hehtaarilla.

Lisääkö metsästys pimeällä poikkeusluvin turvin onnettomuuksien riskiä?

Poikkeusluvalla käytetyt tekniikat eivät lisää onnettomuusriskiä, jos metsästäjä toimii vastuullisesti ja ottaa huomioon käyttämänsä laitteen ja tekniikan rajoitteet esim. ampumamatkan. Vahtimismetsästyksessä pimeässä käytettävien paikkojen turvalliset ampumasektorit, turvallinen tausta ja muut turvallisuuteen vaikuttavat asiat on mietittävä etukäteen ja päivänvalossa yhdessä metsästyksenjohtajan kanssa. Metsästäjäliitto on tehnyt turvallisuusohjeet niiden metsästyksenjohtajien käyttöön, jotka poikkeusluvan piiriin seuransa tai seurueensa ilmoittavat. Katso turvallisuusohjeet.

Lisääkö metsästys pimeällä poikkeusluvin turvin salametsästystä?

Yötähtäinlaitteita ja valoa on tällä hetkellä jo mahdollista käyttää supikoiran ja tietyin ehdoin villisian pyynnissä, joten mitään ennestään tuntematonta ei ole tapahtumassa poikkeusluvan myötä. Poikkeusluvan turvin metsästävät tulevat olemaan listattuja ja metsästys on sallittu ainoastaan tietyillä paikoilla metsästyksen johtajan edellyttämällä tavalla.

Tekikö Metsästäjäliitto palvelun vain rahakkaille, joilla vain on varaa yötähtäimiin?

Tietyt yötähtäinlaitteet ovat melko hinnakkaita, mutta näiden hankkimiseen ei ole mitään pakottavaa tarvetta. Päinvastoin kannattaa tarkoin miettiä, että kannattaako laite hankkia tilapäisen poikkeusluvan takia. Ruokintapaikan yhteydessä käytettävän kiinteän valon saa melko halvalla ja se on tähän tarkoitukseen täysin toimiva ratkaisu, jos siihen koetaan olevan tarvetta. Valtaosa kauden 21-22 poikkeusluvalla kaadettiin valkohäntäpeuroista kadettiin yötähtäinten sijaan keinovaloa apuna käyttäen.

Monilla metsästäjillä on myös jo olemamassa supikoiran tai villisian metsästykseen hankittuja yötähtäimiä tai aseeseen kiinnitettäviä valoja, joita on käytetty lain sallimalla tavalla myös haavakkojahdeissa.

Erottaako yötähtäimellä onko kyseessä valkohäntäpeura vai esimerkiksi kuusipeura tai metsäkauris, joiden metsästyksessä poikkeusluvan varaista tekniikkaa ei saa käyttää?

Riippuu paljon käytetystä tekniikasta ja laitteesta (lämpötähtäin, infrapunavalaisua hyödyntävä digitaalinen tähtäinlaite, laservalaisin tms.), miten hyvä erottelukyky laitteella on. Kuten muussakin metsästyksessä, riistaeläin on aina tunnistettava 100 prosenttisella varmuudella. Jos tunnistus ei ole varma, on jätettävä ampumatta. Ampuja vastaa toimintansa lainmukaisuudesta.

Mistä löydän turvallisuusohjeet?

Turvallisuusohjeet on koottuna Turvallisuus-sivulle.

Saako yötähtäimellä ampua esimerkiksi metsäkauriin?

Yötähtäintä tai keinovaloa ei saa käyttää metsäkauriin metsästyksessä. Poikkeusluvassa mainittua tekniikkaa voi käyttää vain valkohäntäpeuran ampumiseen vahtimismetsästyksessä metsästyksenjohtajan kanssa etukäteen sovitussa paikassa. Lisäksi valoa tai yötähtäintä voi hyödyntää laissa sallitulla tavalla supikoiran pyynnissä. Villisian metsästyksessä saa käyttää kiinteää keinovaloa. Jos ampuu jonkin muun riistaeläimen hyödyntäen poikkeusluvan sallimia tekniikoita, syyllistyy metsästysrikokseen.