Metsästäjäliiton suurpetoseminaarissa pohdittiin Helsingissä 17.11.2022 suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jumiin ajautunutta tilannetta ja yritettiin etsiä ratkaisua tilanteeseen. Pitkällä aikavälillä ainoa ratkaisu on suurpetojen siirtäminen luontodirektiivin liitteeseen V, mutta lyhyellä aikavälillä metsästäjät toivovat kansallisia ratkaisuja.

Suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen toivotaan ratkaisua

17.11.2022 20:42
Metsästäjäliiton suurpetoseminaarissa pohdittiin Helsingissä 17.11.2022 suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jumiin ajautunutta tilannetta ja yritettiin etsiä ratkaisua tilanteeseen. Pitkällä aikavälillä ainoa ratkaisu on suurpetojen siirtäminen luontodirektiivin liitteeseen V, mutta lyhyellä aikavälillä metsästäjät toivovat kansallisia ratkaisuja.

Eduskunta päätyi lokakuun lopussa suurella enemmistöllä kannattamaan suden kannanhoidollista metsästystä. Myös Metsästäjäliiton suurpetoseminaarissa korostui se, että asiaa pitää katsoa kokonaisuutena eli ottaa genetiikan lisäksi huomioon myös sosioekonomiset seikat. Susien uhka vaikuttaa ihmisten elämiseen ja mm. lasten koulumatkoihin. Viimeisen vuoden aikana susien suuhun on joutunut satoja lampaita ja kymmeniä koiria.  Lisääntynyt petopaine uhkaa sekä Suomen lammaselinkeinoa että koiralla metsästystä.

Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena ei ole hävittää susikantaa, vaan säädellä kannan kokoa niin, että yhteiselo susien kanssa sujuu yhteiskunnan näkökulmasta siedettävästi. Kannanhoidollisen metsästyksen avulla voidaan vähentää susien aiheuttamia vahinkoja ja pitää sudet ihmisarkoina, poissa ihmisasutuksesta.

Maaseudun tulevaisuuden teettämässä kyselyssä (16.11.) yli 70 prosenttia kaikista vastaajista hyväksyi suden kannanhoidollisen metsästyksen, kun sen tarkoitus on vähentää kotieläinvahinkoja. Vastaavanlainen tulos saatiin myös suurpetoseminaarin paneelikeskustelussa, jossa puolueet kannattivat vihreitä lukuun ottamatta kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista mahdollisimman pian. Myös kansanedustaja Jenni Pitko totesi, että vihreilläkään ei ole kannanhoidollista metsästystä vastaan, jos susien määrä ylittää viitearvot.

Ministeri Kurvinen: Valituskäytäntöjä tulee perata

Kaiken taustalla on se, että suurpetomme (karhu, susi ja ilves) kuuluvat tällä hetkellä luontodirektiivin liitteeseen IV eli tiukasti suojeltavat lajit. Korkeimman hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan kannanhoidollisen metsästyksen ja lajien kannanhoito ei ole enää hyväksyttävä ja riittävä peruste suurpetojen kannanhoidolliselle metsästykselle. Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa oikeus on todennut Suomen riistakeskuksen myöntämät poikkeusluvat laittomiksi ja määrännyt toimeenpanokieltoja. Tähän kantaa otti tilaisuudessa myös maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

Ministeri totesi puheessaan, että viime vuosina metsästyksessä juridiikka ja lainsäädäntö ovat kasvattaneet rooliaan. Petopolitiikassa on hänen mukaansa käännetty tänä syksynä uusi sivu, kun useista karhun kannanhoidollisista poikkeusluvista tehtiin valitukset. Kurvinen totesi, ettei valitusoikeuksia tule käyttää väärin, ja että vaalien jälkeen pitää pystyä perkaamaan valituskäytännöt.

Kansanedustaja Anne Kalmari muistutti, että Suomen karhukanta on kasvanut kannanhoidollisen metsästyksen ansiosta. Metsästyksen myötä konfliktit ovat hyvin hallinnassa, karhukanta on ihmisarka ja karhu on arvostettua suurriistaa.

Seminaaria seurasi paikan päällä sata henkilöä. Etäyhteyksien päästä tilaisuutta seurasi enimmillään yli 700 henkilöä samanaikaisesti.

Seminaaritallenne katsottavissa alla:

 

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Eija Vallinheimo
Eija Vallinheimo
viestintäpäällikkö
+358 50 530 3871
mediapalvelut