Vesilintuklinikka-webinaarisarja 2025

27.3. Kim Jaatinen

Kim Jaatinen, Suomen Ympäristökeskus, Vanhempi tutkija: Saaristo- ja vesilinnut ihmisen muokkaamassa maailmassa. Ilmoittaudu tästä.

Vesilintuklinikka-webinaari sopii kaikille vesilinnuista kiinnostuneille. Jokaisessa webinaarissa on mukana oman alansa vesilintu- tai elinympäristöjen hoidon asiantuntija.

27.3. Kim Jaatinen, Suomen Ympäristökeskus, Vanhempi tutkija: Saaristo- ja vesilinnut ihmisen muokkaamassa maailmassa Ilmoittaudu tästä.

3.4. Jyri Mononen, Suomen Riistakeskus Helmi-vieraspetohanke, Riistasuunnittelija: Dronen käyttö ruovikoiden supikoirapyynnissä

10.4. Mikko Alhainen, Suomen Riistakeskus, SOTKA kosteikot -hanke, erikoissuunnittelija: Vesilinnustuksen säätely

24.4. Veijo Hämäläinen, Kyyveden osakaskunta: Vesialueen omistajat vesilintujen asialla

Menneet luennot

6.2. Ismo Laakso, Metsähallitus luontopalvelut, Luonnonsuojelun erityisasiantuntija: Lintuvesikunnostukset – havaintoja ja kokemuksia Pohjois-Savosta. Katso webinaari tästä.

13.2. Heather Warrender, BASC, Scientific Advisor: Siipinäytekeräyksestä saatava tieto ja sen hyödyntäminen (esityskieli englanti) Katso webinaari tästä.

6.3. Ismo Laakso, Metsähallitus luontopalvelut, Luonnonsuojelun erityisasiantuntija: Vesiensuojelu ja monimuotoisuuden edistäminen. Katso webinaari tästä.

13.3. Antti Piironen, Ducks Unlimited Canada, Tutkijatohtori: Taantumasta kasvuun - 50 vuotta lumihanhikannan kehitystä Tyynellä valtamerellä.
Katso webinaari tästä.

OTSIKKO
Lintuvesikunnostukset-havaintoja ja kokemuksia Pohjois-Savosta

ALUSTUKSEN KUVAUS
Webinaarissa kerron hieman lintuvesien ja vesilintukantojen kehityksestä. Esityksessä keskitytään Pohjois-Savon lintuvesiin ja siellä tehtyihin lintuvesikunnostuksiin sekä niistä tehtyihin havaintoihin. Tuon näiden pohjalta esiin mitä lintuvesillä ja niiden kunnostuksissa tulisi erityisesti huomioida. Alueella on valtakunnallisesti merkittäviä lintuvesiä, joita Helmi-ohjelman puitteissa on lähivuosina kunnostettu. Osalla kohteista on olemassa harvinaisia pitkäaikaisia havaintosarjoja, joiden avulla kunnostusten vaikuttavuutta voidaan arvioida.

BIO
Olen koulutukseltani biologi. Olen koko ikäni kokenut luonnon kiehtovana ja monet harrastukseni liittyvät luontoon. Mielenkiintoni on erityisesti kohdistunut kosteikkoelinympäristöihin ja niissä esiintyviin lajeihin, etenkin lintuihin. Synnyinpaikkakunnallani esiintyy runsaasti lintuvesiä, joista olen vuosien ajan hankkinut runsaasti havaintoja sekä kokemuksia kosteikkoelinympäristöistä ja niissä tapahtuneista muutoksista. Työskentelen tällä hetkellä Metsähallituksella luonnonsuojelun erityisasiantuntijana, jossa pääpaino on lintuvesien ja kosteikkojen kunnostus. Tätä aiemmin tein lähes vastaavia töitä ELY-keskuksella. Työkokemusta on jonkin verran kertynyt myös vesienhoidosta.

13.2. Heather Warrender, BASC, Scientific Advisor: The power of citizen science (esityskieli englanti)

The British Association for Shooting and Conservation (BASC) is the largest shooting and conservation organisation in the UK. I have been a scientific advisor at BASC for six and a half years now. My role is quite varied, I lead on a number of projects which are wildfowl focussed such as the wing survey but also a large part of my role is supporting our other teams. BASC works across all sectors within the UK shooting community; lowland gamebirds, upland gamebirds, pests & predators, deer, species shot under licence and wildfowl, all of which have their own challenges, and it is my job to provide scientific input where needed.

Personally, I grew up in the north Peak District which is home to large swathes of upland heathland and therefore Red Grouse. My grandfather was an upland gamekeeper, and my father helps with the management of a small Grouse moorland, so the UK uplands is a place, a habitat and a community that I feel very passionately about. Through my role at BASC I have now also developed a passion for migratory wildfowl and have trained to become a licenced bird ringer so that I can personally help with monitoring initiatives for these incredible birds.

20.2. Antti Saarenmaa, Suomen Riistanhoito-Säätiö, Asiamies: Turvetuotantoalueiden potentiaali monimuotoisuuden lisääjinä

OTSIKKO
Turvetuotantoalueiden potentiaali monimuotoisuuden lisääjinä

ALUSTAVA KUVAUS
Antti kertoo vesilintuklinikassa turvetuotantoalueiden ennallistamisesta monimuotoisiksi kosteikkoalueiksi ja siitä, miksi turvetuotantoalueet ovat tähän tarkoitukseen erityisen hyviä kohteita.

Suomen Riistanhoito-Säätiö on vuonna 1942 Maa- ja Metsätalousministeriön ja Metsästäjäliiton yhteisponnistuksena suomalaiseen riistanhoitoon ja -tutkimukseen perustettu toimija. Suomen Riistanhoito-Säätiön tie on alkuvuosien konkreettisesta riistanhoidosta ja -tutkimuksesta muovautunut RKTL:n perustamisen ja riistantutkimuksen kansallistamisen myötä tutkimuslaitoksesta riistatieteelliseksi julkaisijaksi ja apurahojen jakajaksi ja siitä viime vuosina elinympäristötoimijaksi joka metsästäjiltä ja luonnonystäviltä kerätyillä varoilla ja ulkopuolisella rahoituksella ennallistaa riistan elinympäristöjä ja kamppailee luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

BIO
Suomen Riistanhoito-Säätiön Antti Saarenmaa on aktiivinen metsästäjä ja entinen rahoitusalan ammattilainen, joka työskentelee edistääkseen säätiötä kohti yllä mainittua tavoitetta.

13.3. Antti Piironen, Ducks Unlimited Canada, Tutkijatohtori: Taantumasta kasvuun - 50 vuotta lumihanhikannan kehitystä Tyynellä valtamerellä.

OTSIKKO
Taantumasta kasvuun - 50 vuotta lumihanhikannan kehitystä Tyynellä valtamerellä

KUVAUS
Kuvaus: Pohjois-Amerikan lumihanhipopulaatio on maailman runsaslukuisin hanhipopulaatio, josta saadut kokemukset tarjoavat oivan näkökulman myös Euroopassa runsastuvien hanhilajien kannanhoitoon. Tyynen valtameren muuttoreitillä lumihanhi on runsastunut myöhemmin kuin Keskimantereen päämuuttoreitillä, ja 70-luvulta nykyhetkeen mahtuu sekä taantumaa että eksponentiaalista kasvua. Tässä esityksessä tarkastellaan lumihanhen kannankehityksen demografisia mekanismeja eli poikastuoton, kuolleisuuden ja lintujen liikkumisen vaikutusta kannankehitykseen. Lisäksi valotetaan ympäristötekijöiden ja metsästyksen vaikutusta demografiaan ja kannankehitykseen.

BIO
Olen koulutukseltani biologi, ja tutkimusta olen tehnyt pääasiassa vesilintujen parissa. Tein väitöskirjani meri- ja metsähanhista vuonna 2023 Turun yliopistossa, jota ennen työskentelin Suomen riistakeskuksessa. Väitöksen jälkeen olen työskennellyt tutkijatohtorina Saskatchewanin yliopistossa lumihanhen populaatiomallinnuksen parissa. Olen kiinnostunut laajasti eläinekologiasta ja tilastomallinnuksen hyödyntämisestä biologiassa. Innokkaana metsästäjänä riistaeläinten elämän ymmärtäminen ja tutkimustiedon tuottaminen päätöksenteon tarpeisiin on lähellä sydäntäni.

Antti Piironen

27.3. Kim Jaatinen, Suomen Ympäristökeskus, Vanhempi tutkija: Saaristo- ja vesilinnut ihmisen muokkaamassa maailmassa

OTSIKKO
Saaristo- ja vesilinnut ihmisen muokkaamassa maailmassa

ALUSTUKSEN KUVAUS
Webinaarissa Kim esittelee vesi- ja saaristolintuesimerkein ihmistoiminnan vaikutuksia luontoon ja pohtii mitä me voimme tehdä parantaaksemme nykytilannetta.

BIO
Kim Jaatinen työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa saaristo- ja vesilitujen parissa. Kimin taustaan kuuluu tutkimus, luonnonhoito, luontoharrastus ja metsästys. Hän haluaa tutkimustiedon perusteella parantaa luonnon tilaa.

10.4. Mikko Alhainen, Suomen Riistakeskus, SOTKA kosteikot -hanke, erikoissuunnittelija: Vesilinnustuksen säätely

OTSIKKO
Vesilintujen kestävä metsästys

ALUSTUKSEN KUVAUS
Webinaarissa kerrotaan vesilintujen muuttoreittien ja populaatiotason kannanhoidon mittakaavasta, meneillään olevista kansainvälisistä prosesseista sekä Suomessa käytössä olevasta ja mahdollisesti tulevasta vesilintujen metsästyksen kestävyyttä parantavasta säätelystä.

BIO
Koulutukseltani olen metsänhoitaja Helsingin yliopistosta. Työuraani olen tehnyt Suomen riistakeskuksessa. Olen toiminut Kotiseutukosteikko LIFE+ sekä SOTKA-kosteikot hankkeiden valmistelijana ja projektipäällikkönä. Kansainvälisellä tasolla olen muun muassa koordinoinut taigametsähanhen ja haahkan hoitosuunnitelmia sekä taigametsähanhen hoitosuunnitelman toimeenpanoa. Olen myös osallistunut muuttoreittitason kannanhoidon kehittämiseen yhteistyössä CIC:n ja Waterfowlers Networkin kanssa. Monipuolinen metsästysharrastus ja kotitilan kehittäminen luonnonhoitoa sekä maa- ja metsätaloutta yhteensovittamalla tuovat perspektiiviä työelämän haasteisiin.

Mikko Alhainen

Katso myös aiempia tallenteita Vesilintuklinikan ensimmäiseltä kaudelta

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Veli-Matti Pekkarinen

lintuvesiasiantuntija

+358 50 472 8724

etunimi.sukunimi

metsastajaliitto.fi

SOTKA-hanke