”Paineet valkohäntäpeurojen määrän vähentämiseksi valkohäntäpeuran tihentymäalueella Helsinki-Tampere-Pori -linjan lounaispuolella ovat suuret, kuten julkinen keskustelu on osoittanut. Metsästysseurat ovat avaintekijä tavoitteellisessa metsästyksessä ja yhteisvoimin on mentävä kohti tavoitteita. Lupia on runsaasti ja viimevuotiset kaatomäärät on alueella pyrittävä selkeästi ylittämään, jotta peurakanta tihentymäalueella varmasti pienenee. Paljon on viime vuosina saatu tuloksia aikaan, mutta ponnistetaan vielä lisää”, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg kannustaa.

Tihentymäalueella peuroja on tähän mennessä kaadettu Varsinais-Suomessa viime vuotista enemmän. Muissa maakunnissa kaatomäärät vastaavat vuoden takaista. Kaatotavoitteet ovat tälle metsästyskaudelle suuremmat kuin vuosi sitten, sillä pyyntilupia myönnettiin 23 % enemmän. Kanta leikkautuu tehokkaimmin kohdentamalla metsästys naaraisiin. Pyyntilupien käyttöä ei tulisi seuroissa sisäisillä säännöksillä rajoittaa.

Suomen riistakeskuksen tuoreet tilastot osoittavat, että alueellisesti on suurta vaihtelua kaatomäärissä suhteessa vuoden takaiseen. On alueita, joilla peurakanta on jo havaintojen mukaan harventunut, mutta kokonaisuutena peurojen määrä tihentymäalueella on viime talvea suurempi.

”Positiivista on, että peurakolarit ovat vähentyneet runsaat 10 % samalla kun liikennesuorite on lievästi kasvanut vuoden takaisesta. Tihentymäalueella alueellisten riistaneuvostojen asettamat peurojen tiheystavoitteet ovat selkeästi peurojen nykymäärää alhaisemmat. Hirvitalousalueittain kantaa tulisikin harventaa 15-35 % nykytilanteesta. Siten tihentymäalueilla ei ole vähäisintäkään riskiä peurakannan liialliseen supistumiseen, tukee Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto kannattaa metsästysseuratoimintaan perustuvaa nykyisen lupajärjestelmän ylläpitoa. Liiton näkemyksen mukaan vain seuratoiminnalla voidaan valkohäntäpeurojen määrä saattaa yhteiskunnallisesti sopivalle tasolle.

Tee maksuselvitys verkkolomakkeella. Täytetyn lomakkeen tiedot ohjataan automaattisesti Metsästäjäliiton asiakaspalveluun käsiteltäväksi.

>> Tee maksuselvitys verkkolomakkeella

Täytetyn lomakkeen tiedot ohjataan automaattisesti Metsästäjäliiton asiakaspalveluun käsiteltäväksi.

Peurakannan hoitamisessa välttämättömällä seuratoiminnalla luodaan ja ylläpidetään metsästyksen infrastruktuuri kuten kyttäyspaikat, lahtivajat ja metsästysjärjestelyt. Vain riittävän suurilla alueilla esimerkiksi metsästys ajavalla koiralla on mahdollista. Seuratoiminta on myös edellytys metsästyksen turvallisuuteen.

"Metsästäjiä on kannustettava, ei haukuttava. Viime kausien pyynnissä on tehty suuri työ ja saavutus on ollut erinomainen. Tihentymäalueilla on vielä jaksettava venyä lisää kannan kääntämiseksi laskuun", Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toteaa.

Minimipinta-alaa ei tule pienentää

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK järjesti tiistaina 11. tammikuuta 2022 ”Haasteena valkohäntäpeura” -webinaarin. Tilaisuudessa MTK esitti minimipinta-alan pienentämistä 100 hehtaariin tai pyyntilupajärjestelmän poistamista kokonaan.

Metsästäjäliitto katsoo, että voimassa oleva 500 hehtaarin valkohäntäpeuran metsästysaluevaatimus mahdollistaa yhtenäiset metsästysalueet, mikä on seuruemetsästyksen perusta. Pyyntilupajärjestelmä luo tavoitteet toiminnalle.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola vastusti webinaariesityksessään (liite) MTK:n ehdotusta varoittaen metsästysseuratoiminnan edellytysten hajottamisesta valkohäntäpeuran metsästyksessä.

Huonoin tilanne metsästysseurojen kestävän kannanhallinnan saavuttamiseksi on seurojen käyttämien metsästysalueiden pirstaloituminen ja eri metsästäjien lomittain tekemä sattumanvarainen pyynti. Tavoitteiden puuttuessa metsästettäisiin vain mukavuusalueella. Tällöin myös metsästysturvallisuus vaarantuu. Lopputulos on, että peurakanta kasvaisi päinvastaisista tavoitteista huolimatta.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpolametsastajaliitto.fi

Tarkista Finlexin sivuilta laki väliaikaisesta poikkeamisesta yhdistyslaista >> https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210375

Uudet 1.1.2022 voimaan tulleet ampumakilpailusäännöt löytyvät sääntösivulta >> metsastajaliitto.fi/saannot

• Metsästäjäliiton metsästysampumasäännöt
• Pohjoismainen metsästysammunta
• Eurooppalainen metsästysammunta (combined game shooting)

Muutoksia kilpailusivuissa

sml.kilpailut.fi -sivuston toiminta päättyy. Metsästysammunnan kilpailusivut löytyvät jatkossa osoitteesta >> metsastajaliitto.fi/kilpailut

Kilpailutulokset löytyvät osoitteesta >> www.hirviurheilu.com

THL:n perussuositukset: (www.thl.fi)

1. Ota rokote.
2. Jos sairastut, pysy kotona.
3. Muista hygienia: kädet, maski, turvaväli.
4. Pidä Koronavilkku päällä.
5. Käytä koronapassia.

Voimassa olevien suositusten ja rajoitusten noudattaminen on yhä tärkeää epidemian hillitsemiseksi.

https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/rajoitukset-ja-suositukset

Tapahtumien järjestäminen

Yhteisöjen kokousten järjestämistä koskeva väliaikainen poikkeuslaki on voimassa 30.6.2022 asti

Tarkista Finlexin sivuilta laki väliaikaisesta poikkeamisesta yhdistyslaista 
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210375

Metsästysseuran kokoukset, peijaiset ja jahdit (seuruemetsästys, yhteisjahti, vierasjahti, kyttäysjahti, muutaman seuran yhteinen jahti, rajattuna kutsuvierasjahti) ovat yksityistilaisuuksia, jos osallistujat on rajattu jollakin tavalla (esim. seuran jäsenet, nimetyt kutsuvieraat/sidosryhmät, maanomistajat, sukulaiset jne.).

Näin ollen niitä ei myöskään koske aluehallintoviraston määräämät kokoontumisrajoitukset. Sen sijaan tartuntatautilain pykälän 58 c hygieniavaatimukset koskevat myös näitä tilaisuuksia. Suositus on, että edellä mainitut kokoukset ja vastaavat järjestetään mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksillä.

https://avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta#item-5iq4z9FeQ9OM-33782483

Sen sijaan, jos jahtitapahtumaan on vapaa pääsy halukkaille vaikkapa paikallislehti-ilmoituksella tai verkkosivuilmoituksella, kyse on tällöin yleisötapahtumasta (esim. taannoiset Suomen suurimmat peijaiset yleisötapahtumana, erätulet yleisötapahtumana jne.).

Myös useita satoja osallistujia sisältävä kokous voidaan katsoa yleisötilaisuudeksi, jota aluehallintoviraston kokoontumisrajoitukset koskevat. 

Lisätietoja:

https://metsastajaliitto.fi/metsastajalle/hanki-tietoa/korona-ohjeita

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta

Tehokkaalla rautapyynnillä pystytään tarjoamaan paremmat edellytykset onnistuneeseen pesintään eri lintulajeille.

− Pienpetopyyntiin liittyy tällä hetkellä paljon tietämättömyyttä julkisessa keskustelussa. Ymmärryksen ja tiedon levitys on tärkeää, jotta pienpetoja kuten minkkiä, supikoiraa ja näätää saadaan vähennettyä, sanoo Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Monet eivät tiedä esimerkiksi sitä, että Suomessa ei ole vuosikymmeniin saanut pyytää pienpetoja avonaisilla raudoilla eikä jalkaraudoilla. Ainoa laillinen rautatyyppi on hetitappavat raudat, jotka tulee olla suojattu laatikolla niin, että muiden lajien pääsy niihin on estetty.

− Nykyisten lakien noudattaminen estää karhuvahinkojen tapahtumisen, eikä rautapyynnin täyskielto ole näin tarpeen, Ere Grenfors korostaa. Rautojen kieltäminen olisi suuri luonnonsuojelun vastainen teko.

Villiminkkiä saa nykyään pyytää hetitappavilla raudoilla maanomistajan luvalla. Metsästäjäliitolla on parhaillaan käynnissä Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanke, joka ohjeistaa myös kesämökkiläisiä minkin pyyntiin.

Mökkiläiset vieraspetopyyntiin from Suomen Metsästäjäliitto on Vimeo.

Raudat on aseteltava oikein

Karhun tassuihin kiinni jääneet raudat ovat luultavasti olleet näädänpyynnissä käytetyt vanhanmalliset tai huonosti koteloidut raudat. Kaikki raudat tulee aina suojata kokonaan kotelolla, jonka suuaukosta vain kohdelaji mahtuu sisään. Avokotelossa olevat raudat eivät vastaa lain vaatimuksia.

Pyyntirautoja asetellessa tulee varmistaa, että laatikko on tukeva ja kansi on hyvin suljettu. Jos asetuksen mukainen suojakotelo joutuu esimerkiksi karhun käsittelyyn, raudat laukeavat itsekseen ja muuttuvat vaarattomiksi. Varmistuslangalla voidaan varmistaa rautojen laukeaminen koteloa liikuteltaessa.

Näädän rautapyynti kannattaa aloittaa vasta marraskuussa

Näädän metsästysaika alkaa 1.8. ja päättyy 31.3. Metsästäjäliitto suosittelee aloittamaan näädän rautapyynnin maastossa vasta marraskuussa. Tällöin karhut ovat talviunilla ja näädän turkis parhaimmillaan. Samalla minimoidaan näätäpyynnissä karhuille aiheutuvat pienetkin riskit ja pyyntiaika on tarkoituksenmukainen. 

Suomen näätäkanta on elinvoimainen ja kannan nousu ja levittäytyminen on ollut nopeaa. Luonnossa harva näkee näätää, mutta esimerkiksi kesämökillä näädät voivat ottaa tilan haltuun ja asettua taloksi jättäen käynnistään erilaisia jälkiä; rakenne- ja eristevikoja, virtsa- ja ulostejätöksiä sekä mätänevien ravintoraatojen hajuja. Lintujen pesintäaikaan näätä käyttää ravinnokseen laajasti munia ja lintupoikueita.

Lue lisää