Viime vuosien aikana ihmiset ovat muuttuneet tiedostavammiksi: ruoan alkuperä ja puhtaus ovat tärkeitä kuluttajille. Luonnossa liikkuminen viehättää yhä useampia. Sen myötä myös metsästys on alkanut houkutella monia. Siinä yhdistyvät huvi, hyöty ja huimaavat luontoelämykset. Metsästys on sukupolvia yhdistävä harrastus ja elämäntapa. Suomessa metsästyskortin lunastaa noin 300 000 henkilöä metsästysvuosittain. Näistä henkilöistä Metsästäjäliittoon kuuluu 145 000 henkilöä. Näin aloitat metsästyksen Ensimmäinen askel: metsästäjätutkinto Jokaisen metsästäjän matka alkaa metsästäjätutkinnon suorittamisella. Sen voi tehdä kahdella tavalla: joko itsenäisesti opiskelemalla tai osallistumalla riistanhoitoyhdistyksen järjestämään koulutukseen. Koulutuksen päätteeksi pidetään tutkintotilaisuus, joka pohjautuu Metsästäjän opas -kirjaan. Kun metsästäjätutkinto on onnistuneesti suoritettu, saa maksaa riistanhoitomaksun. Todistuksena siitä saa metsästyskortin. Ampumakoulutuksessa perustaidot haltuun Seuraavaksi kannattaa perehtyä ampumataitoon ja aseisiin. Se käy kätevästi esimerkiksi Metsästysammunnan ABC -koulutuksessa, jossa pääsee harjoittelemaan laina-aseilla. Kokeneiden ampumakouluttajien opastuksella aloittelijakin pääsee nopeasti jyvälle. Kun aseenkäsittelyn perusteet ja oikea ampumatekniikka ovat hallussa, on aika hankkia sopiva ase. Laadukas metsästysase on sijoitus, joka kestää todennäköisesti koko ikäsi. Aseen valintaan vaikuttaa se, millaista riistaa aiot metsästää. Aseissa on varaa valita: kivääri, haulikko, metsästysjousi. Moni aloittaa haulikolla, koska se sopii erinomaisesti pienriistan metsästykseen. 12-kaliiperinen on yleisin. Kiväärejä löytyy moneen lähtöön, pienoiskivääristä suurriistakivääriin. On tärkeää valita omiin mittoihin ja haluttuun käyttötarkoitukseen soveltuva ase. Jotkut maahantuojat ja valmistajat järjestävät kiertueita, joilla aseita pääsee kokeilemaan ampumaradoilla. Asiantuntevat aseliikkeet osaavat myös opastaa sopivan aseen valinnassa. Ennen kauppoja on haettava poliisilta ampuma-aseen hankkimiseen oikeuttava lupa. Varaudu siihen, että luvan käsittelyssä voi mennä joillakin paikkakunnilla ja kiireiseen aikaan jopa kuukausia. Metsästys ei katso ikää eikä sukupuolta Alle 15-vuotiaat saavat metsästää täysi-ikäisen kanssa. He eivät vielä saa lupaa aseeseen, mutta he voivat käyttää asetta aikuisen välittömässä valvonnassa. Yli 15-vuotiaat voivat jo hakea toisen henkilön aseeseen rinnakkaisluvan vanhempien suostumuksella. Metsästäjäliitto järjestää lapsille ja nuorille leirejä, joilla tutustutaan turvallisesti metsästykseen ja eräharrastukseen. Mielikuva metsästyksestä on muuttumassa, sillä metsästyskortin omistajien joukossa on yhä enemmän naisia. Moni kaupunkilainen aloittaa harrastuksen virkistäväksi vastapainoksi urbaanille elämäntavalle. Bonuksena saa ruokapöytäänsä lihaa, jonka alkuperästä voi olla sataprosenttisen varma. Oikeaoppinen saaliin käsittely on tärkeää Jo ennen ensimmäistä riistalaukausta on hyvä perehtyä siihen, miten saalista käsitellään. Metsästäjäliiton Youtube-kanavalta löytyy hyviä videoita saaliseläimen suolistukseen, nylkemiseen ja paloitteluun. Hygienia on kaikissa vaiheissa avainasemassa. Myös riistaeläimet voivat kärsiä sairauksista. Niiden tunnistaminen on hyödyllinen taito jo siksikin, että sairaat eläimet voidaan poistaa luonnosta ennen kuin ne levittävät tautia eteenpäin. Syyhypunkin aiheuttama kapi on tavallinen supikoirien ja kettujen sairaus. Villisiat voivat levittää afrikkalaista sikaruttoa. Metsästäjäliitto järjestää metsästäjille terveys- ja hygieniakoulutuksia eri puolilla Suomea. Kymmenen tunnin teoriakoulutuksen suorittaneet saavat ennakkotarkastaa esimerkiksi metsästysseuran kaatamat hirvenruhot ja sisäelimet. Koulutus tai hygieniapassi vaaditaan henkilöltä, joka käsittelee kulutukseen menevää riistaa. Löydät sivuiltamme monta ilmaista opasta muun muassa vesilintujen vastuulliseen metsästykseen, turvalliseen hirvijahtiin, villisian metsästämiseen ja taantuvien vesilintujen tunnistamiseen. Maaton tai seuraton metsästäjä hyötyy valtion maista Metsästämään oppii vain yhdellä tavalla: on mentävä metsään. Mihin tahansa metsään ei kuitenkaan sovi mennä, vaan metsästäjällä on oltava lupa metsästää alueella. Ellei ole minkään metsästysseuran jäsen, voi ostaa Eräpalveluiden verkkokaupasta luvan valtion maille, saada maanomistajalta luvan tai metsästää omilla mailla. Metsähallitus myy vuorokausi- ja kausilupia valtion metsiin. Lupia myydään erikseen esimerkiksi majaville, pienriistalle sekä pelkästään pienpedoille. Kaikilla luvilla saa metsästää myös villisikaa, mutta on muistettava, että villisian ampumiseen tarvitaan ampumakoe ja tehokkaampi ase kuin pienriistalle. Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla on myös oikeus metsästää yleisillä merialueilla. Yleisiä vesialueita ovat myös tiettyjen suurten järvien selät, mutta siellä saavat metsästää vain kyseisen kunnan alueella asuvat ihmiset. Rannikkoseuduilla ja meren saaristossa voi myös harrastaa harmaahylkeen pyyntiä. Harmaahylkeen kanta on runsas ja se kasvaa metsästyksestä huolimatta. Metsästyksellä ehkäistään kalastukselle aiheutuvia haittoja. Saaristoseuduilla voi tehdä arvokasta riistanhoitotyötä minkki- ja supikoirajahdissa. Metsähallitus myöntää siihen ilmaisia lupia. Metsästysseuroista konkarien neuvoja Itsenäinen metsästäjä pääsee pääasiallisesti metsästämään lähinnä pienriistaa, ja suurriistan makuun pääsee usein vain seuran kautta. Moni metsästäjä hakeutuu ennen pitkää seuran jäseneksi. Metsästystaito onkin suurelta osin perimätietoa: kokeneilta metsästäjiltä saa paljon hyviä vinkkejä metsällä liikkumiseen ja saaliin käsittelyyn. Jos tuttavistasi ei löydy metsästäjiä, Metsästäjäliiton piirien kautta voit saada tietoa alueen metsästysseuroista. Voit tarjoutua ajomieheksi tai -naiseksi hirvijahtiin tai kysyä lupaa pienpetojen metsästykseen seuran alueella. Moni seura antaa mielellään luvan esimerkiksi supikoiran pyyntiin. Se on riistanhoitotyötä aidoimmillaan, sillä vieraslajina supikoirat ovat haitallisia alkuperäislajistollemme. Metsästyskoira on oiva apulainen Monen metsästäjän tie on alkanut koirien parista, sillä moni koiraharrastus kietoutuu jollakin tavalla riistatyöskentelyn ympärille: koirat kisaavat metsästyskoirien jäljestämiskokeissa, luolakokeissa, linnun- ja hirvenhaukkukokeissa ja noutajien metsästyskokeissa. Samoin kuin ase, koirakin kannattaa valita sen mukaan, millaista riistaa tavoittelet. Monilla on useita metsästyskoiria eri tarkoituksiin: mäyräkoiralla jahdataan luolissa lymyileviä pienpetoja sekä peuraa, seisojan kanssa tavoitellaan kanalintuja ja noutaja hakee vesilintuja. Osalla koirista voi metsästää monipuolisesti riistaa: esimerkiksi osa pystykorvaharrastajista aloittaa metsästyskautensa elokuussa sorsanpyynnillä tai Ruotsissa kanalinnustamalla ja jatkaa maaliskuun loppuun saakka, jolloin näädänpyynti päättyy. Koiran kouluttaminen vaatii oman aikansa, mutta siihen sijoitettu vaiva maksaa itsensä takaisin ensimmäisenä onnistuneena jahtipäivänä. Tutkapanta on hyvä henkivakuutus metsästyskoiralle. Sen avulla voi seurata koiran liikkumista ja toimintaa metsässä pidemmänkin matkan päästä. Saalis ei aina tärkeintä Lopulta koittaa se kuulas syysaamu, jolloin lähdet ensimmäistä kertaa metsästämään. Reppu on pakattu täyteen eväitä ja tarpeellista tavaraa, varusteesi ovat sään mukaiset ja olkahihnassa oikeanlainen ase. Koira vispaa häntäänsä innoissaan. Moni lähtee jahtiin suurin toivein, mutta nöyrä metsästäjä ymmärtää, että metsä antaa jos on antaakseen. Metsästyksen suurin ilo on löytämisen ja onnistumisen ilo. Luonnossa kulkeminen, eläinten jälkien ja maiseman tarkkaileminen palauttavat digitalisoituneen nykyihmisen takaisin siihen, mistä esi-isämme aikoinaan lähtivät. Saalista halajavan on edettävä vastatuuleen metelöimättä. On pidettävä aistit valppaina. Metsän eläimet ovat taitavia piiloutumaan ja nopeita pakenemaan. Tilaisuus riistalaukaukselle tulee todennäköisesti silloin, kun sitä vähiten odottaa. Siksi metsästäjällä on oltava sekä ennakointikykyä että reaktioherkkyyttä. Molempia kannattaa harjoitella ampumaradalla säännöllisesti niin, että aseen eettinen ja turvallinen käsittely lähtee selkäytimestä. Ota ensimmäinen askel kohti suurenmoista elämäntapaa ja katso alueesi seuraavat metsästäjätutkintotilaisuudet Riistakeskuksen sivuilta! Keskimääräiset kustannukset vuonna 2021: Tutkintokoulutus 20–45 € Tutkintomaksu 20 € Metsästäjän opas -kirja 30 € Riistanhoitomaksu 39 € Ampuma-aselupa poliisilta 90 € Eräluvat alkaen 17 € Lue lisää Jahtimediasta Miten aloittaa metsästäminen ja muut usein kysytyt kysymykset Sopivalla haulikolla osuu helpommin Lihasmuisti tuo varmuutta nostoon Nuoren haave seurajäsenyydestä toteutui Vinkkejä metsästäjätutkintoon Metsästys ilman metsästysseuraa: metsästä valtion mailla Miten pääsee metsästysseuran jäseneksi?