Metsästyksessä noudatetaan paitsi lakia, myös tarkkoja eettisiä sääntöjä, jotta harrastus säilyy vastuullisena ja hyväksyttynä toimintana. Yksi metsästämisen keskeisistä periaatteista on riistaeläinten kärsimyksen minimointi, mikä tarkoittaa nopeaa ja kivutonta lopettamista. Metsästetty eläin kuolee usein vähemmällä tuskalla kuin petoeläimen saaliina tai sairauden takia. Saalis tulee lisäksi hyödyntää kokonaisvaltaisesti. Metsästyksessä tulee noudattaa sääntöjä, kuten lakia, metsästysaikoja ja -kiintiöitä, jotta eläinkantojen kestävyys säilyy. Lisäksi eettinen metsästäjä kunnioittaa luontoa, muita metsästäjiä ja maanomistajia. "Fair chase" -periaate edellyttää, että eläimelle annetaan mahdollisuus käyttää luontaisia selviytymistaitojaan ilman epäoikeudenmukaista etua, kuten liiallista teknologian hyödyntämistä. Esimerkiksi jousimetsästäjät pyrkivät ampumaan vain varmoilta etäisyyksiltä varmistaakseen puhtaan osuman ja minimoidakseen eläimen kärsimyksen. Näiden periaatteiden avulla metsästys säilyy vastuullisena ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävänä toimintana. Suomen Metsästäjäliitto on koko satavuotisen historiansa ajan edistänyt järjestäytyneen metsästyksen periaatteita, metsästyslain noudattamista ja metsästyskulttuurin kehittämistä. Lisää liiton historiasta voit lukea täältä. Millaista keskustelua metsästämisestä käydään? Metsästyksestä käydään Suomessa vilkasta yhteiskunnallista keskustelua, jossa näkemykset metsästyksen tarpeellisuudesta ja eettisyydestä ovat moninaisia. Keskustelua herättävät erityisesti suurpetojen, kuten suden, metsästys sekä haitallisten vieraslajien torjunta. Metsästyksen vastustajat painottavat petoeläinten luonnollista roolia saaliseläinten säätelyssä ja kyseenalaistavat metsästyksen eettisyyden. Metsästäjät puolestaan korostavat metsästämisen merkitystä eläinkantojen hallinnassa, luonnon monimuotoisuuden ylläpidossa ja kulttuuriperinnön vaalimisessa. Esimerkiksi ihmisarkuuden menettäneen suden kannanhoidollinen metsästys nähdään tarpeellisena vahinkojen ja riskien vähentämiseksi. Koirilla metsästäminen on aineetonta kulttuuriperintöämme, joka antaa metsästyskoirille mahdollisuuden lajityypilliseen elämään. Metsästäjäliitto korostaa metsästämisen ekologista merkitystä. Luonto pyrkii kiertokulussaan alati tasapainoon. Luonnossa esimerkiksi petokannat kasvavat, kunnes ravinto vähenee. Ravinnon vähetessä petokanta romahtaa, mutta sitä ennen petojen aiheuttamat vahingot ihmistoiminnalle kasvavat. Jos saaliseläimiä ei riitä, pedot silti tarvitsevat ravintonsa. Silloin ravinto haetaan myös ihmisen elinpiiristä. Petoeläinten huvetessa puolestaan alkaa saaliseläinten määrä kasvaa, kuten myös näiden eläinkantojen aiheuttamat vahingot. Tyypillisen esimerkiksi tästä ovat peurojen ja hirvien aiheuttamat liikennevahingot. Metsästämällä toteutetulla kantojen säätelyllä pyritään siis tasaamaan luontaista kannanvaihtelua. Vahingot pysyvät paremmin kurissa, minkä lisäksi kantojen laskennan, luonnon tarkkailun ja metsästystoiminnan tuloksena vaihtelu on paremmin ennakoitavissa. Metsästyksen ansiosta vältytään suurilta kannankasvuilta ja kannan romahduksilta sekä niihin liittyviltä eläinten nälkiintymisiltä.