1950-luku: Herrojen eräkerhosta metsästäjien joukkojärjestöksi

1950-luku: Herrojen eräkerhosta metsästäjien joukkojärjestöksi

Metsästäjiä tauolla
Metsästäjät perustavat vauhdilla metsästysseuroja, jotka puolestaan liittyvät Metsästäjäliittoon. Seurojen perustamisbuumi vahvistaa liittoa ja muuttaa sen aidoksi kansalaisjärjestöksi. Metsästysseuroista tulee jatkossa suomalaisen metsästyksen perusta.

1950-luku jäi Metsästäjäliiton historiaan vilkkaana, toiminnan määrällisen kasvun vuosikymmenenä. Liitto muuttui löyhästä, aatteellisesta herrasmiesten eräkerhosta ajan hengen mukaiseksi kolmiportaiseksi, hyvin organisoiduksi joukkojärjestöksi. Perustason muodostivat rekisteröidyt metsästysseurat ja väliportaan piirijärjestöt entisten riistapäälliköiden toimialueiden sijaan. Nimi lyheni Suomen Metsästäjäliitoksi. Liiton profiilia pyrittiin nostamaan metsästäjien parissa, ja niinpä Liitolle suunniteltiin oma viiri ja jäsenille rintamerkki.

Sotien jälkeen alkanut metsästysseurojen perustamisbuumi jatkui liiton toimihenkilöiden hyvällä avustuksella. Usein vastaperustetut seurat hakivatkin Metsästäjäliiton jäsenyyttä. Liittoon kuuluvien jäsenseurojen jäsenmäärä kasvoi vuosikymmenen kuluessa noin 12 000:sta lähes 40 000:een. Yhteydenpitoa organisaation eri portaiden välillä voitiin tiivistää, kun Helsingissä sijaitsevaan keskustoimistoon palkattiin lisää työntekijöitä.    

Riistanhoidosta tuli kiinteä osa liiton koulutustoimintaa ja metsästäjien valistustyöhön panostettiin toimittamalla esitteitä ja valmiita esitelmiä. Liiton kirjeenvaihdon määrä moninkertaistui. Oma lehti alkoi ilmestyä vuodesta 1952, ensin Metsästäjäliiton tiedotuksina ja vuodesta 1954 Suomen Metsästäjänä.

Hyvinkään Kytäjälle perustettiin opetustarkoituksiin riistanhoidon mallialueita, ja liittohallituksen jäsen S. O. Lindgren perusti Liiton tuella Suomen ensimmäisen riistanhoitajia kouluttavan oppilaitoksen Pernajaan.  

Kansainvälisia kontakteja päästiin metsästäjäpiireissäkin luomaan raskaan 40-luvun jälkeen. Liitto isännöi vasta toista kertaa Suomessa järjestettyä Pohjoismaista Metsästäjäkongressia Helsingissä vuonna 1952. Metsästäjätkin pääsivät tätä kautta kokemaan osansa olympiavuoden kansainvälisestä tunnelmasta ja menestyksestä. 

Düsseldorfin metsästys- ja urheilukalastusmessuille vuonna 1954 päästiin Maatalousministeriön esityksestä edustamaan Suomea ja tuotiin näyttelyosastolle esille upeat hirvensarvet, jotka herättivät järjestäjien ja näyttelyvieraiden huomion. Akateemisesti koulutettujen riistatutkijoiden kiinnittäminen liiton palvelukseen toi lisää asiantuntevaa osaamista ja tietämystä. 

Uutta metsästyslakia valmisteltiin koko 50-luku. Yleisesti uskottiin, että riistahallintoon kuuluvat viranomaistehtävät tulisivat liiton vastuulle. Liitossa odotettiin 60-lukua syystäkin toiveikkaalla mielellä.  

1950-lukua muisteltiin liitossa pitkään hyvänä aikana.

 

Liitto saa viirin ja rintamerkin

Piirijärjestöt perustetaan, metsästäjäliiton organisaatio saa nykyisen muotonsa

Oma lehti, Metsästäjäliiton tiedoituksia, aloittaa vuonna 1952

Metsästäjäliiton Tiedoituksia-lehden kansi joulukuu 1953.

Kuuntele äänite

Ylijohtaja Heikki Suomus muistelee Metsästyksen muistitieto -haastattelussa 27.4.2011 Suomen Metsästäjäliiton ensimmäisen oman lehden, Suomen Metsästäjäliiton tiedoituksia alkuvaiheita. Suomus toimi liiton asiamiehenä ja lehden päätoimittajana vuosina 1953–1954. Äänite: Suomen Metsästysmuseo.

Liiton yleisesite Suomen Yleinen Metsästäjäliitto – sen toiminta ja päämäärä vuodelta 1955. Kuva: Suomen Metsästysmuseo

Riistanhoito tulee osaksi suomalaista metsästyskulttuuria

Liitto oli vuonna 1956 perustanut riistanhoitoalueen Hyvinkään Kytäjälle ja tuotti 1950- ja 60-lukujen vaihteessa kaksi Kytäjällä harjoitettua riistanhoitoa käsittelevää lyhytelokuvaa. Tässä ote ensimmäisestä elokuvasta Kytäjän kuulumisia I. 

Kuva Teppo Lampio ja Keijo Nyberg. Kytäjän kuulumisia I (SML 1959) ja II (SML 1961). Alkuperäisten yhteiskesto 41 min.

 

Kansainväliset yhteydet vahvistuivat - pohjoismainen metsästäjäkongressi Helsingissä vuonna 1952 ja Düsseldorfin metsästys- ja urheilukalastusmessut vuonna 1954

Vuosikymmenen metsästäjäliittolainen: Teppo Lampio, toiminnanjohtaja 19541962

 

Historia-sivuston toimitus: Pekka Allonen / Suomen Metsästysmuseo