Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kymykset
Metsästäjäliitto neuvoo mielellään jäseniä metsästykseen liittyvissä asioissa.

Tästä osiosta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Sivulla esitetyt vahinkotapaukset ovat ainoastaan esimerkkejä, eikä niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä johonkin toiseen vahinkovakuutustapahtumaan liittyen.  Vakuutusyhtiöt käsittelevät jokaisen vahinkotapahtuman tapauskohtaisesti vakuutusehtojen mukaisesti. Yleiset kysymykset palsta on tarkoitettu antamaan vain yleisluontoisia esimerkkejä jäsenille, eikä niiden tarkoituksena ole antaa yleisiä neuvoja tai suosituksia, eikä esimerkkeihin tule luottaa minkä toiminnan tai päätöksen perusteeksi. Vahingon sattuessa olethan aina ensisijaisesti yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi.

Metsästäjäliitto voi muuttaa tämän palstan sisältöä milloin tahansa. Metsästäjäliitto ei ole vastuussa mistään välittömistä, epäsuorista, satunnaisista tai välillisistä vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän verkkosivuston sisällöstä tai sen saatavuudesta, käytöstä tai siihen luottamisesta.  

Usein kysytyt kysymykset

Hakutulokset 1 - 20 / 79

Kenelle kuuluu riistakamerakuvien tekijänoikeus, kameran omistajalle vai kameran paikoilleen asettaneelle henkilölle? Kuvat pääsee tietysti purkamaan vain kameran omistaja.

Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Lain mukaan suojattuja teoksia ovat muun muassa kirjalliset ja suulliset teokset, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote.


Tekijänoikeuslain mukaan valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna: 1) valmistamalla siitä kappaleita ja 2) saattamalla se yleisön saataviin. Tämä siis koskee kuvaajaa, eli kameran omistajaa.

Valokuvateos on valokuvaamalla tai valokuvaamiseen verrattavin tavoin valmistettu teos. Teoksina suojataan ne valokuvat, jotka ylittävät teoskynnyksen. Tekijänoikeusneuvosto on todennut teoskynnystä koskevassa lausunnossaan TN 2013:3, että Kalle Kultalan vuonna 1961 ottama uutisvalokuva presidentti Urho Kekkosesta Havaijilla ylittää teoskynnyksen.

Teoskynnyksen alle jäävät valokuvat suojataan tavallisina valokuvina. Valokuvalla on teosta lyhyempi suoja-aika.

Tekijänä pidetään sitä, jonka luovan panoksen ansiosta teos on syntynyt. Tekijänoikeuslain mukaan tekijänä pidetään, jollei näytetä toisin olevan, sitä, jonka nimi taikka yleisesti tunnettu salanimi tai nimimerkki yleiseen tapaan pannaan teoksen kappaleeseen tai ilmaistaan saatettaessa teos yleisön saataviin.

Problematiikka näyttäisi kohdistuvan kysymyksessä siihen, ketä pidetään valokuvaajana vastaavissa tilanteissa.

Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta eikä sitä löydy suoraan laista. Näin ollen lopputulos saattaa vaihdella tapauskohtaisen arvioinnin ja laintulkinnan perusteella.

Kameran omistaminen ei yksinään tuo tekijänoikeutta sillä otettuihin valokuviin. Toisaalta kameran paikalleen asettaminen jonkun muun henkilön ohjeiden mukaisesti ei myöskään tuo tekijänoikeutta kameralla otettuun kuvaan, vaan tapauksessa valokuvaajaksi katsottaisiin henkilö, joka on ohjeistanut kameran asettamisesta. 

Tapauksessa, jossa kameran paikalleen asettanut henkilö ja sen omistaja eivät ole sama henkilö, huomiota on syytä kiinnittää myös siihen, onko kameraa käytetty luvallisesti. Myös sillä saattaa olla vaikutusta tekijänoikeuden syntyyn.

Selvää on, että jos riistakameran omistaja on asettanut kameran paikalleen, hänellä on oikeus kameran kuviin.

Tekijänoikeutta koskevissa tulkintakysymyksissä voi myös pyytää lausuntoa tekijänoikeusneuvostolta, joka antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta.

Mikä on metsästyskoiran kasvattajan vastuu myymästään pennusta, jos koirassa todetaan perinnöllinen sairaus tai vika?

Kasvattajalla on tiedonantovelvollisuus rodun perinnöllisistä sairauksista sekä tiedossaan olevista pennun vioista ja sairauksista. Myyjä vastaa antamiensa tietojen totuudenmukaisuudesta ja salaamistaan tiedoista, joilla olisi ollut kaupan päättämisen kannalta olennainen merkitys. 

Sitoutumalla kauppaan ostaja samalla hyväksyy sen mahdollisuuden, että koirassa voi olla myyjän ilmoittamia vikoja ja sairauksia. Piilevän sairauden tai vian perusteella ostaja voi olla oikeutettu korvaukseen, jos koira on kauppahinta, käyttötarkoitus ja muut seikat huomioon ottaen olennaisesti huonompi kuin ostajalla on ollut aihetta olettaa. 

Suosittelen käyttämään Suomen Kennelliiton nettisivuilta lomakkeista löytyvää sopimusmallia koiran kauppaan.

Kuka on vastuussa, jos seuruejahdissa ammutaan peura ylikorkealta koiralta? Koiran jahtiin tuonut omistaja, ampuja vai jahtipäällikkö?

Metsästysrikkomuksesta voidaan tuomita se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta metsästää vastoin metsästysasetuksen säännöstä hirvieläinten metsästyksessä käytettävästä koirasta. Vastuullisimpana tahona pitäisin koiranomistajaa, mutta huolimattomuuden kynnys voi helposti ylittyä myös metsästyksenjohtajalta ja myös ampujalta.

Saako riistakameraa hyödyntää metsästyksessä niin, että metsästäjä odottaa kotonaan, kunnes riistakamera lähettää kuvan ruokinnalle tulleesta eläimestä, jonka jälkeen metsästäjä pyrkii hiipimään ampumaetäisyydelle? Entä saako riistakameraa käyttää hämärässä kytättäessä niin, että metsästäjä varmistaa riistakameran puhelimeen lähettämästä kuvasta, että eläimellä on sopiva määrä sarvipiikkejä? Valaistus on siis sellainen, että eläimen vielä tunnistaa, mutta sarvipiikkejä ei pysty enää laskemaan.

Riistakameraa saa käyttää metsästyksessä huomioiden kuitenkin metsästyslaissa säädetty kielto käyttää ravintohoukutinta karhun metsästyksessä. Riistakamera ei ole tähtäyslaite, joten sen käyttö sarvipiikkien laskemiseen ei ole kiellettyä.

Miten yhdistys voi järjestää kokouksia koronapandemian aikana?

Metsästäjäliitto on koonnut vastauksia korona-ajan kokousten pitoon sekä muihin asiassa askarruttaneihin kysymyksiin sivuilla

Metsästysseurani on tehnyt erään maanomistajan toivomuksesta metsästysvuokrasopimuksen siten, että vuokralainen ei saa siirtää kyseisen alueen metsästysoikeutta kolmannelle osapuolelle. Maan saa kuitenkin liittää yhteislupaan. Voivatko yhteislupa-alueen muut seurat metsästää hirveä kyseisellä alueella missään tilanteessa, esimerkiksi haavakkoa passittaessa ja etsittäessä? Voiko metsästyksen johtaja antaa tällöin luvan naapureille? Maanvuokraaja on tarkoittanut kolmannella osapuolella juuri muiden seurojen metsästäjiä.

Metsästyksenjohtajalla on eläinsuojelulain perusteella oikeus antaa toiselle seurueelle lupa haavakon metsästykseen vuokrasopimuksen ehdosta huolimatta. Eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, ja se on pyrittävä lopettamaan mahdollisimman nopeasti. Sen sijaan alueen vapauttaminen yhteisluvan muiden seurueiden käyttöön, esimerkiksi oman seurueen metsästyksen päätyttyä, ei ole sopimusehdon perusteella mahdollista.

Metsästyslain 12 § 2 momentin mukaan vuokralainen ei ilman vuokranantajan suostumusta saa siirtää vuokraoikeuttaan kolmannelle, eikä vuokrata metsästysvuokraoikeuttaan tai osaa siitä edelleen. Jos maanomistaja haluaa kieltää esimerkiksi vieraslupaan perustuvan metsästyksen maillaan, on asiasta sovittava metsästysvuokrasopimuksessa.

 

Voimmeko päättää vuosikokouksessa asiasta, joka ei ole sääntömääräinen, mutta jota ei ole mainittu vuosikokouskutsussa?

Yhdistyksen säännöissä mainitaan sääntömääräiset kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa halutaan käsitellä muitakin asioita, ne tulee mainita kokouskutsussa. Tiedoksi annettavia asioita saa esityslistalla olla vapaasti.

Jos esityslistaan otetaan sääntömääräisiin asioihin kuulumattomia päätösasioita kutsussa mainitsematta, ne ovat moitteenvaraisesti pätemättömiä. Asian käsittely voi kuitenkin olla esityslistalla. Jos kokous hyväksyy esityslistan, asiakohta voidaan käsitellä kokouksessa. Moiteoikeus on vain kokousedustajalla, joka on jättänyt eriävän mielipiteen asiasta tai joka ei ole osallistunut päätöksen tekoon. Moite on tehtävä käräjäoikeudelle, ja tuomioistuin voi kumota kokouspäätöksen. Moiteaika on kolme kuukautta. Jos moitekannetta ei ole tänä aikana tehty, on päätös moiteajan loputtua pätevä.

 

Meillä on metsästysseurassamme kolme nuorta jäsentä, jotka ovat iältään 13, 16 ja 18 vuotta. Onko heillä kaikilla samat oikeudet seuran kokouksessa?

Jollei säännöissä ole toisin määrätty, jokaisella 15 vuotta täyttäneellä jäsenellä on äänioikeus. Oikeus osallistua yhdistyksen kokouksiin ja käyttää niissä puheoikeutta kuuluu kaikille jäsenille. Lisäksi hallituksen jäseneksi valittavan tulee olla täyttänyt 15 vuotta ja puheenjohtajaksi valittavan 18 vuotta.

Pojallani on rinnakkaislupa metsästyshaulikkooni, jota säilytän hyväksytyssä turvakaapissa. Siellä on kolmen haulikon lisäksi kolme metsästyskivääriäni. Voinko antaa pojalle kaapin avaimen, jotta hän voi hakea haulikon ja mennä metsälle?

Pojallasi ei saa olla pääsyä kaappiin, jossa säilytetään kivääreitä, koska hänen haulikon rinnakkaislupansa ei siihen oikeuta. Vaikka kivääreistä poistettaisiin lukot, joita säilytettäisiin esimerkiksi erillisessä lukitussa ylähyllyssä, niin silti hän pääsisi käsiksi kiväärin osiin (piippu ja kehys), joihin hänellä ei ole lupaa. Vaihtoehtona on kahden kaapin hankkiminen tai avaimen pitäminen vain isällä. Koska aseita on yli viisi, asekaapin tai -kaappien pitää olla standardin mukaisia turvakaappeja.

Laki sallii alle viiden kuukauden ikäisen koiran irtipitämisen koirien kiinnipitoaikana. Onko neljän kuukauden ikäisen ajavan koiran treenauttaminen rauhoitusaikana sallittua? Siis niin, että se ottaa oikein jänisajon?

Ei ole. Alle viisikuukautista koiranpentua saa pitää kytkemättömänä, mutta rauhoitusaikana riistaeläinten ajattaminen ja muu häirintä ei ole sallittua. Kielto koskee myös alle viiden kuukauden ikäistä koiraa.

Metsästysseurani johtokunnan toiminta on lopahtanut. Vuosikokousta ei ole pidetty, jäsen- ja ratamaksuja ei ole päätetty eikä peritty. Jäsenille ei ole annettu mitään tietoa seuran tilanteesta. Mitä meidän tulisi jäseninä tehdä?

Seuraan on valittava uusi johtokunta hoitamaan seuran asioita yhdistyslain edellyttämällä tavalla. Yhdistyslain 20 §:n mukaan jokaisella yhdistyksen jäsenellä on oikeus vaatia yhdistyksen kokouksen pitämistä, jos sitä ei ole pidetty säännöissä määrättynä aikana. Vaatimus on esitettävä kirjalllisesti johtokunnalle. Jollei johtokunta kutsu kokousta koolle tai vaatimusta ei ole voitu esittää johtokunnalle, aluehallintoviraston on kokouksen pitämistä vaatineen jäsenen hakemuksesta oikeutettava hakija kutsumaan kokous koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoitettava johtokunta siihen sakon uhalla.

Metsästysseuramme säännöissä sanotaan, että koejäsenyys kestää kaksi vuotta, jonka kuluessa koejäsenelle on ilmoitettava hyväksymisestä tai hylkäämisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi. Lisäksi mainitaan, että myös koejäseneltä peritään liittymismaksu. Tuleeko seuran palauttaa liittymismaksu, jos koejäsentä ei hyväksytä seuran varsinaiseksi jäseneksi? Entä jos koejäsen itse ilmoittaa, että ei olekaan enää kiinnostunut jäsenyydestä? Voiko seura päättää ilman erityisiä perusteita, että varsinaista jäsenyyttä ei myönnetä?

Yhdistyslaki ei itsessään tunne koejäsenen ja varsinaisen jäsenen käsitteitä. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen säännöissä on kuitenkin mainittava jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja. Lähtökohtaisesti liittymismaksun palautukselle ei löydy perustetta, jos palautuksesta ei ole määrätty seuran säännöissä riippumatta siitä, onko koejäsenen lopullisesti jäseneksi tuleminen koejäsenen oma päätös vai seuran päätös.

Yhdistyslain mukaan yhdistyksen jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Hallituksen oikeutta päättää yhdistyksen jäsenistä rajoittavat ainoastaan yhdistyksen säännöt, joskin hallitus voi tässäkin kohtaa käyttää myös omaa harkintaansa. Erityisiä perusteita jäsenyyden myöntämättä jättämiselle ei lain puitteissa vaadita.

Metsästysseuramme sääntöjen mukaisesti johtokunta päättää uusien jäsenten valinnoista. Onko johtokunnan ilmoitettava uusista jäsenistä seuran yleisessä kokouksessa valittujen henkilöiden nimet mainiten, vai riittääkö tietosuojan näkökulmasta esimerkiksi ilmoitus uusiksi jäseniksi valittujen määrästä?

Yhdistyksen kokous on pidettävä sen säännöissä määrättynä aikana. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen tai, jos säännöissä on niin määrätty, valtuutettujen kokouksessa on päätettävä yhdistyksen jäsenen valitsemisesta. 

Pelkästään tietosuojan ja tietosuoja-asetuksen näkökulmasta on toki riittävää, että julkaistaan vain jäseniksi valittujen määrä, ellei nimien kertomiselle ole jotain perusteltua syytä ja laillista perustetta. Edelleen yhdistyslain mukaan yhdistyksen jäsenille on kuitenkin pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua yhdistyksen jäsenistä pidettävään jäsenluetteloon, johon tulee olla merkittynä kunkin jäsenen nimi. 

Koska jäsenillä on oikeus jäsenluetteloon tutustumiseen, ja seuratovereiden tuntemisella on merkitystä seuran toiminnan kannalta, on nimet pääsääntöisesti suotavaa kertoa seuran yleisessä kokouksessa.

 

Jos kyttäyskopissa on kaksi metsästäjää yhtä aikaa kyttäämässä hirveä tai peuraa, niin onko silloin kyse seuruemetsästyksestä, jota varten metsästyksenjohtajan pitäisi olla paikalla?

Kun metsästystapahtumassa on läsnä useampi kuin yksi metsästäjä, kyse on seuruemetsästyksestä. Kyttäysmetsästys on kuitenkin erotettu metsästysasetuksessa muusta hirvieläinten metsästyksestä. Metsästysasetuksen 23 § mukaan ”Seuruemetsästyksessä on joko metsästyksen johtajan tai varajohtajan oltava läsnä. Metsästyksen johtajan tai varajohtajan ei kuitenkaan ole oltava läsnä, jos metsästys tapahtuu vahtimalla.” 

Näin ollen, vaikka kyttäyskopissa on useampi henkilö, metsästyksen johtajan ei tarvitse olla läsnä.

 

Onko sallittua pyytää peuraa yksin koiralla?

Laki ei kiellä pyytämästä peuraa yksin koiran avulla, mutta kyseessä on pyyntiluvanvarainen metsästys, jota metsästyksenjohtajan tulee johtaa turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Etelä-Suomessa tällaiselle pyynnille ei ole yleensä ollut perinnettä, mutta pohjoisimmassa Suomessa hirveä pyydetään usein juuri näin: pyyntiin voidaan lähteä yksin, kun metsästyksenjohtajan kanssa sovitaan mille alueelle kukin pyytäjä lähtee. 

Etelä-Suomessakin tällainen pyynti on mahdollista, jos vain turvallisuus huomioidaan. Metsästyksenjohtajan on suositeltavaa sopia metsästäjän kanssa, millä alueella tämä pyytää ja mihin suuntiin kyseisellä alueella ei saa ampua.

 

Olen jahtipäällikkö ja olen pohtinut omaa oikeusturvaani siihen liittyen. Mitä käytännössä tarkoittaa se, että minun tulee olla jahtipäällikkönä tietoinen tai läsnä, jos ongelmia tulee? Olenko ollut riittävän tietoinen, jos olen kyttäysjahdin aikaan kotisohvalla? Olenko läsnä, jos on seuruejahti, ja olen jahdin ajan nuotilla nylkyvajalla? Ja kuinka kauan minun pitää muistaa tai olla tietoinen? Jos poliisi ottaa viikon tai kahden päästä yhteyttä, pitääkö minun muistaa millä passipaikalla kukin on ollut tietyssä jahdissa? Henkilölistaa en varmaan saa tietosuojalaisäädännön vuoksi pitää.

 

Metsästyksenjohtajan velvollisuutena on suunnitella käytännön metsästystapahtumat ja hänellä on oltava tieto metsästystapahtumista. Tämä osa velvollisuuksista ei ole mielestäni paikkaan sidottu. Velvollisuus suunnitella koskee myös kyttäysjahtia ja muuta yhden miehen metsästystä.

Seuruemetsästyksessä joko metsästyksenjohtajan tai varajohtajan on oltava läsnä metsästystapahtumassa. Läsnäolo tarkoittaa mielestäni olemista fyysisesti metsästysalueella. 

Jos metsästyksenjohtaja ei osallistu metsästystapahtumaan, vastaa tapahtuman käytännön järjestelyistä varajohtaja. Metsästyksenjohtaja antaa tarvittavat määräykset metsästyksestä turvallisuusohjeineen metsästykseen osallistuville. Tämä voi mielestäni tapahtua myös varajohtajan välityksellä. 

Metsästyksenjohtajan ei voida edellyttää muistavan passipaikkoja jälkikäteen ja asia on tarvittaessa selvitettävissä myös muita metsästykseen osallistuneita kuulemalla. Sellaisista metsästystapahtumista, joista voi olettaa olevan selvitystarvetta jälkikäteen on kuitenkin hyvä tehdä muistiinpanoja.

Lain mukaan hirvieläimiä saa kytätä ilman oransseja vaatteita rakennelman suojasta. Saako edelleen olla ilman oransseja, kun poistuu kopista kaadolle tai esimerkiksi tekemään lopetuslaukauksen? Vai syyllistyykö silloin rikkeeseen?

Metsästysasetuksen 22 §:n säädetty vaatimus hirvieläinten metsästyksessä käytettävistä varusteista ei koske metsästäjää, joka metsästää rakennelman suojasta tai metsästysjousella. Metsästyslain 2 §:n mukaan metsästyksellä tarkoitetaan myös saaliin ottamista metsästäjän haltuun. 

Mielestäni lopetuslaukaus ja saaliin nouto liittyvät niin välittömästi rakennelman suojasta tapahtuneeseen metsästykseen, ettei varustevaatimus koske näitä toimenpiteitä. Haavoittuneen eläimen jäljittämisessä etäämpänä rakennelmasta sen sijaan varustevaatimus on mielestäni myös tässä metsästysmuodossa ehdoton. 

Kun huolellinen metsästäjä joka tapauksessa varautuu varustuksessaan myös jäljittämisen tarpeeseen, on mielestäni metsästyksen turvallisuuden näkökulmasta perustultua käyttää asetuksen mukaisia varusteita aina rakennelman ulkopuolella liikuttaessa, myös metsästyspaikalle ja sieltä pois siirryttäessä. Metsästysasetuksen 23 §:n nojalla metsästyksenjohtaja voi myös tällaisen määräyksen antaa.

Seura on käyttänyt hirvenmetsästyksessä sekarotuista koiraa, joka on hirvikoiran ja ajokoiran risteytys. Kumpi määrittelee koiran käytön laillisuuden, rotu vai työskentelytapa? Miten on sekarotuisen koiran tapauksessa?

Koiran käyttöominaisuudet ratkaisevat laillisuuden. Hirvieläinten metsästyksessä ei saa käyttää kytkemättömänä sellaista ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus on yli 39 senttimetriä. Rotukohtaisia rajoituksia ei ainakaan toistaiseksi ole asetettu.

Kuka saa pyytää minkkiä ja supikoiraa?

Vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annettua lakia ja metsästyslakia muutettiin kesäkuussa 2019.  Tarkoitus on tehostaa haitallisten vieraslajien pyyntiä. Supikoira, pesukarhu, piisami ja rämemajava säädettiin EU:ssa haitallisiksi vieraslajeiksi ja minkki siirrettiin kansallisesti merkitykselliseksi haitalliseksi vieraslajiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että 

  • pyyntiin ei vaadita metsästyskorttia
  • pyyntiin tulee olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa
  • pyynnissä saa käyttää apuna keinovaloa, yötähtäimiä ja ääntä synnyttävää koneellista laitetta
  • Supikoiralla, pesukarhulla, minkillä ja rämemajava naaralla, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa ei ole enää rauhoitusaikaa. Myös piisamin rauhoitusaika poistui. Vieraslajilainsäädännön mukaan haitallisen vieraslajin kanta on pyrittävä hävittämään tai sen leviämistä on pyrittävä rajoittamaan.

Myös vierasperäisten eläinten lopetusta koskevat eläinsuojelulainsäädännön velvoitteet. Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Lopetuksen saa tehdä vain, jos on riittävä taito kyseessä olevan eläinlajin lopetusmenetelmästä ja -tekniikasta.

Miten rautapyynnissä estetään muiden kuin minkin päätyminen rautoihin?

Pienpedoille asianmukaisesti viritetyt raudat ovat turvallisia käyttää. Raudat tulee sijoittaa jämäkkään ja riittävän pitkään suojaputkeen tai -laatikkoon, jossa on ainoastaan pieni reikä, josta ei karhun tassu mahdu sisään. Raudat tulee sijoittaa laatikossa tarpeeksi syvälle ja rautojen tulee laueta tarpeeksi herkästi, jos niihin yrittää karhu tai muu eläin päästä ulkopuolelta käsiksi.

Lue lisää: https://vieraspeto.fi/minkin-pyyntitavat/heti-tappava-rauta/