Poliisi tarjoaa kansalaisille 1.3.2024 alkaen lisää sähköisen asioinnin palveluja ampuma-aselain muutoksen myötä. 

Aseisiin liittyviä ilmoituksia sekä lupahakemuksia voi tehdä helposti maaliskuun alusta alkaen poliisin sähköisessä asioinnissa. Tällöin tulee mahdolliseksi

• tehdä aseisiin, kaasusumuttimiin ja ampumatarvikkeisiin liittyviä lupahakemuksia
• tehdä rinnakkaislupahakemus
• ilmoittaa aseluvalla hankitun aseen ja sen osan yksilöintitietoja
• ilmoittaa aseen osan, tehokkaan ilma-aseen tai deaktivoidun aseen hankkimisesta
• ilmoittaa aseen tai sen osan tai tehokkaan ilma-aseen lainaamisesta, tilapäisestä säilyttämisestä ja palauttamisesta.

Useimmissa tapauksissa sähköinen asiointi riittää. Käyntiasiointi on tarpeen yleensä vain poliisin erillisestä kutsusta. Poliisin sähköisessä asiointipalvelussa on voinut jo aiemmin jättää aselupien harrastuneisuustodistuksia 19.9.2023 alkaen. Lue aiheesta lisää tästä  https://metsastajaliitto.fi/uutiset/aselupien-harrastuneisuustodistukset-voi-jattaa-poliisin-sahkoiseen-asiointipalveluun

Muista tehdä seuraavat lakisääteiset ilmoitukset poliisille

Ampumakelvottomaksi tehdyn tai deaktivoidun aseen ilmoittaminen

Kaikki pysyvästi ampumakelvottomat ja deaktivoidut aseet on rekisteröitävä Suomessa. Näitä aseita on usein muistoesineinä ja perintöaseina kodeissa. Tällainen ase on ilmoitettava poliisille. Kaikkien, joilla on tällainen ase, on ilmoitettava aseesta.

Jos ase on deaktivoitu 28.6.2018 jälkeen, se saattaa jo olla poliisin aserekisterissä. Sinun tulee varmistaa, että ase on rekisterissä. Poliisi suosittelee, että kaikki deaktivoidut aseet ilmoitetaan nyt. Tällaisen aseen hallussa pito muuttuu rangaistavaksi 15.7.2024, jos ilmoitusta rekisteriin ei ole tehty.

Ilmoitukseen tarvitaan aseen tiedossa olevat yksilöintitiedot:

• asetyyppi
• merkki
• malli 
• kaliiperi
• sarjanumero
• nykyinen omistaja tai haltija.

Aseen vaihtaessa omistajaa, uuden omistajan on aina tehtävä uusi ilmoitus 30 päivän kuluessa omistajan vaihdoksesta.  Jos ase on tehty pysyvästi ampumakelvottomaksi ennen 28.6.2018, se on deaktivoitava nykysäädösten mukaisesti ennen luovuttamista uudelle omistajalle. Asesepät auttavat deaktivoinnissa.

Muista myös tehdä ilmoitus, jos lainaat asettasi yli 30 päiväksi

Aseluvanhaltijan on ilmoitettava aseen tai sen osan hankkimisesta, lainaamisesta, valmistamisesta tai muuntamisesta poliisille 30 päivän kuluessa. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti tai poliisin sähköistä asiointia käyttäen. Ilmoituksen saa jättää tekemättä, jos ase tai sen osa on lainaksisaajan hallussa enintään 30 päivän ajan lainaksiantamisesta.

Jos lainaat asettasi, varmistu, että lainaajalla on aselupa vastaavaan aseeseen ja että voit lainata hänelle asettasi ampuma-aselain 87 § mukaisesti. Voit lukea lisää ampuma-aseen lainaamisesta tämän Jahtimedian jutun lopusta https://jahtimedia.fi/metsastysammunta/aseiden-sailytys

Poliisin sähköinen asiointi auttaa ilmoittamisessa  

Voit ilmoittaa ampumakelvottomaksi tehdyistä aseista poliisin sähköisessä asioinnissa Ilmoitus pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdystä tai deaktivoidusta ampuma-aseesta -sähköisellä lomakkeella. Palvelu ohjeistaa yksilöintitietojen kirjaamisessa, mikä helpottaa ja nopeuttaa ilmoituksen tekemistä. 

Ilmoituksen voi tehdä myös poliisiasemalla käymällä. Poliisiasemien yhteystiedot ovat Poliisi.fi sivulla. Muista ottaa mukaan virallinen henkilökortti tai passi poliisiasemalle. Asetta ei tarvitse ottaa mukaan, jos se tarvitaan, poliisi pyytää erikseen tuomaan ase esitettäväksi.

Ilmoita ajoissa, ilmoittamaton ase voi aiheuttaa rangaistuksen

Ampuma-aselain siirtymäsäännös edellyttää, että poliisille ilmoitetaan 

• ennen 8.4.2016 pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdystä
• tätä myöhemmin deaktivoidusta ampuma-aseesta. 

Ilmoitus on tehtävä viimeistään 15.7.2024. Tämän jälkeen ilmoittamattoman aseen hallussapito on rangaistavaa.

Sähköisiä ilmoituksia poliisille voit tehdä tästä https://asiointi.poliisi.fi/

Lisätietoa erilaisista aselupiin ja aseisiin liittyvistä asioista sivulla https://poliisi.fi/hae-aselupaa

Aiheeseen liittyviä poliisin uutisia:

• https://poliisi.fi/-/aselupia-voi-hakea-sahkoisesti-maaliskuun-alusta
• https://poliisi.fi/-/myos-ampumakelvottomiksi-tehdyt-aseet-on-ilmoitettava-poliisille
• https://poliisi.fi/-/aseharrastuksesta-ja-dekoaseista-ilmoitettu-aktiivisesti
• https://poliisi.fi/ampumaharrastuksen-jatkumisen-osoittaminen

Yhdistysten ja yksityisten ihmisten ilmoittamisessa eroja

Siirtyessäsi poliisin sähköiseen asiointipalveluun, sinun on kirjautumisnappia painaessasi valittava, kirjaudutko yksityishenkilönä vai yrityksen tai yhdistyksen edustajana. Kirjautuminen poliisin sähköiseen asiointipalveluun tapahtuu Suomi.fi-tunnistautumisen avulla. Yksityishenkilö voi hoitaa omia ilmoituksia normaalisti vahvan tunnistautumisen avulla (pankkitunnukset, mobiilivarmenne tai varmennekortti). Lisäksi yhdistyksen nimissä voi jättää ilmoituksen dekoaseista yksityisasioinnin puolelta, mutta muita yhdistyksiä koskevia aseilmoituksia voivat jättää vain yhdistyksen nimenkirjoittajat tai valtuuttamat henkilöt.

Jos ilmoitat ampuma-aseasioista yhdistyksen nimissä, on ilmoittajan oltava henkilö, jolla on oikeus edustaa yhdistystä tai yhdistys on valtuuttanut esimerkiksi asevastaavan tekemään ampuma-aseisiin liittyviä ilmoituksia. Lue lisää alla olevista linkeistä organisaation puolesta asioinnista sekä valtuuksien antamisesta.

• https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/valtuudet/organisaation-puolesta-asiointi
• https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/valtuudet/organisaation-valtuudet/valtuuksien-antaminen-organisaationa

Susi vaikuttaa elämänlaatuun Pohjanmaalla. Yleinen huoli ja pelko sutta kohtaan kasvavat. Lasten koulureitit ja kasvuympäristö ovat käyneet turvattomaksi ja marjastajat sekä sienestäjät tunteva pelkoa luonnossa kulkiessaan. Suuret vahingot maataloudessa ja karjanhoidossa, lähinnä lampaankasvatuksessa, ovat valitettavan hyvin jo tiedossa. Ongelmat näyttävät vain kasvavan. Turkisteollisuus kärsii susien tappamista ja raatelemista ketuista turkistiloilla.

Susi vaarantaa työn luonnon monimuotoisuuden puolesta, esimerkiksi kun on kyse maailmanperintöluetteloon kuuluvan Merenkurkun saariston lampaiden laiduntamisesta ja Pohjanmaan metsäpeuroista.

Susi on monella tapaa vaikuttanut kielteisesti metsästykseen ja metsästyskulttuuriin. Sudet tappavat ja repivät metsästyskoiria, ne estävät sorkkaeläinten metsästystä eikä metsästyskoirakokeita voida pitää. Metsästäjien vapaaehtoisesti ylläpitämä suurriistavirka-apu SRVA on vaarassa, sillä useita sopimuksia on jo Suomessa irtisanottu.

Hallitusohjelman suurpetokirjaukset toimeenpantava

On suuri riski, että EU-jäsenmaista ei saada riittävää enemmistöä EU-komission esitykselle muuttaa suden suojelustatusta. Sen vuoksi suden aiheuttamat vahingot ja ongelmat edellyttävät hallitukselta nopeita ja perusteellisia toimia lainsäädännön ja hallinnon kehittämiseksi hallitusohjelmassa mainitulla tavalla, todettiin seminaarin yhteydessä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille annetussa kannanotossa.

Suomen oikeuslaitos on viime vuosina kumonnut suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat edellyttäen luvilta paikallisia perusteluja. Ruotsissa voimassa oleva suurpetoeläinten metsästystä koskeva lainsäädäntö ja käytäntö ovat hyvä malli Suomen lainsäädännön kehittämiselle. Se muistuttaa Suomessa käytössä olevaa Suomen riistakeskuksen toteuttamaa alueellista hirvieläinten kannanhoitosuunnittelua ja metsästyksen hallintoa.

Ministeri Essayahille luovutetussa kannanotossa Pohjanmaan ruotsinkielinen tuottajaliitto Österbotten svenska producentförbund, turkistuottajien Svenska Österbottens Pälsdjursodlarförening ja Suomen Metsästäjäliiton Svenska Österbotten -piiri tukivat Suomen Metsästäjäliiton ehdotusta kehittää suurpetohallintoa- ja lainsäädäntöä Ruotsin mallin mukaisesti. Ruotsissa kaikkien suurpetojen metsästys onnistuu oikeuslaitoksen vahvistamalla tavalla.

Vöyrissä järjestettyyn susiseminaariin osallistui maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ja runsaasti paikallisyhteisöjen edustajia.

Lisätietoja:

• Suomen Metsästäjäliitto, toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, 0504064836
• Suomen Metsästäjäliiton Svenska Österbotten -piiri, toiminnanjohtaja Sören Finne 0504303973
• Österbotten svenska producentförbund, Verksamhetsledare Susanne West, 050590194
• Svenska Österbottens Pälsdjursodlarförening r.f., tiedotuspäällikkö Steven Frostdahl, 0443652925

Minkit ja etenkin supikoirat lähtevät kevättalvisin etsimään lisääntymisaluetta, josta löytyy ruokaa ja suojaa, eli pesäpaikka poikimiselle. Minkit eivät yleensä kulje montaakaan kilometriä uuden reviirin haussa, mutta supikoirien tiedetään vaeltaneen jopa satoja kilometrejä uusia reviirejä etsien. Asiaa on tutkittu ns. Judas-supien, eli pannoitettujen yksilöiden avulla. Syksyn ja talven aikana suoritettu tehopyynti on ollut todella arvokas asia ja vaikuttanut positiivisesti paikalliseen linnustoon poistamalla alueen silloiset vieraspedot, mutta keväinen liikehdintä voi tuoda alueelle jälleen uutta petokantaa.

Keväinen ravintohoukutin supikoirapyynnin apuna

Keväällä vastuunsa tuntevalla metsästäjällä on valmiina haaska, sekä siellä lähettävä riistakamera. On oma valinta, pyytääkö haaskalta pintapyyntikoiralla, vai kyttäämällä kopista, mutta olisi hyvä olla valmiina, kun kamera ilmoittaa vieraat saapuvaksi.

Loukkupyynti on talvella hieman haasteellista, kun sulamisvedet jäädyttävät öisin loukun liikkuvia osia. Minkille kannattaakin nyt käyttää ravintohoukutinta johtuen niukasta ravinnonsaannista talvella. Myös minkinhajusteet toimivat keväisin, koska reviirien valtaaminen ja niistä toisen minkin hajun löytäminen aiheuttavat aggressioita.

Isommat vesistöt tuntuvat olevan supikoirien tärkeimpiä kulkupaikkoja, sillä jäällä ja kovassa hangessa on helppoa etsiä ravinnon lähteitä. Pehmeässä lumessa energiaa kuluisi liikaa liikkumiseen.

Jotta kotoperäisten lajien tuleva kevät ja lisääntymiskausi olisi turvattu, on nyt hyvä aika pyytää alueillenne ilmaantuvat vieraspedot pois. Luonto kiittää näkyvällä tavalla!

Opi lisää vieraspetopyynnistä

• Mökkikläiset vieraspetopyyntiin -hanke aktivoi mökkiläisiä pyytämään vieraspetoja joko itse tai kysymään apua alueen metsästäjiltä. Haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
• Vieraslajien on arvioitu olevan maailmalla toiseksi suurin luonnon monimuotoisuuden hupenemisen syy: Vieraspedot kurittavat vesilintukantoja
• Huoli vesilinnuista motivoi Kristiinaa supikoirien loukuttamiseen
• Kuka vei linnunmunat? Vesiluonnon hiljainen tila sai mökkiläisen toimimaan
• Kokosimme tähän artikkeliin kaikki tähän mennessä julkaistut Jahtimedian jutut vieraspeto- ja rautapyynnistä: Kaikki vieraspetopyynnistä

Irlantilainen National Association of Regional Game Councils (NARGC) on kerännyt nyt luovutetun 25 000 euron summan jäsenmaksuina sekä lahjoituksena käytettäväksi SOTKA-kosteikkohankkeessa vesilintujen ja kahlaajien elinympäristöjen hoitoon seuraavan viiden vuoden aikana. Irlantilaisen lahjoituksen lisäksi tanskalainen Jægernes Naturfond on luovuttanut yhteensä 2 325 euroa samaan rahastoon. 

Waterfowlers’ Network toimii Euroopan mittakaavassa riistanhoitolahjoitusten vastaanottajana ja ohjaa kertyneitä varoja edelleen nimenomaan poikastuotantoalueiden hankkeiden toteuttamiseen. Kertyneitä varoja voidaan käyttää Suomessa kunnostuskohteiden omarahoitusosuuksien kustannuksissa. 

Suomen Riistanhoito-Säätiö tekee WN:n kanssa varainhankinnan yhteistyötä koko Euroopan alueella. Kansallisesti Riistanhoitosäätiö on mm. perustanut digitaalisen Sorsabonus-kortin, jonka avulla saa tuotealennuksia hankinnoista yhteistyökumppaneiden liikkeistä. Yhden Sorsabonus-kortin lunastamisella voit auttaa aarilla poikastuotantoalueiden perustamista. 

Suomalainen SOTKA-elinympäristötyö on Euroopassa arvostettua ja monet kansainväliset kumppanimme ovat avoimen ihailevia nykyisten hankkeiden käytännöille. Muuttoreitin varrella jäsenmaissa vesilintujen lisääntymis- ja levähdysalueiden merkitys tiedetään tärkeäksi. Ilman panostusta poikastuotantoomme sekä kestävään käyttöön, syysmuuttavien vesilintujen määrät jäävät nykyistäkin alhaisimmiksi. Koko muuttoreitille ollaan pikkuhiljaa kehittämässä ns. Flyway -kokonaissuunnitelmaan, joka jatkossa pystyisi nykyistä paremmin reagoimaan kannanvaihteluihin ja ohjaamaan jäsenmaiden kestävän vesilinnustuksen toteutumista.

Waterfowlers’ Network on 2019 perustettu 7 eurooppalaisen metsästysjärjestön yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on parantaa tiedonkeruuta, palauttaa elinympäristöjä ja osallistua aktiivisesti kestävän metsästystavan kehittämiseen. Suomen Metsästäjäliitto on ryhmän jäsen ja edustaa maantieteellisesti Euroopan tärkeintä vesilintujen lisääntymisaluetta sekä flywayn eli muuttoreitin pysäkkiä. Järjestö kokoontuu vuosittain eri jäsenvaltioon kehittämään toimintaansa ja päivittämään ajankohtaiset kansalliset ja kansainväliset vesilintutilanteet. Yhteydenpito täydentyy säännöllisesti verkossa pidettävillä kokouksilla.

Seuraava eurooppalaisen vesilintuverkoston kokous järjestetään 2025 Lahdessa ja järjestämisvastuu on Metsästäjäliitolla. Toivotamme eurooppalaiset kollegamme tervetulleiksi vesilintujen suurmaahan!

Waterfowlers Network vastaanotti Irlannin suurimman metsästysjärjestön luovuttaman 25 000e lahjoituksen käytettäväksi Suomen kosteikkoluonnon hoitoon SOTKA kosteikkohankkeessa. Kuvassa oikealla sekkiä luovuttamassa puheenjohtaja John Butler, NARGC ja vasemmalla vastaanottamassa puheenjohtaja Claus Lind Christensen, Waterfowlers Network. Taustalla kuuden mukana olleen jäsenmaan edustajat. KUVA: Claus Lind Christensen

Metsästäjäliitolla on jo pitkään ollut tarjolla erilaisia mahdollisuuksia palkita metsästysseurojen ansioituneita jäseniä. Metsästysseuratoiminnan huomionosoitusmerkit ovat kuitenkin käytännössä päättyneet hopeiseen ansiomerkkiin, sillä kultaisen saamiseen on vaadittu laajempaa valtakunnallista tai liittotason toimintaa. 

Jäseniltä on yhä useammin tullut toiveita kultaiselle merkille, jonka voisi jakaa seuratoiminnassa ansioituneille. Toiveisiin on nyt vastattu, sillä Metsästäjäliitto on lanseerannut seuratoiminnan kultaisen merkin. Sen jakamisesta päätetään piiritasolla.

Korkeamman tason, eli liittotason toiminnasta myönnettävä kultainen ansiomerkki on siis edelleen myös olemassa, ja se myönnetään hieman mutkikkaamman menettelyn jälkeen piirin tai liittohallituksen jäsenen esityksestä liiton ansiomerkkityöryhmässä. 

Seuratoiminnan kultainen ja hopeinen ansiomerkki sekä pronssinen, hopeinen ja kultainen riistanhoidon ansiomerkki myönnetään sen sijaan suoraviivaisemmin piirissä metsästysseuran esityksestä.

Lisäksi seura voi huomioida jäseniään omalla päätöksellään ansiokirjoilla. Ansiokirjoja voi tilata Eräkontista osoitteesta erakontti.fi

Ansiomerkkisääntöihin ja niiden myöntöperusteisiin voi tutustua tarkemmin sivuilla metsastajaliitto.fi/seuroille/palvelut-seuroille/ansiomerki

Innostus eräaiheisesta kirjoituskilpailusta Erämessujen yhteydessä syntyi sen jälkeen, kun Eräkirjamessut olivat vahvistuneet osaksi Erämessujen ohjelmaa. Erälastut* kirjoituskilpailun järjestävät yhteistyössä Suomen Metsästysmuseo, Suomen Metsästäjäliitto, Eräkirjamessut ja Kansainväliset Erämessut.

– Kilpailussa on tarkoitus antaa nuorten ja nuorten aikuisten ääni kuuluville. Erätarinat ovat ihania ja tarkoitus on innostaa nuoria kirjoittamaan ne ylös, kertoo Eräkirjamessuja luotsaava Monni Himari.

Kilpailussa on rahapalkintoja, jotka myönnetään Metsästäjäliiton pitkäaikaisen toiminnanjohtajan, edesmenneen Juha K. Kairikon rahastosta. Rahaston tarkoituksena on tukea suomalaiseen metsästyskulttuuriin liittyvää julkaisutoimintaa ja tutkimustyötä. Kilpailutyöt arkistoidaan Suomen Metsästysmuseon arkistoon ja niistä on suunnitteilla kokoelmateos. Kilpailun raadissa on puheenjohtaja Monni Himarin lisäksi Suomen Metsästysmuseolta Perttu Matero, Suomen Metsästäjäliitosta Jaska Salonen, Kansainvälisiltä Erämessuilta Pauliina Lindgren ja Kairikon rahastosta Kusti Kairikko.

Kilpailussa on kaksi sarjaa:

• nuoret (vuonna 2006 tai sen jälkeen syntyneet)
• nuoret aikuiset (1995-2005 syntyneet).

Kilpailuun voi osallistua 15.5.2024 asti. Voittajat julkaistaan Kansainvälisillä Erämessuilla perjantaina 7.6.2024. Lue tarkemmat kilpailuohjeet Metsästysmuseon verkkosivuilta https://www.metsastysmuseo.fi/eralastut/

Metsästäjäliitto on mukana Kansainvälisillä Erämessuilla

Kansainvälisten Erämessujen sisältö uudistuu Eräkirjamessujen lisäksi seuraavien sisältökokonaisuuksien myötä: MaanpuolustusAreena perjantaina ja Erämessut goes Range – Benelli Show Lopen ampumaradalla jokaisena messupäivänä. Lopen radalla on esittelyssä ja testattavissa myös Metsästäjäliiton kehittämä luoticompak-ammunta.

Erämessujen ohjelmalavoihin tulee muutoksia: Mikko ”Peltsi” Peltola ja Joppe Ranta vetävät yhdessä Nuotiopiiriä ja Kalastajan Kanava ottaa vastuun kalastusaltaan ohjelmasta. Osastoilla tapahtuu myös: Ursa eli Tähtitieteellinen yhdistys tulee Erämessuille telttaplanetaarioesitysten kanssa.
Metsästäjäliiton omalla osastolla näkyy järjestömme vuoden teema: Turvallisuus. Nokipannukahviakin on taas tarjolla.

Eräkirjamessuilla tulee olemaan ex libris-, luontokirjoitus- ja piirtämistyöpajoja, mielenkiintoisia puheenvuoroja eräkirjallisuudesta, retkeilyartikkelien tekemisestä sekä luonnon kuvaamisesta sanoin ja kuvin.  Lisäksi tapahtumaan pyritään saamaan paneelikeskusteluita aiheesta.

*Erälastut nimi tulee kirjailija Juhani Ahon määritelmästä muutaman sivun pituisille lastuille: "Nämä lastuni tässä tarjotaan sen näköisinä, jommoisiksi ne itsestään, kirjoituspöydältä pudotessaan, ovat siihen paikkaansa kähertyneet. --- Kun ei niitä aina henno tuleenkaan työntää, niin jättää ne niiden poimittaviksi, jotka siitä kenties ovat huvitetut." (Lainaus: Juhani Ahon lastut | Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au079d22f6-2486-46d5-8703-0e5e7bfb1227 ). Juhani Aho oli ensimmäisiä suomeksi pitkän uran tehneitä ammattikirjailijoita. Ahon tuotannosta mainitaan usein hänen kirjoittamansa novellit, lastut.    

YouGovin tekemä riippumaton otantatutkimus, johon vastasi yli 7000 eurooppalaista viidestä maasta osoittaa, että suurin osa eurooppalaisista hyväksyy metsästyksen tai suhtautuu siihen neutraalisti. Vain 23 prosenttia vastaajista vastustaa metsästyssaalista saatujen metsästysmuistojen keräämistä, kun taas 77 prosenttia joko hyväksyy sen tai suhtautuu asiaan neutraalisti.

Uusi tieto on jyrkästi ristiriidassa sen väitteen kanssa, jonka mukaan 85 % eurooppalaisista vastustaa metsästystä metsästysmuistojen saamiseksi. Kiistanalaiset tiedot ovat peräisin Humane Society Internationalin tutkimuksesta. Kyseisen tahon harhaanjohtava vaikuttaminen on johtanut siihen, että useat kansalliset parlamentit ovat aloittaneet toimet metsästysmuistojen tuonnin kieltämiseksi.

FACE:n presidentti Torbjörn Larsson toteaa asiasta:
”Päätöksentekijöiden on oltava tietoisia siitä, että eläinoikeusjärjestöt antavat jatkuvasti vääriä tietoja metsästyksestä päättäjille ja yleisölle. Nämä nyt saadut tiedot osoittavat, että yleisö tukee kestävästi säänneltyä metsästystä ja metsästysmuistojen keräämistä, mikä kyseenalaistaa vääriin tietoihin perustuvia aloitteita metsästysmuistojen maahantuonnin kieltämiseksi.”

Marraskuussa 2023 tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puolueeton yleinen mielipide metsästyksen yhteiskunnallisesta hyväksynnästä. Painopiste selvityksessä oli metsästysmuistojen (sarvet jne.) talteen ottamisessa ja keräämisessä sekä suojelua edistävän laillisen metsästyksen hyväksymisessä.

Nämä havainnot kyseenalaistavat sen suppean käsityksen, että metsästys kohdistuu vain metsästettävien eläinlajien metsästämiseen metsästysmuistojen saamiseksi, kuten eläinoikeusjärjestöt usein vääristellen viestivät.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) tiedotteessa todetaan, että "trofeemetsästys […] voi tuottaa erittäin tarpeellisia kannustimia ja tuloja valtiolle ja yksityisille maanomistajille, jotta nämä voivat ylläpitää ja ennallista luontoa osana maankäyttöä ja luonnonsuojelutoimia”.

Lue täältä FACE:n tiedote lähteineen ja raportti tutkimuksesta: FACE | New Survey Sheds Light on European Acceptance of So-Called “Trophy” Hunting

Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg perustelee valintaa seuraavasti: "Pekka Ervastin ajatukset sanottuna tai kirjoitettuna kiinnostavat, innostavat ja joitakin jopa pelottavat. On hienoa nähdä, kuinka journalismin ammattilainen kuvaa eränkäyntiä ja luontoa syvällisen vakuuttavasti. Ervastin teksteistä näkee, että hän on todellinen metsästäjä."

Pekka Ervasti kommentoi saamaansa palkintoa: ”On syytä panna ilolla merkille, että tällainen tunnustuspalkinto on ylipäätään luotu. Se viestittää, että mietimme ja puntaroimme metsästystä laajempana ilmiönä kuin pelkkänä jahtina.”

”Metsästys ei todellakaan ole vain saaliin jahtaamista. Se on paljon kokonaisvaltaisempi kokemus, johon liittyvät luonto, riistanhoito ja tietysti ystävät – siihen joukkoon luen tietysti myös metsästyskoirat. Metsästys on yhteistyötä yli monien sellaisten rajojen, jotka meitä ihmisiä ehkä erottavat ns. arkielämässä. Metsästys on demokraattista ja tasa-arvoista. Jahdissa heitetään tittelit pois ja säännöt koskevat jokaista”, Ervasti muistuttaa metsästyksen moninaisuudesta.

Pekka Ervasti vastaanotti Wadén-palkinnon Oulussa Riistapäivien yhteydessä 24. tammikuuta 2024. Wadén-palkinto sisältää tuhannen euron rahapalkinnon sekä kunniakirjan. Wadén-palkinto on nimetty Daniel Johannes Wadénin mukaan. Wadén oli erittäin innokas metsästäjä ja riistanhoidon puolestapuhuja ja myös Metsästäjäliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Testamenttinsa kautta hän on ollut pitkään myös Metsästäjäliiton toiminnan tärkeä rahoittaja.

Kuva: Toimittaja Pekka Ervasti sai Metsästäjäliiton metsästyksen edistämistä koskevan Wadén-palkinnon Riistapäivillä 23. tammikuuta 2024. Puheenjohtaja Hallenberg vasemmalla ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpola oikealla.

Metsästäjäliitto kannustaa metsästysseuroja ja metsästäjiä järjestämään suurpetojen jälkihavainnointia ja ilmoittamaan niistä paikallisille suurpetoyhdyshenkilölle tempausviikonloppuna 27.-28. tammikuuta. Suupetoyhdyshenkilöt varmistavat havainnot ja kirjaavat ne Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-havaintojärjestelmään. Jos lumi- ja sääolosuhteet eivät ole suotuisat, havainnointitempauksen varaviikonloppu on 3.-4. helmikuuta.

Tempauksen tarkoituksena on varmistaa, että susien, ilveksen ja ahman kanta-arvioon saadaan kerrytetyksi havaintoja. Metsästäjäliitto katsoo, että vaikka suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on tällä hetkellä pysähdyksissä, on uskottava siihen, että suurpetojen metsästys on tulevaisuudessa mahdollista.

Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys voi onnistua vain, mikäli kanta-arviot osoittavat, että suurpetoja on metsästyksen mahdollistava määrä. Siksi on tehtävä jälkihavainnointia ja kerättävä susien jätöksiä DNA-näytteiksi.

Kansallisia lainsäädännön muutoksia tarvitaan

Metsästäjäliitto katsoo, että Suomessa tulee muuttaa suurpetolainsäädäntöä ja kehittää hallintoa, jotta paikalliset sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat otetaan suurpetojen metsästyksen luvituksessa ja oikeuskäsittelyssä huomioon. EU-komission susitiedotteessa 20. joulukuuta todettiin, että jäsenvaltioiden pitää hyödyntää luontodirektiivin poikkeamismahdollisuuksia.

Maa- ja metsätalousministeri Essayah on ilmoittanut, että maahan perustetaan kansallinen suurpetotyöryhmä. Metsästäjäliitto katsoo, että ryhmän tulee löytää lääkkeitä suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevan lainsäädännön ja hallinnon uudistamiseen. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa suurpetojen kantamääritys ja metsästyksen perustelut laaditaan paikallistasolla lääneissä ja hallinnollisesti läänit yhdistävillä suurpetoalueilla. Maan oikeuslaitos on hyväksynyt suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen.

Työryhmässä tulisi Metsästäjäliiton mielestä kehittää myös suurpetojen kantojen arviointia ja kannanhoitosuunnitelmia. Tulee määritellä suurpetojen kannanhoitosuunnittelun periaatteet, tehdä esitys suurpetojen suotuisan suojelutason valtakunnallisiksi viitearvoiksi ja jyvittää viitearvojen määrät Suomen eri alueille. Tulee myös suunnitella, miten kanta-arviot tuotetaan nykyistä läpinäkyvämmin ja havaintoaineiston tuottajia motivoiden.

Metsästäjäliitto muistuttaa myös, että koirasusiongelma on edelleen ratkaisematta. Työryhmän tulisikin laatia lainsäädäntöesitys hybridisusien tai niitä sisältävien laumojen poistamiseksi. Laumassa mahdollisesti mukana olevat puhtaat sudet eivät saa estää koko lauman poistamista.

Vesilintujen pesimätuloksen puolesta

Suomi on tärkeä pesimäympäristö eurooppalaisille vesilinnuille. Pitkät kesäyöt ja runsas vesistöjen määrä ovat ikiaikaisesti houkuttaneet muuttavat vesilintuparvet Suomeen pesimään. Maastamme onkin tuhansien vuosien aikana muodostunut hyvin tärkeä lisääntymisalue Euroopassa ja Euroopan ulkopuolellakin talvehtiville vesilinnuille. Tästä syystä vesilintujen suomalaisten elinympäristöjen hoito ja erilaiset riistanhoitotoimet vaikuttavat hyvin laajalla alueella, jopa Afrikassa saakka. Elinympäristöjen nopea muuttuminen vaikuttaa koko muuttoreitillä kantojen hyvinvointiin.

Suomessa keskeisin syys kantojen taantumiseen on elinympäristöjen laadun heikkeneminen sekä vieraspetojen saalistus. Vesilinnut ovat kirjaimellisesti riippuvaisia kullekin lajille sopivista vesiympäristöistä. Vesistöihin ajautuvat kiintoaineet ja ravinteet ovat huonontaneet erityisesti luonnostaan rehevien elinympäristöjen kuntoa. Vesikasvuston runsastuminen, veden värisyyden tummuminen, särkikalaston runsastuminen sekä umpeenkasvu kaventavat yksin tai yhdessä vesilintujen sekä erityisesti poikasten elinympäristöjä. Muutosten seurauksena lajisto kapenee ja kohteen yksilömäärät pienenevät. Erityisen vahingollista muutokset ovat poikueille, joiden ravinnonsaanti vaikeutuu erityisesti särkikalojen ylivoimaisen kilpailun takia.

Vieraspetokontrolli on ensiarvoisen tärkeää kaikilla vesistökohteilla

Pesintöjen onnistuminen edellyttää laadukkaita elinympäristöjä. Kriittisin vaihe on muninta- ja haudontakausi, johon kuluu sinisorsalla noin 35–40 vuorokautta. Tuona aikana emo ja munapesä ovat alttiita lintujen sekä nisäkäspetojen ryöstelylle. Veteen päästyään poikueen tilanne paranee, vaikkakin ottajia riittää vielä silloinkin.

Vieraspetopyynnin tärkein kausi on kuumillaan samaan aikaan kun ensimmäiset vesilinnut alkavat muuton lisääntymisalueilleen. Kevättalvelle selvinneet supikoiraparit alkavat liikkumaan keväthangilla, jolloin niiden pyynti helpottuu. Supikoirat voi houkutella vesilintukohteilta esimerkiksi haaskoille, joilta niiden poistaminen on helpompaa. Minkkien maaliskuinen kiima liikuttaa yksilöitä, jolloin hetitappavat raudat ovat toimiva harvennustapa. Kerran aikaansaatu vieraspetotyhjiö ei kestä, vaan tehopyynnin loputtua saatua tulosta jatketaan kevennettynä ylläpitopyyntinä.    
Lisätietoa ja vinkkejä vieraspetopyyntiin saa Metsästäjäliiton Mökkiläiset vieraspetopyyntiin hankkeen materiaalien kautta.

Vesilintujen pesälaitteet parantavat kohteen poikastuottoa

Vesilinnuille tarkoitettujen pesälaitteiden kuten pönttöjen, laatikoiden ja putkien käyttö on yleistymässä eri puolilla maailmaa. Perinteisintä kotimaista tekemistä ovat olleet telkkäpöntöt, jotka ovatkin vuosikymmeniä olleet hyvin suosittu riistanhoitotyön ilmentymä. Toiminta on edelleen aktiivista mm. merilappilaisen Risto Virtasen toimesta. Telkänpönttöhankkeesta voi lukea lisää Jahtimediasta.

Sorsalinnuille tarkoitettujen keinopesien käyttö on lisääntynyt Suomessa kuluneen vuosikymmenen aikana. Nykyisin käytetyin pesäputkimalli on yhdestä metallilankaverkkopalasta kierretty putki tai tuubi. Sorsalintujen suosimassa pesäputkessa verkkojen väliin asetettu heinä tai puukuitu suojaa pesää katseilta. Metalliverkko antaa suojan ryöstelevien lintujen varalta. Noin metrin mittaiset putkipesät asennetaan aina veden yläpuolelle kahden tai useamman pohjaan isketyn jalan varaan. Asennuskorkeus pesillä on vedenpinnanvaihtelut huomioiden noin 1 metri. Pesäputken sisälle lisätään asennuksen ja jokatalvisen huollon yhteydessä pehmusteita emon rakentamaa pesämaljaa varten. Vesilinnut tarvitsevat pesiinsä riittävästi pehmikkeitä, joista naaraat muokkaavat noin lippalakin kokoisen kuopan. Pesän loppusilaus syntyy naaraan itsestään nyppimistä untuvista, jotka antavat tarvittavan lisäeristyksen haudottaville munille.

Lisätietoa ja käytännön vinkkejä pesäputkien käytöstä

Putkien asentaminen ja huoltaminen on helpointa kevättalvella, kun jään päällä olevat lumet ovat huvenneet. Myös asentaminen on metsästysseuran talkoilla mukavaa puuhaa. Tapahtumalla voi vaikka korvata jokakeväiset pilkkikisat. Talkooväelle maistuvat varmasti nuotiomakkarat ja lämmin juotava. Tapahtumasta voi myös tehdä esimerkiksi kyläkunnan yhteisen kokoontumisen tai nuorisotapahtuman, jonka yhteyteen mahtuu muutakin ohjelmaa. Lue lisää vinkkejä ja käytännön ohjeet Jahtimediasta >>