Ampumaratojen ympäristölupahanke

Ampumaratojen ympäristölupahanke

Ampumaratojen ympäristölupahanke
Suomen Metsästäjäliitto on mukana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa ampumaratojen ympäristölupahankkeessa. Hankkeen tavoitteena on saada ympäristölupa vähintään 150 ampumaradalle, joilla toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa ei vielä ole.

Tavoitteena on estää nykyisen rataverkoston ympäristölupasyistä johtuva harveneminen ja turvata turvalliset ja ympäristöystävälliset harjoitteluolosuhteet joka puolella Suomea niin metsästäjille, ampumaurheilijoille, reserviläisille, viranomaisille kuin muille ammatissaan ampumataitoa tarvitseville.

Kustannustehokkaimmin ympäristölupaprosessi hoidetaan, kun ammattilaiset vastaavat lupahakemuksen laatimisesta ja lupaprosessien läpiviennistä

Keskitetty prosessi on sujuvampi

Asiantuntijavetoisella, keskitetyllä ja järjestelmällisesti etenevällä luvittamisella säästetään kaikkien resursseja ja helpotetaan myös luvittavien viranomaisten työtä. Hankkeen rahoituksella turvataan asiantuntiaryhmän tekemä varsinainen ympäristölupaprosessi.

Ratojen toiminnanharjoittajat, eli esimerkiksi urheilu- tai metsästysseurat tai reserviläisyhdistykset, vastaavat edelleen lupaprosessissa mahdollisesti tarvittavista selvityksistä ja tutkimuksista, kuten meluselvityksistä, ja lupapäätöksen myötä mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden toteutuksesta.

Kolmivuotisen hankkeen aikana ei luviteta kaikkia ilman toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa olevia ratoja Suomessa, mutta päästään kriisitilanteesta suunnitelmalliseen ja järjestelmälliseen etenemiseen, turvataan rataverkoston kriittinen kattavuus valtakunnallisesti ja saadaan onnistuneita lupaprosesseja riittävä määrä, jotta niistä alkaa tulla myös viranomaispuolella lupia ja lupaprosesseja, joista otetaan mallia käsittelyssä parhaillaan oleviin hakemuksiin.

Samoin pystytään varmistamaan valtakunnallisesti kohtuullinen tilanne siten, että joka puolella Suomea harrastajalla olisi järkevä etäisyys lähimmälle ampumaradalle. Autettavia ratojen kriteerejä tarkennetaan alkukesästä. Ratojen valintaperusteista tiedotetaan myöhemmin.

Hankkeen vastuullisena organisaationa toimii Suomen Ampumaurheiluliitto, ja projektipäällikkönä toimii Suomen ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen.

Suomen Metsästäjäliiton lisäksi hankkeessa ovat mukana myös Suomen Riistakeskus, Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto.

Ampumaratojen toiminnanharjoittajille tarjotaan ympäristölupapalvelu, jossa edunvalvontajärjestöjen edustajat vastaavat lupahakemuksen laatimisesta ja lupaprosessien läpiviemisestä. Asiantuntijavetoisella, keskitetyllä ja järjestelmällisesti etenevällä luvittamisella säästetään kaikkien resursseja ja helpotetaan myös luvittavien viranomaisten työtä. 

Palvelu on tarkoitettu Suomen Ampumaurheiluliittoon, Suomen Metsästäjäliittoon, Reserviläisliittoon ja/tai Reserviupseeriliitoon kuuluvien seurojen sekä riistanhoitoyhdistysten ylläpitämille radoille. 

Usein kysytyt kysymykset

Koskeeko ympäristölupa meidän ampumarataamme?

Ympäristölupa vaaditaan kaikilta ulkona sijaitsevilta ampumaradoilta, joskin lain tarkoittamille vähäisille ampumaradoille, joilla ei ammuta haulikolla ja jotka eivät sijaitse pohjavesialueella riittää ilmoitusmenettelyyn pohjautuva lupaprosessi. Ilmoitusmenettelyn takia on tosin tehtävä ympäristölupahakemusta vastaavaa selvitystyötä. Ampumaratojen ympäristölupia myöntävät siviiliratojen osalta pääasiassa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset.

Miksi hanke on perustettu?

Uuden ympäristönsuojelulain voimassaoloaikana ampumaratojen ympäristölupaprosessit ovat vaikeuttaneet monien ratojen toimintaa. Useita ratoja on suljettu tai niiden toimintaa on merkittävästi rajoitettu. Pahimmillaan lupaprosessit ovat kestäneet lähes 20 vuotta ja kokonaiskustannukset ovat olleet kohtuuttomia. Ongelmana on valtaosassa tapauksista ollut tiedon puute, joka on johtanut siihen, ettei ampumaratatoiminnan todellista riskiä ole osattu arvioida ja se on johtanut ylilyönteihin.

Ampumarata saattaa tuntua kohtalaisen yksinkertaiselta rakenteelta luvituksen kannalta, mutta todellisuudessa näin ei ole. Ampumaradan ympäristöluvitus ei ole aina ammattilaisellekaan aivan helppoa johtuen jokaisen radan erilaisista ympäristöolosuhteista ja hyvinkin erilaisia tarkoituksia sekä käyttäjämääriä varten rakennetusta radoista. Nämä tekijät vaikuttavat olennaisesti ampumaradasta aiheutuvien ympäristövaikutusten tai -riskien tasoon. Koska ampumatoiminnan laatu sekä ratojen sijainti- ja ympäristöolosuhteet vaihtelevat merkittävästi, edellyttää vaikutusten ja riskien tunnistaminen sekä määrittely yleensä kohdekohtaisia selvityksiä ja arvioita. Arvioita tehdään ympäristöolosuhteista, päästöistä ja päästöjen merkityksestä pitkän ajan kuluessa ja haitta-ainepäästöjen hallinnan tekniset vaatimukset tulee määräytyä ennen kaikkea kohdekohtaisten ympäristönsuojelutarpeiden mukaan.

Ketkä ampumaratoja käyttävät?

Aseen hallussapitoluvan haltijoita on Suomessa arviolta noin 670 000 ja lupia yhteensä yli 1,5 miljoonaa. Ampumaratoja käyttävät ampumaurheilijat, metsästäjät, virkistysampujat, muut ampumista harrastavat, varusmiehet, reserviläiset, maanpuolustuskoulutus sekä ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat.

Ampumaratoja tarvitaan, jotta ammuntaa harrastavilla on mahdollisuus ampua ja kehittää taitojaan jo eettisen metsästyksenkin edellyttämälle tasolle sekä täyttää lakisääteiset velvoitteet valvotuissa, turvallisissa ja tarkoituksenmukaisissa olosuhteissa. Monilla ampumaharrastajilla on ampuma-aselain mukainen velvollisuus osoittaa ampumaurheilun ja -harrastuksensa jatkuminen.

Ampumaradoilla on erittäin suuri merkitys kokonaisturvallisuuden ja yleisen edun näkökulmasta, koska reserviläisten lisäksi niillä harjoittelevat myös ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat, kuten tullin, puolustusvoimien, rajavartioston, lentopaikkojen ja vankeinhoitolaitosten henkilökunta. Poliisin tarve ampumaratojen käyttöön perustuu lainsäädäntöön, joka velvoittaa harjoitteluun ja edellyttää ampumakokeen suorittamista kaksi kertaa vuodessa. Poliisilla ei kuitenkaan ole itsellään yhtään ulkorataa, vaan poliisit harjoittelevat siviilien ylläpitämillä ampumaradoilla. 

Mitä hankkeessa käytännössä tehdään?

Hankkeessa työskentelee kaiken kaikkiaan 8 henkilöä ja tavoitteena on laatia ampumaratatoiminnan kannalta hyvät, mutta myös todelliset ympäristöriskit huomioivat ympäristölupahakemukset vajaalle kolmannekselle maamme ampumaradoista. Helpoiten, nopeimmin ja edullisimmin prosessi sujuu, kun asiantuntijat pääsevät heti alussa mukaan lupaprosessiin, jolloin luvituskokonaisuus voidaan suunnitella etukäteen. Lupaprosessi vaatii asiantuntijatyötä hakijapuolelta keskimäärin 50-500 työtunnin välillä. Toki lupapalvelu sisältää myös muita ampumaratojen ympäristölupiin liittyviä tehtäviä kuten lupahakemusten täydentämistä.

Miksi lupaan kannattaa panostaa?

Ympäristölupahakemus ei ole pelkkä ympäristöhallinnon lupahakemuslomake, vaan kyseessä on prosessi, joka kannattaa ottaa vakavasti. Ammattimaisesti ja hyvin hoidettuna kustannukset saadaan minimoitua, onnistumisen todennäköisyys ja ympäristönsuojelullinen hyöty maksimoitua, vältetään turhat suojaus- tai puhdistuskustannukset sekä kulutetaan vähiten aikaa. Mikäli lupaprosessia ei hoideta hyvin, on olemassa myös suuri vaara, että huonojen hakemusten ja -päätösten vaikutukset kertautuvat myös tulevaisuudessa muiden ampumaratojen ympäristölupamenettelyissä.

Kenelle palvelu on tarkoitettu?

Palvelu on tarkoitettu Suomen Ampumaurheiluliittoon, Suomen Metsästäjäliittoon, Reserviläisliittoon ja/tai Reserviupseeriliitoon kuuluvien seurojen sekä riistanhoitoyhdistysten ylläpitämille radoille. Kaikkia ratoja ei pystytä luvittamaan yhdellä kertaa ja työtä tullaan tekemään alueittain ja porrastetusti.

Hankkeen alussa tarkennetaan valtakunnallista tilannekuvaa ratojen osalta ja suunnitellaan, miten hankkeessa edetään eli mitkä ampumaradat valikoituvat mukaan. Ratatilannetta tarkastellaan kokonaisuutena valtakunnallisesti, ja vaikuttavina kriteereinä huomioidaan ainakin seuraavia: 

  • monipuolinen lajiratavalikoima ja laaja käyttäjäkunta 
  • ampumaradat, joilla on ympäristövaikutuksiltaan laajimpia haulikkoratoja (haulikkoradan saadessa ympäristöluvan myös useimpien muiden lajiratojen toimintamahdollisuudet on turvattu) 
  • maantieteellinen sijainti ja alueellinen käyttöpaine (esim. tarve toiminnallisen ammunnan radoille)
  • laukausmäärät (toiminnan laajuus)

Mitkä ovat luvan hakemisen kustannukset?

  • Ympäristölupapalvelu
    • Lupapalvelu riippumatta siitä lupaprosessiin läpiviemiseen kuluvasta ajasta, 500 € ja mahdolliset matkakulut
  • Muut kustannukset
    • Mahdolliset pinta- ja/tai pohjavesitutkimukset
    • Meluselvitys ja mahdollinen meluntorjuntasuunnitelma
    • Lupapäätöksestä ja maksun suuruus on kuntakohtainen ja vaihtelee noin 1500-5000 euron välillä. Mikäli lupahakemus on hyvin tehty, summaa voidaan alentaa noin kolmannes tai vastaavasti nostaa, mikäli puutteellinen lupahakemus teettää viranomaisella paljon työtä. 

Kun lupaprosessi aloitetaan, radalle tehdään ensimmäiseksi esiselvitys ja tutkimustarvearviointi, jonka perusteella pystytään alustavasti arvioimaan mitkä ovat radan mahdolliset merkittävät vaikutuskohteet.  Mikäli tutkimustarvearvioinnin perusteella on tarpeen tehdä lisätutkimuksia, useimmiten ne ovat pinta- ja/tai pohjavesiselvityksiä. Tämän lisäksi arvioidaan tarvetta laatia meluselvitys.  On vaikea antaa yleisluontoista arvioita mitä kustannukset olisivat, mutta radalla, joka ei sijaitse erityisen herkässä ympäristössä tutkimusten teettämisen kustannukset ovat kohtuullisia. 

Alustavia tietoja apua lupaprosessissa tarvitsevista radoista voi jättää tästä linkistä >>

Hankkeesta otetaan yhteyttä yhteystietonsa jättäneisiin. 

Lisätietoja:

Ympäristöasiantuntija Tuomas Pelkonen
Suomen Metsästäjäliitto ry.
Kinturinkuja 4, 1101 Riihimäki
Sähköposti: etunimi.sukunimiatmetsastajaliitto.fi
Puhelin: 050 524 0555

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Tuomas Pelkonen
Tuomas Pelkonen
ympäristöasiantuntija
+358 50 524 0555