Afrikkalaisen sikaruton leviämisen torjuntaan valmistauduttiin harjoituksella

Valmiusharjoituksen tarkoituksena oli ennen kaikkea valmistautua ASF-tautitilanteen muutokseen, joka vaatii monien eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Tautia ei ole todettu koskaan Suomessa, eikä se tartu ihmiseen.

”Mikäli ASF-tartunta todettaisiin luonnonvaraisessa villisiassa Suomessa, havaintopaikan ympärille määrätään tartuntavyöhyke, joka vaikuttaa alueella toimimiseen. Tällaisella alueella tulisi määräyksiä sikatiloille ja -teurastamoille sekä metsästykseen. Aluehallintovirasto järjestäisi yhdessä metsästäjien kanssa kuolleiden villisikojen etsintää, keräämistä, hygieniatoimia ja näytteidenottoa”, kertoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Tiina Juselius tapahtumaketjusta, joka käynnistyisi, mikäli tautia havaittaisiin Suomessa.

”Valmiusharjoituksessa eri toimijat pääsivät harjoittelemaan muun muassa taudin torjuntaan liittyvien toimenpiteiden ja viestintäketjujen kulkua yli organisaatiorajojen aina paikalliseen metsästysseuraan asti”, sanoo harjoitusta vetänyt järjestöpäällikkö Teemu Simenius Metsästäjäliitosta.

Harjoituksessa todettiin valmiuden olevan hyvällä tasolla ja opittiin lisää viranomaisten ja metsästykseen liittyvien toimijoiden välisestä tiedonvaihdosta sekä paikallistuntemuksen hyödyntämismahdollisuuksista koko ketjulle.

Harjoitukseen osallistuivat Ruokavirasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Suomen riistakeskus, Suomen metsästäjäliitto sekä paikallisia toimijoita, kuten kunnaneläinlääkäri, riistanhoitoyhdistys ja metsästysseura. Harjoituksen tarkkailijoina toimivat MMM, Luonnonvarakeskus, Suomen Sikayrittäjät ry, Eläinten terveys ETT ry ja paikallinen sikayrittäjä. Harjoitus on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Metsästäjäliiton villisikahanketta, joka koskee afrikkalaisen sikaruton torjuntaa.

Riski ASF:n leviämisestä Suomeen on pysynyt korkeana

Villisikakannan arvioitu koko vuoden alussa oli Luken arvion mukaan noin 3 100. Villisika on paluumuuttaja Suomen riistalajistossa. Villisikakantaa on kuitenkin haluttu pitää mahdollisen taudin leviämisen estämiseksi harvana metsästyksen avulla. Kontrolloitu kanta on tärkeää etenkin, jos afrikkalainen sikarutto kaikista torjuntatoimista huolimatta pääsisi Suomeen. Eniten villisikoja on tällä hetkellä itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueilla. Metsästetyt villisiat tutkitaan laajasti taudin varalta.

Afrikkalainen sikarutto on EU:ssa ja Suomessa lakisääteisesti vastustettava eläintauti. Afrikkalaista sikaruttoa on muun muassa Baltiassa ja Itä-Euroopassa. Tautia esiintyy myös Keski-Euroopassa. Tautia ei ole koskaan todettu Suomessa, mutta uhka sen leviämisestä Suomeen on pysynyt korkeana. Tautialueille ei suositella metsästysmatkoja, eikä niistä tule tuoda Suomeen sikaa sisältäviä elintarvikkeita. EU:n ulkopuolelta sianlihatuotteita ei saa tuoda.

Afrikkalainen sikarutto on sikojen, villisikojen ja minisikojen vakava viruksen aiheuttama verenvuotokuumetauti, jonka seurauksena sika yleensä kuolee. Afrikkalainen sikarutto uhkaa paitsi luonnonvaraista villisikakantaa myös siankasvatusta elinkeinona. Yksikin Suomessa havaittu tautitapaus vaarantaisi suomalaisen sianlihan vientiä, sillä vientimaat reagoisivat herkästi koko maata koskevin vientirajoituksin. ASF leviää paitsi elävien sikojen myös tautiin kosketuksissa olleiden tavaroiden (saappaat, auton renkaat, metsästysvarusteet) ja kuumentamattomien sikatuotteiden välityksellä, kuten kestomakkaran ja joidenkin kinkkujen. Taudin sitkeydestä kertoo se, että virus säilyy jopa pakastetussa sian- tai villisianlihassa useita vuosia.

Lue lisää:

• https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/villisika
• https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen-sikarutto/