Metsästäjäliittoa alettiin kuunnella tasavertaisena osapuolena eräkäyntiä koskevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa. Liiton kilpailutoiminnan määrä kasvoi vuosi vuodelta ja kisoista tuli suuria massaurheilutapahtumia. 1970-luvulla liitossa alkanut hyvä kehityssuunta jatkui. Metsästäjäjärjestöjen keskinäisten riitojen aika oli jäämässä taakse. Järjestöt ja metsästyksen sidosryhmät saavuttivat paremman keskusteluyhteyden ja tehtäväkenttien rajat selkiytyivät. Metsästäjäliiton kohdalla tämä tarkoitti tiiviimpiä yhteyksiä paitsi Keskusjärjestöön niin myös maa- ja metsätalousministeriöön, Maataloustuottajain Keskusliittoon ja Luonnonsuojeluliittoon. Liitto oli murtautunut ulos aiemmasta eristyneisyydestään. Liiton jäsenmäärä ylitti sadan tuhannen rajan. 1980-luvun alussa jäseniä oli noin 75 000 ja vuosikymmenen lopussa jo noin 120 000. Organisaatio oli vakiintunut ja Juha K. Kairikon johtamalla keskustoimistolla oli hyvä tuntuma metsästäjäkenttään. Kasvavan ja monipuolistuvan seuratoiminnan kehittämiseen panostettiin. Vahvistuneen piiritason myötä liittoon nousi monia maakunnallisia vaikuttajia. Vuonna 1987 liitto teki historiallisen päätöksen muuttaessaan toimistonsa Helsingistä Riihimäelle, lähemmäs Suomen sisäosien jahtimaita. Riihimäelle muodostuikin eräänlainen eräklusteri: Sako Oy, Riihimäen Erämessut, Metsästäjäliitto ja vuonna 1990 myös Riihimäelle muuttanut Suomen Metsästysmuseo edustivat yhdessä monipuolista eräalan tuntemusta. Kilpailutoiminta eli parasta kukoistuskauttaan. Kun liitto 1950-luvulla aloitti eräpolkukilpailut, ei varmasti osattu aavistaa, että metsästäjien ampumataidon ja luontotuntemuksen kehittämiseksi aloitettu harrastus saavuttaisi niin suuren suosion. Kilpailujen järjestelyistä vastasivat piirijärjestöt ja paikalliset seurat, mutta liitto joutui myös osallistumaan järjestelytehtäviin ja vastaamaan kilpailuorganisaatiosta. Liiton luottamusmiesportaassa tämä vahvisti liiton kilpailutoimikunnan merkitystä ja lisäsi sen työtaakkaa. 1980-luvun lopulla liitto loi kontaktit myös Neuvosto-Viron metsästäjäkuntaan. Neuvostoliitossa vuonna 1986 alkaneen vapaamman aikakauden, glasnostin myötä yhteydenpito helpottui. Metsästäjävaihto Viroon alkoi vuonna 1988. Yhteys oli varmasti tärkeämpi virolaisille kuin suomalaisille, mutta oli antoisaa molempien maiden eränkävijöille. Metsästäjäliitto muuttaa Riihimäelle Metsästäjäliiton vuoden 1987 hallitus Kaartokadun toimistossa Riihimäellä: metsänhoitaja Mauno Punkka, toimitusjohtaja Paavo Vakkila, kauppatieteiden maisteri Hjalmar Hallberg, teollisuusneuvos Heikki S. Heikkilä, toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko, sähköteknikko Pentti Johansson, opettaja Olavi Skog ja kiinteistöneuvos Paavo Ruusuvuori. Kuva: Suomen Metsästysmuseo Koulutuspäällikkö Tapio Halla ja talouspäällikkö Matti Tervas liiton uuden toimiston edessä Riihimäellä. Kuva: Juha K. Kairikko/Suomen Metsästysmuseo Puheenjohtaja Heikki S. Heikkilä ja toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko Riihimäen Erämessuilla joskus 1980-luvulla. Teollisuusneuvos Heikki S. Heikkilä (1922 - 2007) oli Suomen Metsästäjäliiton hallituksessa 1981-1987. Tästä ajasta hän oli liiton varapuheenjohtajana vuoden 1982 ja liiton puheenjohtajana vuodet 1983 - 1987. Suomen Metsästäjäliiton kunniapuheenjohtajaksi hänet kutsuttiin 1989. Kuva: Suomen Metsästysmuseo Sidosryhmäkontakteja Yhteistyö Metsästäjäin Keskusjärjestön suuntaan edistyi vähitellen. Ensin sovittiin yhteisistä metsästysampumasäännöistä ja sitten alettiin julkaista yhteistä Metsästäjän Kalenteria. Liiton vierasjahti järjestettiin vuonna 1988 Mikkelin maalaiskunnassa. Jahdin ohjelman kansilehti. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/ Suomen Metsästysmuseo Oppaita riistanhoitajille, kilpailijoille ja seurojen luottamushenkilöille Urheilumetsästys jatkoi liiton äänenkannttajana. Kuvassa lehden kansikuvat vuosilta 1987. Liitto julkaisi Antti Härkösen toimittaman Kilpailutoiminnan käsikirjan vuonna 1984. Elettiin kilpailutoiminnan kultakautta. Opas tuli tarpeeseen, sillä erilaisia hirvenhiihto- ja metsästysammuntakisoja järjestettiin runsaasti eri puolilla maata. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/ Suomen Metsästysmuseo Metsästysseuratoiminnan käsikirjan kansi vuodelta 1984. Käsikirjasta on sittemmin toimitettu joka vuosikymmenellä uusi laitos. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/ Suomen Metsästysmuseo Klikkaa kuvia suuremmaksi. Kilpailutoiminta kukoisti Metsästysammunnan SM-kisat Valkealassa 1984 from Suomen Metsästäjäliitto on Vimeo. Metsästysammunnan SM-kisat Valkealassa 1984. Hirviammunnan finaalin lopputaisto, jossa Pohjois-Hämeen Timo Vuohenlehto voittaa Suomen mestaruuden tiukan kisan jälkeen. Suomen Metsästäjäliiton arkisto/Suomen Metsästysmuseo. Metsästysammunnan SM-kisat Valkealassa 25. - 29.7.1984. Alkuperäisen videon kesto 48.05 min. Hirvenhiihtoviesti starttaa joskus 80-luvulla. Maanviljelijä Heikki Rotkus Ulvilasta, Satakunnasta osallistui vuosikymmeniä liiton järjestämiin hirvenhiihtoihin, ampumamestaruuskilpailuihin ja pohjoismaisiin mestaruuskilpailuihin vuosina 1964 - 2010. Hän oli liiton tunnetuimpia kilpailijoita. Kuva: Suomen Metsästysmuseo Heikki Rotkuksen metsästysammuntakilpailujen kangasmerkeillä päällystetty ampujainliivi. Kuva: Suomen Metsästysmuseo Kuuntele äänite Kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Olavi Skog muistelee liiton metsästysampumakisojen järjestelytehtäviä 1980-luvulla. Äänite: Metsästyksen muistitieto/Suomen Metsästysmuseo. Valitettavasti selaimesi ei tue tätä audiomuotoa Kilpailutoimikunnan puheenjohtaja ja liittohallituksen jäsen 1979–1991 Olavi Skog (s. 1938). Kuva: Juha K. Kairikko/ Suomen Metsästysmuseo Metsästysammunnan sm-kisojen pitopaikat vuosilta 1964–1985. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/ Suomen Metsästysmuseo Hirvenhiihdon SM-kisat Pessalompolossa vuonna 1987. Kisaohjelman kansi. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/ Suomen Metsästysmuseo Klikkaa kuvia suuremmaksi. Ensi kontaktit Viroon Uuno Hirvenlahti Keuruulta (vasemmalla), Metsästäjäliiton puheenjohtaja Heikki Korhonen (keskellä) ja Eero Hölttä Mikkelistä ovat metsästämässä Virossa Hiidenmaalla vuonna 1989. Kuva: Suomen Metsästysmuseo. Hiidenmaalla metsätiellä. Keskellä selin maastopuvun takki yllään liiton puheenjohtaja Heikki Korhonen. Kuva: Suomen Metsästysmuseo. Suomen Metsästäjäliiton ensimmäinen vaihtovierailu Viroon. Metsästysretkellä Hiidenmaalla ovat vasemmalta alkaen seuraavat henkilöt: Eero Hölttä, Tauno Pollari, Ivo Schotter, Jaan Milt, SML:n puheenjohtaja Heikki Korhonen ja SML:n toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko (selin). Kuva: Suomen Metsästysmuseo Vuosikymmenen metsästäjäliittolainen: Raimo Yrjänheikki – Lapin metsästäjien edusmies ja ylivertainen seura-aktiivi Yksi 1980-luvun tunnetuimmista metsästäjäliittolaisista oli toimitusjohtaja Raimo Yrjänheikki (s. 1936) Ylitornion Pessalompolosta. Länsi-Lappia edustaneeesta Yrjänheikistä tuli liitossa näkyvä vaikuttaja. Hänen kotikylänsä Pessalompolon vireä metsästysseura Jupon Erä rakensi hänen aloitteestaan kansanvälisen tason ampumaurheilukeskuksen, järjesti lukuisia metsästysammunnan SM- ja PM-kisoja ja isännöi mm. Metsästäjäliiton ja Eduskunnan Eräkerhon yhteisjahteja. Työt tehtiin Pessalompolossa enimmäkseen talkoilla. Jupon Erä on oiva esimerkki siitä, mitä pienen maalaiskylän seura voi saavuttaa hyvällä yhteishengellä. Liittohallituksen jäsen Raimo Yrjänheikki (vas.) ja toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko johtavat kokousta. Yrjänheikki oli liittohallituksessa vuosina 1981–1988. Kuva: Suomen Metsästysmuseo Eduskunnan Eräkerhon ja Jupon Erän väkeä hirvijahtinuotiolla. Kuva: Juha K. Kairikko/ Suomen Metsästysmuseo Kuuntele äänite Jupon erän sitkeä puuhamies Raimo Yrjänheikki muistelee seuransa vaiheita. Äänite: Metsästyksen muistitieto/Suomen Metsästysmuseo. Valitettavasti selaimesi ei tue tätä audiomuotoa Historia-sivuston toimitus: Pekka Allonen / Suomen Metsästysmuseo 1920-luku: Metsästäjille oma liitto 1930-luku: Metsästäjäliitto vakiinnuttaa asemansa 1940-luku: Jahtimailta sotakentille ja takaisin 1950-luku: Herrojen eräkerhosta metsästäjien joukkojärjestöksi 1960-luku: Vuoren huipulta laakson pohjalle ja taistellen ylös 1970-luku: Metsästäjäliiton asema vakiintuu 1990-luku: Eurooppaan ja kauemmaksikin 2000-luku: Edunvalvonnasta liiton päätehtävä 2010-luku: Sata vuotta metsästäjien asialla