Ajankohtaista sudesta

Ajankohtaista sudesta

susi kansalaisaloite
Metsästäjäliitolla on suden kannanhoidollisissa kysymyksissä tavoitteena suomalaisen koirametsästyskulttuurin edistäminen ja turvaaminen.

Kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta ja susivahinkojen estämisestä keräsi vajaassa viikossa vaadittavat 50 000 allekirjoitusta. Aloite on sulkeutunut 2.10.2020. Aloitteen takana olivat eri järjestöt (Metsästäjäliitto, MTK,SLC, eri metsästyskoirajärjestöt). Työn laskennallinen arvo oli arviolta 4500 euroa. Metsästäjäliitto yhdessä muiden etujärjestöjen kanssa vaatii päättäjiä toimimaan. Olemme tavanneet ja tapaamme jatkossakin ministeriöiden, eduskuntaryhmien, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden edustajia. Kansalaisaloite  suden kannanhoidollisen metsästyksen sallimiseksi on tällä hetkellä tarkistettavana allekirjoitusten osalta, jonka jälkeen se luovutetaan marraskuussa eduskunnan käsittelyyn.

Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on susikannan säätely yhteiskunnallisesti siedettävälle tasolle. Kannanhoidollisen metsästyksen avulla voidaan vähentää susien aiheuttamia vahinkoja ja pitää sudet ihmisarkoina, poissa ihmisasutuksesta.

 

Tavoitteet suden kannanhoitokysymyksissä

Metsästäjäliitto on asettanut akuuteimmaksi asiakseen koiran kanssa metsästämiseen liittyvien olosuhteiden parantamisen ja suomalaisen koirametsästyskulttuurin turvaamisen.

 

Koirametsästyskulttuurin turvaaminen

Liitto näkee yhtenä tärkeimmistä asioista löytää ja valita yhteistyössä oikeat toimenpiteet ja luoda maahamme sellaiset olosuhteet, joissa suomalaisen koirametsästyskulttuurin jatkuvuus saadaan turvattua. Asia on kuitenkin vaikea, sillä susisasiat herättävät runsaasti tunteita, ja asioiden eteenpäin viemisessä vaikuttavat vahvat ääripäät. Metsästäjäliitto uskoo, että ainoastaan yhteistyöllä asioita voidaan eteenpäin oikeasti ja tehokkaasti. 

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi päivitetyn susikannan hoitosuunnitelman loppuvuodesta 2019. Hoitosuunnitelma on tulos laajapohjaisesta yhteistyöstä, jossa Metsästäjäliitto on vahvasti mukana. Tämä susikannan hoitosuunnitelma on ensimmäinen laajapohjaisessa yhteistyöryhmässä syntynyt kaikkien osapuolten hyväksymä suden kannanhoitoa koskeva ohjeistus. Siinä on mukana kaikki Metsästäjäliiton keskeisiksi asettamat toimenpiteet. Hoitosuunnitelma on pohja kaikelle tulevalle työlle, jossa Metsästäjäliitto on aktiivisesti mukana.

Päivitetty kannanhoitosuunnitelma ei ole suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisena esteenä.

 

Kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen

Metsästäjäliiton tavoitteena on, että suden kannanhoidollinen metsästys aloitetaan mahdollisimman pian.

Luken tuorein arvio 30 susilaumasta ylittää selkeästi kannanhoitosuunnitelmassa määritetyn pienimmän elinvoimaisen kannan tason, joksi on määritelty 25 laumaa tai lisääntyvää paria. Kannan kehitys antanee pontta kannanhoidollisen metsästyksen valmistelutyöhön.

Maa- ja metsätalousministeriön Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu ja määrittely -hankkeessa selvitetään parhaillaan suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä ja tavoitteita.

 

Häirikkösusien nopea poistaminen

Häirikkösusien mahdollisimman nopea ja joustava poistaminen on suden yleisen hyväksyttävyyden vuoksi oleellista. Se pitää toteuttaa yhteneväisin perustein koko maassa.

 

Susien pantatiedot tärkeitä metsästäjille

Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että susien pantatieto olisi saatavilla jatkuvasti mahdollisimman monesta laumasta reaaliajassa. Tavoitteena on saada pantatietojen keräys Suomessa valtakunnanlaajuiseksi. Metsästäjäliitto pitää erittäin valitettavana Luken päätöstä siitä, että susien pannoituksia ei tehdä lainkaan keväällä 2020, ja että nykyisten pantasusien sijaintitietojen näyttäminen päättyy helmikuun 2020 lopussa. Tämä yhdessä susien määrän kasvun kanssa on huono yhdistelmä.

Pantatekniikkaa tulee kehittää. Liitto ei tue SRVA- tai Tassu-lakkoja, koska niistä on pelkästään haittaa tavoitteisiin pääsyssä. 

 

Suden kannanhoito edellyttää laillista metsästystä

Metsästäjäliitto tukee ja edistää objektiivista, tieteellistä suurpetojen kannanhoitoa sekä puolueetonta tiedonvälitystä eri sidosryhmien välillä. Pidämme kestävää ja laillista metsästystä oleellisena osana karhun, ilveksen ja myös suden kannanhoitoa. 

Tärkeimmät tavoitteet ovat kannanhoidollisen metsästyksen jatkuminen, luotettava kanta-arvio, susikannan genetiikan tuntemus ja uusien menetelmien käyttöönoton turvaaminen, nopea ja tehokas reagointi häirikkösusiin sekä maamme perinteisen koirametsästyskulttuurin turvaaminen.

Pitkällä aikavälillä liiton tavoitteena on suden siirtäminen luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V Baltian maiden ja poronhoitoalueemme tapaan. Tämä mahdollistaisi joustavamman kansallisen päätöksenteon sekä tehokkaamman puuttumisen ongelmia aiheuttaviin yksilöihin. 

Kannanhoitosuunnitelma antaa hyvät eväät seuraaville toimille:

  • Häirikkösusien joustava poistaminen (myös niissä tilanteissa, joissa sudet haittaavat metsästystä) sekä selkeät ohjeet susitilanteissa toimimiseen
  • Selkeämpi työnjako viranomaisten (poliisi, riistakeskus) kesken
  • Tehokkaampi viestintä susiasioista ja viestintävastuiden selkeyttäminen
  • Tarkempi, luotettava kanta-arvio ja tiedot laumojen liikkeistä 
  • Kannanhoidollisen metsästyksen toteutuminen 

 

Tehokas kannanarviointi on kaiken perusta

Luotettava ja riittävän ajantasainen kanta-arvio on susikannan hallinnan perusta. Metsästäjäliitto pitää erittäin tärkeänä kanta-arvion ja sen menetelmien jatkuvaa kehittämistä.

Suden kannanarvioinnissa on nykyisin käytössä tassuhavaintojen, pantasusien seurannan ja DNA-näytteiden lisäksi uusi ennustemalli, joka tuo virallista tietoa myös kannan koon ja rakenteen vaihtelun arviointiin.

Metsästäjät ovat Metsästäjäliiton kannustuksesta tehneet aktiivista suurpetojen havainnointia Tassu-järjestelmään ja osallistuneet susien DNA-näytteiden keräykseen. Tätä on tärkeä jatkaa, sillä Tassu-havainnot toimivat yhä kanta-arvion ja myös esimerkiksi poikkeuslupien perusteena.

Metsästäjäliiton mielestä on tärkeää, että koirasudet pystytään tunnistamaan ja varmistamaan sekä poistamaan mahdollisimman tehokkaasti.  Uusien geneettisten menetelmien käyttöönottoon tulee varata tarpeeksi varoja.

Metsästäjäliiton mielestä tärkeintä on tietää olemassa olevien laumojen lukumäärä, sillä susien yksilömäärän arvioimiseen liittyy paljon haasteita. Ennustemalli syntyi Metsästäjäliiton aktiivisen vaikuttamisen tuloksena. Ennustemalli perustuu tutkimustietoon suden pentutuotosta ja kuolleisuudesta.

Metsästäjäliitto katsoo luottamuksen parantamisessa olevan yhä kehitettävää kentän ja tutkimuksen välillä, ja edellyttää suden kannanarviointiin lisää läpinäkyvyyttä. EU-LIFE-hankkeen avulla löytyy kannanarvioinnin kehittämiseen tulevaisuudessa enemmän varoja. 

Tassuhavaintoihin perustuva kanta-arvio ottaa huomioon havainnot, jotka on tehty ennen maaliskuuta. Siten kanta-arvio kuvastaa vuoden alhaisinta susitilannetta. Ennustemalliin on huomioitu myös syntyneet pentueet, ja se puolestaan kertoo myös syksyn tilanteesta. Tämä auttaa arvioimaan susilaumojen sijaintia metsästyskaudella. Varsinaisen maastossa kerättävän havaintotiedon ohella tallennetaan tietoa esimerkiksi susien uusista pentueista sekä susien kuolleisuudesta. Tällaista tietoa tuottavat mm. Metsähallitus, poliisi, rajavartiolaitos ja Ruokavirasto. Kannanarvioinnin yhteistyötä tehdään tulevaisuudessa yhä enemmän myös mm. Ruotsin viranomaisten kanssa.

Suomi raportoi susikantatiedot EU-viranomaisille kannan vuotuisen alimman tason mukaan, eli tilanteen ennen lisääntymiskautta. Uudet arviot eivät kuitenkaan ole suoraan verrannollisia aiempiin vuosiin, koska menetelmät ovat muuttuneet ja kehittyneet.

 

Mitä Metsästäjäliitto on tehnyt asian eteen?

Liitto on edistänyt koiran kanssa metsästämistä konkreettisesti muun muassa seuraavin toimepitein:

  • Liitto on tuonut hoitosuunnitelmassa näkyväksi pakkotilalain tuomat mahdollisuudet: metsästäjä saa laillisesti ampua koiransa kimpussa olevan suden ilman rangaistusta
  • Liitto on puolustanut metsästäjiä laittoman tappamisen syytöksiltä
  • Liitto on aktiivisesti ajanut susien pantatiedon parempaa ja metsästäjiä palvelevaa toiminnallisuutta: parempaa paikannustarkkuutta ja reaaliaikaisuutta
  • Liitto palvelee jäseniään avustamalla suden poikkeuslupien hakemisessa ja pitää myös yllä susipuhelinpalvelua eli ”HukkaHelppiä” (keskiviikkoisin klo 10-12)
  • Liitto on tukenut kielteisen poikkeuslupapäätöksen saaneita jäseniään hallinto-oikeusvalituksissa
  • Liitto tulee tulevaisuudessa tukemaan myös niitä metsästäjiä, jotka ovat koiraa metsästystilanteessa puolustaakseen joutuneet käyttämään pakkotilalakia
  • Liitto palkkasi asianajajan EU-tuomioistuimeen edustamaan jäsentään oikeuskäsittelyssä koskien suden kannanhoidollista metsästystä EU:n alueella

Metsästäjäliitto tarjoaa jäsenistölleen jatkuvasti ajankohtaista tietoa ja neuvontaa susiin liittyvissä kysymyksissä ja susien poikkeuslupien hakemisessa. Tarjolla on myös lakiapua kielteisistä lupapäätöksistä tehtäviin valituksiin. Jäsenet voivat myös esittää susiin liittyviä kysymyksiä liiton asiantuntijoille.

Kansalaisaloite

 

Usein kysytyt kysymykset / kansalaisaloite

Miksi järjestöt ovat asiassa aloitteellisia?

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) julkaiseman suden kanta-arvion mukaan Suomessa havaittujen laumojen kokonaismäärä oli maaliskuussa 2020 arviolta noin 25 % suurempi kuin maaliskuussa 2019. Susikanta on ollut kasvusuuntainen vuodesta 2017 lähtien. (Lähde: Luken tiedote 6.6.2020)

Määrä kuvaa siis susien määrää maaliskuussa, jolloin kanta on pienimmillään. Ruotsissa susien määrä ilmoitetaan loppuvuoden kantana, jolloin määrä on suurempi.

Kanta-arvion mukaan susimäärä on kasvanut, mikä vaikeuttaa syksyn 2020 jahtikautta. Samaan aikaan Luken pantasusipalvelu on ajettu alas eli tietoja GPS-pannoitettujen susien liikkumisesta ei ole tarjolla, mikä aiheuttaa uhkaa koirien käytölle metsästyksessä. Tämä merkitsee väistämättä vahinkoja sekä koirille että muille kotieläimille, mitä halutaan ehdottomasti välttää. Vahinkojen välttämiseksi koirametsästys estyy monilla alueilla Suomessa.

Metsästykseen vaikuttava susitilanne on vaikeutumassa monen tekijän yhteisvaikutuksesta, minkä vuoksi järjestöt katsovat, että suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista on vaadittava kansalaisaloitteella.

Susikanta on nyt myös Luken mukaan ylittänyt neljänneksellä Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa määritellyn pienimmän elinvoimaisen kannan tason eli 25 laumaa tai lisääntyvää paria.

 

Mitä kannanhoidollinen metsästys tarkoittaa?

Metsästäjäliitto ja metsästyskoirajärjestöt tukevat ja edistää objektiivista ja tieteellistä suurpetojen kannanhoitoa. Pidämme kestävää ja laillista metsästystä oleellisena osana karhun, ilveksen ja suden kannanhoitoa. 

Tärkeimmät kansalaisaloitteen tavoitteet ovat kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen uudelleen, luotettava kanta-arvio, susikannan genetiikan ja lajipuhtauden tuntemus ja uusien menetelmien käyttöönoton turvaaminen, nopea ja tehokas reagointi häirikkösusiin sekä maamme perinteisen koirametsästyskulttuurin turvaaminen.

Suurpetojen metsästys perustuu kannanhoitosuunnitelmiin. Hoitosuunnitelmien tarkoitus on turvata suurpetokantojen säilyminen elinvoimaisina ja ihmisarkoina.

 

Mitä lakia kansalaisaloitteessa halutaan muuttaa?

Kansalaisaloite on aloite lainsäädännön valmistelun aloittamiseksi. Esitetyt kysymykset vaikuttavat todennäköisesti moniin erilaisiin lakeihin (metsästys, luonnonvarakeskus, vieraslajit jne.) Kyse on laajemmasta lainsäädäntöpaketista, joka vaikuttaa useisiin lakeihin.

 

Voidaanko kannanhoidollinen metsästys aloittaa? Onko se realistinen odotus?

Luonnonvarakeskuksen (Luke) 16. kesäkuuta julkaiseman suden kanta-arvion mukaan susilaumojen määrä on kasvanut neljänneksellä vuoden aikana. Susikannan kehitys antanee pontta kannanhoidollisen metsästyksen valmisteluun. Luken arvio 30 laumasta ylittää nyt selkeästi kannanhoitosuunnitelmassa määritetyn pienimmän elinvoimaisen kannan tason, joksi on määritelty 25 laumaa tai lisääntyvää paria.

Maa- ja metsätalousministeriön Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu ja määrittely -hankkeessa selvitetään parhaillaan suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä ja tavoitteita.

– Muiden suurpetojen, kuten karhun ja ilveksen, kohdalla metsästys on tärkeä osa suunnitelmallista kannanhoitoa. Suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytykset selvitetään nyt perusteellisesti laajapohjaisessa työssä. Metsästys on osa suden tuoretta kannanhoitosuunnitelmaa ja tavoite on, että se toteutuu, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ennakkoratkaisun suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Ennakkoratkaisun mukaan suden kannanhoidollinen metsästys on luontodirektiivin puitteissa mahdollista, mutta se edellyttää entistä tarkempia perusteluja ja sitoutumista susikannan suotuisan tason suojeluun.

 

Eikö susien aiheuttamilta ongelmilta voida välttyä, jos suojaudutaan riittävästi?

Kansalaisaloitteen tarkoitus on turvata maaseudulla asuminen, ihmisten ja kotieläinten turvallisuus ja elinkeinon harjoittaminen. Susialueiden asukkaiden kokema pelko ja uhka tulee ottaa vakavasti. Susien aiheuttamaa uhkaa ei voida täysin eikä riittävästi torjua aidoilla, koulukyydeillä tai muilla vastaavilla suojausjärjestelyillä. Tarvitaan lisäksi suojaustoimien rinnalle myös muita työkaluja, kuten kannanhoidollinen sudenmetsästys.

Kansalaisaloitteessa halutaan tuoda esiin myös huoli koirilla tapahtuvan metsästyksen vähenemisestä, mikä vaikuttaa kokonaisuudessaan hirvenmetsästykseen. Tästä voi aiheutua ongelmia metsätaloudelle ja liikenneturvallisuudelle. 

Koiriin kohdistuvat susien hyökkäykset ja koirien menetykset ovat paikallisella tasolla susikannan siedon kannalta yksi suurimmista ongelmista. Metsästyksen yhteydessä vahinkoja kohdistuu pääosin ajokoiriin ja hirvikoiriin, mutta sudet ovat vahingoittaneet ja vienee koiria myös pihoilta.

Metsässä koira saattaa houkutella sudet paikalle haukunnallaan, ja joutua tapetuksi joko suden riistana tai kilpailijana. Koiran menetyksen pelko on joillakin susialueilla jopa johtanut niiden perinteisen metsästyskäytön loppumiseen lähes kokonaan. Susien aiheuttamien kotieläinvahinkojen korvauksista huomattava osa käytetään juuri koiravahinkoihin (kotieläinvahingot noin 160 000 euroa ja maatalousvahingot 90 000 euroa vuonna 2018). Koirien suojaamiseksi metsästystilanteessa ei sen sijaan ole vielä onnistuttu kehittämään luotettavasti ja tehokkaasti toimivaa menetelmää. 

Ministeriön tilastojen mukaan 2019 menetettiin 49 koiraa, korvausarvoltaan 165 000 e.

Suurpetojen aiheuttamat koiravahingot herättävät paljon tunteita, sillä koiran merkitys omistajalleen on suuri. Koira voi olla paitsi arvokas ja palkittu metsästyskaveri, myös monen ihmisen paras ystävä, jota raha ei korvaa.

Susien aiheuttamat koiravahingot:

2010        23                  51 723 e
2011        27                  70 504 e
2012        48                  139 737 e
2013        24                  79 068 e
2014        34                  110 480 e
2015        50                  128 429 e
2016        45                  146 315 e
2017        50                  156 457 e
2018        34                  89 173 e
2019        49                  165 201 e
2020        5                    34 650 e (tilanne 13.5.2020)

 

Miten susiin ja susikannan arviointiin liittyviä ongelmia voisi parantaa?

Luonnonvarakeskuksenuuteen tekniikkaan perustuvan DNA-pohjainen tunnistusmenetelmä on saatava vuoden aikana käyttöön. Vastaava on käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Sillä voidaan luotettavasti tunnistaa eri susiyksilöt ja niiden kokonaismäärä reviirillä. Sillä voidaan myös aiempaa paremmin ja nopeammin tunnistaa susihybridit eli koirasudet. Koirasusiksi määritellään asetuksessa suden ja koiran risteymät neljässä ensimmäisessä sukupolvessa. 
Uuteen tekniikkaan pohjautuva laitteisto tunnistaa koirasudet neljä sukupolvea taaksepäin.

Koirasusi on ollut Suomessa haitallinen vieraslaji ja sen maahantuonti on ollut kiellettyä jo vuoden 2016 alusta. Toukokuussa 2019 annetulla asetuksella kiellettiin myös koirasusien kasvattaminen. Koirasusia ei saa myydä, ostaa tai muutenkaan pitää hallussa, eikä päästää vapaaksi ympäristöön.

Metsästäjiä ja muita luonnossa liikkujia tulee kouluttaa ja kannustaa DNA-näytteiden keräämiseen, jotta susikannan suuruus tila voidaan kartoittaa aiempaa paremmin. Suden kanta-arviossa tulee aiempaa paremmin toteutua läpinäkyvyys yksittäisestä havainnosta kanta-arvioon saakka ja viestintää kehittämällä saada aikaan parempi ymmärrettävyys kanta-arviolle ja siinä käytetyille menetelmille.

Susien GPS-pannoitukset tulee aloittaa mahdollisimman pian uudelleen ja pantatekniikkaa kehittää entistä paremmin metsästyskoirien suojaamista palvelevaksi.

 

Mitä tarkoittaa valittaminen susien poikkeusluvista?

Viranomaispäätöksistä on oikeus valittaa. Ongelmaksi on koettu, että sudelle myönnetty poikkeuslupa ehtii jo vanheta ennen kuin valitus on käsitelty. Näin pyyntiin ei käytännössä lainkaan päästä, vaikka lupa on myönnetty.  Poikkeusluvasta valitettaessa valitus tulee käsitellä lain velvoittamana nopeasti. Mikäli lupa jää valituksen jälkeen voimaan, luvan on oltava käytettävissä metsästyksellisesti riittävän pitkään. Esimerkiksi hiljattain tehdyistä valkoposkihanhien poistoluvista on tehty valitus P-Karjalassa.

 

Uhkaa ja vaaraa aiheuttavat sudet – viranomaisten toimivastuiden ja käytänteiden yhtenäistäminen

Susikannan hoitosuunnitelmassa määritellyt viranomaisten ohjeet uhkaa ja vaaraa aiheuttavien susien osalta tulee jalkauttaa kentälle yhtenäisenä mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi Itä- ja Länsi-Suomen osalta näissä käytänteissä on edelleen eroavaisuuksia. Laki tulee velvoittaa viranomaiset toimimaan suunnitelman mukaan. Uhkaa, vaaraa tai vakavaa vaaraa aiheuttavissa tapauksissa tulee ottaa yhteyttä poliisiin.

Mikä korkeimman hallinto-oikeuden taannoisessa poikkeuslupapäätöksessä oli vanhentunut?

Yhtenä tärkeänä perusteena kannanhoidolliselle sudenmetsästykselle on väitetyn laittoman tappamisen vähentäminen. Tutkimusten mukaan Euroopassa ja etenkin Pohjoismaissa suurpetojen väitetty laiton tappaminen on suurelta osin maaseudun protesti kohtuuttomiksi koettuja suojelupyrkimyksiä vastaan, joita pidetään uhkana asukkaiden perinteisille oikeuksille ja maaseudun elämänlaadulle. Tätä näkemystä on laajasti tuettu nopeasti kasvavassa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa ja kirjallisuudessa. 

Tieteellisiin tutkimuksiin perustuen on esitetty, että tehokas keino susien väitettyä laitonta tappamista vastaan olisi lisätä laillista metsästystä (Kaltenborn ja Brainerd, 2016) ja luoda sudesta arvokas saaliseläin perinteisellä tavalla toteutetussa metsästyksessä (Pohja-Mykrä, 2017). Johanna Suutarinen osoitti myös tuoreessa väitöskirjassaan (2019), että Suomessa korkeampi poikkeuslupien määrä vähensi susien laitonta tappamista. Ruotsalaiset tutkijat (Liberg et al. 2020) ovat aivan äskettäin myös nyt vahvistaneet saman ilmiön.

Lyhyessä ajassa (2015-2020) on siis esitetty vakuuttava, vertaisarvioitu tieteellinen näyttö siitä, että laillinen suden metsästys vähentää laitonta tappamista. Suomen ja EU:n oikeusjärjestelmät eivät kuitenkaan ole pysyneet tämän nopeasti kertyneen tieteellisen näytön perässä. EU-tuomioistuimen ratkaisuehdotus ja tuore korkeimman hallinto-oikeuden päätös edellyttävät, että tieteellistä näyttöä tarvitaan: Tätä tutkimusnäyttöä on nyt saatavilla. Maaliskuussa 2020 saatu korkeimman hallinto-oikeuden kielteinen päätös pohjautui siten osittain vanhentuneisiin ja puutteellisiin tietoihin.

Sudesta pitäisi saada arvostettu riistaeläin. Tuoreen tutkimuksen (Life+) mukaan kansalaiset antavat laittomalle tappamiselle antama tuki on viimeisimmän kyselyn mukaan aiempaa yleisempää, koska ongelmat kärjistyvät ja pelko lisääntyy monien suomalaisten keskuudessa. Tällainen kehityssuunta on luonnollisesti hyvin huolestuttavaa.

 

Asiaa koskeva kansalaisaloite ei mennyt läpi vuonna 2018, miksi nyt yritetään uudelleen?

Susikanta on kasvanut ja ongelmat ja uhat ovat sen takia kasvaneet. Susitilanne on vaikeutunut vuosi vuodelta ja vaikuttaa niin susialueella asuvien kansalaisten turvallisuuden tunteeseen, maatalouden kotieläinten pitoon ja metsästyskoirien käyttöön. Kansalaisilta on saatu paljon palautetta susiin liittyen. Aloitetta tukevat useat järjestöt ja yksittäiset henkilöt.

 

Mihin susihavainnoista tulee ilmoittaa?

Yöllisistä pihavierailuista ja luonnossa tapahtuvista havainnoista ilmoitetaan paikallisen riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilölle, joka käy mahdollisuuksien mukaan tarkastamassa havainnon ja kirjaa sen suurpetohavaintojärjestelmä Tassuun.

Hätäkeskukseen (112) soitetaan, jos susi käyttäytyy poikkeavasti, eli käyttäytyy pelottomasti tai uhkaavasti tai on aiheuttanut vahinkoja. Eli jos susi tulee rakennetulle piha-alueelle esimerkiksi päiväsaikaan, eikä osoita ihmisarkuutta.

 

Haluan allekirjoittaa kansalaisaloitteen. Mitä teen?

Kannatusilmoitusten keruuaika on päättynyt 1.10.2020. Kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta ja susivahinkojen estämisestä keräsi vajaassa viikossa vaadittavat 50 000 nimeä. Myöhemmin syksyllä kannatusilmoitusten tarkistuksen jälkeen kansalaisaloite toimitetaan eduskunnan käsiteltäväksi.

 

Mistä löytyy lisää tietoa?

kansalaisaloite.fi: Inledande av stamvårdande vargjakt och förhindrande av vargskador

Maa- ja metsästalousministeriön tiedote 23.1.2020: Suden kannanhoidollisen metsästyksen selvitykseen työryhmät

Maa- ja metsästalousministeriön tiedote 19.3.2020: KHO:n ratkaisut linjaavat suden metsästystä koskevaa päätös- ja valmistelutyötä

Suomen susikannan hoitosuunnitelma:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161865

Suurpedot.fi, suojelu ja metsästys:
http://www.suurpedot.fi/suojelu-ja-metsastys.html

Vieraslajit.fi, koirasusi:
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.5014936/show

 

Riistahavainnot.fi

Luonnonvarakeskus on lisännyt Riistahavainnot.fi sivuille tuoreeltaan vuonna 2019 pannoitettujen, tiettävästi tällä hetkellä reviiriä asuttavien 14 suden reviirit (valitse: Reviirialueita) lämpökarttoina, joista näkyy kyseessä olevien yksilöiden tilankäyttöä. Eniten käytetyt alueet ovat punaisella, vähiten käytetyt vihreällä. Ne kuvaavat tilankäyttöä pitkällä aikavälillä.

Lisäksi Luke on aukaissut samoille sivuille näkyviin vielä toimivien pantojen osalta pantasusien tuoreimmat sijainnit (5 kpl; Pannoitetut sudet). Pantojen paristojen varaustila on jo aika heikko, joten pannat toiminevat enää vain muutaman kuukauden (tilanne 17.8.).

Lisätietoa yksilöistä Riistahavainnot.fi -sivuston Ajankohtaista-kohdassa.

 

Sivu päivitetty 16.10.2020

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Jaakko Silpola
Jaakko Silpola
toiminnanjohtaja
+358 504 064 836
Ere Grenfors
Ere Grenfors
luonnon- ja riistanhoitopäällikkö
+358 505 698 916
seuratoiminta, lakiasiat

Seuraa toimintaamme