Ajankohtaista sudesta

Ajankohtaista sudesta

susi kansalaisaloite
Metsästäjäliitto katsoo, että susikannan kasvu mahdollistaa suden kannanhoidollinen metsästyksen aloittamisen mahdollisimman pian. Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on susikannan säätely yhteiskunnallisesti siedettävälle tasolle. Kannanhoidollisen metsästyksen avulla voidaan vähentää susien aiheuttamia vahinkoja ja pitää sudet ihmisarkoina, poissa ihmisasutuksesta.

Tilanne 2.9.21:


Luken arvion mukaan Suomessa oli maaliskuussa 32–38 susilaumaa ja 279-321 sutta. Maa- ja metsätalousministeriön asettamat työryhmät ovat esittäneet, että suden kannanhoidollisesta metsästyksestä tehdään viisivuotinen kokeilu, jos susikanta on suotuisalla suojelutasolla. Suotuisan suojelutason viitearvojen väliraportin julkistuksen jälkeen maa- ja metsätalousministeriö arvioi, onko suden kannanhoidollista metsästystä mahdollista aloittaa. Tätä päätöstä nyt odotetaan.

Tavoitteet suden kannanhoitokysymyksissä

Kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen 

Metsästäjäliiton tavoitteena on, että suden kannanhoidollinen metsästys aloitetaan mahdollisimman pian. Tämän takia Metsästäjäliitto oli mukana kansalaisaloitteessa, jossa esitetään, että tulee valmistella laki, joka luo puitteet suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi.

Susi-kansalaisaloite pähkinänkuoressa

  • Kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta ja susivahinkojen estämisestä keräsi vajaassa viikossa vaadittavat 50 000 allekirjoitusta. Aloite sulkeutui 2.10.2020. 
  • Aloitteen takana olivat eri järjestöt (Metsästäjäliitto, MTK,SLC, eri metsästyskoirajärjestöt). Työn laskennallinen arvo oli arviolta 4500 euroa. 
  • Metsästäjäliitto yhdessä muiden etujärjestöjen kanssa vaatii päättäjiä toimimaan. Olemme tavanneet ja tapaamme jatkossakin ministeriöiden, eduskuntaryhmien, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden edustajia.
  • Kansalaisaloite susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta oli eduskunnan lähetekeskustelussa keskiviikkona 18. marraskuuta. 
  • Lähetekeskustelun lopuksi kansalaisaloite lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan.
  • Kansalaisaloitteen etenemistä voi seurata täällä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KAA_4+2020.aspx

Koirametsästyskulttuurin turvaaminen

Metsästäjäliitto on asettanut akuuteimmaksi asiakseen koiran kanssa metsästämiseen liittyvien olosuhteiden parantamisen ja suomalaisen koirametsästyskulttuurin turvaamisen.

Liitto näkee yhtenä tärkeimmistä asioista löytää ja valita yhteistyössä oikeat toimenpiteet ja luoda maahamme sellaiset olosuhteet, joissa suomalaisen koirametsästyskulttuurin jatkuvuus saadaan turvattua. Asia on kuitenkin vaikea, sillä susisasiat herättävät runsaasti tunteita, ja asioiden eteenpäin viemisessä vaikuttavat vahvat ääripäät. Metsästäjäliitto uskoo, että ainoastaan yhteistyöllä asioita voidaan eteenpäin oikeasti ja tehokkaasti. 

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi päivitetyn susikannan hoitosuunnitelman loppuvuodesta 2019. Hoitosuunnitelma on tulos laajapohjaisesta yhteistyöstä, jossa Metsästäjäliitto on vahvasti mukana. Tämä susikannan hoitosuunnitelma on ensimmäinen laajapohjaisessa yhteistyöryhmässä syntynyt kaikkien osapuolten hyväksymä suden kannanhoitoa koskeva ohjeistus. Siinä on mukana kaikki Metsästäjäliiton keskeisiksi asettamat toimenpiteet. Hoitosuunnitelma on pohja kaikelle tulevalle työlle, jossa Metsästäjäliitto on aktiivisesti mukana.

Päivitetty kannanhoitosuunnitelma ei ole suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisena esteenä. Kannanhoitosuunnitelma antaa hyvät eväät seuraaville toimille:

  • Häirikkösusien joustava poistaminen (myös niissä tilanteissa, joissa sudet haittaavat metsästystä) sekä selkeät ohjeet susitilanteissa toimimiseen
  • Selkeämpi työnjako viranomaisten (poliisi, riistakeskus) kesken
  • Tehokkaampi viestintä susiasioista ja viestintävastuiden selkeyttäminen
  • Tarkempi, luotettava kanta-arvio ja tiedot laumojen liikkeistä 
  • Kannanhoidollisen metsästyksen toteutuminen

Häirikkösusien nopea poistaminen

Häirikkösusien mahdollisimman nopea ja joustava poistaminen on suden yleisen hyväksyttävyyden vuoksi oleellista. Se pitää toteuttaa yhteneväisin perustein koko maassa.

Susien pantatietojen jakaminen

Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että susien pantatiedot olisi saatavilla jatkuvasti mahdollisimman monesta laumasta reaaliajassa. Tavoitteena on saada pantatietojen keräys Suomessa valtakunnanlaajuiseksi sekä se, että susien pantatekniikkaa kehitetään. Metsästäjäliitto pitää erittäin valitettavana Luken päätöstä siitä, että pantasusien sijaintitietojen näyttäminen päättyi helmikuun 2020 lopussa. Tämä yhdessä susien määrän kasvun kanssa on huono yhdistelmä. 

Puolueeton ja avoin tiedonvälitys

Metsästäjäliitto tukee ja edistää objektiivista, tieteellistä suurpetojen kannanhoitoa sekä puolueetonta tiedonvälitystä eri sidosryhmien välillä. Tärkeimmät tavoitteet ovat luotettavan kanta-arvion aikaansaaminen, Suomen susikannan genetiikan tuntemuksen lisääminen ja uusien menetelmien käyttöönoton turvaaminen.  

Luotettava ja riittävän ajantasainen kanta-arvio on susikannan hallinnan perusta. Metsästäjäliitto pitää erittäin tärkeänä kanta-arvion ja sen menetelmien jatkuvaa kehittämistä.  Liitto ei tue SRVA- tai Tassu-lakkoja, koska niistä on pelkästään haittaa tavoitteisiin pääsyssä.

Suden kannanarvioinnissa on nykyisin käytössä tassuhavaintojen ja DNA-näytteiden lisäksi uusi ennustemalli, joka tuo virallista tietoa myös kannan koon ja rakenteen vaihtelun arviointiin. Ennustemalli syntyi Metsästäjäliiton aktiivisen vaikuttamisen tuloksena. Ennustemalli perustuu tutkimustietoon suden pentutuotosta ja kuolleisuudesta.

Metsästäjät ovat Metsästäjäliiton kannustuksesta tehneet aktiivista suurpetojen havainnointia Tassu-järjestelmään ja osallistuneet susien DNA-näytteiden keräykseen. Tätä on tärkeä jatkaa, sillä jälkihavainnointi ja kirjaus Tassu-järjestelmään sekä dna-näytekeräys toimivat kanta-arvion perusteena. Lisätietojen antajat löydät Metsästäjäliiton piireistä.

Metsästäjäliiton mielestä on tärkeää, että koirasudet pystytään tunnistamaan ja varmistamaan sekä poistamaan mahdollisimman tehokkaasti.  Uusien geneettisten menetelmien käyttöönottoon tulee varata tarpeeksi varoja.

Luottamuksen parantaminen 

Metsästäjäliitto katsoo luottamuksen parantamisessa olevan yhä kehitettävää kentän ja tutkimuksen välillä, ja edellyttää suden kannanarviointiin lisää läpinäkyvyyttä. EU-LIFE-hankkeen avulla löytyy kannanarvioinnin kehittämiseen tulevaisuudessa enemmän varoja. 

Tassuhavaintoihin perustuva kanta-arvio ottaa huomioon havainnot, jotka on tehty ennen maaliskuuta. Siten kanta-arvio kuvastaa vuoden alhaisinta susitilannetta. Ennustemalliin on huomioitu myös syntyneet pentueet, ja se puolestaan kertoo myös syksyn tilanteesta. Tämä auttaa arvioimaan susilaumojen sijaintia metsästyskaudella. Varsinaisen maastossa kerättävän havaintotiedon ohella tallennetaan tietoa esimerkiksi susien uusista pentueista sekä susien kuolleisuudesta. Tällaista tietoa tuottavat mm. Metsähallitus, poliisi, rajavartiolaitos ja Ruokavirasto. Kannanarvioinnin yhteistyötä tehdään tulevaisuudessa yhä enemmän myös mm. Ruotsin viranomaisten kanssa.

Suomi raportoi susikantatiedot EU-viranomaisille kannan vuotuisen alimman tason mukaan, eli tilanteen ennen lisääntymiskautta. Uudet arviot eivät kuitenkaan ole suoraan verrannollisia aiempiin vuosiin, koska menetelmät ovat muuttuneet ja kehittyneet.

Suden siirtäminen luontodirektiivin liitteeseen V

Pitkällä aikavälillä liiton tavoitteena on suden siirtäminen luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V Baltian maiden ja poronhoitoalueemme tapaan. Tämä mahdollistaisi joustavamman kansallisen päätöksenteon sekä tehokkaamman puuttumisen ongelmia aiheuttaviin yksilöihin. 

Mitä Metsästäjäliitto on tehnyt asian eteen?

Liitto on edistänyt koiran kanssa metsästämistä konkreettisesti muun muassa seuraavin toimepitein:

  • Liitto on tuonut hoitosuunnitelmassa näkyväksi pakkotilalain tuomat mahdollisuudet: metsästäjä saa laillisesti ampua koiransa kimpussa olevan suden ilman rangaistusta
  • Liitto on puolustanut metsästäjiä laittoman tappamisen syytöksiltä
  • Liitto on aktiivisesti ajanut susien pantatiedon parempaa ja metsästäjiä palvelevaa toiminnallisuutta: parempaa paikannustarkkuutta ja reaaliaikaisuutta
  • Liitto palvelee jäseniään avustamalla suden poikkeuslupien hakemisessa ja pitää myös yllä susipuhelinpalvelua eli ”HukkaHelppiä” (keskiviikkoisin klo 10-12)
  • Liitto on tukenut kielteisen poikkeuslupapäätöksen saaneita jäseniään hallinto-oikeusvalituksissa
  • Liitto tulee tulevaisuudessa tukemaan myös niitä metsästäjiä, jotka ovat koiraa metsästystilanteessa puolustaakseen joutuneet käyttämään pakkotilalakia
  • Liitto palkkasi asianajajan EU-tuomioistuimeen edustamaan jäsentään oikeuskäsittelyssä koskien suden kannanhoidollista metsästystä EU:n alueella
  • Liitto on ajanut kannanhoidollista metsästystä eri tavoin, mm. susi-kansalaisaloitteen avulla. 

Metsästäjäliitto tarjoaa jäsenistölleen jatkuvasti ajankohtaista tietoa ja neuvontaa susiin liittyvissä kysymyksissä ja susien poikkeuslupien hakemisessa. Jäsenet voivat myös esittää susiin liittyviä kysymyksiä liiton asiantuntijoille.

 

 

Usein kysytyt kysymykset

Mistä löydän suden tuoreimman kanta-arvion?

Kanta-arvion tekee Luonnonvarakeskus. Tuorein kanta-arvio 6/21 löytyy osoitteesta 

https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2021/06/Suden-kanta-arvio-maaliskuu-2021_Ilpo-Kojola.pdf
 

Mitä tarkoittaa suotuisan suojelun taso?

Suotuisaa suojelutasoa tarkastellaan EU:n luontodirektiivin vaatimusten kautta. Suotuisan suojelutason määrittely tehdään luontodirektiivin 17 artiklan mukaisessa menettelyssä. Luontodirektiivin mukaan lajin suojelun taso katsotaan suotuisaksi, kun:
• kyseisen lajin kannan kehittymistä koskevat tiedot osoittavat, että tämä laji pystyy pitkällä aikavälillä selviytymään luonnollisten elinympäristöjensä elinkelpoisena osana, ja
• lajin luontainen levinneisyysalue ei pienene eikä ole vaarassa pienentyä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, ja
• lajin kantojen pitkäaikaiseksi säilymiseksi on ja tulee todennäköisesti olemaan riittävän laaja elinympäristö.

Seuraava askel matkalla kannanhoidollisen metsästyksen sallimiseksi on suotuisan suojelutason määrittely. MMM:n mukaan työ on annettu Luonnonvarakeskuksen tehtäväksi ja raja-arvojen on oltava tiedossa syksyllä 21. Raja-arvojen ylittyessä kannanhoidollinen metsästys sallittaisiin.

Onko DNA-analysointi avoimesti tehtävää?

Analysoidut suden DNA-näytteet on julkisesti nähtävissä kartalla lisätietoineen osoitteessa http://riistahavainnot.fi/suurpedot/dna

Palvelussa kerrotaan DNA-näytteiden perusteella selvinneet tiedot lajista (susi, koira, koirasusi), yksilö (oma ID-tunnus jokaiselle yksilölle) ja määritetty sukupuoli. Lisäksi jokaisesta näytteestä kerrotaan, mistä ja milloin se on kerätty, miten tuore näyte on sekä näytenumero, jonka avulla näytteenottaja voi seurata lähettämäänsä näytettä.
https://riistahavainnot.fi/suurpedot/dnakerays/kerayksen-taustaa

Miksi metsästäjien tulisi olla mukana kanta-arvion tekemisessä?

Metsästäjäliitto pyrkii edunvalvonnassaan siihen, että kanta-arvion tekeminen olisi mahdollisimman ymmärrettävä ja läpinäkyvä meille kaikille käytännön metsästäjille.

Käytännön kenttätyö havaintojen tuottamiseksi on tärkeää kaikkien riistalajien osalta. Riistakolmio- ja vesilintulaskennan samoin kuin suurpetohavaintojen pohjalta muodostetaan eri riistalajien kanta-arviot, joihin taas perustuu metsästys- tai rauhoitusajat sekä pyyntikiintiöt tiettyjen riistalajien osalta, niin myös sudenkin osalta.

Miksi järjestöt olivat kansalaisaloiteasiassa aloitteellisia?

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) julkaiseman suden kanta-arvion mukaan Suomessa havaittujen laumojen kokonaismäärä oli maaliskuussa 2020 arviolta noin 25 % suurempi kuin maaliskuussa 2019. Susikanta on ollut kasvusuuntainen vuodesta 2017 lähtien. (Lähde: Luken tiedote 6.6.2020)

Määrä kuvaa siis susien määrää maaliskuussa, jolloin kanta on pienimmillään. Ruotsissa susien määrä ilmoitetaan loppuvuoden kantana, jolloin määrä on suurempi.

Kanta-arvion mukaan susimäärä on kasvanut, mikä vaikeuttaa syksyn 2020 jahtikautta. Samaan aikaan Luken pantasusipalvelu on ajettu alas eli tietoja GPS-pannoitettujen susien liikkumisesta ei ole tarjolla, mikä aiheuttaa uhkaa koirien käytölle metsästyksessä. Tämä merkitsee väistämättä vahinkoja sekä koirille että muille kotieläimille, mitä halutaan ehdottomasti välttää. Vahinkojen välttämiseksi koirametsästys estyy monilla alueilla Suomessa.

Metsästykseen vaikuttava susitilanne on vaikeutumassa monen tekijän yhteisvaikutuksesta, minkä vuoksi järjestöt katsovat, että suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista on vaadittava kansalaisaloitteella.

Susikanta on nyt myös Luken mukaan ylittänyt neljänneksellä Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa määritellyn pienimmän elinvoimaisen kannan tason eli 25 laumaa tai lisääntyvää paria.

Mitä kannanhoidollinen metsästys tarkoittaa?

Metsästäjäliitto ja metsästyskoirajärjestöt tukevat ja edistää objektiivista ja tieteellistä suurpetojen kannanhoitoa. Pidämme kestävää ja laillista metsästystä oleellisena osana karhun, ilveksen ja suden kannanhoitoa. 

Tärkeimmät kansalaisaloitteen tavoitteet ovat kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen uudelleen, luotettava kanta-arvio, susikannan genetiikan ja lajipuhtauden tuntemus ja uusien menetelmien käyttöönoton turvaaminen, nopea ja tehokas reagointi häirikkösusiin sekä maamme perinteisen koirametsästyskulttuurin turvaaminen.

Suurpetojen metsästys perustuu kannanhoitosuunnitelmiin. Hoitosuunnitelmien tarkoitus on turvata suurpetokantojen säilyminen elinvoimaisina ja ihmisarkoina.

Mitä lakia kansalaisaloitteessa halutaan muuttaa?

Kansalaisaloite on aloite lainsäädännön valmistelun aloittamiseksi. Esitetyt kysymykset vaikuttavat todennäköisesti moniin erilaisiin lakeihin (metsästys, luonnonvarakeskus, vieraslajit jne.) Kyse on laajemmasta lainsäädäntöpaketista, joka vaikuttaa useisiin lakeihin.

Voidaanko kannanhoidollinen metsästys aloittaa? Onko se realistinen odotus?

– Muiden suurpetojen, kuten karhun ja ilveksen, kohdalla metsästys on tärkeä osa suunnitelmallista kannanhoitoa. Suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytykset selvitetään nyt perusteellisesti laajapohjaisessa työssä. Metsästys on osa suden tuoretta kannanhoitosuunnitelmaa ja tavoite on, että se toteutuu, totesi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä syksyllä 2020.

Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ennakkoratkaisun suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Ennakkoratkaisun mukaan suden kannanhoidollinen metsästys on luontodirektiivin puitteissa mahdollista, mutta se edellyttää entistä tarkempia perusteluja ja sitoutumista susikannan suotuisan tason suojeluun.

Eikö susien aiheuttamilta ongelmilta voida välttyä, jos suojaudutaan riittävästi?

Kansalaisaloitteen tarkoitus on turvata maaseudulla asuminen, ihmisten ja kotieläinten turvallisuus ja elinkeinon harjoittaminen. Susialueiden asukkaiden kokema pelko ja uhka tulee ottaa vakavasti. Susien aiheuttamaa uhkaa ei voida täysin eikä riittävästi torjua aidoilla, koulukyydeillä tai muilla vastaavilla suojausjärjestelyillä. Tarvitaan lisäksi suojaustoimien rinnalle myös muita työkaluja, kuten kannanhoidollinen sudenmetsästys.

Kansalaisaloitteessa halutaan tuoda esiin myös huoli koirilla tapahtuvan metsästyksen vähenemisestä, mikä vaikuttaa kokonaisuudessaan hirvenmetsästykseen. Tästä voi aiheutua ongelmia metsätaloudelle ja liikenneturvallisuudelle. 

Koiriin kohdistuvat susien hyökkäykset ja koirien menetykset ovat paikallisella tasolla susikannan siedon kannalta yksi suurimmista ongelmista. Metsästyksen yhteydessä vahinkoja kohdistuu pääosin ajokoiriin ja hirvikoiriin, mutta sudet ovat vahingoittaneet ja vienee koiria myös pihoilta.

Metsässä koira saattaa houkutella sudet paikalle haukunnallaan, ja joutua tapetuksi joko suden riistana tai kilpailijana. Koiran menetyksen pelko on joillakin susialueilla jopa johtanut niiden perinteisen metsästyskäytön loppumiseen lähes kokonaan. Susien aiheuttamien kotieläinvahinkojen korvauksista huomattava osa käytetään juuri koiravahinkoihin (kotieläinvahingot noin 160 000 euroa ja maatalousvahingot 90 000 euroa vuonna 2018). Koirien suojaamiseksi metsästystilanteessa ei sen sijaan ole vielä onnistuttu kehittämään luotettavasti ja tehokkaasti toimivaa menetelmää. 

Ministeriön tilastojen mukaan 2019 menetettiin 49 koiraa, korvausarvoltaan 165 000 e.

Suurpetojen aiheuttamat koiravahingot herättävät paljon tunteita, sillä koiran merkitys omistajalleen on suuri. Koira voi olla paitsi arvokas ja palkittu metsästyskaveri, myös monen ihmisen paras ystävä, jota raha ei korvaa.

Susien aiheuttamat koiravahingot:

2010        23                  51 723 e
2011        27                  70 504 e
2012        48                  139 737 e
2013        24                  79 068 e
2014        34                  110 480 e
2015        50                  128 429 e
2016        45                  146 315 e
2017        50                  156 457 e
2018        34                  89 173 e
2019        49                  165 201 e
2020        5                    34 650 e (tilanne 13.5.2020)

Miten susiin ja susikannan arviointiin liittyviä ongelmia voisi parantaa?

Luonnonvarakeskuksenuuteen tekniikkaan perustuvan DNA-pohjainen tunnistusmenetelmä on saatava vuoden aikana käyttöön. Vastaava on käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Sillä voidaan luotettavasti tunnistaa eri susiyksilöt ja niiden kokonaismäärä reviirillä. Sillä voidaan myös aiempaa paremmin ja nopeammin tunnistaa susihybridit eli koirasudet. Koirasusiksi määritellään asetuksessa suden ja koiran risteymät neljässä ensimmäisessä sukupolvessa. 
Uuteen tekniikkaan pohjautuva laitteisto tunnistaa koirasudet neljä sukupolvea taaksepäin.

Koirasusi on ollut Suomessa haitallinen vieraslaji ja sen maahantuonti on ollut kiellettyä jo vuoden 2016 alusta. Toukokuussa 2019 annetulla asetuksella kiellettiin myös koirasusien kasvattaminen. Koirasusia ei saa myydä, ostaa tai muutenkaan pitää hallussa, eikä päästää vapaaksi ympäristöön.

Metsästäjiä ja muita luonnossa liikkujia tulee kouluttaa ja kannustaa DNA-näytteiden keräämiseen, jotta susikannan suuruus tila voidaan kartoittaa aiempaa paremmin. Suden kanta-arviossa tulee aiempaa paremmin toteutua läpinäkyvyys yksittäisestä havainnosta kanta-arvioon saakka ja viestintää kehittämällä saada aikaan parempi ymmärrettävyys kanta-arviolle ja siinä käytetyille menetelmille.

Susien GPS-pannoitukset tulee aloittaa mahdollisimman pian uudelleen ja pantatekniikkaa kehittää entistä paremmin metsästyskoirien suojaamista palvelevaksi.

Mitä tarkoittaa valittaminen susien poikkeusluvista?

Viranomaispäätöksistä on oikeus valittaa. Ongelmaksi on koettu, että sudelle myönnetty poikkeuslupa ehtii jo vanheta ennen kuin valitus on käsitelty. Näin pyyntiin ei käytännössä lainkaan päästä, vaikka lupa on myönnetty.  Poikkeusluvasta valitettaessa valitus tulee käsitellä lain velvoittamana nopeasti. Mikäli lupa jää valituksen jälkeen voimaan, luvan on oltava käytettävissä metsästyksellisesti riittävän pitkään. Esimerkiksi hiljattain tehdyistä valkoposkihanhien poistoluvista on tehty valitus Pohjois-Karjalassa.

Uhkaa ja vaaraa aiheuttavat sudet – viranomaisten toimivastuiden ja käytänteiden yhtenäistäminen

Susikannan hoitosuunnitelmassa määritellyt viranomaisten ohjeet uhkaa ja vaaraa aiheuttavien susien osalta tulee jalkauttaa kentälle yhtenäisenä mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi Itä- ja Länsi-Suomen osalta näissä käytänteissä on edelleen eroavaisuuksia. Laki tulee velvoittaa viranomaiset toimimaan suunnitelman mukaan. Uhkaa, vaaraa tai vakavaa vaaraa aiheuttavissa tapauksissa tulee ottaa yhteyttä poliisiin.

Mikä korkeimman hallinto-oikeuden taannoisessa poikkeuslupapäätöksessä oli vanhentunut?

Yhtenä tärkeänä perusteena kannanhoidolliselle sudenmetsästykselle on väitetyn laittoman tappamisen vähentäminen. Tutkimusten mukaan Euroopassa ja etenkin Pohjoismaissa suurpetojen väitetty laiton tappaminen on suurelta osin maaseudun protesti kohtuuttomiksi koettuja suojelupyrkimyksiä vastaan, joita pidetään uhkana asukkaiden perinteisille oikeuksille ja maaseudun elämänlaadulle. Tätä näkemystä on laajasti tuettu nopeasti kasvavassa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa ja kirjallisuudessa. 

Tieteellisiin tutkimuksiin perustuen on esitetty, että tehokas keino susien väitettyä laitonta tappamista vastaan olisi lisätä laillista metsästystä (Kaltenborn ja Brainerd, 2016) ja luoda sudesta arvokas saaliseläin perinteisellä tavalla toteutetussa metsästyksessä (Pohja-Mykrä, 2017). Johanna Suutarinen osoitti myös tuoreessa väitöskirjassaan (2019), että Suomessa korkeampi poikkeuslupien määrä vähensi susien laitonta tappamista. Ruotsalaiset tutkijat (Liberg et al. 2020) ovat aivan äskettäin myös nyt vahvistaneet saman ilmiön.

Lyhyessä ajassa (2015-2020) on siis esitetty vakuuttava, vertaisarvioitu tieteellinen näyttö siitä, että laillinen suden metsästys vähentää laitonta tappamista. Suomen ja EU:n oikeusjärjestelmät eivät kuitenkaan ole pysyneet tämän nopeasti kertyneen tieteellisen näytön perässä. EU-tuomioistuimen ratkaisuehdotus ja tuore korkeimman hallinto-oikeuden päätös edellyttävät, että tieteellistä näyttöä tarvitaan: Tätä tutkimusnäyttöä on nyt saatavilla. Maaliskuussa 2020 saatu korkeimman hallinto-oikeuden kielteinen päätös pohjautui siten osittain vanhentuneisiin ja puutteellisiin tietoihin.

Sudesta pitäisi saada arvostettu riistaeläin. Tuoreen tutkimuksen (Life+) mukaan kansalaiset antavat laittomalle tappamiselle antama tuki on viimeisimmän kyselyn mukaan aiempaa yleisempää, koska ongelmat kärjistyvät ja pelko lisääntyy monien suomalaisten keskuudessa. Tällainen kehityssuunta on luonnollisesti hyvin huolestuttavaa.

Mihin susihavainnoista tulee ilmoittaa?

Yöllisistä pihavierailuista ja luonnossa tapahtuvista havainnoista ilmoitetaan paikallisen riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilölle, joka käy mahdollisuuksien mukaan tarkastamassa havainnon ja kirjaa sen suurpetohavaintojärjestelmä Tassuun.

Hätäkeskukseen (112) soitetaan, jos susi käyttäytyy poikkeavasti, eli käyttäytyy pelottomasti tai uhkaavasti tai on aiheuttanut vahinkoja. Eli jos susi tulee rakennetulle piha-alueelle esimerkiksi päiväsaikaan, eikä osoita ihmisarkuutta.

Mistä löytyy lisää tietoa?

Luken susikannan suotuisan suojelutason määrittämisen väliraportti 2.9.2021:
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/547828

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 14.6.2021: Raportti suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksistä valmistui

Maa- ja metsästalousministeriön tiedote 19.3.2020: KHO:n ratkaisut linjaavat suden metsästystä koskevaa päätös- ja valmistelutyötä

Maa- ja metsästalousministeriön tiedote 23.1.2020: Suden kannanhoidollisen metsästyksen selvitykseen työryhmät

Suomen susikannan hoitosuunnitelma:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161865

Suurpedot.fi, suojelu ja metsästys:
http://www.suurpedot.fi/suojelu-ja-metsastys.html

Vieraslajit.fi, koirasusi:
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.5014936/show

Pitääkö susien metsästys sallia? Näin vastaavat Suomen tiheimmällä susialueella asuvat kansanedustajat – lue Ylen kyselyn tulokset:
https://yle.fi/uutiset/3-11688407

 

Riistahavainnot.fi

Riistahavainnot-palvelussa esitetään suurpetoyhdyshenkilöille ilmoitetut karhu-, susi, ilves- ja ahmahavainnot sekä susien DNA-analyyseista saatuja yksilöintitiedot, aiempina vuosina pannoitettujen susien reviirejä sekä pantasusien paikannustietoa. Lisäksi palvelussa kerrotaan suurpetotutkimukseen liittyvää taustatietoa.

Havaintokartta 

 

Sivu päivitetty 3.9.2021

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Jaakko Silpola
Jaakko Silpola
toiminnanjohtaja
+358 504 064 836
Ere Grenfors
Ere Grenfors
luonnon- ja riistanhoitopäällikkö
+358 505 698 916
seuratoiminta, lakiasiat

Seuraa toimintaamme