– Metsästyksen avulla varmistetaan, että ihmiset voivat tuntea olonsa turvallisiksi kaikkialla Suomessa, myös susialueilla. Tavoitteena on säädellä susikannan kasvua, ehkäistä vahinkoja ja edistää suden hyväksyttävyyttä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Kiintiö on 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin. Kiintiö ei koske poliisin määräyksellä lopetettuja susia eikä Riistakeskuksen myöntämiä vahinko- ja turvallisuusperusteisia poikkeuslupia. 

Susi on EU:n luontodirektiivin mukaan Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella tiukasti suojeltu laji. Suojelusta voidaan kuitenkin poiketa, jos metsästykselle asetetaan selkeä tavoite ja osoitetaan, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Lisäksi on varmistettava, ettei metsästys vaaranna suden suotuisan suojelutason saavuttamista. 

Luken kanta-arvion mukaan Suomessa oli tämän vuoden maaliskuussa 28 susilaumaa. Susilaumojen lisäksi maaliskuussa oli 20 reviirin merkannutta susiparia. Kyseessä on Suomen suurin susikanta sataan vuoteen. Suden pennut syntyvät huhti–toukokuussa, joten kanta on loppuvuodesta huomattavasti suurempi kuin maaliskuussa.  Luken ennustemallin mukaan Suomessa on tällä hetkellä 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa. Asetuksessa esitetty kiintiö ja sen rajaus neljään laumaan ei heikennä susikannan suotuisan suojelutason säilyttämistä.

Asetus oli lausunnoilla 8.12. saakka ja lausuntoja tuli yhteensä 30. Osan mielestä kannanhoidollisella metsästyksellä voidaan lisätä suden hyväksyttävyyttä ja vähentää sosiaalista konfliktia, kun taas osan mielestä suden metsästys on riski susikannan geneettiselle monimuotoisuudelle. Kooste annetuista lausunnoista löytyy lausuntoyhteenvedosta.

• Asetus
• Asetusmuistio
• Lausuntoyhteenveto

Metsästäjäliiton ohjeistus suden kannanhoidollisen poikkeusluvan hakemiseen

Metsästäjäliitolla on käynnissä myös maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke, jossa metsästäjiä koulutetaan villisikakannan hallintaan ja ASF-riskin pienentämiseen. Ensimmäiset koulutukset käynnistyvät vielä tämän vuoden puolella. Ne on tarkoitettu sekä vakiintuneen kannan alueille että alueille, joille villisika on levittäytymässä. Lisää tietoa koulutuksista saat täältä.

Metsästäjien koulutus on tarpeellista, sillä villisika on Suomessa nykymetsästäjille uusi riistalaji, minkä takia kokemus villisian metsästyksestä ja etenkin tieto ASF:n torjunnasta puuttuu toistaiseksi suurimmasta osasta Suomea. Jo nyt villisikoja kannattaa käsitellä niin, että jokainen villisika on potentiaalinen viruksen kantaja.

Jos virusta löydetään villisiasta, astuu välittömästi voimaan erilaisia alueellisia metsästysrajoituksia ja hygieniasuosituksia. – Nämä rajoitukset tulevat vaikuttamaan paikallisten metsästäjien ja metsästysseurojen arkipäivään huomattavasti, muistuttaa Metsästäjäliiton kenttämestari Chris Karppinen.

Villisian saalismäärät kasvussa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman kanta-arvion mukaan villisikakanta on kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Kannan keskimääräinen koko oli tammikuussa 2021 noin 3 400 villisikaa. Kanta-arvion 90 % todennäköisyysväli on 2209–5727 yksilöä. Villisikojen alueellinen levinneisyys Suomessa on laajuudeltaan samanlainen kuin edellisvuonna eli villisikoja on eniten itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueilla, mutta villisikalaumoja on havaittu muuallakin Suomessa.

Villisikoja ammuttiin 1.8.2020–31.7.2021 välisenä aikana yhteensä 1 343. Saalismäärä kasvoi yli 40 prosentilla metsästysvuodesta 2019–2020. Yli puolet saalismäärästä ammuttiin Kaakkois-Suomessa. Toisiksi eniten villisikoja ammuttiin Uudellamaalla, yhteensä 233 eläintä. Viime vuonna saalis oli 1 211 villisikaa.

Vuosina 2015-2021 Ruokavirasto on tutkinut yli 4000 villisikaa ja toistaiseksi yhtään ASF-tautia kantavaa villisikaa ei ole löydetty. Sikojen verenvuotokuumetaudin nopea leviämistahti pitkin Eurooppaa muistuttaa siitä, ettei Suomessakaan ole varaa herpaantua taudintorjunnassa. Afrikkalainen sikarutto saapui EU:n alueelle 2014 ja sen jälkeen ruttoa on tavattu jo 13 jäsenmaassa. Vuosien 2016–2020 kesäkuun välillä tautiin on kuollut yhteensä 1,3 miljoonaa sikaa.

Ruokavirasto kannustaakin lähettämään näytteitä kuolleina löydetyistä tai metsästetyistä villisioista. Ohjeet löytyvät Ruokaviraston sivuilta. Kiteellä lokakuun puolivälissä kaadetussa aikuisen luonnonvaraisen villisian näytteestä löydettiin ensimmäistä kertaa Adjeszkyn taudin (AD) vasta-aineita. Aujeszkyn taudin aiheuttaa sian herpesvirus-1 (SuHV-1), joka voi sairastuttaa myös muita eläinlajeja, kuten nautoja, lampaita, kissoja ja koiria. Niillä virustartunta johtaa lähes aina kuolemaan. Tauti voi levitä sairastuneen sian tai villisian ruhonosien ja elimien välityksellä, ei kypsentämättömiä ruhonosia tai elimiä tule antaa koirille tai kissoille.

https://metsastajaliitto.fi/villisika

Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan Itä-Suomen poliisilaitos toimi lainvastaisesti hylätessään metsästyksen harrastajan aselupahakemukset sillä perusteella, että metsästäjällä oli jo ennestään hallussapitolupa kuudelletoista ampuma-aseelle. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että poliisilaitos ei ollut voinut mainitsemillaan perusteilla jättää myöntämättä kyseisiä hankkimis- ja hallussapitolupia.

Lue koko päätös KHO:n sivulta. 

Lue asiakirja lataamalla se täältä: https://circabc.europa.eu/ui/group/fcb355ee-7434-4448-a53d-5dc5d1dac678/library/9c141494-daea-4cb1-af79-addd46ef4b85/details

Esityksessä 10 % Eurooopan pinta-alasta halutaan suojella tiukasti, jotta luonnon monimuotoisuuden katoaminen voidaan pysäyttää. Euroopan komission ensimmäisessä luonnoksessa metsästys (ja kalastus) asetettiin samaan kategoriaan "kaivostoiminnan" kanssa. Luonnoksessa katsottiin, että nämä toimet eivät ole soveltuvia tiukasti suojelluille alueille.

“Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että uudessa esityksessä ei enää mainita metsästyskieltoa. Metsästäjäliitto ja FACE (Euroopan metsästäjäliitto, Face for Hunters) ovat vastustaneet aktiivisesti metsästyksen perusteetonta kieltämistä ja korostaneet, että metsästäjillä on keskeinen rooli suojelualueiden hoidossa. Metsästyksen kieltäminen suomalaisilla luonnonsuojelualueilla on perusteetonta, sillä metsästys on säädeltyä, tapahtuu kestävästi ja se lisää kiinnostusta ympäristön hyvinvointiin”, sanoo Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.   

Biodiversiteettistrategian tavoitteena on säilyttää luonnon monimuotoisuus keskittyen erityisesti hiiltä sitoviin ekosysteemeihin, kuten turvemaihin ja vanhoihin metsiin. On hyvä, että EU:n politiikassa ei enää tarkastella ilmastonmuutosta ja biologisen monimuotoisuuden vähenemistä erillisinä elementteinä, vaan nähdään, että nämä kaksi liittyvät olennaisesti toisiinsa.

“Metsästys ei häiritse luontotyyppien luonnollisia prosesseja. Päinvastoin, metsästäjien tekemä työ on tärkeää suojelualueiden hoidossa ja se on avainasemassa juuri paikallisella tasolla. Tulee muistaa, että tavoitteet saavutetaan parhaiten ottamalla paikalliset ihmiset selkeästi mukaan alueiden suojeluun”, Grenfors sanoo.

Maailmanlaajuiset kokemukset suojelualueista ovat osoittaneet, että suojelun tiukkuuden taso ei ole avaintekijä luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämisessä, vaan paikallisten ihmisten mukaan ottaminen. Metsästäjillä on tässä tärkeä rooli esimerkiksi pienpetojen pyytämisessä uhanalaisten lintujen pesimäalueilta.

Lisätietoja:
luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, puh. 050 569 8916, etunimi.sukunimimetsastajaliitto.fi ()

www.biodiversitymanifesto.com