Korkein hallinto-oikeus hyväksyi Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry:n valituksen ja kumosi Suomen riistakeskuksen myöntämät Kuhmon karhuluvat. KHO ei lisäksi myöntänyt lainkaan valituslupaa karhuyhteislupien hakijoille Itä-Suomeen ja Pirkanmaalle. Riistakeskus oli perustellut kyseisissä lupapäätöksissään, että karhulupien perusteena ja suojelusta poikkeamisen päämääränä on karhukannan adaptiivinen hallinta suomalainen karhunmetsästyskulttuuri säilyttäen ja saalis haltuun ottaen. Korkein hallinto-oikeus totesi, että kannanhoidollinen metsästys ei sellaisenaan voi olla hyväksyttävä päämäärä, jonka saavuttamiseksi poikkeuslupa voitaisiin myöntää.
Aikaisemmin Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi Tapiola ry:n valituksen Suomen riistakeskuksen Kuhmoa koskevista karhuluvista ja katsoi, että suotuisan suojelun tason saavuttaneen karhun kohdalla taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset ja alueen erityispiirteet voidaan ottaa huomioon eikä karhukannan kasvun rajoittamista ja metsästyskulttuurin ylläpitämistä voida pitää lainvastaisena. Kyseisen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisun takia Kuhmossa olisi saatu metsästää karhua syksyn 2022 aikana, vaikka muualla Itä-Suomessa karhujahti oli laajasti valitusten aiheuttamien toimeenpanokieltojen takia jäissä.
Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, että suotuisan suojelun tason saavuttaminen ei väljennä poikkeuslupaedellytyksiä. KHO:n mukaan kannanhoidollinen metsästys voi kuitenkin tietyin edellytyksin olla mahdollista: karhulupa voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityinen ongelma tai tilanne, johon on puututtava. KHO:n mukaan riistakeskuksen poikkeuslupapäätöksestä ei nyt riittävästi ilmene, mihin juuri kyseiseen hakemusalueeseen liittyvään karhukannan kasvusta aiheutuvaan ongelmaan poikkeusluvalla on tarkoitus puuttua.
KHO on tehnyt vastaavan päätöksen ilveksen poikkeusluvan osalta huhtikuussa 2022 todeten myönnetyn luvan laittomaksi. Suomen Metsästäjäliitto katsoo, että karhun ja muiden suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on Suomessa turvattava, mutta se ei onnistu nykyisen lainsäädännön turvin. Tarvitaan lainsäädäntömuutos, joka muuttaa ja tarkentaa metsästyslain sanamuotoja Ruotsin lainsäädännön mukaiseksi. Pääministeri Orpon hallitusohjelma toteaa, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Ruotsissa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on mahdollista EU-komission hyväksymänä.
Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!
