Euroopan metsästäjäjärjestö FACE kertoo tiedotteessaan, että suurpetojen puutteellisen kannanhoidon ja maaseudun toimijoiden vaatimusten laiminlyönnin vuoksi sosiaalinen sietokyky suurpetoja kohtaan on saavuttanut rajansa tai kärsinyt monilla Euroopan alueilla. Suurpetokantojen säilyminen vaatii sekä sosiaalista hyväksyntää että onnistunutta rinnakkaineloa. Tähän tarvitaan aktiivista suurpetojen kannanhoitoa. FACE edustaa Euroopan seitsemää miljoonaa metsästäjää ja sen tarkoitus on edistää kestävää metsästystä Euroopassa. Suomen Metsästäjäliitto edustaa Suomea FACEssa.

Julkilausumassa todetaan, että metsästäjät ovat olleet ja tulevat aina olemaan keskeisiä toimijoita suurpetojen suojelussa ja kannanhoidossa Euroopassa. Suurpetokonfliktien syyt ovat moninaisia, mutta yksi niistä on se, että suurpedon suojelussa ne maaseutujen tahot, joihin suurpedoilla on eniten vaikutusta, ovat jääneet päätöksenteon ulkopuolelle. Suurpetokonflikteja voidaan parhaiten vähentää, kun maanomistajat, tuottajat ja metsästäjät otetaan mukaan ratkomaan ongelmia. Tällä hetkellä susia suojellaan vain vähentämällä tai rajoittamalla suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. Vaarana on, että tällä on negatiivinen vaikutus suurpetojen suojeluun.

Lue julkilausuma suomeksi täältä (PDF).

Sotaa pakenevia ukrainalaisia saapuu Suomeen lemmikkieläimineen EU:n sisärajaliikkuvuuden perusteella, eikä kaikkia siksi tavoiteta Suomen rajalla. Ukrainasta saapuvat lemmikit tulisi Suomeen tullessa esittää Tullin tarkastettaviksi. Ruokavirasto haluaa muistuttaa näiden eläinten kanssa tekemisissä olevia, että eläimiin saattaa liittyä myös jonkinasteisia terveysriskejä sekä ihmisille että muille eläimille.

Eläinten maahantuontivaatimusten tarkoituksena on suojata ihmisten ja eläinten terveyttä. Koska Ukrainassa esiintyy eläimissä muun muassa raivotautia (rabies), turhaa kontaktia maasta tuotuihin koiriin, kissoihin ja fretteihin on syytä välttää. On tärkeää, että pakolaisia auttavat henkilöt ja heidän lemmikkieläimensä pysyvät erillään Ukrainasta tuoduista lemmikkieläimistä, kunnes eristysaika päättyy. Pääsääntö eristysajalle on 30 vuorokautta, ja tänä aikana eläimen hoidosta vastaa vain lemmikin oma perhe. Ruokavirasto voi pidentää eristysaikaa tarpeen mukaan. Lemmikkiä saa ulkoiluttaa vain kytkettynä, eikä se ulkonakaan saa olla kosketuksissa muihin eläimiin tai ihmisiin.

Lisäksi on tärkeää, että kaikki Ukrainasta perheidensä mukana tulleiden lemmikkieläinten omistajat tai haltijat ohjataan pikaisesti ottamaan yhteyttä eläinlääkäriin. Näin puutteet maahantuontivaatimuksissa voidaan täydentää esimerkiksi rokotteiden ja loislääkityksen osalta.

”Vaikka raivotaudin maahantulon riski on pieni, niin tauti on ihmisille ja muille nisäkkäille tappava ilman asianmukaista, ajoissa aloitettua hoitoa. Ukrainasta tulleiden lemmikkieläinten kanssa tekemisissä olevien on syytä olla tietoisia siitä, että tilannetta on tarkkailtava eri tavoin kuin suomalaisten lemmikkien kanssa”, yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu sanoo.

Rokotus, madotus ja mikrosiru mahdollisimman pian

Ruokavirasto edellyttää, että maahantuontivaatimuksiin sisältyvät rokotukset ja madotukset tehdään mahdollisimman pian lemmikkieläinten Suomeen saapumisen jälkeen. Ihmisten ja eläinten terveyden suojaamiseksi ensisijaista on Ukrainasta tulevien lemmikkieläinten rokottaminen raivotautia vastaan ja lääkitys ekinokokkia vastaan. Lisäksi lemmikkieläimille asennetaan mikrosiru, jollei sellaista vielä ole.

Jos Ukrainasta tuotu lemmikkieläin puree ihmistä, on otettava heti yhteyttä terveydenhuoltoon. Lemmikkieläimen sairastuessa tai kuollessa on oltava yhteydessä eläinlääkäriin. Kun on yhteydessä eläinlääkäriin tai terveydenhuoltoon lemmikkieläimeen liittyvässä asiassa, on aina kerrottava, jos kyseessä on Ukrainasta pakolaisen mukana maahan tullut eläin.

Ruokaviraston tiedotti 4.3.2022 lievennyksistä Ukrainan sotaa pakenevien mukana saapuvien lemmikkien maahantuontivaatimuksissa. Lievennykset koskevat myös Venäjältä palaavien Suomen ja muiden maiden kansalaisten lemmikkieläimiä, ei kuitenkaan Venäjän tai Valko-Venäjän kansalaisia.

Alkuperäinen uutinen >>

Lue lisää: 

Ruokaviraston tiedote 4.3.2022: Ukrainasta pakenevien mukana saapuvat lemmikit pääsevät EU-maihin

Ajankohtaista ruokavirasto.fi:ssä: Ukrainasta saapuvien pakolaisten, EU-kansalaisten ja muiden ulkomaalaisten saapuminen Suomeen Ukrainassa vallitsevasta pakottavasta tilanteesta johtuen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedote 15.3.2022:
Ukrainasta pakenevien mukana saapuvat lemmikit pääsevät EU-maihin – muista rabies

FACE on Euroopan metsästäjäjärjestö, joka edustaa Euroopan seitsemää miljoonaa metsästäjää ja sen tarkoitus on edistää kestävää metsästystä Euroopassa. Metsästäjäliitto edustaa Suomea FACEssa.

Oppaan tavoitteena on auttaa metsästäjiä ja muita ampujia ymmärtämään lyijyttömien ja lyijypatruunoiden erot. FACEn laatiman sivuston tavoitteena on näyttää metsästäjille, kuinka lyijyriskejä voidaan hallinnoida. On selvää, ettei lyijylle ole täysin korvaavaa vaihtoehtoa, mutta lyijyttömät patruunat toimivat kuitenkin riittävän tehokkaasti, kunhan metsästäjät käyttävät niitä oikein.

Tutustu oppaaseen >> metsastajaliitto.fi/lyijyammusopas

– Peurasaalis oli päättyneellä kaudella jälleen ennätyssuuri, 74 000 yksilöä. Jahdin vaikutus on nyt nähtävillä, kun peurakannan kasvu on saatu käännettyä laskuun. Tästä oli viitteitä metsästysseuroista saadun palautteen perusteella jo jahtikauden aikana. Metsästäjien ja määrätietoisten metsästysseurojen ansiosta laskutavoite saavutettiin, kiittää Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Tuore peuran kanta-arvio osoittaa, että Metsästäjäliiton kannattama nykyinen lupajärjestelmä toimii eikä siihen tarvita muutoksia. Tihentymäalueilla tavoitteena on ollut maa- ja metsätalouden sekä tieliikenteen vahinkojen vähentäminen.

– On kantatavoitteiden asettamisen sekä tehokkaan ja vastuullisen jahdin toteuttamisen vuoksi tärkeää, että peuran metsästystä varten meillä on käytössä 500 hehtaarin minimialuevaatimus ja pyyntilupajärjestelmä. Hyvällä paikallisella yhteistoiminnalla seurojen ja maanomistajien kesken voimme vaalia tämän arvostetun riistaeläimen kestävää kannanhallintaa, kannustaa Silpola.

Nyt alkaa pyyntilupien haku tulevalle jahtikaudelle. Metsästäjäliitto kannustaa tihentymäalueilla lupien hakijoita Lounais-Suomen suunnalla jatkamaan vastuullista metsästystä niin, että etenemme kohti alueellisten riistaneuvostojen asettamia peuran tiheystavoitteita.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 0504064836, jaakko.silpolametsastajaliitto.fi

Vuosittain metsästyskortin suorittaa 6 000–8 000 uutta metsästäjää. Metsästäjätutkinnossa ei ole pakollisena käytännön ampumakoulutusta ja siksi Metsästäjäliitto on kehittänyt Metsästysammunnan ABC -koulutusta jo vuodesta 2015. Metsästysammunnan ABC -koulutus on suunniteltu hiljattain metsästäjätutkinnon suorittaneille tai muuten ampumisesta kiinnostuneille henkilöille. Koulutuksessa opetetaan ampumisen perusasiat ja koulutuksesta on hyvä jatkaa kohti itsenäistä harjoittelua. Koulutuksiin mahtuu kerrallaan 6–12 koulutettavaa.

”Tällaisille koulutuksille on havaittu olevan selkeä tarve ja saatu palaute koulutuksista on ollut positiivista. Täysin kokemattomilla on halu oppia ampumaan ja käsittelemään aseita turvallisesti. Mukaan tulee paljon sellaisia henkilöitä, joilla ei ole välttämättä muutoin mahdollisuutta opiskella ammuntaa käytännössä tai ei ole esimerkiksi perheessä metsästystaustaa”, sanoo Metsästäjäliiton pääkouluttaja Johanna Huotari.

Koulutukseen voi osallistua jo ennen metsästäjätutkintoa ja ilman omaa asetta. Itselle sopivan uuden aseen hankintaan saa kouluttajalta hyvät vinkit. Myös monet jo pidempään metsästäneet henkilöt ovat osallistuneet koulutuksiin. Koulutuksiin osallistujien kirjo on laaja iästä ja kokemuksesta riippumatta. Moni sanoo haluavansa oppia uutta ja saada varmuutta ampumiseen ja riistalaukauksiin. Koulutuksen on myös koettu madaltavan kynnystä tulla ampumaradalle yksin tai metsästyskaverin kanssa", Huotari sanoo.

Lisätietoja:
Pääkouluttaja Johanna Huotari, puh. 050 535 5497, johanna.huotarimetsastajaliitto.fi ()

Metsästysammunnan ABC-koulutus >> metsastajaliitto.fi/metsastajalle/metsastysammunnan-abc

Tapahtumakalenteri: (Koulutuksia tulee lisää kevään edetessä) >> metsorekisteri.metsastajaliitto.fi/Tapahtumanhallinta/tapahtumakalenteri.aspx

− Ilokseni voimme todeta saadun summan olevan hieno, 4 137 euroa. Se tulee auttamaan paljon Metsästäjäliiton tekemää nuorisotyötä. Summa ohjataan kokonaisuudessaan nuorten ammuntakoulutukseen. Tuemme nuorten ammuntaharjoittelua maksamalla ratamaksuja ja hankkimalla materiaaleja, jotta nuorten harjoittelu ei jää kiinni kustannuksista. Kannustamme myös ryhmäharjoitteluun, sillä harrastaminen on mukavampaa porukalla, kertoo lahjoituksen vastaanottanut nuorisotyön asiantuntija Elina Mäkelä.

−Meillä Metsästäjäliitossa on erittäin osaavia ampumakouluttajia ja vapaaehtoisia, joiden panos tulevaisuuden metsästäjien kouluttamisessa on avainasemassa. Toivomme, että voimme lahjoituksen turvin huomioida myös kouluttajat ja innostaa heitä mukaan säännölliseen nuorisotyöhön. 

Myös NorDis Oy:n toimitusjohtaja Marko Ketola pitää erittäin tärkeänä nuorten metsästäjien ja eränkävijöiden kouluttamista. −Nuoret ovat tulevaisuuden käyttäjiä. Nuorten keskuudessa puhaltavat jo nykyaikaiset tuulet ja ekologisuus näkyy jo nyt nuorempien patruunavalinnoissa. Bioammon ja Naturaliksen biohajoavat patruunat ovat edelläkävijöitä uudenlaisina patruunoina. Ne ovat tarkkoja ja laadukkaita ja lopuksi hylsyt voi vaikka laittaa kompostiin jälkikäsittelyyn, Ketola sanoo. Kyseiset patruunat olivat käytössä myös Metsästäjäliiton juhlajahdeissa. 

Metsästäjäliiton nuorisotyö kiittää Nordisia yhteistyöstä! Avustuksen käyttöä  voi seurata kevään aikana mm. metsastajaliiton_nuoret Instagram-tilin kautta.

Lue lisää Nordisin tiedotteesta.

Kuvassa Elina Mäkelä, Marko Ketola sekä Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Juha K. Kairikko tuli Metsästäjäliittoon toiminnanjohtajaksi 1.6.1973 vasta 26-vuotiaana ja omien sanojensa mukaan yllättyi itsekin tullessaan valituksi. Kairikko toimi liitossa toiminnanjohtajana aina 30. syyskuuta 2009 saakka. Hänet tunnettiin liitossa erityisesti Jahti-lehden ahkerana päätoimittajana ja hänelle myönnettiin liiton korkein kultainen ansiomerkki laakerilehväseppelein heinäkuussa 1991. Eräneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 2002.

Juha K. Kairikko oli intohimoisesti metsästykseen ja kirjoittamiseen suhtautuva ja hän korosti yhteistyön ja avoimuuden henkeä.

Metsästäjäliiton kaikki toimihenkilöt, liittohallitus ja laaja piirikenttä esittävät syvimmän osanoton Juhan puolisolle sekä lapsille ja lapsenlapsille. Juhan hersyvää tarinankerrontaa jää kaipaamaan laaja joukko paitsi suomalaisia, myös ulkomaisia metsästäjiä sekä ystäviä. Yksi suuri on kauden päättyessä nyt joukostamme poissa.

Juha K. Kairikon haastattelu keväältä 2021 on luettavissa Jahtimediasta.

 

Metsästäjäliiton jäsenenä saat Jahdin jäsenetuna suoraan kotiisi kannettuna. Jäsenlehden lisäksi verkossa toimii Jahtimedia.fi -verkkosivusto, jonka artikkeleiden aihepiirejä ovat muun muassa metsästys, luonto, metsästyskoirat, riistaruoka ja metsästysammunta. Jahtimedia.fi on samalla harrastuksen ikkuna suurelle yleisölle ja metsästyksestä kiinnostuneille luonnossa liikkujille.

Jokaisessa Jahti-lehden numerossa

• Metsästämme kauden riistaa
• Tutustumme metsästysseuroihin ja kiinnostaviin metsästäjiin
• Tarjoamme tietoa muun muassa metsästyksestä, riistaeläimistä, riistanhoidosta ja metsästyskoirista
• Vastaamme lukijoiden visaisiin kysymyksiin
• Kerromme uutisia, riistaruokareseptejä ja vinkkejä

Jahdin voi tilata myös irtonumerona.

Lue lisää: metsastajaliitto.fi/metsastajalle/jasenpalvelut/jahti-lehti

Maata omistaa yhä enenevässä määrin yksityisten maanomistajien ohella metsä- ja sijoitusyhtiöt, jotka pyrkivät saamaan rahassa mitattavaa arvoa metsästysoikeuksien vuokraamisesta. Koska metsästysseurat ovat pääsääntöisesti paikallisyhteisöjä ja voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä, niillä ei useinkaan ole käytössä suuria varoja. Yhdistystoiminnan arvo onkin yhteisön tuottamassa hyödyssä. Liitto esittää, että rahan sijaan metsästysoikeuden vastikkeena voidaan sopia tapauskohtaisesti myös seuratoiminnan luonteeseen muista hyvin sopivista palveluista.

Metsästäjät voivat rahan sijaan vastikkeeksi sitoutua raportoimaan maanomistajalle metsävahinkojen lisäksi esimerkiksi hyönteis- tai tievaurioista. Myös ympäristövahinkojen tai vieraslajikasvien ilmoittamisesta voidaan erikseen kirjallisesti sopia metsästysvuokrasopimuksessa. Mitä suuremmasta alueesta on kyse, sitä arvokkaampia nämä palvelut ovat. Sopimukseen voidaan lisätä myös kohtia, jotka liittyvät alueella tehtävään luonnonhoitoon; metsästysseura voi tehdä riistalaskentoja, sijoittaa nuolukiviä tai poistaa alueelta vieraslajeja, kuten minkkiä ja supikoiraa.

− Koska metsästäjät viettävät satoja tunteja metsässä liikkuen, he havaitsevat metsissä hirvituhoja ja muita vahinkoja, joista merkittävämmät tuoreet tapaukset on yleensä tapana ilmoittaa maanomistajalle. Etenkin kauempana asuville metsänomistajille, yhtiöt mukaan lukien, tämä metsästysseuran kautta tuleva tieto on hyvin arvostettua, sanoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Valtaosa yksityisistä metsänomistajista on vuokrannut maidensa metsästysoikeuden paikalliselle metsästysseuralle. Vuokran vastikkeena on harvemmin verotettava raha. Metsänomistajalle suurin hyöty tulee metsästäjien tekemästä hirvien ja muiden hirvieläinten kannansäätelystä. Metsästäjät joutuvatkin tasapainoilemaan elinvoimaisten kantojen ja mahdollisimman vähäisten hirvieläinten metsävahinkojen kanssa. Tehtävä ei ole helppo, sillä kannanvaihtelut ja epätasainen sijoittautuminen ovat eläinmaailmassa enemmän sääntö kuin poikkeus.

Lisätietoja:

Linkki metsästysvuokrasopimuksen liitteeseen löytyy täältä