Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Metsästäjäliiton suurpetoseminaarissa 17.11. 

Seminaarin teemana oli suurpetojen kannanhoidollinen metsästys. Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

Tilaisuuden aikana kuultiin kansainvälisiä terveisiä Ruotsin metsästäjäliitosta suurpetovastaava Gunnar Glöerseniltä ja metsästäjien EU-etujärjestön FACE:n pääsihteeriltä David Scallanilta sekä kotimainen asiantuntijapuheenvuoro Riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härköseltä. Videoterveiset yleisölle lähetti toimeenpanokieltoon laitetun karhunmetsästyksen poikkeusluvan haltija, metsästäjä Mika Juntunen, Juukasta, Pohjois-Karjalasta.

Paneelikeskusteluissa saatiin selville eri puolueiden näkemykset kannanhoidollisesta metsästyksestä ja kuultiin mm. valtiovallan, viranomaisten ja muiden suurpetoasioihin vaikuttavien osapuolten näkemyksiä asiaan. 

Katso tallenne

Seuraa seminaaria Twitterissä:

Tweet #suurpetoseminaari

Tweets by SML1921

European Federation for Hunting and Conservation (FACE) edustaa Euroopan seitsemän miljoonan metsästäjän etuja ja sen tavoitteena on edistää kestävää metsästystä kaikkialla Euroopassa. Metsästäjäliitto edustaa Suomea FACEssa. FACEn kautta Metsästäjäliitto vaikuttaa aktiivisesti EU:n päätöksentekoon Suomen ja Pohjoismaiden metsästäjiä koskevissa asioissa.

Auta meitä allekirjoittamalla vetoomus metsästyksen tulevaisuuden puolesta osoitteessa signforhunting.com

Sivusto on osa kampanjaa, joka puhuu kestävän metsästyksen tulevaisuuden turvaamisen puolesta. Euroopan seitsemän miljoonan metsästäjän toivotaan näin lähettävän painavan viestin EU:n päätöksentekijöille. Euroopan tärkeimpiä päätöksentekoelimiä kehotetaan kampanjassa työskentelemään yhteistyössä metsästäjien kanssa tunnustaen metsästäjät osaksi luonnonsuojelua.

Metsästyksen ja luonnonsuojelun tulevaisuus on uhattuna

Ongelmallinen päätöksenteko uhkaa lintujen metsästystä, riistan elinympäristöä, suurpetojen hoitoa, Euroopan metsästyskulttuureja ja luonnonsuojelun kannustimia.

VAATIMUKSEMME:

”Haluamme luonnon takaisin”

Metsästykseen ja luonnonsuojeluun vaikuttavista säännöistä ja asetuksista 80 % on peräisin Brysselistä.

1. Haluamme Euroopan, jonka luonto on monimuotoinen kaikille.
2. Haluamme, että luontopolitiikalla kannustetaan metsästäjien suojelutyötä myös suojelualueilla.
3. Haluamme uuden luonnon ennallistamista koskevan asetuksen, joka tuottaa ekosysteemejä ja elinympäristöjä pienriistalle, erityisesti kosteikkoalueita ja maatalousmaita.
4. Haluamme puolueettomamman ja näyttöön perustuvan lähestymistavan metsästykseen, myös alueellisiin metsästyskäytäntöihin.
5. Haluamme, että suurpetokannat luetellaan EU:n luontodirektiivissä niiden suojeluaseman mukaisesti.
6. Haluamme, että metsästäjät tunnustetaan osana luonnonsuojelun ratkaisua, ei ongelmana.
7. Haluamme, että lait ovat metsästäjien kannalta puolueettomia, oikeudenmukaisia ja ymmärrettäviä.
8. Haluamme, että kulttuuriperintöämme kunnioitetaan, mikä on elintärkeää monimuotoisen Euroopan tulevaisuuden kannalta.
9. Haluamme Brysselin vievän tämän esityslistan kansainväliselle tasolle, koska EU:lla on mahdollisuus vaikuttaa maailmanlaajuisesti.

Valmiusharjoituksen tarkoituksena oli ennen kaikkea valmistautua ASF-tautitilanteen muutokseen, joka vaatii monien eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Tautia ei ole todettu koskaan Suomessa, eikä se tartu ihmiseen.

”Mikäli ASF-tartunta todettaisiin luonnonvaraisessa villisiassa Suomessa, havaintopaikan ympärille määrätään tartuntavyöhyke, joka vaikuttaa alueella toimimiseen. Tällaisella alueella tulisi määräyksiä sikatiloille ja -teurastamoille sekä metsästykseen. Aluehallintovirasto järjestäisi yhdessä metsästäjien kanssa kuolleiden villisikojen etsintää, keräämistä, hygieniatoimia ja näytteidenottoa”, kertoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Tiina Juselius tapahtumaketjusta, joka käynnistyisi, mikäli tautia havaittaisiin Suomessa.

”Valmiusharjoituksessa eri toimijat pääsivät harjoittelemaan muun muassa taudin torjuntaan liittyvien toimenpiteiden ja viestintäketjujen kulkua yli organisaatiorajojen aina paikalliseen metsästysseuraan asti”, sanoo harjoitusta vetänyt järjestöpäällikkö Teemu Simenius Metsästäjäliitosta.

Harjoituksessa todettiin valmiuden olevan hyvällä tasolla ja opittiin lisää viranomaisten ja metsästykseen liittyvien toimijoiden välisestä tiedonvaihdosta sekä paikallistuntemuksen hyödyntämismahdollisuuksista koko ketjulle.

Harjoitukseen osallistuivat Ruokavirasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Suomen riistakeskus, Suomen metsästäjäliitto sekä paikallisia toimijoita, kuten kunnaneläinlääkäri, riistanhoitoyhdistys ja metsästysseura. Harjoituksen tarkkailijoina toimivat MMM, Luonnonvarakeskus, Suomen Sikayrittäjät ry, Eläinten terveys ETT ry ja paikallinen sikayrittäjä. Harjoitus on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Metsästäjäliiton villisikahanketta, joka koskee afrikkalaisen sikaruton torjuntaa.

Riski ASF:n leviämisestä Suomeen on pysynyt korkeana

Villisikakannan arvioitu koko vuoden alussa oli Luken arvion mukaan noin 3 100. Villisika on paluumuuttaja Suomen riistalajistossa. Villisikakantaa on kuitenkin haluttu pitää mahdollisen taudin leviämisen estämiseksi harvana metsästyksen avulla. Kontrolloitu kanta on tärkeää etenkin, jos afrikkalainen sikarutto kaikista torjuntatoimista huolimatta pääsisi Suomeen. Eniten villisikoja on tällä hetkellä itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueilla. Metsästetyt villisiat tutkitaan laajasti taudin varalta.

Afrikkalainen sikarutto on EU:ssa ja Suomessa lakisääteisesti vastustettava eläintauti. Afrikkalaista sikaruttoa on muun muassa Baltiassa ja Itä-Euroopassa. Tautia esiintyy myös Keski-Euroopassa. Tautia ei ole koskaan todettu Suomessa, mutta uhka sen leviämisestä Suomeen on pysynyt korkeana. Tautialueille ei suositella metsästysmatkoja, eikä niistä tule tuoda Suomeen sikaa sisältäviä elintarvikkeita. EU:n ulkopuolelta sianlihatuotteita ei saa tuoda.

Afrikkalainen sikarutto on sikojen, villisikojen ja minisikojen vakava viruksen aiheuttama verenvuotokuumetauti, jonka seurauksena sika yleensä kuolee. Afrikkalainen sikarutto uhkaa paitsi luonnonvaraista villisikakantaa myös siankasvatusta elinkeinona. Yksikin Suomessa havaittu tautitapaus vaarantaisi suomalaisen sianlihan vientiä, sillä vientimaat reagoisivat herkästi koko maata koskevin vientirajoituksin. ASF leviää paitsi elävien sikojen myös tautiin kosketuksissa olleiden tavaroiden (saappaat, auton renkaat, metsästysvarusteet) ja kuumentamattomien sikatuotteiden välityksellä, kuten kestomakkaran ja joidenkin kinkkujen. Taudin sitkeydestä kertoo se, että virus säilyy jopa pakastetussa sian- tai villisianlihassa useita vuosia.

Lue lisää:

• https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/villisika
• https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen-sikarutto/

– Erityishuomio aidan suunnittelussa on annettava suurpedoille, metsäpeuroille ja hirvelle. Metsäpeuroilla ja hirvillä lajityypillinen vaeltamiskäyttäytyminen kesä- ja talvilaidunalueiden välillä on suurta eikä se saisi estyä. Monille Suomen villieläinpopulaatioille ajoittainen geenivaihto itäisten ja läntisten populaatioiden välillä on pitkällä aikavälillä elintärkeää, sanoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Aidan suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että eläinten liikkuvuus voidaan varmistaa riittävän kokoisilla kulkuaukoilla, jotka olisivat rajavalvonnan tarpeista lähtien oletettavasti kaukovalvottuja ja tarvittaessa suljettavissa. Riista-aukkoja tulisi olla riittävän taajassa ja niiden tulisi ottaa huomioon eläinten luontaiset kulkureitit, jotka tulee määritellä riistaviranomaisten ja rajaviranomaisten paikallistuntemuksen perusteella.

Liitto peräänkuuluttaa samoja huomioita myös autoteille, jotka on suojattu riista-aidoin. Riistaa huomioivat rakenteet ovat esimerkiksi maakannaksia, joista tie menee tunnelina ali tai alavat kohdat, jotka tie ylittää sillalla. Kulkureittejä voidaan tehdä jälkikäteenkin. Reitit ovat eläimille tärkeitä ja Metsästäjäliitto toivoo niiden lisäämistä.

Vaikka aidan aiheuttama este koskee lähinnä nisäkkäitä, tulee myös linnut huomioida siten, että mahdollisen verkkoaidan rakenne olisi riittävän tiheä tai lanka riittävän paksua, jotta lintu osaa väistää sitä. On tunnettua, että poroaitoihin lentää matalalla liitäviä kanalintuja, josta aiheutuu siiven katkeamisia ja välittömiä kuolemia. 

Eduskunta yhtyi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön, jossa ehdotettiin, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla täsmennetään metsästyslain sääntelyä. Siinä sallittaisiin suden metsästys poikkeusluvan perusteella, jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelutason säilymiselle tai sen saavuttamiselle.

Täysistunto hyväksyi esityksen äänin 125–17. Tyhjää äänesti kaksi ja poissa oli 55 edustajaa. Mietintöä vastaan äänestivät vihreät sekä osa vasemmistoliiton kansanedustajista.

Metsästäjäliitto kiitti jo aiemmin valiokuntaa perinpohjaisesta työstä ja positiivisesta kannanotosta ja on tyytyväinen, että eduskunta selvin luvuin hyväksyi mietinnön.

Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena ei ole kaikkien susien hävittäminen, vaan susikannan laskeminen yhteiskunnallisesti siedettävälle tasolle. Kannanhoidollinen sudenmetsästys on tutkitusti paras tapa hoitaa susikantaa kontrolloidusti, laillisesti sekä susien keskellä asuvat ihmiset huomioivalla tavalla. Metsästyksen tavoitteena on ennen kaikkea vähentää susien metsästyskoirille ja kotieläimille aiheuttamia vahinkoja sekä pitää sudet ihmisarkoina ja poissa ihmisasutuksen läheltä.

Valkohäntäpeuran poikkeuslupaan hakeutuminen

Metsästysseurat ja -seurueet voivat nyt hakeutua valkohäntäpeuran metsästyksen valonlähteitä ja yötähtäimiä koskevan poikkeusluvan piiriin. Lupaa ei voi käyttää ilman, että poikkeusluvan piiriin on hakeuduttu Metsästäjäliiton kautta. Viimevuotinen ilmoittautuminen ei riitä, vaan hakeutuminen täytyy tehdä tänä vuonna uudelleen.  

Hakeutumisen ohjeistus on nyt laadittu ja hakeutumiskanava avattu. Metsästäjäliitto on julkaissut ohjeistuksen, jossa kerrotaan, miten metsästysseura, -seurue tai muu luvankäyttäjätaho voi hakeutua valkohäntäpeuran metsästyksessä peuran tihentymäalueilla keinovalon tai yötähtäinlaitteiden käyttöä koskevan poikkeusluvan piiriin. Ohjeistus löytyy täältä: metsastajaliitto.fi/ohjeistuspoikkeuslupaan

Toimijoiden tulee muistaa, että poikkeuslupa on voimassa vasta, kun hakijataho on saanut poikkeusluvan käyttöoikeudesta kirjallisen sähköpostivahvistuksen Metsästäjäliitolta. Ilman lupaa ja Metsästäjäliiton vahvistusta valon tai yötähtäimen käyttö on metsästyslain mukaisesti kiellettyä. Poikkeuslupa ei myöskään anna lupaa metsästää poikkeusluvan tekniikoita käyttäen muita eläimiä kuin valkohäntäpeuroja.

Koko maa ei kuulu poikkeuslupa-alueeseen

Poikkeusluvassa ja Metsästäjäliiton ohjeistuksessa on listattu poikkeusluvassa mainitut riistanhoitoyhdistykset, joiden alueella poikkeusluvan käyttö on mahdollista. Lupa on voimassa alueella, joka pääsääntöisesti käsittää valkohäntäpeuran tihentymäalueet Helsinki-Tampere-Pori -alueen lounaispuolella. Mikäli valkohäntäpeuran pyyntiluvan saajan metsästysalue ulottuu poikkeusluvassa mainittujen riistanhoitoyhdistysten ulkopuolelle, luvan saajan pyyntialue kuuluu kuitenkin kokonaisuudessaan poikkeusluvan piiriin. Poikkeuslupa on voimassa valkohäntäpeuran metsästyskaudella 1.9.2022−15.2.2023.

Poikkeusluvan käyttäjiksi voivat hakeutua Metsästyslain 26 § mukaiset valkohäntäpeuran pyyntiluvan saajat, kuten metsästysseurat, -seurueet tai muut vastaavat tahot.  Hakeutumisen hoitaa metsästyksestä vastaava metsästyksenjohtaja ja se voi tapahtua missä tahansa vaiheessa kautta.

Seura sitoutuu raportoimaan poikkeusluvassa edellytetyt asiat

Jokainen seura tai seurue tekee oman päätöksensä poikkeuslupaan hakeutumisesta. Seuralle/seurueelle ei koidu hakeutumisesta kuluja. Rekisteröidyssä yhdistyksessä hallituksen päätös tai delegoituna alemman päätöselimen päätös riittää, sillä kyse on mahdollisuuden lisäämisestä, joka ei velvoita jäsentä poikkeuslupatekniikoiden käyttämiseen. Aina myös ylempi päätöselin, kuten yleinen kokous, voi tehdä päätöksen. Seurue, joka ei kuulu yhdistykseen, tekee oman päätöksensä seurueessa sovitulla tavalla. Poikkeusluvan käyttöön tarvitaan myös mahdollisen yhteisluvan haltijan suostumus.

Poikkeuslupaan käyttäjäksi hakeutuessaan toimija sitoutuu raportoimaan Metsästäjäliitolle poikkeusluvan edellyttämät asiat. Metsästäjäliitolla on oikeus välittömästi sulkea raportointivelvollisuuttaan laiminlyövä poikkeusluvan käyttäjä poikkeusluvan ulkopuolelle. Raportointi Metsästäjäliittoon ei poista lakisääteistä pyyntiluvan edellyttämää saalisilmoitusta ja luvan käyttöehtojen mukaisten tietojen lisäämistä Oma riista -palveluun.

Tutustu poikkeuslupaa varten tehtyyn turvallisuusohjeeseen

Metsästyksen johtajan tulee kuitata tutustuneensa poikkeusluvan käyttöä koskeviin Metsästäjäliiton turvallisuusohjeisiin, kun hän hakeutuu seuransa tai seurueensa puolesta poikkeusluvan piiriin. Turvallisuusohje löytyy täältä.

Poikkeusluvan mukaisia menetelmiä on mahdollista käyttää ainoastaan vahtimismetsästyksessä. Metsästyksen tapahtuessa auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana, voi se tapahtua ainoastaan metsästyksenjohtajan hyväksymässä paikassa. Valkohäntäpeuran vahtimismetsästyksellä tarkoitetaan metsästystä, jossa metsästäjä pysyy paikallaan odottaen, että riistaeläin tulee näkyville ja ampumasektorille ilman painostusta. 

Tarjolla on etäkoulutus, joka järjestetään 16. elokuuta 2022 klo 18:00. Ilmoittaudu koulutukseen metsastajaliitto.fi/poikkeuslupakoulutus. Koulutus on katsottavana myös myöhemmin nauhoitteena.

On huomioitavaa, että poikkeusluvan piiriin hakeutuva taho voi asettaa tarkempia omia ehtoja ja rajoituksia poikkeusluvan käytön suhteen, mikäli turvallisuus, ympäristön huomioiminen, valkohäntäpeurakannan hoito tai muu syy siihen on olemassa.

Perustietoa sekä usein kysytyt kysymykset: metsastajaliitto.fi/valkohantapeura

Hakuohjeet: metsastajaliitto.fi/ohjeistuspoikkeuslupaan

Katso tallenne >>

Metsästäjäliitto järjestää Suurpetoseminaarin torstaina 17.11. klo 12.00-15.15 (lounas klo 11) Helsingissä, Hotel Arthurissa. Seminaari on kaikille avoin. Tilaisuus livestriimataan klo 12 alkaen eli sitä voi seurata myös etänä internetin välityksellä.

Yleisöllä on salista ja etäyhteyksien päästä mahdollisuus lähettää sähköisesti kysymyksiä paneelin vetäjille etukäteen tai tilaisuuden aikana. Tila ei ole esteetön. Ilmoitathan mahdollisista erityistarpeista ilmoittautumisen yhteydessä.

Ohjelma

Seminaarin teemana on suurpetojen kannanhoidollinen metsästys. Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen tuo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

Tilaisuuden aikana kuullaan kansainvälisiä terveisiä Ruotsin metsästäjäliitosta suurpetovastaava Gunnar Glöerseniltä ja metsästäjien EU-etujärjestön FACE:n pääsihteeriltä David Scallanilta sekä kotimainen asiantuntijapuheenvuoro Riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härköseltä. Videoterveiset yleisölle lähettää toimeenpanokieltoon laitetun karhunmetsästyksen poikkeusluvan haltija, metsästäjä Mika Juntunen, Juukasta, Pohjois-Karjalasta.

Asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen seminaarissa on kaksi paneelia:

Paneeli 1:
Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen varmistaminen ja lainsäädännölliset kehitystarpeet

Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen varmistaminen ja lainsäädännölliset kehitystarpeet - karhunmetsästyksen poikkeusluvan haltija, metsästäjä Mika Juntunen, Juuka, Pohjois-Karjala, julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, Suomen riistakeskus, rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen, Poliisi, kenttäjohtaja Timo Leskinen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK), erityisasiantuntija Jussi Laanikari, Maa- ja metsätalousministeriö (MMM), luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, Suomen Metsästäjäliitto. Paneelin puheenjohtajana toimii päätoimittaja Jouni Kemppainen, Maaseudun Tulevaisuus.

Paneeli 2:
Mitä suurimmat puolueet haluavat tehdä suurpetojen kannanhoidolliseen metsästyksen varmistamiseksi?

Paneeliin osallistuvat kansanedustajat: Suomen Sosialidemokraattinen puolue SDP Raimo Piirainen, Perussuomalaiset Jenna Simula, Kokoomus Markku Eestilä, Keskusta Anne Kalmari, Vihreät, Jenni Pitko. Keskustelua johtaa toimittaja Pekka Ervasti.

Katso tilaisuuden tarkka aikataulu tästä.

Valtioneuvosto on 6.10. hyväksynyt metsästysasetuksen muutoksen. 1.12. lähtien pienpetoraudat on sijoitettava suojarakenteen sisälle ja suojarakenteen suuaukon läpimitta saa olla enintään 8 senttimetriä. Suojarakennetta ei kuitenkaan tarvitse käyttää rottien, hiirien tai myyrien pyydystämisessä.

Asetusmuutoksella halutaan ennaltaehkäistä karhujen loukkaantumiset rautoihin. Viime vuonna Suomessa kaadettiin kolme karhua, joilla oli käpälässä pienpetojen pyynnissä käytettävä pyyntirauta. Vastaavat tapaukset voidaan estää suojaamalla raudat asiallisesti.

Pienpetoraudoilla on keskeinen merkitys muun muassa vieraslaji minkin pyynnissä. Pienpetojen pyynti ja siten rautojen käyttö on tärkeää luonnon monimuotoisuuden ja kotoperäisen lajiston turvaamiseksi. Rautojen käyttäjien on kuitenkin huolehdittava siitä, että raudoista ei aiheudu vaaraa muille kuin pyydystettäville eläimille. 

Kuntia on ohjeistettu kirjaamaan tapaukset, vaikka vahinko korvattaisiin täysin koiran omasta vakuutuksesta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta voidaan korvata myös eläinlääkärikuluja. Vahingonkorvauksen edellytyksenä on maaseutuelinkeinoviranomaisen toteuttama maastokatselmus, jossa vahingon aiheuttaja todetaan.

Riistavahinkorekisterin mukaan sudet ovat aiheuttaneet vuosittain noin 30–50 kappaletta koiravahinkoja. Tapaukset jakautuvat susien tappamien tai vahingoittamien koirien osalta karkeasti kahteen osaan puoliksi metsästystilanteissa ja puoliksi kotipihoilla tapahtuneisiin vahinkoihin.

Metsästysvuonna 2021–2022 korvauksia maksettiin 36 koirasta, vaikka vahinkoja sattui enemmän. Metsästyskoirajärjestöjen seurannan mukaan 20.8.2022 jälkeen sudet ovat tappaneet kymmenen koiraa ja raadelleet kolmea koiraa.

Kaikki vahingot eivät päädy tilastoihin, sillä kaikki tapaukset eivät tule viranomaisten tietoon. Ilmoittaminen on tärkeää nimenomaan siksi, että saadaan koottua mahdollisimman tarkat tiedot vahingoista. Luvut vaikuttavat muun muassa riistapolitiikkaan eli esimerkiksi siihen, minkä verran suurpetoja metsästetään.

Lue lisää: ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

Lue Jajhtimediasta: Toimi näin susivahinkotilanteessa

Kulttuuri- ja liikuntaseteleillä tuetaan työntekijöiden hyvinvointia. Setelien käyttökohteet ovat olleet nimeään monipuolisempia, mutta verohallinnon ohje viimekädessä määrittelee niiden käyttöalan.

Verohallinnon ohjeen mukaan ”liikunnalla tarkoitetaan henkilön fyysistä aktiivisuutta, jonka tarkoituksena on yleensä kohottaa kuntoa tai ylläpitää taikka parantaa työntekijän fyysistä hyvinvointia ja terveyttä”. Keskiviikkona 21. syyskuuta kokoontunut Ulkoilufoorumin yleiskokous korostaa, että luontoharrastuksilla on yhtäläisiä merkittäviä positiivisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin kuin liikuntaedun piiriin nykyisin kuuluvilla liikuntamuodoilla.

Ulkoilufoorumin yleiskokous esittää vero-ohjeistuksen päivittämistä viipymättä niin, että tavanomaisen liikunnan määritelmä laajennetaan koskemaan fyysistä hyvinvointia edistäviä luontoharrastuksia. Näihin tulee lukea ainakin selvityksessä esiin nostetut kalastus, metsästys sekä luonnossa ja ulkoilureiteillä jalka- tai käsivoimin tapahtuvat luontoharrastukset, jolloin edun tulee kattaa myös niiden harrastamiseksi tarvittavien välineiden vuokraamisen.

Kulttuuri- ja liikuntasetelin käyttöalan laajentamisesta on keväällä 2022 valmistunut valtionvarainministeriön vero-osaston selvitys. Selvityksen mukaan fyysistä aktiivisuutta edellyttävät luontoharrastukset voitaisiin perustellusti ottaa liikuntaedun piiriin.

Tässä vaiheessa ei ole otettu vielä kantaa yksityiskohtiin, mutta metsästyksen osalta tämä voisi tarkoittaa sitä, että liikuntasetelietua voisi mahdollisesti hyödyntää esim. riistanhoitomaksussa, kaupallisissa metsästystapahtumissa tai -koulutuksissa.

Ulkoilufoorumi on vuonna 2004 perustettu ulkoilun edistämisen yhteistyöverkosto, johon kuuluu 21 kansalaisjärjestöä, joiden toiminnassa ulkoilulla on keskeinen merkitys. Ulkoilufoorumin päämääränä on ylläpitää ja kehittää ulkoilun edellytyksiä, turvata jokaisenoikeuksien säilyminen vähintään nykyisessä laajuudessaan, edustaa ulkoilun eri intressitahoja yhteisesti valtioneuvoston, viranomaisten ja muiden järjestöjen suuntaan, vahvistaa ulkoilun asemaa yhteiskunnan eri toiminta-alueilla sekä edistää kestävän kehityksen mukaista ulkoilun harrastusta.