Susihyökkäyksen kohteeksi joutunut hirvikoira menehtyi vammoihinsa Kurikassa

Metsästäjän pahin painajainen kävi toteen hirvijahdin alkajaisiksi heti sunnuntaiaamuna reilu viikko sitten, kun koirat päästettiin irti ensimmäiseen ajoonsa Jurvan Tainuskylässä.

– 3-vuotias jämtlanninpystykorvani löysi hirvet metsästä kymmenessä minuutissa ja ehti haukkua viitisentoista minuuttia. Sitten tuli hiljaisuus. Arvelin, että jotakin ikävää oli tapahtunut, kertoo Rönpakan Sabina-koiran omistaja, joka oli sillä hetkellä noin 300 metrin päässä nelijalkaisesta metsästyskaveristaan. 

– Kun juoksin paikalle ja löysin koirani, se makasi maassa tajuttomana, mutta hetken päästä se osoitti virkoamisen merkkejä. Huomasin sillä olevan kipuja, kun nostin sen syliini ja kannoin autoon viedäkseni lääkäriin, hän kuvailee traagista tapahtumaa.

Puremajälkiä löytyi koiran päästä, kaulasta, etujaloista ja kyljistä molemmin puolin selkärankaa.Koira sinnitteli kuitenkin neste- ja lääketiputuksen turvin viikon verran, jonka jälkeen sen oireet pahenivat ja tila heikkeni niin, että eläinlääkäri päätti lopettaa koiran kärsimykset.

Susihyökkäys sattui taajaman läheisyydessä, josta on alle kilometri lähimpään taloon. Alue, jossa on tieverkostoa, on tähän mennessä ollut kenneliä pitävän Sabinan omistajan mukaan hyvä luottomaasto kouluttaa ja haukuttaa koiria.

– Enää aluetta ei arvaa laittaa koemaastoksi, jos sudet koiran haukun kuullessaan kokevat sen kutsuna aterialle.  Nyt se on meillä niin sanottu karanteenialue, jonne kukaan ei laske koiriaan ennen kuin lumijäljistä näkee, liikkuuko siellä susia, hän varoittaa.

Sabinan omistajalla on oma kennel, ja hän halua jatkaa koiraharrastustoimintaa, mutta alueen runsas susikanta tekee siitä lähes mahdotonta. 

– Täällä Länsi-Suomessa susia on ollut vasta vajaa 10 vuotta, ja nyt niiden määrä on moninkertaistunut hetkessä – niitä on jo liikaa. Sudet aiheuttavat huolta ja pelkoa myös monen sienestäjän ja marjastajan keskuudessa, hän huomauttaa. 
 

Metsästäjäliitto: Suomen suurpetolainsäädäntöä ja -hallintoa kehitettävä

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin
 

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Koiravahingon korvaaminen:

• Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
• Ruokavirasto: https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/