Tiistaina 5. marraskuuta Kajaanin Vuolijoella järjestettiin hirvenmetsästys. Lunta oli maassa, ja ennen jahtia metsästysalue tarkastettiin huolellisesti. Suden jälkiä ei löytynyt. Varovaisuus oli tarpeen, sillä Kajaanissa on ollut useita susihavaintoja.
Hirvikoira, seitsemänvuotias harmaa norjanhirvikoira, päästettiin metsälle. Se oli jäljittänyt hirveä ja kulki passimiehen ohi. Koira oli noin kilometrin päässä, kun sen paikkatiedot katosivat kokonaan. Omistaja ei heti huolestunut, sillä paikkatiedot olivat aiemmin viivästyneet useita minuutteja.
Kun yhteyttä ei saatu, koiraa alettiin etsiä. Löydettäessä koirasta oli jäljellä vain takajalat ja häntä. Lumijäljistä ilmeni, että kolme sutta oli hyökännyt sen kimppuun. Susien jäljet mitattiin ja havainto kirjattiin Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään, joka kerää vapaaehtoisilta petoyhdyshenkilöiltä suurpetohavaintoja.
Koiransa menettänyt metsästäjä kertoo, että yksi koira ei yksin vaikuta metsästysseuran toimintaan, mutta huoli on suuri:
– Kukaan meistä ei päästä enää koiria metsään, kun ei voi olla varma alueiden turvallisuudesta. Vaikka alue olisi sudetonta, koira voi helposti siirtyä alueelle, jossa petoeläimiä on.
Kannanhoidollinen metsästys takaa ihmis- ja koirapelon
Suomen Metsästäjäliitto vaatii pikaista muutosta suurpetopolitiikkaan, jotta metsästys voisi jatkua normaalisti ilman, että metsästyskoiria menetetään susille. Sutta metsästettiin viimeksi vuonna 2016. Se on menettänyt ihmis- ja koirapelon. Susien pihakäynneistä raportoidaan päivittäin. Sudet tappavat kohtuuttoman paljon kotieläimiä ja metsästyskoiria ja estävät metsästystä jo laajoilla alueilla eri puolilla Suomea. Hallinto-oikeudet ovat estäneet niiden metsästyksen kumoamalla myönnetyt poikkeusluvat.
Tilanne herättää huolta niin metsästäjissä kuin maaseudun asukkaissa. Maa- ja metsätalousministeriön suurpetotyöryhmä valmistelee lakimuutoksia kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Työryhmän raportti valmistuu marraskuun 2024 loppuun mennessä.
Suomen Metsästäjäliitto vaatii, että lainsäädännössä otetaan huomioon susivahinkojen ehkäisy ilman, että rikotaan EU:n luontodirektiiviä. Metsästys on yksi osa susikannan hoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata elinvoimainen susikanta ja samalla vastata maaseudulla asuvien eläinten ja ihmisten turvallisuudesta.
Lue lisää:
Suurpetovaikuttaminen vienyt jo vuosia
Metsästäjät erittäin pettyneitä valtion suurpetopolitiikkaan