Metsästäjäliitto kannustaa metsästysseuroja, koirajärjestöjä, kylien toimijatahoja sekä kuntia ja kaupunkeja lausumaan näkemyksensä suurpetolaista omin sanoin ja paikallisen tilanteen tarpeet konkretisoiden. Kuuntele alta, miten Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola ja luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors kommentoivat lakiluonnosta. Liiton sivuilla on nyt myös kaikkien ladattavissa avuksi lausuntopohja lakiluonnoksen kommentoinnnin avuksi. Pohjaan on merkitty lausunnossa tarvittavat lausuntopyyntöä koskevat viittaukset, joten se helpottaa oman paikallisen näkemyksen muotoilua tuntuvasti.  

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut lausuttavaksi metsästyslain luonnoksen suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen toteuttamisesta. Lausunnot on annettava ministeriöön 12.3.2025 mennessä. Metsästäjäliitto kannustaa metsästysseuroja, koirajärjestöjä, kylien toimijatahoja sekä kuntia ja kaupunkeja lausumaan näkemyksensä suurpetolaista omin sanoin ja paikallisen tilanteen tarpeet osoittaen.

Lausuntopohja Metsästäjäliiton sivuilla

Liiton kotisivuilta on ladattavissa lausuntopohja, johon on merkitty lausunnossa tarvittavat lausuntopyyntöä koskevat viittaukset. Lausuntopohjaa hyödyntäen on helppo kirjata lausujan näkemys suurpetolain kehittämistarpeesta paikallinen näkökulma osoittaen

Esityksessä on hyvä lähtökohta

Lakiesityksessä on hyviä elementtejä: Kannanhoidollisen metsästyksen hyväksyttävä päämäärä määriteltäisiin säädöksin. Säädöksiin kirjattaisiin myös, että suurpetojen kannanhoito toteutettaisiin esityksen mukaan alueellisesti. Suurpetojen suojelun rinnalla myös taloudelliset ja sosiaaliset seikat tulisi esityksen mukaan ottaa huomioon lupia käsiteltäessä.

Tarvitaan raamit susikannan kooksi

Lakiesitykseen tarvitaan lisäyksiä ja tarkennuksia.  Säädösvalmisteluun on sisällytettävä suden kannanhoidollisen metsästyksen kannalta tärkeä suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyn periaatteiden kuvaus. Tämä tarkoittaa, että määriteltäisiin kansallisesti se susien määrä, jossa susien suojelu olisi riittävällä tasolla ja jonka ylittävältä osalta sudet olisivat metsästettävissä.

Ruotsissa susien suotuisan suojelun tasoksi on määritelty 300 sutta syksyn kannasta määriteltynä. Ruotsi on nyt pudottamassa rajan 170 suteen.

Metsästäjäliiton mielestä susien minimimäärien asettamisessa tulee huomioida kantojen rajoittamisen kannalta mm. tarve suurpetojen tiheyden säätelyyn, kannanhoidon sosioekonomiset tavoitteet kuten ihmisten turvallisuuden varmistaminen, tavoite mahdollistaa kotieläintuotanto sekä tavoite vähentää laitonta tappamista.

Susien määrää linjattaessa on huomioitava myös, että susimäärä ei saa olla niin suuri, että mahdollisuus hirvieläinten kantojen hoitoon estyisi. Susien määrää rajoittamalla tulisi pyrkiä kaiken kaikkiaan suomalaisen metsästyskulttuurin säilyttämiseen. Susikannan rajoittamisella kohtuulliselle tasolle tulisi voida varmistaa myös kansalaisten luottamus hyvään hallintotapaan.

Riistahallinto tuottamaan lupien perustelut

Yksittäinen metsästäjä ei pysty suurpetojen poikkeuslupia perustelemaan hakemuksissaan. Siten lainsäädännöllä tulisi määritellä, että riistahallinto tuottaisi paikallistasolla aineiston suurpetojen kannanhoidollisten poikkeuslupien perustelemiseen. Tähän sisältyisi mm. alueellinen suurpetokantojen suunnittelu, toimijoiden kuulemiset ja lupien perusteludokumenttien tuottaminen. Toimintatapa olisi sama kuin hirvieläinkantojen säätelyssä, jossa riistakeskus järjestää alueellisia kuulemisia ja laatii arviot kannanhoidollisen metsästyksen tarpeista ja vaikutuksista.

Metsästäjien passitorneja on rikottu useilla paikkakunnilla tämän vuoden alussa. Tammikuun alussa Hollolassa kaadettiin ja sahattiin palasiksi seitsemän hirvitornia. Helmikuun puolessa välissä torneja tuhottiin Espoon ja Kauniaisen tienoilla. Viime viikonloppuna passitorneja löytyi tuhottuna Iitissä, kerrotaan Ylen uutisessa 25.2.2025.

Ylen mukaan poliisi pitää mahdollisena, että alkuvuonna Päijät-Hämeessä rikotuissa hirvitorneissa on ollut asialla sama tai samat tekijät. Uutisen mukaan Hämeen poliisin rikosylikomisario Riku Vihtilän mukaan tuhotöillä saattaa olla myös ideologinen motiivi. Molemmista tapauksista on kirjattu rikosilmoitukset ja poliisi jatkaa esitutkintaa.

Metsästäjäliitolle ei ole kiirinyt tietoja siitä, että passitorneja olisi tuhottu muualla. Laillisen metsästyksen häiritseminen on liitolle tuttua, ja häirintää tapahtuu ajoittain eri tavoin. Häirintää voi olla metsästäjien kulun estäminen metsäautotiellä, riistan karkotus vaikkapa huutamalla metsästäjien edestä, pyyntiloukkujen ja -ansojen vireestä päästäminen tai niiden rikkominen ja radiopuhelinliikenteen häirintä kanava tukkimalla asiattomalla radioliikenteellä.

Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola muistuttaa, että laillisen metsästyksen häiritseminen ja estäminen on rikos. Metsästyslain 31 pykälän mukaan ”Laillisen metsästyksen estäminen tai vaikeuttaminen saattamalla pyyntiväline toimintakunnottomaksi tai häiritsemällä muulla tavoin pyyntiä on kielletty.”

Torni on syytä tarkistaa ennen kuin siihen kiipeää, sillä tiettävästi on myös tapauksia, jossa tornia, esimerkiksi tikkaiden puolaa, on heikennetty sahaamalla ja se saattaa hajota painon alla henkilövahingon aiheuttaen.

Silpolan mukaan kaikista tapauksista on tärkeä ilmoittaa poliisille, jotta ilmiön laajuudesta saa viranomainen tietoa ja tekijät joutuvat vastuuseen.

Kuvateksti: Rikotusta hirvitornista putoaminen voi aiheuttaa loukkaantumisen tai jopa kuoleman. Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyksen häirinnästä kuten metsästyslaitteiden rikkomisesta on ilmoitettava poliisille. 

Metsästäjäliiton jäseniä kuuluu työntekijöinä tai luottamushenkilöinä moniin eri organisaatioihin, joilla olisi perusteltu tarve lausua lakiesitystä sitä tukien ja tarkentavia esityksiä tehden. Tällaisia organisaatioita ovat metsästyseurojen ja liiton piirien lisäksi mm. kunnat ja kaupungit, maataloustuottajajärjestöt ja kylätoimikunnat. Metsästäjäliitto kannustaa näitä kaikkia perehtymään lakiesitykseen ja antamaan siitä lausunto.

Esityksessä on hyviä elementtejä: Esityksen mukaan kannanhoidollisen metsästyksen hyväksyttävä päämäärä määriteltäisiin laissa, eikä siitä voisi siten valittaa. Suurpetojen kannanhoito toteutettaisiin esityksen mukaan alueellisesti, minkä puuttuminen on tähän asti ollut yksi syy poikkeuslupien kaatumiseen. Säädöksiin kirjattaisiin myös se, että suurpetojen suojelun rinnalla myös taloudelliset ja sosiaaliset seikat tulee ottaa huomioon niiden kannanhoitoa suunniteltaessa ja metsästyksen poikkeuslupia myönnettäessä.

Esitykseen tarvitaan lisäyksiä

Vaikka lakiesitys on oikean suuntainen, tarvitaan lisäyksiä ja tarkennuksia. Säädösvalmisteluun on sisällytettävä suden kannanhoidollisen metsästyksen kannalta tärkeä suotuisan suojelun viitearvon määrittelyn periaatteiden kuvaus, jotka kansanedustuslaitoksen tulisi vahvistaa lakiesitys hyväksyessään. Suurpetokantojen minimimäärien asettamisessa tulisi lakiin kirjoitetulla tavalla huomioida kantojen rajoittamisen kannalta mm. tarve suurpetojen tiheyden säätelyyn, kannanhoidon sosioekonomiset tavoitteet kuten ihmisten turvallisuuden varmistaminen, tavoite mahdollistaa kotieläintuotanto sekä tavoite vähentää laitonta tappamista. Laissa on myös todettava, että riistaeläinkantojen säätely kuten muun muassa hirvien kannanhoito sekä metsästys ovat yhteiskunnallinen kysymys, johon petokantojen säätelyllä vaikutetaan.

Kaikkiaan metsästyskulttuuri on tärkeä kansallinen ikiaikainen perinne, joka tulee mahdollistaa suurpetojen sitä estämättä, lainkin mukaan. Suden kannanhoidollisen metsästyksen toteutuessa myös muu metsästys mahdollistuu turvallisesti, ilman susien tuomaa uhkaa. Lisäksi, suurpetojen sekä valkoposkihanhen ja merimetson kannanhoidollisella metsästyksellä on tarkoituksena säilyttää kansalaisten luottamus hyvään hallintotapaan. Tämä kaikki pitäisi laissa mainita.

Säädöksin on myös vahvistettava suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien juridinen asema, sillä tähän asti oikeuslaitos ei ole katsonut niillä olevan merkitystä poikkeuslupien perustelemiseen.

Lopuksi, riistahallinnon tulisi säädöksiin kirjatulla tavalla tuottaa paikallistasolla aineisto suurpetojen kannanhoidollisten poikkeuslupien perustelemiseen. Tähän sisältyisi mm. alueellinen suurpetokantojen suunnittelu, toimijoiden kuulemiset ja lupien perusteludokumenttien tuottaminen. Toimintatapa olisi sama kuin hirvieläinkantojen säätelyssä, jossa riistakeskus järjestää alueellisia kuulemisia ja laati arviot kannanhoidollisen metsästyksen tarpeista ja vaikutuksista. Yksittäisillä poikkeuslupien hakijoilla eli rivimetsästäjillä ei ole mitään käytännön mahdollisuuksia tuottaa oikeuslaitoksen seulan läpäiseviä poikkeuslupien perusteluja. Siihen pystyy vain viranomainen.

Nyt on aika vaikuttaa, esitys on annettu.

Lue lisää:

MMM: Metsästyslain muutokset suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi lausuntokierrokselle 

Kaikki hallinto-oikeuksien Suomessa osoittamat puutteet on mahdollista hoitaa ottamalla mallia Ruotsin tavasta toimia niin suurpetojen kuin myös valkoposkihanhen ja merimetson kohdalla. Direktiivien mahdollistamalla tavalla kannanhoidollisen metsästyksen päämäärä on osoitettava lailla. Kannanhoidon tavoitteet ihmisten tarpeet mukaan lukien tulee kirjata lakiin. Lakiin on kirjattava myös lajien suojelun tason minimilukumäärät.

Suurpetojen minimimäärien reunaehdot tulee laissa määrittää ruotsalaisen esimerkin mukaan eduskunnan päätöksellä niin, että minimimääriä asetettaessa huomioidaan mm. tarve suurpetojen tiheyden säätelyyn, kannanhoidon sosioekonomiset seuraukset kuten tavoite mahdollistaa kotieläintuotanto sekä tavoite vähentää laitonta tappamista. Laissa on myös todettava, että riistaeläinkantojen säätely kuten muun muassa hirvien kannanhoito sekä metsästys ovat yhteiskunnallinen kysymys. Kaikkiaan metsästyskulttuuri on tärkeä kansallinen ikiaikainen perinne, joka tulee säilyttää suurpetojen kannanhoidollisella metsästyksellä. Niin suurpetojen kuin valkoposkihanhen ja merimetson kannanhoidolla, niiden kannanhoidollinen metsästys mukaan lukien, tarkoituksena on myös säilyttää kansalaisten luottamus hyvään hallintotapaan.

Ruotsi: Lailla on määritettävä oma toimintavapaus direktiivien puitteissa

 Ruotsalaisten esityksistä kävi selkeästi ilmi maan tahtotila määrittää lainsäädännöllä kaikessa oma kansallinen liikkumatila. Henki on, että ei direktiivi eikä EU-komissio tule kertomaan, mitä on mahdollista tehdä, vaan se on määriteltävä itse - direktiiviä toki rikkomatta. Ruotsalaiset ovat metsästäneet nykyisen lainsäädännön puitteissa suurpetoja jo yli kymmenen vuotta, eikä EU ole asettanut maan toiminnalle esteitä eikä sanktioita. Myöskään valkoposkihanhien eikä merimetsojen metsästystä ei EU ole kyseenalaistanut. Päinvastoin: EU:n ympäristökomissaari Sinkevičius on todennut vuonna 2020: ”Useat jäsenvaltiot, kuten Ruotsi, Puola ja Unkari, käyttävät runsaslukuisesti poikkeuksia merimetsojen poistamiseen. Koska merimetsojen määrän hillitsemiseen tarvittava oikeudellinen joustavuus on olemassa, komissio ei näe tarvetta sisällyttää lajia lintudirektiivin liitteeseen II.”

Eduskunnan infotilaisuuteen osallistui yhteensä lähes 50 päättäjää ja vaikuttajaa: kansanedustajia, heidän avustajiaan, eduskunnan sekä MMM:n virkahenkilöitä ja Metsästäjäliiton ja MTK:n vaikuttajia.

Lue lisää:
Ruotsalaisten asiantuntijoiden Gunnar Glöersenin ja Johan Svalbyn diaesitys (alkuperäinen esitys, englanniksi)
Ruotsalaisten asiantuntijoiden Gunnar Glöersenin ja Johan Svalbyn diaesitys (esitys suomeksi, kääntäjä Metsästäjäliitto)

Jaria ja Vellua on mahdollisuus tavata eri puolilla maata järjestettävissä koulutustilaisuuksissa. Ensimmäinen yhteinen tilaisuus on lauantaina 8.3. Riihimäellä, Metsästysmuseon pihamaalla järjestettävä Pönttöpäivä kello 10-14 välillä.

SOTKA -levähdysaluehanke toteuttaa lisäksi tämän kevään aikana Vesilintuklinikka -webinaarisarjaa, jossa käsitellään torstai-iltaisin vesilintukantojen hoitoon ja kestävään käyttöön liittyviä teemoja: https://metsastajaliitto.fi/vesilintuklinikka   

Tervetuloa tutustumaan!

Yhteystiedot:
Jari Ullakko, lintuvesiasiantuntija
Birdlife Suomi - Birdlife Finland
Tel. +358 (0)40 662 5512
jari.ullakkobirdlife.fi

Suomen Metsästäjäliitto on metsästäjien yhteisö, joka puolustaa ja kehittää metsästystä Suomessa. Etsimme nyt dynaamista ja osaavaa varainhankinnan ja myynnin ammattilaista vahvistamaan tiimiämme. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus liittyä monipuoliseen joukkoomme vaikuttamaan merkittävästi metsästyksen kestävän tulevaisuuden turvaamiseen.

Vastaat itsenäisesti liiton varainhankinnasta ja liiton sekä sen piirien omistaman Eräkontti Oy:n verkkokaupan myynnistä sekä liiton median mainoshankinnasta.

Tehtäväsi on

• kasvattaa varainhankintaa erilaisilla keinoilla, kuten yrityslahjoituksilla, lahjoitushuutokaupoilla ja testamenttilahjoituksilla
• hankkia uusia rahoittajia, kuten säätiöitä
• suunnitella, toteuttaa ja koordinoida varainhankintaa ja siihen liittyvää markkinointiviestintää
• johtaa Eräkontin myyntiä, tuoteportfolioita, hankinta- ja myyntisopimuksia sekä koordinoida markkinointiviestintää
• kehittää Eräkontin liiketoimintaa sekä
• vastata Jahti-lehden ja digitaalisten kanavien ilmoitusmyynnistä ja sen hallinnasta.

Odotamme sinulta

• vähintään 5 vuoden kokemusta laaja-alaisesti myynnin sekä myös varainhankinnan tehtävistä, mieluiten järjestö- tai yhdistystoiminnassa
• kokemusta ilmoitusmyynnistä ja mainossopimusten hallinnasta
• näyttöjä pitkäaikaisten ja kannattavien yhteistyökumppanuuksien rakentamisesta ja kehittämisestä
• ymmärrystä verkkoliiketoiminnasta ja myynnistä.

Osaat myös

• toimia itseohjautuvasti - jämäkästi, empaattisesti ja joustavasti yhteistyössä ja hyvässä vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa ja koko järjestössämme
• tunnistaa digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuudet työssäsi.

Sinulla on tehtävään soveltuva kaupallisen alan tutkinto ja erinomainen suomen ja hyvä englannin kielen taito. Ruotsin kielen taito on etu. Suhtaudut metsästysharrastukseen myönteisesti, sinun ei kuitenkaan tarvitse harrastaa metsästystä.

Toimipaikka, työaika ja edut

• Toimipaikka on Riihimäellä, hybridityömahdollisuus. Toivomme, että pystyt työskentelemään Riihimäellä Erätalo-toimistollamme viikkotasolla 2-3 pv/vko.
• Työaikasi on joustava ja sisältää matkustamista sekä toisinaan myös ilta- ja viikonlopputöitä.
• Henkilöstöetuihimme sisältyvät kattavat työterveyspalvelut sekä liikunta-, kulttuuri-, hyvinvointiedut sekä tuetun lounasedun.

Työ alkaa valitun henkilön kanssa sovittuna aikana. Jos tunnistat itsesi tehtävän kuvauksesta ja olet valmis ottamaan seuraavan askeleen urallasi, lähetä CV:si sekä hakemuksesi palkkatoiveineen 5.3.2025 mennessä tämän linkin kauttahttps://www.mercuriurval.com/fi-fi/opportunity/?jobadid=74375&refno= Käytä linkin kautta löytyvää Hae-/Apply-toimintoa (viite FI-18371). Lisätietoja tehtävästä antaa Matti Narsakka Mercuri Urvalilta, p. 040 482 1513 (tavoitettavissa 14.2. klo 14:00-14:30 sekä 19.2. klo 15:00-15:30).

Suomen suurpetopolitiikka on ajautunut umpikujaan, vaikka Ruotsissa – joka on niin ikään EU:n jäsenvaltio – suurpetoja on mahdollista metsästää kannanhoidollisesti.

Suomen Metsästäjäliitto ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ovat kutsuneet tiedotusvälineet, kansanedustajat ja maa- ja metsätalousministeriön edustajat infotilaisuuteen, jossa käsitellään Ruotsin suurpetopolitiikkaa, -hallintoa ja suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen järjestelmää.

Samassa tilaisuudessa Ruotsin asiantuntijat esittelevät maansa mallin valkoposkihanhien ja merimetsojen kannanhoidolliseen metsästykseen.

Asiantuntijat

Ruotsin Metsästäjäliitto

• Mattias Olsson, hallintoasioiden päällikkö
• Gunnar Glöersen, suurpetoasiantuntija

Pohjoismainen Metsästäjäliitto (Nordic Hunters Alliance)

• Johan Svalby, pääsihteeri

Ohjelmassa käsiteltävät teemat

Ruotsin suurpetojen hallinta ja metsästys

• Suurpetopolitiikan perusperiaatteet Ruotsissa
• Lainsäädännön puitteet ja EU:n luontodirektiivin tulkinta
• Suurpetojen suotuisan suojelutason määrittely ja viitearvot
• Kannanhoidollisen metsästyksen lupaprosessi, valitusoikeus ja oikeuskäytäntö
• EU:n suhtautuminen Ruotsin suurpetopolitiikkaan

Valkoposkihanhien ja merimetsojen kannanhoidollinen metsästys Ruotsissa

• Suojelumetsästyksen (skyddsjakt) periaatteet ja käytännöt
• Poikkeuslupakäytäntö ja sen soveltaminen
• Metsästyksen soveltuvuus lintudirektiivin puitteisiin

Suomen Metsästäjäliiton ja MTK:n näkemykset suurpetopolitiikan kehittämistarpeista Suomessa
 

Seuraa kanaviamme 19.2. alkaen, niin kuulet mistä kyse!

Pohjois-Savon metsästysrikosvyyhtiä käsitellään parhaillaan oikeudessa. Suomen Metsästäjäliitto pitää julkisuudessa esitettyjä tietoja teosta äärimmäisen vakavina. Liitto kuitenkin korostaa, että kyseinen rikosepäily laajuudestaan huolimatta on yksittäinen tapaus. 

Liitto on koko olemassaolonsa ajan edistänyt järjestäytyneen metsästyksen periaatteita, metsästyslain noudattamista ja metsästyskulttuurin kehittämistä. 

"Metsästäjien yhteisö ja Suomen Metsästäjäliitto eivät hyväksy laittomuuksia, eikä niitä tule hyväksyä liiton toiminnassa tai sen 2 700 jäsenmetsästysseurassa. Haluan myös korostaa sitä, että myös metsästäjiä koskevan uutisoinnin ja keskustelun tulee olla asiallista eikä edellä mainitun Pohjois-Savon tapauksen perusteella tule yleistää rikollisen toiminnan koskevan kaikkia noin 300 000 metsästäjää”, toteaa Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Metsästyksen etua voi edistää vain laillisella toiminnalla ja järjestäytymällä, esimerkiksi liittymällä metsästäjien etujärjestöön, Suomen Metsästäjäliittoon. 

”Metsästyksen hyväksyttävyys on tärkeä osa vaikuttamistyötämme. Siinä olemme onnistuneet, sillä 88 % suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti tai neutraalisti. Ne, jotka tietoisesti rikkovat metsästyslakia, vaarantavat metsästyksen hyväksyttävyyden ja vahingoittavat koko metsästäjäkuntaa”, sanoo liiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Suomen Metsästäjäliittoon kuuluu 147 000 metsästäjää, mikä tekee siitä yhden Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä. Metsästäjäliiton kevätliittokokous 2023 muistutti kannanotossaan, että liitto ei hyväksy laittomuuksia.

Jo liittoa perustettaessa 1920-luvulla maatamme kiersi metsästyksenhoidon neuvojia ja -tarkastaja, jotka veivät valistusta metsästäjien keskuuteen. Tuloksia syntyi, kun metsästysseuroille saatiin laadittua mallisääntöjä ja erilaisia riistanhoidon oppaita valistukseksi.

Metsästämisen etiikasta voit lukea lisää täältä.

Susi hyökkäsi beaglen kimppuun ikävin seurauksin Parikkalan Kesusmaalla kesken jänisjahdin. Suden hampaisiin menehtynyt Siiri-koira oli kokenut ja hyväkuntoinen metsästyskoira, joka oli omistajansa Anitta Turkulaisen mukaan tottunut käymään metsällä pennusta asti.

Turkulainen kertoo olleensa tapahtuma-aikaan miehensä ja koiransa kanssa metsällä tutuissa maisemissa noin 16 kilometrin päässä kotoaan Punkaharjulta.

– Siiri oli ollut jäniksen perässä vajaa puoli tuntia ennen kuin tuli alueelle, jossa jälkien perusteella susi pääsi yllättämään sen. Koira oli ehtinyt juoksennella siinä vain 10 minuuttia, kun kuulimme vingahduksen ja pienen haukun. Niinpä lähdimme etenemään sitä kohti. Tutkan perusteella päättelimme, että jotain oli sattunut, kun edes katkonaista haukkua ei enää kuulunut eikä koira näkynyt liikkuvan. Siiri oli tällöin muutaman sadan metrin päässä meistä, omistaja kuvailee.

Pariskunta löysi Siirin tapettuna taimikosta umpihangesta noin 400 metrin päästä tapahtumapaikasta. Verijälkien perusteella susi oli raahannut sitä koko matkan ja syönyt koiraa ainakin neljässä eri paikassa.

Harvennettua kuusikkoa olevalta tapahtumapaikalta on hyvä näkyvyys ja metsän toisella puolella on peltoaukeama. Lähimpään asuttuun taloon on matkaa alle puoli kilometriä.

Alueella on metsästäjien mukaan tehty kaksi muutakin susihavaintoa samana päivänä. Saarella ja Uukuniemellä jahdit keskeytettiin sen vuoksi.

Tällä hetkellä Turkulaisilla ei ole muita koiria.

– Kyllä tämä menetys laittaa miettimään, uskallanko enää hankkia metsästyskoiraa, Anitta Turkulainen pohtii vakavana.

– Kehotan kaikkia luonnossa liikkuvia ihmisiä ilmoittamaan suurpetohavainnoista paikallisille petoyhdyshenkilöille, jotta tiedämme, missä petoja kulkee, hän muistuttaa.

DNA-ulostenäytteiden keräys jatkuu helmikuun loppuun

Suden kanta-arvion tärkeimmät tietoaineistot ovat DNA-näytteet ja Tassu-järjestelmään kirjatut kansalaisten susihavainnot. Suomen Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että lauma- ja parireviirien sudet saataisiin kartoitettua mahdollisimman hyvin. Tämän takia liitto maksaa talvella 2024–2025 kerätyistä suden DNA-ulostenäytteistä keräyspalkkiota jäsenseuroilleen

Lisäksi Metsästäjäliitto kannustaa kansalaisia ilmoittamaan jokaisen suurpetohavaintonsa petoyhdyshenkilöille, ja petoyhdyshenkilöitä tallentamaan havaintoja sähköiseen Tassu-järjestelmään.

Petoyhteyshenkilöiden yhteystiedot.

Kuvateksti: Siiri löytöpaikalla suden raatelemana 8. helmikuuta. Kuva: Arto Turkulainen.