Lyijyhaulien käyttö kosteikkoalueilla ja niiden suojavyöhykkeillä on ollut kiellettyä 16.2.2023 alkaen. Kielto koskee lyijyhaulien ampumisen lisäksi niiden mukana pitämistä, ellei voida osoittaa, että niitä käytetään suojavyöhykkeen ulkopuolella. 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) tarkensi vesilintujen oleskelu-, muutto- tai pesimäpaikoiksi soveltuvien kosteikkoalueiden määritelmää aikaisemmin siten, että ne olisivat yksiselitteisesti tunnistettavissa suoraan maastokartalta. Nämä alueet suojavyöhykkeineen on nyt merkitty Maanmittauslaitoksen karttapalveluun. Karttapalvelu on suunnattu viranomaisille, metsästäjille ja ampumaharrastajille kiellon soveltamisen tueksi. 

Kartta-aineistoon merkityt alueet eivät kuitenkaan kata kaikkia vesilintujen relevantteja elinympäristöjä. Jotta rajoituksen tarkoitus toteutuisi, tulee ampujien noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta alueilla, jotka saattavat muodostaa vesilintujen elinympäristöiksi soveltuvia kosteikkoalueita. 

- Tällaisia alueita ovat esimerkiksi paikoittain kaventuneet joen uomat tai kevättulvien peittämät peltoalueet, jonne muuttomatkallaan olevat linnut voivat pysähtyä ruokailemaan. Mahdollisista kausivaihteluun liittyvistä olosuhteista voi tiedustella maanomistajalta, joka tuntee maa-alueensa parhaiten, sanoo ryhmäpäällikkö Pauli Kärkkäinen Tukesista. 

Tukes suosittelee, että lyijyhauleja ei käytetä, jos on epäselvää, tapahtuuko haulien ampuminen kosteikkoalueilla.  

Lisätietoja:
ryhmäpäällikkö Pauli Kärkkäinen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) p. 029 5052 074, sähköposti: etunimi.sukunimitukes.fi

Lyijyhaulikieltoalueet-karttapalvelu (Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla)
Lyijyhaulikieltoalueet-rajapintapalvelun metatiedot (Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilla)
Tukesin tiedote 10.2.2023: Lyijyhaulien käyttö kielletään kosteikkoalueilla – Tukes tarkentaa kosteikkoalueen määritelmää
Tukesin tiedote 18.8.2022: Lyijyhaulien käyttö kielletään kosteikkoalueella
Komission asetus (EU) 2021/57 (lyijyhaulien käyttö kosteikkoalueilla ja niiden läheisyydessä) 
Ammusten, luotien ja kalastustarvikkeiden sisältämä lyijy (ECHAn verkkosivuilla, en)
Rajoitusmenettelyn kuvaus (ECHAn verkkosivuilla)  
Kemikaalineuvonta yrityksille

(uutinen TUKES, julkaistu 30.6.2023, klo 9.03)

UPM Metsä on luopunut metsissään teräshaulikiellosta ja kannustaa metsästäjiä lyijyä korvaavien materiaalien kuten teräksen käyttöön. Tänä vuonna päivitetty UPM metsästysvuokrasopimus on jo otettu metsästysseurojen ja muiden vastaavien metsästysoikeuden vuokraajien kanssa käyttöön ja astuu voimaan 1.9.2023. Kirjaus yleisissä sopimusehdoissa on seuraava: ”Vuokralainen sitoutuu mahdollisuuksiensa mukaan välttämään tarpeetonta lyijyammusten käyttämistä. Teräsmateriaalien ja muiden lyijyä korvaavien hauli- ja luotimateriaalien käyttäminen on vuokra-alueella sallittua.”

UPM Metsä katsoo, että Metsästäjäliiton ja MTK:n yhdessä tuottama tuore selvitys antaa selkeän perusteen sallia kovien haulimateriaalien kuten teräksen käytön metsäalueilla.

”Metsästyksen vastuullisuus on tärkeä osa toimintaamme ja siirtyminen lyijyttömiin haulimateriaaleihin on osa sitä”, toteaa metsäjohtaja Sauli Brander UPM:stä.

Lyijyhaulien käytön rajoittaminen vesilinnustuksen lisäksi ns. Ramsar-alueilla astui voimaan helmikuussa ja kosteikkoalueilla lyijyhaulien käyttö ei ole enää sallittua. Lyijyä korvaavista materiaaleista on tehty paljon selvityksiä ja tärkeimmäksi korvaavaksi materiaaliksi on noussut teräs.

Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola on iloinen UPM Metsän päätöksestä ja toteaa "On hienoa, että UPM Metsä päätti sallia kovat haulimateriaalit alueillaan. Tämä tulee helpottamaan metsästäjiä lyijyttömien haulimateriaalien käyttämisessä."

Lisätietoja:

UPM, metsäjohtaja Sauli Brander, puh. 0405674155

Suomen Metsästäjäliitto, toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 0504064836

TAUSTATIETOA:

Teräshauliselvitys julkaistu

Selvitys johon edellä viitataan toteutettiin yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun Evon metsäkampuksen kanssa. Kenttäkokeissa puihin ammuttiin sekä teräs- että lyijyhauleja. Puut toimitettiin yhteistyösahalle tukkiröntgeniin tarkasteltavaksi. Yhtenä osana selvitystä oli case-esimerkki, jossa kahdeksaan runkoon ammuttiin lähes 1 200 teräshaulia, jonka jälkeen puut sahattiin terävaurioiden selvittämiseksi. Sahan terät vietiin sahauksen jälkeen terähuoltoon ja niistä pyydettiin lausunto. Terähuollon lausunnon mukaan terien vioittuminen ja kuluminen vastasi normaalin sahausvuoron aikana mm. hiekan ja epäpuhtauksien aiheuttamaa kulumaa. Lisäksi on syytä huomata, että teräshauleja oli puissa täysin poikkeuksellinen määrä. Sahateollisuuden ammattilaisten ja kokeessa tehtyjen havaintojen perusteella kranaatin sirpaleet, pultit, naulat yms. metallit, jotka eivät anna periksi sahan terän edellä, ovat ongelmallisia, ei niinkään pienet pyöreät haulit, jotka sahanterän kohdalla irtoavat muotonsa takia puusta. Teräshauliselvitys luettavissa linkistä https://www.theseus.fi/handle/10024/795948

Teräs merkittävin lyijyn korvaava haulimateriaali

Lyijyn sijasta kosteikkoalueilla pitää jatkossa käyttää korvaavia haulimateriaaleja. Korvaavat materiaalit ovat sellaisia, joilla on oikeasti mahdollista korvata lyijyhaulit. Korvaavia haulimateriaaleja ovat teräksen lisäksi tina/sinkki, kupari, vismutti (bismuth), tungsten eli volframi. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna teräs eli rauta on kuitenkin ainoa potentiaalinen lyijyn korvaaja. Teräs on yleinen ja edullinen materiaali, jolla ladattujen patruunoiden hinta ja saatavuus eivät aseta rajoituksia laajamittaiselle käytölle.

Suomessa kovien haulimateriaalien käyttö on kielletty osassa metsästysvuokrasopimuksia varovaisuusperiaatteeseen perustuen. Suurista metsästysmaan vuokraajista mm. Metsähallitus luopui kiellosta 2018. Käytännössä uusi rajoitus tarkoittaa sitä, että korvaavien haulien käyttö tulee yleistymään myös talousmetsäalueilla.  

Oppaan vesilintuosassa perehdytään vesilintujen ruokintaan sekä ruokinnalta pyytämiseen kestävästi, unohtamatta tavoitetta parantaa vesilintukantoja. Valkohäntäpeuraa käsittelevässä osassa kestävän ruokinnan tavoite tihentymäalueilla on toimia merkittävänä pyynnin apuvälineenä, tukematta kannan kasvua. Molemmissa oppaan osissa tavoitteena on ohjata ruokintatoimintaa entistä kestävämpään toimintakulttuuriin ilman lakimuutoksia.

Oppaan tärkeimmät viestit ovat metsästettävien vesilintujen osalta kohdistaa pyynti elinvoimaisiin lajeihin, välttää taantuneiden lajien metsästystä ja toimia pyyntimäärän suhteen kestävästi. Ruokinnan toteutuksessa kiinnitetään huomiota sijainnin turvallisuuteen, lintujen terveyteen ja haittojen vähentämiseen kuten pienpetopyyntiin. Valkohäntäpeuran kestävässä ruokinnassa kiinnitetään huomiota turvallisuuteen, oheishaittojen minimointiin, valikoivaan tehokkaaseen pyyntiin ja ruokinnan toteuttamiseen kantaa kasvattamatta.

Eettisesti ja kestävästi hoidettu riistaruokinta on oleellinen osa riistanhoitotyötä. Oppaalla pyritään lisäämään tietoa kestävästä riistaruokinnan toteutta­misesta ja ylläpitämään metsästyksen hyväksyttävyyttä.

Tämän Metsästäjäliiton laatiman ja tuottaman oppaan sisällöstä on konsultoitu Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton kenttäjohtaja Timo Leskistä, Suomen ammattiriistanhoitajat ry:n puheenjohtaja Ari Puolakoskea sekä Maanomistajain liiton puheenjohtaja Sebastian Sohlbergia.

Oppaan löydät alta linkin takaa:

Kestävän riistaruokinnan-opas ja liiton sivuilta metsästäjälle, oppaat osiosta.

MetsäGroup on tehnyt vuoden 2023 rahoituspäätökset luonto-ohjelmassaan. Rahoitettavaksi valittiin 23 Suomen luonnon monimuotoisuuden hoito- ja ennallistamishanketta, joista yksi on Metsästäjäliiton ja sen maakunnallisten piirien hallinnoima Mökkiläiset vieraspetopyyntiin-hanke. Hankkeen tarkoituksena on aktivoida mökkiläisiä pyytämään pienpetoja joko itse tai pyytämään apua alueen metsästäjiltä. Haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta. Hankkeen päärahoitus tulee maa- ja metsätalousministeriöstä.

”Metsästäjäliitto haluaa lämpimästi kiittää Metsä Groupia hankkeelle osoitetusta tuesta. Vieraspetojen pyynti on hyvin tärkeää vesilintu- ja metsäkanalintukantojen suojelemiseksi”, iloitsee toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

MetsäGroupin hankearviointiin osallistui riippumattomia asiantuntijoita ympäri Suomen. Rahoituksen saaneiden hankkeiden teemoja ovat vesistöjen tilan parantaminen, virtavesien kunnostus, vieraspetojen ja vieraslajien poisto, perinneympäristöjen hoito, kosteikkojen kunnostus ja hiekkarantojen hoitotoimet. Mökkiläiset vieraspetopyyntiin-hankkeen tavoitteena on saada mökkiläiset ymmärtämään vieraspetojen haitallinen vaikutus alkuperäiselle kotimaiselle linnustolle ja näkemään oma tärkeä roolinsa vieraspetokantojen kurissa pitämisessä sekä erityisesti vesilintukantojen parantamisessa. Ymmärrys ja tieto on tärkeää, jotta pienpetoja saadaan vähennettyä.

Metsästäjillä on tärkeä rooli pienpetojen vähentämisessä. Hankkeessa on luotu maakunnallisia ja paikallisia verkostoja avun löytämiseen loukkujen sijoittamiseksi ja pyynnin järjestämiseksi. Hankkeessa on luotu paikallisille metsästysseuroille ja alueen metsästäjille valmiudet tarjota apua mökkiläisille minkkien ja supikoirien pyytämiseen.

• MetsäGroupin tiedote

Metsästäjäliitto kiittää hallituksen muodostaneita puolueita metsästysmyönteisestä hallitusohjelmasta. Se sisältää useita metsästäjien toivomia asioita, joita Metsästäjäliitto on vuosien ajan pyrkinyt edistämään omalla tavoiteohjelmallaan, iloitsee Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Metsästysasioita hallinnoivan maa- ja metsätalousministeriön ministeri tulee Suomen Kristillisdemokraatit -puolueesta.

Metsästäjäliitto koosti hallitusohjelman metsästystä koskevat kirjaukset:

Uusi hallitusohjelma pyrkii turvaamaan suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen lainsäädännöllä. Hallitusohjelman mukaan suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Eduskunnan päätöksen mukaisesti työtä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi jatketaan.  

Hallitusohjelman mukaan tarpeettomat metsästysrajoitukset elinvoimaisten lajien, kuten merimetson ja valkoposkihanhen osalta poistetaan ja lajit siirretään metsästyslain piiriin. Hallitus aikoo vaikuttaa siihen, että lajit siirretään lintudirektiivin tiukasti suojeltujen lajien listalta. Ohjelma linjaa myös, että poikkeusluvalla haltuun otettujen lintujen lihaa on voitava hyödyntää.

Hallitus kehittää metsästysmahdollisuuksia

Hallitus aikoo mahdollistaa sellaisten lajien metsästyksen ja hyödyntämisen, joiden kanta on riittävän vahva ja joista on haittaa luonnolle ja ihmisille. Elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi ja vesilintukantojen suojelemiseksi ryhdytään toimiin muun muassa naakka- ja variskantojen säätelemiseksi.

Hylkeiden metsästystä merialueilla tehostetaan vaelluskalakantojen turvaamiseksi ja ammattikalastajien toimintaedellytysten parantamiseksi. Hallitus toimii aktiivisesti Euroopan unionissa, jotta Suomi saa poikkeusluvan hyljetuotteiden kaupalliseen hyödyntämiseen.

Hallitusohjelmassa tunnistetaan metsästyksen ja erätoiminnan merkitys liikunnan lisäämisessä. Metsästyksen ja luonnonsuojelun välistä vastakkainasettelua torjutaan, eikä metsästysmahdollisuuksia kavenneta perusteetta esimerkiksi luonnonsuojelualueilla. Ohjelmassa todetaan, että metsästäjien tekemä riistanhoitotyö on tärkeä osa luonnonsuojelua ja parantaa luonnon monimuotoisuutta. Hallitus tarkastelee mahdollisuuksia sovittaa yhteen metsästystä ja muuta luonnonsuojelualueiden virkistyskäyttöä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu myös, että metsästysmuistojen maahantuonnissa noudatetaan kansainvälisiä sopimuksia ja arvioidaan suurpetojen haaskaruokinnan tarkoituksenmukaisuutta ja mahdollisia rajoituksia.

Ampumaratojen määrä kasvaa ja harjoittelussa tarpeelliset lyijyluodit halutaan pois EU-lyijykiellosta

Hallitus turvaa Suomen ampumaratojen toiminnan ja edistää uusien ampumaratojen perustamista. Ulkoampumaratojen määrän tavoite on noin 1 000 ampumarataa vuosikymmenen loppuun mennessä. Metsästäjäliiton mukaan ratoja on nyt 650. Hallitus aikoo sujuvoittaa ampumaratoja koskevia ympäristölupaprosesseja sekä lainsäädäntöä.

Hallitus vaikuttaa EU:n lyijynkäyttökiellon valmisteluihin siten, ettei se haittaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä. Vapaaehtoinen maanpuolustus ja maanpuolustusvalmiuksia tukeva urheiluammunta tulee hallitusohjelman mukaan rajata kiellon soveltamisalan ulkopuolelle. Hallitus aikoo toimia aktiivisesti ampumaratojen saamiseksi pois rajoituksen piiristä, eikä hyväksy EU:n lyijynkäyttökiellon ja -rajoitusten laajentamista luoteihin.

Aiemmin riittävästä vakuutusturvasta huolehtiminen on ollut kilpailijan omalla vastuulla, mutta nyt sitä aletaan tarkastamaan. Kilpailijalle tulee riittävä vakuutusturva voimassa olevan metsästyskortin kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuluvan metsästysvuoden riistanhoitomaksu on oltava maksettuna.

Metsästäjävakuutuksen kautta tuleva vastuuvakuutus korvaa toiselle henkilölle aiheutetut henkilövahingot, jotka vakuutettu aiheuttaa Metsästäjäliiton kilpailuissa tai ampumaharjoittelussa. Metsästäjävakuutuksen yksityistapaturma taas kattaa vakuutetulle itselleen kilpailuiden tai harjoittelun aikana sattuvat ennalta arvaamattomat ampuma-aseella tapahtuneet tapaturmavahingot.

Lue lisää Metsästäjävakuutuksesta Riistakeskuksen sivuilta >>

Jos kilpailijalla ei ole vielä omaa ampuma-aselupaa, niin jonkun täysi-ikäisen, jolla on lupa vastaavaan aseeseen, on valvottava ammuntaa aina. Tällaisessa tapauksessa valvoja on vastuussa, jos jotain sattuu ja vahinko menee hänen vastuuvakuutuksestansa. Valvojalla on silloin oltava joko kuluvalle vuodelle maksettu metsästyskortti tai henkilökohtainen vastuuvakuutus Ampuma-aselaki 88 §

Jos kilpailijalla ei ole metsästyskorttia, on hänen hankittava henkilökohtainen vastuuvakuutus esim. kotivakuutuksen kautta, joka korvaa ulkopuoliselle ampuma-aseella aiheutetun vahingon. Vakuutuskirja, josta käy ilmi vastuuvakuutuksen voimassaolo, on esitettävä ennen kilpailuun osallistumista.

Metsästäjäliitto on tarkastanut vakuutusyhtiöistä (If, LähiTapiola, Pohjola, Pohjantähti, Turva, Suomen Vahinkovakuutus ja Fennia), että kyseisten yritysten vastuuvakuutus toimii ampumakilpailuissa.

Suomen ampumaurheiluliiton lisenssivakuutus tai RESULin toimintaturva eivät riitä, sillä ne eivät ole voimassa Metsästäjäliiton kilpailuissa. Vastuuvakuutus ei korvaa itselle aiheutuneita tapaturmia ja sitä varten on otettava erillinen tapaturmavakuutus (tämä ei ole pakollinen).

Kuluvalle kilpailukaudelle liittohallitus on linjannut, että piirit tarkastavat SM-kilpailuihin ilmoittamiensa ampujien vakuutusturvan etukäteen. On tärkeää, että ilmoittautumisen yhteydessä piiri voi todentaa vakuutuksen voimassa olon ja sen todentaja voidaan osoittaa jälkikäteen. Viimeinen mahdollisuus esittää kilpailijan voimassa oleva vakuutus on ennen kilpailua kisapaikalla. Kuitenkin suositellaan, että jokainen piiri varmistaa etukäteen kilpailuihin osallistuvien jäsentensä vakuutusturvan. Näin varmistetaan kilpailujen joustavat järjestelyt. Lisäksi kilpailupäivänä vältytään ikävältä yllätykseltä ja kotimatkalta ilman kilpailumahdollisuutta, jos kävisi ilmi, että kilpailijalla ei olekaan vakuutusturvaa esim. maksamatta jääneen riistanhoitomaksun vuoksi.

Kehätiedon asiakaspalvelun tuen määrä on laskenut tasaisesti viimeisten kahden vuoden aikana. Muutos tukipyynnöissä on ollut huomattava ja tästä syystä tehtiin muutoksia asiakaspalvelun aukioloaikoihin. Jatkossa Kehätiedon asiakaspalvelu palvelee maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 8–16 välillä.

Tavoitat Kehätiedon asiakaspalvelun tuttuun tapaan sähköpostitse osoitteesta smlkehatieto.fi ja puhelimitse numerolla 010 325 59 59.

Kehätieto palvelee sinua osoitteenmuutokseen, jäsenkorttiin, jäsenrekisterin käyttöön ja keskitettyyn jäsenmaksulaskutukseen liittyvissä asioissa.

Metsästyskorttiin ja Metsästäjä-lehteen liittyvissä asioissa sinua auttaa Suomen riistakeskus, puh. 029 431 2002.

Muutokset tulevat voimaan 1.7.2023 alkaen.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tänään 14.6.2023 julkistetun suden kanta-arvion mukaan susikanta on kasvanut Suomessa seitsemän prosenttia maaliskuun tilanteessa vuoden aikana. Susireviirejä on todennäköisimmän arvion mukaan 62, joista pentuelaumoja on 42 ja parien reviirejä 17.

Metsästäjäliitto katsoo, että kanta mahdollistaa suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen.

Susia on Luken mukaan Suomessa maaliskuussa 2023 ollut 291–331 kappaletta. Susikanta on kanta-arvion ajankohtana maaliskuussa vuodenkierrosta pienimmillään, ennen kuin uudet pennut keväällä syntyvät. Metsästäjäliitto peräänkuuluttaa vuodensisäisen vaihtelun parempaa huomioimista viestittäessä susikannan suuruudesta ja päätettäessä kannanhoidollisesta metsästyksestä. Luken kanta-arviossa esittämän ennustemallin mukaan vuoden 2023 toukokuun lopussa, kun uudet pennut ovat syntyneet, susien määrä on ollut 409–580 yksilöä 90 % todennäköisyydellä.

Ruotsissa susien suotuisan suojelun taso on 300 susiyksilöä keväällä syntyneet pennut mukaan lukien. Raja-arvon ylittävä susimäärä on metsästettävissä. Suomi on Ruotsia pienempi maa ja Suomen susikannan elinvoimaisuutta ruokkii pitkän itärajan ylitse tulevat sudet. Säännöllisellä metsästyksellä voitaisiin ylläpitää susien ihmisarkuutta niin, että susien lukuisat pihakäynnit ja metsästyskoirien raatelut saataisiin vähenemään.

Kannustimia kanta-arvion havaintoaineiston tuottamiseen

Metsästäjäliitto esittää, että niin suden kuin ilveksen kanta-arvioinnin tarkentamiseksi ja käytössä olevien menetelmien kehittämiseksi tulee maassamme toteuttaa useita alueellisia suurpetojen lumijälkilaskentoja ensi talvena. Laskennoilla voidaan alueellisesti todentaa susien ja ilveksien yksilömääriä ja verrata tehtyjä havaintoja kanta-arvioihin.

Susien DNA-näytekeruun kattavuutta on pystyttävä edelleen parantamaan. Lisäämällä kohdennetusti DNA-näytteiden keruuta ja näytemäärää voitaisiin varmistaa, onko reviirillä pari tai pentuelauma. Kanta-arvio osoittaa Suomessa olevan 80 susireviiriä, joista 62 reviirillä on tunnistettu olevan susipari tai pentuelauma. Kuitenkin 11 reviiriltä ei ole yhtäkään DNA-näytettä ja lisäksi 28 reviiriltä on vain alle 10 näytettä. Siten kaikkiaan noin puolet reviireistä on puutteellisesti kartoitettu tai kokonaan DNA-kartoituksen ulkopuolella.

DNA-näytteistä 65 % on vapaaehtoisten henkilöiden keräämiä. Metsästäjäliitto on esittänyt, että DNA-näytteistä tulisi maksaa näytteiden kerääjille 75-100 euron näytekorvaus kattamaan keruutyön kustannuksia, muun muassa merkittäviä polttoainekuluja. Syrjäseuduilla talvisaikaan metsäautotiet ovat auraamattomia ja keruualueet hankalasti tavoitettavissa. Näytteiden kerääjille kertyy jopa tuhansia ajokilometrejä kauden aikana. Kannustinkorvauksella motivoitu näytteiden kerääminen todennäköisesti toisi kanta-arvion piiriin lisää susipareja ja mahdollisesti myös pentuelaumoja samalla, kun kanta-arviossa todennettu susien kokonaismäärä kasvaisi.

Aseen turvalippu on pakollinen useissa ampumalajeissa ja lajiliitoissa niin Suomessa kuin maailmalla. Turvalippu ei poista aseturvallisuuden perussääntöjä, mutta lisää omalta osaltaan aseturvallisuutta ampumaradoilla. Kun turvalipun käyttö tulee osaksi normaalia aseenkäsittelyrutiinia, inhimillisen erehdyksen riski vähenee huomattavasti. Metsästäjäliitto toivoo turvalipun käytön yleistyvän myös ampumaharjoittelussa ja metsästyksessä.

Lue lisää ja tutustua erilaisiin turvalippumalleihin kilpailuitoiminnan sivuilla: Aseen turvalippu pakolliseksi Metsästäjäliiton ampumakilpailuissa 1.1.2024

Edellisellä jahtikaudella poikkeuslupaa hyödynsi runsaat 300 seuraa ja seuruetta, ja lähes kaikki olivat kiinnostuneita jatkamaan kokeilussa, jos uusi poikkeuslupa myönnetään.

Uusi poikkeuslupa on voimassa 1.9.2023–15.2.2024 Helsinki-Tampere-Pori-alueen lounaispuolella poikkeusluvassa mainittujen riistanhoitoyhdistysten alueilla (yhdistysten nimet löytyvät liitteistä). Näiden riistanhoitoyhdistysten alueilla valkohäntäpeuran pyyntilupaa hakeneen seuran tai seurueen koko metsästysalue on käytettävissä riistanhoitoyhdistysten rajoista riippumatta. Poikkeusluvan piirin voivat Metsästäjäliiton kautta hakeutua niin liiton jäsenseurat kuin liittoon kuulumattomat seurat ja seurueet.

Poikkeuslupamenettely ei jatkune tämän kauden jälkeen

Tutkimusperusteisuudesta johtuen poikkeuslupamenettely ei jatkune useita vuosia, joten ensi kausi jäänee tämän lupamenettelyn viimeiseksi. Normaalitilanteessa Bernin kansainvälisen sopimuksen mukaisesti keinovalon ja yötähtäimien käyttö on kiellettyä hirvieläinten metsästyksessä. Metsästäjäliitto haki poikkeuslupaa, jotta vertailuaineistoa saadaan lisää ja miten tekniikoita osataan ja voidaan hyödyntää, mikäli lumiolosuhteet ovat erilaiset kuin edellisillä hyvälumisilla jahtikausilla.

Valkohäntäpeurakanta on saatu vihdoin kääntymään laskevaksi. Suunnan säilyttäminen tarvitsee edelleen voimakasta metsästystä ja Metsästäjäliitto on edelleen kannustanut runsaiden pyyntilupamäärien hakemiseen peurakannan tihentymäalueilla. Vaikka valkohäntäpeura on arvokas ja hieno riistaeläin, tihentymäalueilla peurakantaa on leikattava maa- ja metsätalouden vahinkojen ja tieliikenteen onnettomuuksien vuoksi. Peurakannan paikalliset tiheystavoitteet on määritelty alueellisissa riistaneuvostoissa.

Liite: Riistakeskuksen päätös 5.6.2023

Lue lisää

• Ajankohtaista valkohäntäpeurasta
• Ohjeistus keinovalon ja yötähtäinten käyttöön, poikkeuslupa 2023-1-000-30259-9
• Turvallisuus keinovalon ja yötähtäinten käytössä