Ruotsissa on keskusteltu pitkään siitä, kenellä kansalaisella tai ympäristöjärjestöllä tulisi olla oikeus valittaa esimerkiksi suupetojen poikkeuslupapäätöksistä. Ympäristöjärjestöt ja metsästystä vastustavat järjestöt ja yhdistykset valittavat järjestelmällisesti lupapäätöksistä ja vievät lääninhallituksen päätökset oikeuskäsittelyyn.

Ruotsin Kristillisdemokraatit, Ruotsidemokraatit, Maltillinen kokoomus ja Keskustapuolue ovat tehneet asiassa yhteistyötä ja pyrkineet siihen, että ympäristöjärjestöjen valitusoikeutta poikkeuslupiin rajoitetaan. Viime viikolla puolueet olivat Ruotsin ympäristö- ja maatalousvaliokunnan kuultavana.

Asiaan kriittisesti suhtautuvat sanovat, että valitusoikeuden rajoittaminen heikentää merkittävästi kansalaisten mahdollisuutta valittaa päätöksistä. Heidän mukaansa rajoitus olisi Århusin sopimuksen mukaan laitonta. Århusin sopimus on kansainvälinen yleis- ja ympäristösopimus, joka solmittiin Tanskassa vuonna 1998. Sopimuksen tavoitteena on edistää kansalaisten vaikutusmahdollisuutta päätöksiin, jotka koskevat heidän elinympäristöään. Sopimuksessa mukana olevat valtiot takaavat ympäristöasioissa kansalaisilleen oikeuden osallistua päätöksentekoon ja oikeuden valittaa päätöksistä. Sekä Ruotsi että Suomi ovat mukana sopimuksessa.

Esityksen takana olevien puolueiden mukaan asiassa on kyse Århusin sopimuksen tulkinnasta. Kansanedustaja ja ympäristö- ja maatalousvaliokunnan varajäsen Peter Helanderin mukaan tavoitteena on, että vain asianosaiset kansalaiset ja ympäristöjärjestöt voivat jatkossa valittaa poikkeusluvista. Hänen mielestään on outoa ja järjetöntä, että täysin eri paikkakunnalla asuva taho voi valittaa esimerkiksi suurpetojen lupapäätöksistä.

Seuraavaksi asia siirtyy Ruotsissa hallituksen käsiteltäväksi.

Uutisen lähde: https://www.jaktjournalen.se/riksdagen-sa-ja-skyddsjaktbeslut-ska-inte-kunna-overklagas-av-icke-berorda/

Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa ja maa- ja metsätalousministeriön asetusmuistiossa kannanhoidollisen metsästyksen lähtökohdaksi on otettu susien monivaikutuksellisuus. Suunnitelman mukaan suden kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on muun muassa susikannan säätely ja sitä kautta suden sosioekonomisten konfliktien vähentäminen, suden hyväksyttävyyden edistäminen ja suden laittoman tappamisen ehkäiseminen. Näiden tavoitteiden toteuttamista ei hallinto-oikeudessa nähty riittävänä perusteena poikkeusluvan myöntämiselle. Poikkeuslupapäätöksestä ei hallinto-oikeuden mukaan käynyt selvästi ja täsmällisesti ilmi, mihin luontodirektiivin mukaiseen hyväksyttävään päämäärään myönnetyllä poikkeamisella oli pyritty. Hallinto-oikeuden mukaan poikkeusluvassa ei myöskään kyetty riittävän selkeästi osoittamaan täsmällisten tieteellisten tietojen perusteella, että poikkeusluvalla tavoiteltu päämäärä kyetään juuri kohteena olevalla alueella saavuttamaan. 

”Herää kysymys, miten ja millä keinoin edellä mainittuja tavoitteita enää voidaan jatkossa ylipäänsä käyttää lupaperusteluina kannanhoidollisessa metsästyksessä. Miten käytännössä pystytään nykyistä tarkemmin perustelemaan ja osoittamaan vieläpä tieteellisesti etukäteen, että myönnetty poikkeuslupa vähentää sosioekonomista konfliktia, edistää hyväksyttävyyttä ja vähentää laitonta tappamista juuri sillä kyseisellä alueella, johon poikkeuslupaa haetaan”, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola ihmettelee.

Lauhanvuoressa susien metsästyksen perusteena lupahakemuksessa sosioekonomisten ongelmien lisäksi oli muun muassa alueelle istutettujen metsäpeurojen turvaaminen kansallispuistossa ja alfaparin lähisukulaisuus. Metsäpeuroja ja sisäsiittoisuutta ei kuitenkaan huomioitu lupapäätöksessä.

Luontopolun avajaisia vietetään keskiviikkona 8.6. kello 17 alkaen. Tapahtuma on avoin kaikille ja tarjolla on monipuolista ohjelmaa. Avajaispuheen pitää Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riku Bitter. Tapahtuman järjestäjät tarjoavat mahdollisuuden grillata makkaraa avotulella, nokipannukahvit ja mehua. Makkaraa on tarjolla 200:lle ensimmäiselle avajaisvieraalle. BirdLife Kanta-Häme järjestää lintukierroksia ja Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys esittelee alueen luontoa. Avajaiset ovat Riihimäen Kansainvälisten Erämessujen ennakkotapahtuma ja avajaisissa arvotaan paikallaolijoiden kesken pääsylippuja Erämessuille.

Sammalistonsuolla on ainutlaatuinen biodiversiteetti

Sammalistonsuon noin 30 hehtaarin kokoinen kosteikko perustettiin vuonna 2013. Se sijaitsee vain neljän kilometrin päässä Riihimäen kaupungin keskustasta. Sammalistonsuo on kirjattu tärkeiden ulkoilun ydinalueiden joukkoon Riihimäen kaupungin viheralueohjelmassa. Riihimäen kaupunki on edistänyt Sammalistonsuon rakentamista viralliseksi virkistysalueeksi vuokraamalla parkkipaikaksi rakennetun alueen Neova-konsernille ja rakentamalla liittymän parkkipaikalle.

Kosteikolla on turvetuotannon vesienkäsittelyn lisäksi tärkeä tehtävä luonnon monimuotoisuuden tukemisessa. Kosteikko on otollinen elinympäristö, sillä vesi ja rehevä kasvillisuus antavat suojaa, pesimis- ja lisääntymismahdollisuuksia ja kosteikko tarjoaa monipuolista ravintoa monimuotoiselle ekosysteemille. Kosteikolla asustavat monet vesieliöt, hyönteiset, perhoset, sammakot ja vesikasvit. Kosteikko tarjoaa herkkuapajan kosteikolla viihtyville ja vieraileville linnuille ja muille eläimille.

Valtakunnallisesti merkittävä lintujen levähdysalue

Sammalistonsuo on linnustollisesti yksi Kanta-Hämeen arvokkaimmista alueista ja valtakunnallisesti yksi merkittävimmistä lintujen levähdysalueista sisämaassa. Erityisesti keväisin ja syksyisin Sammalistonsuolla pysähtyy tankkaamaan ravintoa tuhansia muuttavia lintuja.

Sammalistonsuolla on tavattu tähän mennessä 245 eri lintulajia. Lintuharrastajat ovat asentaneet kosteikolle 250 kappaletta erilaisia pesärakennelmia tukemaan lintujen pesintää: pönttöjä, sotkalaatikoita, tuulihaukan pesälaatikoita. Nokikanoille ja lokeille on rakennettu katkottujen pajujen päälle pesämaljoja. Lisäksi metsästäjät ovat pystyttäneet alueelle toistakymmentä pesäputkea sorsille ja Riihimäen kaupunki tekopesiä kattohaikaroille.

Erittäin uhanalaisten törmäpääskyjen pesintää Sammalistonsuolla on helpotettu rakentamalla niille hiekasta pesäpenkka, johon törmäpääskyt ovat jo muuttaneet. Kosteikkolajien lisäksi aluetta ympäröivillä puustoisilla pensaikkoalueilla pesii runsaasti useita lintulajeja varpuslinnuista tikkoihin.

Metsästäjäliitto on tehnyt Sammalistonsuolla pitkään riistanhoitoa, johon kuuluu elinympäristöjen hoito, pesimälaitteiden rakentaminen eri lintulajeille ja pienpetopyynti. Pienpedot, erityisesti supikoira ja minkki, heikentävät vesilintujen pesimämenestystä, jota pienpetopyynnillä parannetaan.

Kosteikkoa kehitetään ainutlaatuisella yhteistyöllä

Sammalistonsuon kosteikon rakentaminen sai alkunsa, kun turvetuotannosta poistuvalle alueelle suunniteltiin seuraavaksi maankäyttömuodoksi ja turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteeksi kosteikkoa. Kosteikkoa haluttiin kehittää yhteistyössä monen eri toimialan kanssa ja huomioida niin lintuharrastajat, luonnonsuojelijat, virkistyskäyttäjät, viljelijät, metsästäjät, metsästyskoiraharrastajat kuin riistanhoidollisetkin toimenpiteet.

Sammalistonsuon kosteikon rakentamisen yhteydessä käynnistettiin ainutlaatuinen yhteistyö ja perustettiin Sammalistonsuon kosteikkotoimikunta. Toimikunnan muodostavat BirdLife Kanta-Häme, Kekkilä-BVB, Neova, Riihimäen kaupunki, Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys, Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen Riistakeskus. Lisäksi mukana on koiraharrastajia Kanta-Hämeen Noutajakoirayhdistyksestä ja muista järjestöistä. Toimikunnan yhteisenä tavoitteena on edistää alueen luontoarvoa ja monimuotoista sekä kestävää käyttöä.

”Kosteikosta on yhteistyössä kehittynyt yksi Kanta-Hämeen suosituimmista lintukohteista ja helposti saavutettava sekä suosittu ulkoilualue”, kiteyttää toimikunnan puheenjohtaja Jaska Salonen.

Lisätietoja

Jaska Salonen, toimikunnan puheenjohtaja, Metsästäjäliitto puh. 040 561 5076

Juhani Kairamo, toimikunnan sihteeri, Birdlife Kanta-Häme, puh. 050 3363747

Riku Viitanen, toimitusketjupäällikkö, Neova, puh. 0400 757 718

Sammalistonsuon luontopolun osoite: Riihiviidantie 111, Riihimäki

Kuvia Sammalistonsuosta: https://mediabank.neova-group.com/l/hKScnPkrDs-n

Neova

Neova on kansainvälinen yritys, jonka liiketoiminnan tavoitteena on varmistaa elämän perusedellytykset kaikille: puhdasta ruokaa, ilmaa ja vettä. Sammalistonsuon maa-alueen omistaa Neova-konserniin kuuluva Kekkilä Oy. Neova vastaa Sammalistonsuon turvetuotannosta ja alueen kehittämisestä biodiversiteettikohteena. Alueelta nostetulla turpeella vehreytetään ympäristöä eteläisen Suomen viheralueilla ja puistoissa.

− Ilokseni voimme todeta saadun summan olevan hieno, yli 10 000 euroa viimeisten parin vuoden aikana. Kiitos siis myös jäsenillemme, jotka ovat kaappia ostaessaan ilmoittaneet haluavansa tukea nuorisotyötämme kertomalla jäsenyydestään. Se tulee auttamaan paljon Metsästäjäliiton tekemää nuorisotyötä, kertoo nuorisotyön asiantuntija Elina Mäkelä Metsästäjäliitosta.

Summa ohjataan nuorten ammuntakoulutuksen ryhmätoimintaan.

– Tuemme nuorten ammuntaharjoittelua maksamalla ratamaksuja ja hankkimalla materiaaleja, jotta nuorten harjoittelu ei jää kiinni kustannuksista. Rahoitusta on jaossa nuorten ryhmätoimintaan tälläkin hetkellä, kertoo lahjoituksen vastaanottanut Mäkelä.

Myös Corrotechin markkinoija Erkki Hurtig pitää erittäin tärkeänä nuorten metsästäjien ja eränkävijöiden kouluttamista. 

− Nuoret ovat tulevaisuuden käyttäjiä ja turvallisuus on hyvä opetella ensimmäisenä. Corrotechin kaapit ovat tarkasti testattuja ja niissä aseet pysyvät varmasti turvassa. Corrotechin kaappien turvallisuustestiin kuuluu mm. murtoyritys, viisi henkilöä yrittää murtautua kaappiin sisälle. Yksikään ei ole vielä koskaan onnistunut, Hurtig toteaa.

Metsästäjäliitto ja sen nuorisotyö kiittää Corrotech-yhtiötä yhteistyöstä!

Kuvassa Elina Mäkelä ja Erkki Hurtig iloisissa tunnelmissa Savon Erämessuilla.

Corrotechin kaapit ovat kotimaisia ja niissä on viiden vuoden takuu. Ostamalla kaapin tuet nuorisotyötä ja Metsästäjäliiton jäsenyyden esittämällä saat kaupan päälle koodilukon, jota käyttämällä avaimet eivät ole enää koskaan hukassa. 

FACEn asiakirjapyyntö liittyi EFSAn kemikaalivirastolle (ECHA) toimittamiin riistanlihan lyijypitoisuuksiin. EFSA toimitti aineistot FACElle vasta kahdeksan kuukautta pyynnön jälkeen, jolloin Euroopan kemikaaliviraston julkinen kuuleminen (Public consultation) oli jo päättynyt. Näin FACEn aineistosta löytämiä epäkohtia ei voitu enää liittää kuulemiseen. FACEn mielestä asiakirjoista löydetyt epäkohdat liittyen riistanlihan lyijypitoisuuksiin ovat niin oleellisia, että julkinen kuuleminen tulee käynnistää uudelleen.

Euroopan oikeusasiamies antaa EU:lle pyyhkeitä jo toistamiseen

Euroopan oikeusasiamies on tutkinut asiaa ja sanoo lausunnossaan, että aineiston käyttöön saamisen viivästyminen tarkoittaa samaa asiaa kuin että tietoihin olisi estetty pääsy kokonaan. Lue Euroopan oikeusasiamiehen englanninkielinen lausunto kokonaisuudessaan tästä.

Huolestuttavaksi asian tekee se, että tämä on jo toinen kerta lyijyammusten rajoitusprosessin aikana, kun oikeusasiamies on antanut EU:lle nuhteita. Toukokuussa 2020 oikeusasiamies linjasi, että Euroopan komissio meni liian pitkälle, kun se rohkaisi Lintu- ja luontodirektiivien asiantuntijaryhmän (NADEG) kansallisia edustajia varmistamaan myönteinen äänestystulos REACH-komiteassa, joka oli tehnyt esityksensä lyijyhaulien käytön rajoittamista kosteikoilla. Oikeusasiamiehen mukaan kansallisten edustajien rooli ei ulotu komiteoiden äänestystulokseen vaikuttamiseen. Lue Euroopan oikeusasiamiehen englanninkielinen lausunto kokonaisuudessaan tästä.

FACE korostaa, että tällaiset hallinnolliset epäkohdat voivat vaarantaa päättäjien toimintakykyä, vahingoittaa EU:n toimielinten mainetta ja vaikuttaa kielteisesti Euroopan kansalaisten tulevaisuuteen.

”EU:n demokratia on pettänyt miljoonat Euroopan kansalaiset. Komissio rikkoi menettelysääntöjä ja asianmukaista käytäntöä asiakirjassa, joka vaikuttaa miljooniin kansalaisiin. Euroopan parlamentin jäsenet reagoivat, mutta heidän on oltava tulevaisuudessa paljon vahvempia, kun tällaisia ​​vakavia hallinnollisia epäkohtia koskevia väitteitä esitetään” FACE:n puheenjohtajana Torbjörn Larsson linjaa. Lue Facen koko lausunto tästä.

Brysselissä ilmestyvän verkkolehden Euractivin laajempi artikkeli aiheesta tästä.

Hankkeen tavoitteena on saada mökkiläiset ymmärtämään vieraspetojen haitallinen vaikutus alkuperäiselle kotimaiselle linnustolle ja näkemään oma tärkeä roolinsa vieraspetokantojen kurissa pitämisessä sekä erityisesti vesilintukantojen parantamisessa. Ymmärrys ja tieto on tärkeää, jotta pienpetoja saadaan vähennettyä.

Tutustu vieraspetohankkeeseen >>

Metsästyslainsäädäntö muuttui ja vieraslajilaki sekä -asetus säädettiin vuonna 2019 niin, että minkin ja supikoiran pyynti ei enää edellytä suoritettua metsästäjätutkintoa eikä maksettua riistanhoitomaksua. Pyyntiin tulee kuitenkin olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa, ja pyynti tulee tapahtua eettisesti. Päivittyneen lainsäädännön myötä minkin ja supikoiran pyynnissä voidaan hyödyntää myös mökkiläisiä. Vuosittain Suomessa pyydetään noin 50 000 minkkiä ja noin 150 000 supikoiraa. Hankkeen toteuttajana toimii Suomen Metsästäjäliitto ja sen piirijärjestöt. Kesämökkejä on Suomessa yli 500 000.

”Hankkeessa on tarkoitus saada mökkiläiset pyytämään minkkejä itse, tai ilmiantamaan niitä paikallisille metsästäjille. Tämä edellyttää, että mökkiläisellä on tiedot ja taidot minkin elintavoista ja pyyntiloukkujen käytöstä. Hankkeessa viedään metsästysseuroille supi- ja minkkiloukkuja, joita seurat voivat lainata mökkiläisten käyttöön. Tänä vuonna taas 10 eteläisintä Metsästäjäliiton piiriä on saanut 490 kpl uusia loukkuja uusille hankealueilleen”, kertoo hankkeen koordinaattori Petri Passila.

Tarkoituksena on toisaalta saada mökkiläiset myös pyytämään apua paikallisilta metsästysseuroilta erityisesti supikoiran pyynnissä. Supikoiran pyyntiloukut pyytävät supikoiran elävänä.

”Ei ole realistista odottaa, että kaikilla mökkiläisillä on mahdollisuudet supikoiran eettiseen lopettamiseen, vaan avuksi tarvitaan metsästäjiä. Hankkeessa luodaan maakunnalliset ja paikalliset verkostot avun löytämiseen loukkujen sijoittamiseksi ja pyynnin järjestämiseksi. Hankkeessa luodaan myös paikallisille metsästysseuroille ja alueen metsästäjille valmiudet tarjota apua mökkiläisille minkkien ja supikoirien pyytämiseen”, Petri Passila sanoo.

Minkki ja supikoira tuhoavat tehokkaasti vesilintukatoja

Minkki ja supikoira pesärosvoina tuhoavat Suomessa myös taantumassa olevien vesilintujen munia, poikasia ja hautovia emoja. Vieraspedoista etenkin supikoiran on todettu olevan pesäsaalistaja ja minkki tuhoaa myös lintujen poikasia ja hautovia emolintuja. Vieraspedot saattavatkin tuhota alueen lintujen poikastuoton jopa totaalisesti tai ainakin vahingot ovat hyvin merkittäviä. Minkki ja supikoira pelottavat myös hautovat emolinnut pois pesistä ja tällöin munat jäävät suojatta varis- ja lokkilintujen syötäväksi.

Lisätietoja:

Petri Passila, petri.passilametsastajaliitto.fi, 040 511 7114

Pienpetohankkeen sivut

Vieraspedot kurittavat vesilintukantoja

Aseen hallussapitoluvan haltijoita on Suomessa arviolta noin 670 000 ja lupia yhteensä yli 1,5 miljoonaa eli joka 8. suomalainen harrastaa ammuntaa. Ampumaratoja käyttävät metsästäjien lisäksi ampumaurheilijat, metsästäjät, virkistysampujat, muut ampumista harrastavat, varusmiehet, reserviläiset, maanpuolustuskoulutus sekä muut ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat, kuten tullin, puolustusvoimien, rajavartioston, lentopaikkojen ja vankeinhoitolaitosten henkilökunta.

”Harjoittelu on kaikenlaisen ammunnan kulmakivi. Harjoittelua on vaikea tehdä ilman riittävää ja laadukasta rataverkostoa. Tällaisena aikoina on erityisen tärkeää huomata ratojen merkitys myös Suomen turvallisuudelle. Tarvitaan suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä eri puolilla, niin lainsäädännön kuin käytännönkin tasolla”, Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen sanoo.

Ammunta on monelle tärkeä harrastus ja elämäntapa. Metsästäjien lisäksi samoja ampumaratoja käyttävät myös monet viranomaiset, reserviläiset ja ampumaurheilijat. Ratoja tarvitaan, jotta ampumaharjoittelua voidaan tehdä hyvissä olosuhteissa ja turvallisesti.  Ampumaratojen toimintalupien saamisessa on suuria eroja ja on alueita, joissa lupien saanti on todella vaikeaa ja hidasta. Ampumaratojen väheneminen on aiheuttanut Metsästäjäliitossakin suurta huolta.

”Ampumaratojen määrä on vähentynyt dramaattisesti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ja niitä on enää toiminnassa vain noin 650. Taloudellisten resurssien niukkuuden lisäksi haasteita on siinä, että eri kunnissa ampumaratalupia käsitellään erilaisilla säännöillä ja ympäristöministeriön ohjeita sekä lainsäädäntöä sovelletaan hyvinkin kirjavasti”, Jussi Partanen kuvailee nykytilannetta.

Ympäristölupahanke kohentaa tilannetta

Suomen Metsästäjäliitto on mukana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa ampumaratojen ympäristölupahankkeessa. Hankkeen tavoitteena on saada ympäristölupa vähintään 150 ampumaradalle, joilla toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa ei vielä ole. Vain tällä tavoin voidaan estää nykyisen rataverkoston ympäristölupasyistä johtuva harveneminen ja turvata turvalliset ja ympäristöystävälliset harjoitteluolosuhteet joka puolella Suomea niin metsästäjille kuin muillekin ampumataitoa tarvitseville.

Hanke yrittää varmistaa sitä, että nykyisestä kriisitilanteesta päästään suunnitelmalliseen ja järjestelmälliseen etenemiseen, turvataan rataverkoston kriittinen kattavuus valtakunnallisesti. Näin pystytään varmistamaan valtakunnallisesti kohtuullinen tilanne siten, että joka puolella Suomea harrastajalla olisi järkevä etäisyys lähimmälle ampumaradalle.

Ympäristölupahanke tosin ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös lainsäädännön päivittämistä ja selkeyttämistä objektiivisuuden lisäämiseksi sekä ympäristöviranomaisten kouluttamista osaamistason parantamiseksi ja yhtenäistämiseksi.

Some-kampanja käynnissä

Metsästäjäliitto ja Suomen Ampumaurheiluliitto kannustavat ihmisiä tuomaan somessa esille harrastuksensa. Joka kahdeksas suomalainen harrastaa metsästystä ja siksi ampumarataverkoston säilyminen on meille monelle tärkeää. Nostetaan asiaa yhdessä esille!

Lisätietoja:

Jussi Partanen, 040 845 1572, etunimi.sukunimimetsastajaliitto.fi

Rataverkosto: https://metsastajaliitto.fi/metsastajalle/metsastysammunnan-abc/ampumaradat

Miten toimia ampumaradalla? https://jahtimedia.fi/metsastysammunta/miten-ampumaradalla-toimitaan 

Ympäristölupahanke: https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/hankkeet/ampumaratoihin-liittyvat-asiat

Hankkeeseen mukaan valituille nuorille jaetaan heidän toiveiden mukaisesti riista-, pölyttäjä- tai maisemapellon siemeniä, sekä tietenkin tiedon jyväsiä ammattilaisten toimesta. Hankkeeseen hyväksytyille järjestetään myös tapahtumia pitkin kasvukautta, sekä yhteinen sorsajahti syksyllä. Hanke toteutetaan kesällä 2022.

Hakemuksen voi jättää 24.5. mennessä joko videolla tai kirjallisella hakemuksella, jossa tulee kertoa, miksi haluaa mukaan hankkeeseen.

Videohakemukset (max 1 min) WhatsAppilla numeroon 050 468 8917 ja kirjallinen hakemus elina.makelametsastajaliitto.fi

Pitkän odotuksen jälkeen erämessut järjestetään taas Riihimäellä 9.-12.6.2022. Mukava päästä näkemään taas jäseniä ja muita eräelämästä kiinnostuneita kasvotusten pitkän tauon jälkeen! Tule tapaamaan meitä ja juomaan kanssamme nokipannukahvit!

Metsästäjäliiton osastolla voi tutustua mm. maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan hankkeeseen, jonka tarkoituksena on aktivoida kesämökkiläisiä pyytämään pienpetoja joko itse tai pyytämään apua oman alueen metsästäjiltä. 

Haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta. Minkki ja supikoira pesärosvoina tuhoavat Suomessa etenkin muutoinkin taantumassa olevien vesilintujen munia, poikasia ja hautovia emoja. Vieraspedoista etenkin supikoiran on todettu olevan pesäsaalistaja ja minkki tuhoaa myös lintujen poikasia ja hautovia emolintuja. Vieraspedot saattavatkin tuhota alueen lintujen poikastuoton jopa totaalisesti tai ainakin vahingot ovat hyvin merkittäviä.

Osastolla on mm. tietokilpailu, nokipannukahvit sekä Eräkontti Oy:n myyntipiste.  Metsästäjäliiton osastolla voi tutustua Metsästäjäliiton toimintaan ja liiton jäsenille jaettavaan Jahti-lehteen.

Riihimäen Erämessut

Nuoria halutaan lisää harrastamaan ampumaradoille ja metsästyksen pariin. Ajatuksen taustalla ensisijaisesti vastuullinen ja eettinen riistalaukaus, mutta myös harrastajamäärien kasvattaminen ja kilpailutoiminnan aktivointi.

Nuorten oman ampumakoulutuksen tavoitteena on lisätä metsästysammuntaharrastuksen kiinnostavuutta nuorten keskuudessa tarjoamalla nuorille räätälöityä koulutusta. Ryhmätoiminnan tavoitteena on myös pienentää harrastuksen aloittamisen kynnystä. Pääkohderyhmä 13-24-vuotiaat nuoret.

Istutko kuvaukseen tai tiedätkö jonkun sopivan?

• olet 18-vuotias tai yli
• Olet ABC-kouluttaja tai haluat kouluttautua sellaiseksi
• Osaat kohdata nuoret ja kouluttaa ihmisiä
• Olet valmis sitoutumaan ryhmätoimintaan 7 kerran ajaksi, myös jaettu vastuu toiminnasta onnistuu.

Kenelle koulutus pidetään? 16-25-vuotiaille nuorille.

Mitä toiminta on? Seitsemän kerran ryhmätoimintakokonaisuus joka pohjautuu Metsästysammunnan ABC-koulutukseen. Koulutus alkaa ABC-koulutuksella. Haluamme, että toiminta on tunnistettavaa ja yhdenvertaista nuoria koulutettavia kohtaan.

Mitä vastuuohjaaja saa? ABC -kouluttajalle kuuluvan palkkion ja sekä liiton materiaalit ja tuen toimintaan.

Miksi se kannattaa? Kentältä saadun palautteen perusteella toiminta on kaivattu lisä metsästyksen harjoitteluun. Laadukkaalla koulutuksella ja nuorten ryhmätoiminnan voidaan innostaa uusia harrastajia lajin pariin sekä laadukkaan riista-ammunnan yhdessä kavereiden kanssa. Toiminnalla on pitkäaikaisia vaikutuksia. Ohjaajana olet mukana rakentamassa tuleville metsästäjille polkua harrastuksen pariin, miksei jopa ihan kilpatasolle asti.

Mitä se maksaa? Liitto tukee toimintaa 700 eurolla, jolla voi kattaa ratamaksuja, patruunoita tai mahdollisia välipaloja. Tavoitteena on, että vetäjälle ei koituisi toiminnasta kuluja.

Miten mukaan? Kerää vähintään 4 nuorta ja hae verkkosivuilla olevan hakemuksen kautta mukaan. Toiminta vaatii toisen ohjaajan jos määrä ylittää 6 nuorta.

Metsästäjäliiton nuorisotyössä kannustetaan suunnitelman mukaisesti paikallisten harrastusryhmien perustamista. Ryhmien kautta nuorille tarjotaan mahdollisuus harjoitella laadukkaasti ja mukavassa porukassa metsästysammuntaa.  Rahoituskokonaisuus käsittää rahoitusmallin 32 eri paikallisryhmän toiminnalle, laskennallisesti kaksi jokaista piiriä kohden. Loput vapautetaan hakujärjestyksessä muille alueille jos ei kaikilta alueilta tule toimijoita.

Piirien rooli on viestiä aktiivisesti omille jäsenseuroilleen mahdollisuudesta ja auttaa tarvittaessa omia paikallisia toimijoita käynnistämään ryhmä. Avustusta haetaan liiton verkkosivujen kautta. Yhdenvertaisuuden vuoksi toiminnot raportoidaan verkkosivujen kautta samalla tavalla.

Koulutuskokonaisuus perustuu metsästysammunnan ABC-koulutukseen ja se on suunniteltu yhdessä Jussi Partasen kanssa.

Koulutuskokonaisuuteen on varattu rahoitusta noin 700 euroa ryhmää kohti. Se maksetaan tositteita vastaan toiminnan vastuuseuralle tai kouluttajalle.

HAE MUKAAN: https://metsastajaliitto.fi/nuorille/kerhot-ja-tapahtumat/nuorten-ampumakouluttaja