Viikon aikana eri puolilla Suomea ampumaurheiluseurat, metsästysseurat ja muut ratojen käyttäjät voivat järjestää ampumaradoilla lajikokeiluita ja mahdollisuuden tutustua ohjatusti ja turvallisesti eri ampumalajeihin.

Lue lisää ja Ilmoita oma rata mukaan ampumaratapäivään >>

Metsästäjäliiton vaalisivuilla esittäytyy noin 300 metsästävää ja metsästysmyönteistä ehdokasta. Metsästystä ymmärtäviä ehdokkaita löytyy jokaisesta Manner-Suomen vaalipiiristä, kaikista viime eduskuntavaaleissa valituista puolueista ja lukuisista pienpuolueista. Käy valitsemassa itsellesi metsästyshenkinen ehdokas ja käytä ääntäsi! Ehdokasesittelyä päivitetään jatkuvasti.

Metsästäjäliitto esitti lisäksi kolme ajankohtaista metsästykseen liittyvää kysymystä jokaiselle eduskuntapuolueelle. Lue, minkä kannan puolueet aikovat tulevalla vaalikaudella ottaa metsästysasioihin.

Metsästäjäliitto haluaa tulevalta hallitusohjelmalta yhdenvertaisia ja laadukkaita päätöksiä sekä hyvää hallintotapaa. Hallitusohjelmassa on varmistettava, että suomalainen metsästyskulttuuri jatkuu ja kehittyy myös tulevaisuudessa. Tutustu kaikkiin Metsästäjäliiton hallitusohjelmatavoitteisiin.

Suomalaisista 90 prosenttia hyväksyy metsästyksen tai suhtautuu siihen neutraalisti. Suomessa on 300 000 metsästäjää. Siksi päättäjiemme on helppoa tehdä metsästystä tukevia päätöksiä.

Päättäjä, ota metsästäjien tarpeet huomioon. Sivustolle voivat ilmoittautua kaikki metsästykseen positiivisesti suhtautuvat eduskuntavaaliehdokkaat, jotka toivovat saavansa ääniä metsästäjiltä. Ilmoittautumistiedot on lähetetty ehdokkaille puolueiden kautta.

Äänestä eduskuntavaaleissa

• Ennakkoäänestys kotimaassa 22.–28.3.
• Varsinainen vaalipäivä 2.4.

Ohjeet näytteiden ottamiseksi ja lomake ovat englanniksi. Dokumentit on käännetty suomeksi alle.

Ohjeet

Lomake

HUOM: Yksi vinkki saada majavakuoriaiset esille turkista: Majavannahka säilytetään ensin kylmiössä ilmatiiviisti suljetussa muovipussissa kuoriaisten karkaamisen välttämiseksi. Sen jälkeen, 12 tunnin kuluttua majavan ampumisesta, asetetaan lämmin käsi suoraan nahan päälle 10-15 minuutiksi siten, että lämmön houkuttelemina loiset siirtyvät ihmisen käteen, josta ne voidaan helposti poimia. Myös muovipussi kannattaa tarkistaa kuoriaisten varalta.

Näytteiden lähetys:

MATKAHUOLLON kautta Helsinkiin (vastaanottaja maksaa):

Paketin päälle teksti ”Museonäyte majavakuoriainen”

Luonnontieteellinen keskusmuseo
PL 17 (P. Rautatiekatu 13)
Asiakasnumero 09401462
00014 Helsingin yliopisto

Kysymyksiin vastaa LUOMUKSEN tekninen avustaja federica.losaccohelsinki.fi (englanniksi)

------

Käännös ”Kenttäopas majavakuoriaisen (platypsyllus castoris) näytteenottoon”

1. Majavakuoriaiset ovat herkkiä majavan ruumiinlämpötilan muutoksille, siksi tarvitaan tuore majava (alle 4 tuntia ampumisesta).

2. Tarkasta majavan koko ruumis, erityisesti silmien, suun, korvien, kaulan ympäriltä, vatsa (ylä- ja alaosa), selän alue, hännän ympäristö.

3. Kovakuoriaisten etsimiseen (ruumiinpituudeltaan 3 mm asti) suositellaan suurennuslasia ja hienohampaista kampaa;

4. Majavakuoriainen asuu pääasiassa turkin kuivissa osissa, joten voit harjoitella näytteenottoa pohjavillasta. Tarkista turkki huolellisesti ajan kanssa - joskus kovakuoriaisia on turkissa, mutta niitä ei vain ole helppoa havaita.

5. Laita kuoriaiset pulloon, joka on täytetty vahvalla alkoholilla (suositus 80-96% etanoli);

6. Merkitse muistiin GPS-koordinaatit metsästyspaikasta ja -päivämäärästä;

7. Huomioi, että joillakin majavilla on paljon loisia ja joillakin taas vähemmän (tai ei loisia ollenkaan!). Katso linkitetyt kuvat ja videot.

--

Käännös raportointilomakkeen (PDF) tiedoista:

Metsästäjän tiedot

Nimi

Metsästysseuran nimi

Datan kerääminen

Saalispäivämäärä

Elinympäristön tyyppi

Sijainti

GPS-koordinaatit

Majavan tiedot

Laji (Castor canadensis) Kanadanmajava (Castor fiber) Euroopanmajava

Paino

Sukupuoli

Ikä

Loisten lukumäärä

Huomioita

Sammalistonsuon pesissä ovat oletuksena pesineet sinisorsat eli heinäsorsat.

– Vaaleat munankuoret täsmäävät sinisorsaan, joka onkin Suomen yleisin sorsalaji, mukana pesien asentamisessa ollut lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen iloitsee.

– Erityisesti sinisorsien suosivat putkipesiä, mutta myös muiden vesilintujen kuten tavin, telkän ja nokikanan on huomattu hyötyvän turvallisista pesälaitteista. Mikäli poikue onnistuu, naaras pyrkii pesimään samalla alueella ja samoissa oloissa jatkossakin. Suurin osa putkipesässä kuoriutuneista naaraista tekee pesänsä vastaavaan pesälaitteeseen. Kun huomaat pesäputkessa pesinnän, kannattaakin seuraavaksi kaudeksi viedä samalle alueelle lisää veden yläpuolelle asennettavia pesäputkia.

Pesäputket, putkipesät eli ns. sorsatuubit ovat sorsalinnuille rakennettuja turvallisia pesälaitteita, jotka asetetaan noin metrin korkeudelle rantaveteen. Sorsatuubissa pesivällä sorsalinnulla on tällaisessa putkessa paljon paremmat mahdollisuudet onnistua pesinnässä kuin maassa pesivillä lajikumppaneilla. Veteen asennettuun pesään eivät pääse pienpedot eikä myöskään varislintujen ryöstely romahduta pesätuottoa. Menetelmä onkin tullut yhä suositummaksi Suomessa ja ympäri Eurooppaa. Suomesta löytyy jo yli 10 000 sorsille rakennettua putkipesää, ja luku kasvaa joka vuosi.

Ensimmäiset pesät kannattaa viedä paikoilleen jo alkukeväällä helmi-maaliskuussa, mutta vielä toukokuussakin pesät voivat ehtiä käyttöön. Pesä kannattaa sijoittaa pien- tai suurkosteikoille, mudan- tai savenottopaikoille, ojalevennyksiin, rauhallisiin lahtiin ja lintulampiin sekä poukamiin. Tärkeimmät ominaisuudet ovat pesäpaikan rauhallisuus ja tuulensuoja.

Kaikenlaisten ihmisten vesilintuja varten valmistamista pesälaitteista kerätään tietoa eurooppalaisen Waterfowlers’ Network kyselyyn oheisen suomenkielisen linkin kautta >>

Lue lisää keinopesän rakentamisesta ja asentamisesta Jahtimediasta >>

Maaliskuun 3. päivänä 2023 eduskunnassa hyväksytyn metsästyslain 41a-pykälän varsinainen lakiteksti muuttui vain vähän. Uutena lisäyksenä lakitekstiin tuli (merkitty kursiivilla), että kannanhoidollinen metsästys on sallittavissa, jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämiselle tai sen saavuttamiselle. Lisäyksellä on merkitystä suden kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvitukselle, mutta karhun ja ilveksen osalta niiden kannat ovat yleisesti todetulla tavalla suotuisalla suojelun tasolla.

Oleellinen muutos tuli tarkennettuihin lain perusteluihin. Valiokunta katsoi eduskunnan hyväksymässä esityksessä, että Suomessa tulee edistää suurpetokantojen suojelua, ja tähän tavoitteeseen tulee pyrkiä sellaisin keinoin, jotka edistävät ihmisten ja suurpetojen yhteiseloa samalla kun vahinkoja ja haittoja estetään ja rajoitetaan.

Eduskunnan 3.3.2023 hyväksymän lain perustelujen mukaan kannanhoidollinen metsästys on välttämätöntä sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi muiden rinnakkaiseloa parantavien toimien ohella. Suurpetojen suojelussa tulee ottaa huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Säännösten soveltamisessa tulee hyödyntää kyseiselle lajille laadittua kannan hoitosuunnitelmaa.

Lain perustelut ovat oleellinen osa lakitekstiä

Juristi Jarmo Kiuru avaa seuraavassa direktiivin, lain ja lain perustelujen keskinäistä suhdetta. Kiuru avustaa Metsästäjäliittoa ja liiton kautta suurpetojen poikkeuslupien haltijoita, kun luvista on valitettu ja niitä käsitellään oikeusistuimissa. Kiuru on käytännössä laatinut useimmat poikkeuslupien haltijoiden puolesta oikeusistuimille tehdyt vastineet ja valitukset. Kiuru toteaa seuraavaa:

Suomen valtiojärjestyksen mukaan oikeuslähteiden painoarvon arviointi lähtee ensisijaisesti perustuslaista ja muusta säädännäisestä oikeudesta mukaan lukien Suomen kansainväliset sitoumukset.

Direktiivit eivät sido lainsoveltajaa eli oikeuslaitosta, mutta kylläkin lainsäätäjää. Direktiivit asettavat jäsenvaltioiden lainsäätäjille sitovan tavoitteen. Mikäli kansallinen lainsäädäntö täyttää direktiivin asettaman tavoitteen, jäsenvaltion lainsäätäjän ei tarvitse tehdä mitään direktiivin johdosta. Jos olemassa oleva lainsäädäntö ei ole riittävä tavoitteen saavuttamiseksi, kansallisen lainsäätäjän tulee panna direktiivi lainsäädäntötoimin täytäntöön.

Täytäntöön paneminen ei tarkoita direktiivien tekstien kopioimista kansalliseen lainsäädäntöön, vaan jäsenvaltioilla on usein harkinnanvaraa direktiivien täytäntöön panemisessa. Maat saavat itse päättää laeista, joilla tavoite toteutetaan.

Suomessa luontodirektiivin (92/43/ETY) täytäntöön paneminen on tehty Ruotsiin verrattuna epätarkemmin, mikä heikentää kansallisen lainsäädännön painoarvoa ensisijaisena oikeuslähteenä.

Direktiivin täytäntöön panevaa kansallista lainsäädäntöä sovelletaan direktiivin tavoitteiden mukaisesti. Kansallisen täytäntöön panevan lainsäädännön soveltaminen ei saa johtaa ristiriitaan direktiivin tavoitteen kanssa ja ristiriidat poistetaan ensi sijassa tulkitsemalla. Mikäli kansallinen lakiteksti on ristiriidassa direktiivin kanssa tai täytäntöönpano on laiminlyöty, direktiivi voi poikkeuksellisesti tulla suoraan sovellettavaksi. Direktiivi on siis kansalliseen lainsäädäntöön nähden toissijainen.

Perustuslakivaliokunta on mietinnössään PeVM 1/1994 ottanut kantaa eduskunnan valiokuntien lakitekstille antamiin perusteluihin tapauksissa, joissa ne poikkeavat hallituksen laille antamista perusteluista. Perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaan ”Lainsäädäntömenettelyssä ymmärretään perustelujen olevan lakitekstiin kiinteästi nivoutuva osa.” Valiokunnan kannanotot menevät hallituksen kannanottojen edelle. Valiokunnan kannanotoilla on erityinen painoarvo laintulkinnassa.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto ei ole ristiriidassa luontodirektiivin (92/43/ETY) asettaman tavoitteen kanssa.

EU tuomioistuimen ennakkoratkaisut koskevat EU:n perussopimuksen tulkintaa ja EU:n säädösten tulkintaa ja pätevyyttä. EU-tuomioistuin ei siis ratkaise kansallisen lainsoveltajan käsiteltävänä olevaa asiaa. EU-tuomioistuin ei ota kantaa kansallisen tuomioistuimen käsiteltävänä olevan pääasian tosiseikkoihin, vaan sen tekee kansallinen lainsoveltaja.  Kansallinen lainsoveltaja viime kädessä ratkaisee esimerkiksi sen, onko viranomaisen kannanhoidolliselle metsästykselle ilmoittama tarkoitus tosiseikastona EU-oikeuden mukainen.

Maa- ja metsätalousvaliokunta on käyttänyt asemaansa suurpetojen ja ihmisten yhteiselon edistämiseksi huomioiden taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet.

Koirasusia koskeva lainsäädäntö kesken

Metsästäjäliitto katsoo Ylämaan koirasusilauman poistoluvan oikeuskäsittelyyn viitaten, että Suomella ei ole lainsäädännöllä osoitettua konkreettista kykyä noudattaa kansainvälistä sitoumustaan haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun koirasuden poistamisessa. On suuri riski, että ajan kuluessa koirasusien geenit leviävät suomalaiseen susikantaan.

Maa- ja metsätalousvaliokunta esitti eduskunnalle metsästyslain 41a-pykälän perusteluissa myös, ja eduskunta hyväksyi, että koirasusia koskeva lauma voidaan poistaa kokonaisuutena viranomaismääräyksellä ilman poikkeuslupaa. Tällaista päätösvaltaa käyttää viranomainen myös silloin, kun poistettavaksi määrätään vaaraa tai uhkaa aiheuttava susi. Lisäksi eduskunta hyväksyi kansanedustaja Jenni Pitkon (vihr) lausuman, että ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee toimia, jotka parantavat edellytyksiä hoitaa koirasusista johtuvia ongelmia.”

Juristi Jarmo Kiuru toteaa, että koirasusien poistaminen on Suomen valtion velvollisuus. Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (SopS 1998/74) 8.1,h artiklan mukaan Suomen valtion tehtävänä on “estää sellaisten vieraiden lajien luontoon päästäminen tai valvoa tai hävittää sellaisia vieraita lajeja, jotka uhkaavat ekosysteemejä, elinympäristöjä tai lajeja”. Luonnon monimuotoisuuden suojelu voisi tilanteesta riippuen olla oikeuttamisperuste koko lauman hävittämiseen.

Korjaus 9.3. klo 17:36, koirasusia koskevaa kohtaa on korjattu: Eduskunta hyväksyi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnöstä myös koirasusia koskevan kohdan.

Metsästäjäliittoa koskeva julkisuuden sävy oli tutkimuksen mukaan valtaosin (89%) neutraalia liittoa kohtaan. Joka kymmenes juttu tai uutinen oli myönteinen, ja kielteistä näkyvyyttä oli todella vähän (1%). Liiton julkisuudessa myönteisiä aiheita olivat etenkin vieraspetohankkeen edistäminen, panostus nuorisotyöhön, tapahtumat ja koulutukset, vastuullisen metsästyksen puolesta puhuminen ja ministeriön tunnustus hyvästä työstä. Kielteiset jutut koskivat liiton tekemää edunvalvontaa esimerkiksi susikeskustelua sekä roolia suurpetoluvituksessa. Metsästäjäliiton julkisuuden määrä käsitti 872 uutisjuttua kotimaisessa toimituksellisessa mediassa.

Metsästysteeman julkisuus oli huomattavasti liiton julkisuutta äärevämpää: hyvää oli, että myönteistä sävyä (17%) oli selvästi enemmän kuin kielteistä (8%). Metsästysteeman julkisuudessa viranomaiset oli ylivoimaisesti suurin yksittäinen toimijaluokka. Se oli hallitsevana toimijana yli kolmanneksessa osumia. Luokassa nousee esiin etenkin riistakeskus, metsähallitus, KHO ja poliisi.

Analyysin pohjana toimi kotimainen toimituksellinen media eli verkkojutut, printtimedia sekä keskeiset tv- ja radio-ohjelmat vuoden 2022 aikana. Aineistoiksi valittiin kaikki mediauutisointi, joissa mainittiin Metsästäjäliitto tai metsästys. Avaintermeihin sisältyi lisäksi muun muassa metsästysonnettomuudet, kannanhoidollinen metsästys, lyijykielto ja susi.

Metsästyksestä uutisoivat eniten YLE (vuonna 2022 juttuja 279 kpl), Maaseudun Tulevaisuus (228 kpl), Lapin Kansa (226 kpl) sekä Helsingin Sanomat (221 kpl). Myös muissa maakuntalehdissä artikkelien määrät nousivat satoihin. Metsästysteeman julkisuusanalyysin toteutti Metsästäjäliitolle Retriever.

Maaliskuussa koulutetaan liiton tulospalveluohjelmaa Hirviurheilu.comia. Tähän kannattaa osallistua kaikkien, jotka ovat mukana järjestämässä metsästysampumakilpailuja. Tulospalveluohjelman käyttö on jäsenille ilmaista ja sieltä löytyvät kaikki liiton viralliset lajit.

Tämän jälkeen pidetään yksi lajituomarikoulutus per laji (Katso ajankohdat ja ilmoittaudu alla olevista linkeistä).

Koulutukset järjestetään Teams verkkokoulutuksina. Joihin ilmoittaudutaan liiton tapahtumakalenterin kautta. Valitse listasta tarkkaan oikea koulutus, johon haluat osallistua. Koulutus järjestetään Teams-koulutuksena.

Koulutuksessa käydään läpi lajin säännöt (johdanto, yleismääräykset, lajien säännöt) ja muut keskeiset asiat. Tutustu Metsästäjäliiton ampumalajeihin täällä.

Koulutuksen jälkeen suoritettaan sähköinen tentti Webropol-alustalla. Koe on suoritettava hyväksytysti. Koulutuksen ja hyväksytysti kokeen suorittaneet saavat OmaMetsoon sähköisen tuomarikortin. Ilmoittautumisen jälkeen saatvastausviestissä linkin Teams-koulutukseen. Ota oma jäsennumerosi esille ilmoittautumista varten (Jäsennumero löytyy Metsästäjäliiton jäsenkortista ja Jahti-lehden takakannesta etu- ja sukunimen vierestä.)

Kouluttajina toimivat Metsästäjäliiton lajispesialistit. Koulutuksissa on mahdollisuus esittää kysymyksiä kouluttajilta verkon välityksellä.

Metsästysampumasäännöt löytyvät verkosta, mutta painettua sääntökirjaa voit tiedustella piiristäsi tai tilata sen Eräkontin verkkokaupasta.

Koulutukset ovat vain Metsästäjäliiton jäsenille.

HUOM! Jos et ole vielä Metsästäjäliiton jäsen, voit liittyä henkilöjäseneksi tästä linkistä: https://metsastajaliitto.fi/liity-jaseneksi. Hoida liittyminen ennen koulutukseen ilmoittautumista, niin sinulla on oma jäsennumero, jonka tarvitset ilmoittautumiseen.

Tervetuloa!

Kaikki kevään koulutukset:

Vk 11 tiistai 14.3 klo 18 
Hirviurheilu.com –tulospalveluohjelmakoulutus 
https://metsorekisteri.metsastajaliitto.fi/Tapahtumanhallinta/tapahtumatiedot.aspx?id=765

Vk 11 keskiviikko 15.3 klo 18 
Haulilajien tuomarikoulutus 
https://metsorekisteri.metsastajaliitto.fi/Tapahtumanhallinta/tapahtumatiedot.aspx?id=766

Vk 12 keskiviikko 22.3. klo 18
Luotilajien tuomarikoulutus 
https://metsorekisteri.metsastajaliitto.fi/Tapahtumanhallinta/tapahtumatiedot.aspx?id=767

Vk 13 tiistai 28.3. klo 18 
Kansainvälistenlajien tuomarikoulutus 
 https://metsorekisteri.metsastajaliitto.fi/Tapahtumanhallinta/tapahtumatiedot.aspx?id=768

Vk 14 keskiviikko 5.4. klo 18 
Liikuntalajien tuomarikoulutus 
https://metsorekisteri.metsastajaliitto.fi/Tapahtumanhallinta/tapahtumatiedot.aspx?id=769

Lain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä maaliskuun alusta elokuun 19. päivään asti. ”Kiinnipitoaika” on hieman harhaanjohtava termi, sillä koira on pidettävä kiinni tai välittömästi kytkettävissä ympärivuotisesti, ellei maanomistajalta tai metsästysoikeuden haltijalta ole saatu lupaa pitää koiraa irti esimerkiksi metsästystarkoituksessa.

Ilman erikseen metsästyslaissa mainittua käyttötarkoituksen poikkeusta koiraa voi pitää vapaana alueen omistajan tai haltijan luvalla ainoastaan pihamaalla, puutarhassa tai muulla aidatulla alueella.

Supikoiran ja minkin pyynti on mahdollista vapaana työskentelevällä koiralla ympäri vuoden

Myös 1.3. jälkeen koirien pitäminen kytkemättömänä metsästyskäytössä on mahdollista. Metsästyslain 51 §:n mukaisesta kiinnipitovelvollisuudesta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen. Esimerkiksi näädän metsästys pystykorvalla jatkuu maaliskuun loppuun. Kiinnipitokiellosta saadaan poiketa myös, kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan häiritsemättä rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana.

Vuonna 2019 voimaan tullut vieraslajiasetus muutti vieraspetojen statusta siten, että eivät ole enää rauhoitettuja missään vaiheessa vuotta. Nykyisin vieraspetojen, eli supikoiran ja minkin pyynti on siten tietyin edellytyksin mahdollista vapaana työskentelevällä koiralla - rodusta riippumatta - ympäri vuoden.

Toisin sanoen myös ajavarotuista koiraa voidaan käyttää esimerkiksi supikoiran pyynnissä 1.3. jälkeen - kuitenkin ainoastaan siten, että se ei missään vaiheessa aja saalista vaan pysäyttää sen. Toiminnan sallittavuuden ratkaisee koiran työskentelytyyli eikä rotu.

Metsästyslain 51§ mukaan koiran ajotyöskentely on 1.3. – 19.8. välisenä aikana yksiselitteisesti kielletty. Mitään täsmällistä metri- tai minuuttimäärää ajotyöskentelylle ei nykysäädöksissämme ole mainittuna. 1.3. jälkeen kytkemättömän koiran kanssa toimittaessa on aina pystyttävä ehdottomasti varmistumaan, että keväiseen aikaan ei häiritä rauhoitettuja eläimiä.

Käytännössä vieraspetopyynnissä kytkemättömän koiran täsmäkäytön mahdollistaa koiran laittaminen näköhavainnolle, tuoreelle lumijäljelle tai riistakamerakuvalle, ja aina toki lisäksi edellytetään että koira ohjaajineen täyttää toiminnallaan yllä kuvatut muut ehdot.

Vuoden kestänyt sota Ukrainassa on herättänyt monissa suomalaisissa auttamisen halun ja Metsästäjäliitolta on kyselty myös mahdollisuuksia järjestää keräyksiä Ukrainan avuksi. Metsästäjäliitto on luottamushenkilöidensä kanssa pohtinut asiaa ja todennut, ettei liitolla ole avustamiseen tarvittavaa osaamista kriisialueilla toimimiseen.

Metsästäjäliiton jäsenet ovat olleet järkyttyneitä Ukrainan tilanteen takia, mutta liitolla ei valitettavasti ole kriisiavustamiseen tarvittavaa asiantuntemusta, osaamista, resursseja eikä kanavia. Sattumalta järjestön sisältä löytyneen tutun ja luotettavan henkilön kautta pystyttiin toimittamaan Metsästäjäliiton omia itsestäänlämpiäviä kädenlämmittimiä varmuudella suoraan kriisialueelle.


Metsästäjäliitto toivoo, että metsästäjät auttavat ukrainalaisia antamalla apua tunnettujen toimijoiden kautta. Sosiaalisessa mediassa pyörii lukuisia rahankeräyskampanjoita. Rahankeräysten laillisuus kannattaa aina varmistaa, koska auttamisenhalu houkuttelee myös huijarit liikkeelle.

Vastuullinen lahjoittaminen ry on varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyöverkosto. Suomen Metsästäjäliitto on yksin VaLan jäsenjärjestöistä. VaLan jäsenyhteisöt edustavat noin miljoonaa lahjoittajaa ja tukijaa.

Hallituspuolueet keskusta ja RKP äänestivät lain puolesta yhdessä opposition kanssa. SDP äänesti tyhjää ja vasemmistoliitto oli poissa. Vihreät äänesti vastaan. Äänestystulos oli 11 puolesta, 2 vastaan.

Lain muutos sai alkunsa sutta koskevasta kansalaisaloitteesta, jonka valmistelusta vastasivat Metsästäjäliitto, maa- ja metsätaloustuottajien järjestöt MTK ja SLC sekä useat metsästyskoirajärjestöt.

”Maa- ja metsätalousvaliokunta on tehnyt tavattoman hyvää työtä yli puoluerajojen ja yhteistyössä hallituksen ja opposition välillä niin kansalaisaloitteen käsittelyssä kuin metsästyslain 41 a pykälän kehittämisessä. Metsästäjiä ja maaseudun asukkaita on kuultu. Toivottavasti eduskunta hyväksyy lain tulevassa äänestyksessään, ja lain tarkentuvat perustelut ohjaavat oikeuslaitoksen päätöksiä”, kiittää Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Lain perustelut tarkentuvat

Itse lakiteksti muuttuu vain vähän. Uutena lisäyksenä lakitekstiin tulee (merkitty kursiivilla), että kannanhoidollinen metsästys on sallittavissa, jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämiselle tai sen saavuttamiselle.

Oleellinen muutos tulee tarkennettuihin lain perusteluihin. Valiokunta katsoo, että Suomessa tulee edistää suurpetokantojen suojelua, ja tähän tavoitteeseen tulee pyrkiä sellaisin keinoin, jotka edistävät ihmisten ja suurpetojen yhteiseloa samalla kun vahinkoja ja haittoja estetään ja rajoitetaan.

Valiokunnan mukaan kannanhoidollinen metsästys on välttämätöntä sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi muiden rinnakkaiseloa parantavien toimien ohella. Valiokunnan mukaan suurpetojen suojelussa tulee ottaa huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Säännösten soveltamisessa tulee hyödyntää kyseiselle lajille laadittua kannan hoitosuunnitelmaa.

Valiokunta katsoo edelleen, että suurpetojen pyynti on Suomessa aina luontodirektiivin tarkoittamalla tavalla valikoivaa. Esimerkiksi suden osalta kriteerin tulkinta ei voi tarkoittaa tiettyä yksilöä, vaan alueellista, tietyllä reviirillä liikkuvaan laumaan tai pariin kohdentuvaa valikoivaa pyyntiä.

Koirasusien osalta valiokunnan enemmistö katsoo, että metsästyslain 41 a §:ssä tarkoitettua poikkeuslupaa ei tule edellyttää tilanteissa, joissa on tarpeen poistaa koirasusia sisältävä susilauma. Koirasusi on luonnon monimuotoisuutta uhkaava haitallinen vieraslaji. Koirasusia sisältävästä laumasta koirasusien poistaminen erikseen ei käytännössä ole mahdollista muutoin kuin poistamalla koko lauma viranomaisten toimesta. Tehtävä voidaan viranomaisten määräyksellä antaa myös suurriistavirka-aputehtävänä metsästäjien hoidettavaksi.

Valiokunnan mietintö löytyy täältä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/MmVM_34+2022.aspx