Juha K. Kairikko tuli Metsästäjäliittoon toiminnanjohtajaksi 1.6.1973 vasta 26-vuotiaana ja omien sanojensa mukaan yllättyi itsekin tullessaan valituksi. Kairikko toimi liitossa toiminnanjohtajana aina 30. syyskuuta 2009 saakka. Hänet tunnettiin liitossa erityisesti Jahti-lehden ahkerana päätoimittajana ja hänelle myönnettiin liiton korkein kultainen ansiomerkki laakerilehväseppelein heinäkuussa 1991. Eräneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 2002.

Juha K. Kairikko oli intohimoisesti metsästykseen ja kirjoittamiseen suhtautuva ja hän korosti yhteistyön ja avoimuuden henkeä.

Metsästäjäliiton kaikki toimihenkilöt, liittohallitus ja laaja piirikenttä esittävät syvimmän osanoton Juhan puolisolle sekä lapsille ja lapsenlapsille. Juhan hersyvää tarinankerrontaa jää kaipaamaan laaja joukko paitsi suomalaisia, myös ulkomaisia metsästäjiä sekä ystäviä. Yksi suuri on kauden päättyessä nyt joukostamme poissa.

Juha K. Kairikon haastattelu keväältä 2021 on luettavissa Jahtimediasta.

Metsästäjäliiton jäsenenä saat Jahdin jäsenetuna suoraan kotiisi kannettuna. Jäsenlehden lisäksi verkossa toimii Jahtimedia.fi -verkkosivusto, jonka artikkeleiden aihepiirejä ovat muun muassa metsästys, luonto, metsästyskoirat, riistaruoka ja metsästysammunta. Jahtimedia.fi on samalla harrastuksen ikkuna suurelle yleisölle ja metsästyksestä kiinnostuneille luonnossa liikkujille.

Jokaisessa Jahti-lehden numerossa

• Metsästämme kauden riistaa
• Tutustumme metsästysseuroihin ja kiinnostaviin metsästäjiin
• Tarjoamme tietoa muun muassa metsästyksestä, riistaeläimistä, riistanhoidosta ja metsästyskoirista
• Vastaamme lukijoiden visaisiin kysymyksiin
• Kerromme uutisia, riistaruokareseptejä ja vinkkejä

Jahdin voi tilata myös irtonumerona.

Lue lisää: metsastajaliitto.fi/metsastajalle/jasenpalvelut/jahti-lehti

Maata omistaa yhä enenevässä määrin yksityisten maanomistajien ohella metsä- ja sijoitusyhtiöt, jotka pyrkivät saamaan rahassa mitattavaa arvoa metsästysoikeuksien vuokraamisesta. Koska metsästysseurat ovat pääsääntöisesti paikallisyhteisöjä ja voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä, niillä ei useinkaan ole käytössä suuria varoja. Yhdistystoiminnan arvo onkin yhteisön tuottamassa hyödyssä. Liitto esittää, että rahan sijaan metsästysoikeuden vastikkeena voidaan sopia tapauskohtaisesti myös seuratoiminnan luonteeseen muista hyvin sopivista palveluista.

Metsästäjät voivat rahan sijaan vastikkeeksi sitoutua raportoimaan maanomistajalle metsävahinkojen lisäksi esimerkiksi hyönteis- tai tievaurioista. Myös ympäristövahinkojen tai vieraslajikasvien ilmoittamisesta voidaan erikseen kirjallisesti sopia metsästysvuokrasopimuksessa. Mitä suuremmasta alueesta on kyse, sitä arvokkaampia nämä palvelut ovat. Sopimukseen voidaan lisätä myös kohtia, jotka liittyvät alueella tehtävään luonnonhoitoon; metsästysseura voi tehdä riistalaskentoja, sijoittaa nuolukiviä tai poistaa alueelta vieraslajeja, kuten minkkiä ja supikoiraa.

− Koska metsästäjät viettävät satoja tunteja metsässä liikkuen, he havaitsevat metsissä hirvituhoja ja muita vahinkoja, joista merkittävämmät tuoreet tapaukset on yleensä tapana ilmoittaa maanomistajalle. Etenkin kauempana asuville metsänomistajille, yhtiöt mukaan lukien, tämä metsästysseuran kautta tuleva tieto on hyvin arvostettua, sanoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Valtaosa yksityisistä metsänomistajista on vuokrannut maidensa metsästysoikeuden paikalliselle metsästysseuralle. Vuokran vastikkeena on harvemmin verotettava raha. Metsänomistajalle suurin hyöty tulee metsästäjien tekemästä hirvien ja muiden hirvieläinten kannansäätelystä. Metsästäjät joutuvatkin tasapainoilemaan elinvoimaisten kantojen ja mahdollisimman vähäisten hirvieläinten metsävahinkojen kanssa. Tehtävä ei ole helppo, sillä kannanvaihtelut ja epätasainen sijoittautuminen ovat eläinmaailmassa enemmän sääntö kuin poikkeus.

Lisätietoja:

Linkki metsästysvuokrasopimuksen liitteeseen löytyy täältä

Tänä päivänä sähköisten jäsenrekisterien oikeat tiedot ovat niin merkittäviä kaikessa yhdistystoiminnassa, että liitto halusi edesauttaa ja tuoda tietoisuuteen jäsenrekisterin päivittämisen tärkeyttä jäsenrekisterikampanjan avulla. Kampanjan aikana arvottiin monia palkintoja yli 80 % jäsenrekisteristä päivittäneille seuroille.

Metsästysseuran jäsenten tietojen ajantasaisuus ja yhteystietojen olemassaolo helpottavat seuran toimintaa merkittävästi. Esimerkiksi sähköpostilla voidaan viestiä seuran asioita nopeasti ja halvalla verrattuna kirjepostiin tai lehti-ilmoitteluun.

SimWay Hunt Rantasalmen Erälle

Arvottavia palkintoja oli monenlaisia seuratoimintaan sopivia tuotteita ja pääpalkintona hakemusten perusteella valikoitunut seura sai 10 000 euron arvoisen SimWay Hunt metsästys- ja ammuntasimulaattorin, jonka liitolle lahjoitti SimWay Suomi liiton 100-vuotislahjaksi.

SimWay Hunt metsästys- ja ammuntasimulaattorin saajaksi valittiin Länsi-Rantasalmen Erä! Onnittelut!

Simulaattorin hakuun saatiin 118 hakemusta, joista SimWay Suomen ja liiton edustajista koostuva raati valitsi lahjoituksen saajan. Raati arvosti valinnassaan jäsenrekisterin ylläpitoa, simulaattorin tulevan käyttäjäkunnan monipuolisuutta, nuorisotoimintaa, ammunta-aktiivisuutta. Yhtenä valintakriteerinä oli myös se, että valittavalla seuralla ei ole hyviä edellytyksiä hankkia simulaattoria itse. Painava peruste oli myös se, että laitteisto palvelisi laajaa käyttäjäkuntaa myös seuran ulkopuolella. Hakijoissa oli toki useita yhteenliittymiä, joilla olisi ollut laajempikin käyttäjäkunta. Monella olisi kuitenkin hyvät edellytykset laitteiston hankintaan ilman lahjoitustakin.

Jäsenrekisterikampanjan palkintoja on aiemmin jaettu seuraavasti:

Vuodenvaihteen arvonnan palkintoja saivat:

Tainionkosken Metsästysseura Ry                   lihamylly
Jakokosken Jahti Ry                                        vakuumikone
Ahmovaaran Metsästysseura Ry                     leikkuulautasetti
Vasamalammen Erä Ry                                   leikkuulautasetti
Jukojärven Metsästysseura Ry                        leikkuulautasetti
Etelä-Sydänmaan Erä Ry                                leikkuulautasetti
Akaan Metsästysyhdistys Ry                           leikkuulautasetti

Kesäkuussa 2021 palkintoja saivat:

Hämeenläänin Metsästysseura Ry
Eken Erä Ry
Sommaröarnas Jf Rf
Otsamon Erä ry
Riistaveden Metsästysyhdistys Ry
Suden Suntin Erä Ry
Metsästyskerho Rmk-60 Ry
Niinikon Erä Ry
Koskenpään Eräpojat Ry
Porin Metsästysseura Ry
Pellesmäen Metsäveikot Ry
Hiitan Metsästysseura Ry
Kankaantaan Metsästysseura Ry
Keski-Hollolan Metsästysseura Ry
Metsästysseura Kiihtelys Ry
Ahmapuron Erä Ry
Villen Riista- Ja Eränkävijät Ry
Pohjois-Elimäen Metsästysyhdistys Ry
Kairin Erä Ja Kala Ry
Ilomantsin Erämiehet Ry
Äänekosken Metsästysseura Ry
Hamulan Paukku Ry
Saaren Riistamiehet Ry
Virkkulan Erämiehet Ry

Toivomme, että Sinulla on mahdollisuus vastata kyselyyn mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 20.2.2022.

Kyselyyn vastaaminen vie n. 10-20 minuuttia.
Kysely on luottamuksellinen: kysymyksiin vastataan nimettömästi ja aineisto käsitellään siten, ettei yksittäisen henkilön vastauksia voi erottaa tuloksissa.

Kysely toteutaan Zef-kyselytyökalulla.

Pääset kyselyyn tästä linkistä:  https://zef.fi/s/jvlc1o8x/

”Metsästäjäliiton nuorisotyön keskeisimpiä toimintamuotoja ovat erilaiset leirit ja kerhot. Niissä lapset ja nuoret pääsevät käytännössä  tutustumaan luontoon, metsästykseen, eränkäyntiin ja riistanhoitoon. Metsästys tulee näin tutuksi turvallisesti ja  samanhenkisessä seurassa”, muistuttaa Metsästäjäliiton nuorisotyön asiantuntija Elina Mäkelä. 
 
Rahasta suurin osa menee suoraan Metsästäjäliiton piireille, jotta piirit voivat tuottaa mm. Metso-leirejä ja kerho toimintaa lapsille ja nuorille. Rahaa voidaan käyttää myös uusien vapaaehtoisten kouluttamiseen. ”Vapaaehtoiset ovat merkittävässä ja tärkeässä roolissa eräperinteiden ja taitojen siirtämisessä”, Elina Mäkelä sanoo.
 
Nyt myönnetyllä avustuksella edistetään nuorisolain tavoitteita ja lähtökohtia luomalla edellytyksiä nuorisoalan järjestössä tapahtuvalle nuorten kansalaistoiminnalle ja harrastamiselle.Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina on muun muassa kestävä kehitys, terveet elämäntavat ja ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Samalla ehkäisemme myös nuorten syrjäytymistä ja parannamme maaseudun elinvoimaisuutta sekä nuorten alueellista tasa-arvoa.

Katso video: Nuoret ja metsästys

Lähes 90 % maailman kosteikoista on kuivatettu 1700-luvun jälkeen. Kosteikkokato on nykyisin kolme kertaa nopeampaa kuin paljon uutisoitu metsäkato. Maailmanlaajuisesti kosteikot kuulut uhanalaisimpien elinympäristötyyppien joukkoon.

Kosteikoilla on tärkeä tehtävä monilajisina elinympäristöinä, ilmastomuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa sekä makean veden puhdistamoina ja varastoina. Suomessa on viimeisten vuosisatojen aikana kuivattu soita ja kosteikkoja viljelysalueiksi sekä metsätalouden käyttöön. Kotimaiset kosteikot ovat merkittävä lisääntymisalue koko Euroopan muuttavalle linnustolle. Yli sata Suomessa pesivää lintulajia käyttää erilaisia vesistöjä, kosteikkoja sekä niiden ranta-alueita elinalueinaan.

Vieraspedot suurimpia uhkia vesilinnuille

Suomessa vesilinnuston suurimpia uhkia ovat predaatio eli vieraspetojen saalistaminen, hyvien elinympäristöjen väheneminen sekä ilmastonmuutoksen vaikeasti ennustettavat vaikutukset. Erityisesti haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta vesilintujen pesimäalueilla.

Suomen Metsästäjäliitolla onkin käynnissä parhaillaan Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanke, jossa aktivoidaan mökkiläisiä pyytämään pienpetoja joko itse tai pyytämään apua alueen metsästäjiltä. Pyynti kohdistetaan erityisesti Etelä-Suomen tärkeille vesilintualueille. Rautapyynti on oikein toteutettuna eli ehjän suojalaatikon avulla toteutettuna tehokasta ja muille lajeille turvallista.

Metsästäjäliitto neuvoo kosteikkojen perustamisessa ja hoidossa

Uusia kosteikoita ei synny luontaisesti vaan ainoastaan ihmisen aktiivisen luonnonhoitotoiminnan kautta. Suomessa metsästäjät sekä maa- ja vesialueiden omistajat ovat muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana kiinnostuneet kosteikkojen rakentamisesta.

−Kosteikot vaativat myös jatkuvaa huoltoa ja seurantaa, johon kuuluu mm. liiallisen vesikasvillisuuden niitto, lietteen poisto sekä tarvittaessa kuivatus ja kesannointi. Kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon on Metsästäjäliiton jäsenseurojen mahdollista hakea avustusta sekä saada neuvontaa, muistuttaa Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.

Rakennetut kosteikot voivat toimia tehokkaina kuivatusvesien puhdistajina samalla kun ne tarjoavat lajirikkaan elinympäristön muun muassa vesi- ja rantalinnustolle. Lajisto suurista nisäkkäistä pienimpiin vesiselkärangattomiin hyötyvät rehevistä ja huolletuista kosteikoista. Vesilintukosteikkojen tärkeimpiä laadullisia ominaisuuksia ovat niiden kyky tuottaa luonnollista ravintoa sekä tarjota suotuisat olosuhteet poikastuotantoon.

Juuri nyt on oikea aika asentaa sorsille keinopesiä

Poikastuotantoa voi elinympäristöltään sopivilla kohteilla parantaa erilaisilla keinopesillä. Metsästäjäliitto rakensi metsästävien nuorten kanssa sorsien keinopesiä, jotka asennettiin viime viikolla Riihimäen Sammalistonsuolle.

Kuluneen vuosikymmenen aikana telkille tehtyjen pönttöjen rinnalle ovat tulleet sorsien keinopesät. Pesäputket eli ns. sorsatuubit ovat sorsalinnuille rakennettuja keinopesiä, jotka asetetaan noin metrin korkeudelle rantaveteen. Sorsatuubissa pesivällä sorsalinnulla on tällaisessa putkessa paljon paremmat mahdollisuudet onnistua pesinnässä kuin maassa pesivillä lajikumppaneilla. Veteen asennettuun pesään eivät pääse pienpedot eikä myöskään varislintujen ryöstely romahduta pesätuottoa. Menetelmä onkin tullut yhä suositummaksi Suomessa ja ympäri Eurooppaa.

Lue lisää Jahtimediasta: https://jahtimedia.fi/luonnossa/sorsan-keinopesat-elinehtona-sorsakannan-yllapidolle

Eurooppalainen vesilintujen keinopesäkysely

Waterfowlers’ Network on eurooppalaisten metsästysjärjestöjen yhteistyöryhmä, joka tarkoituksena on parantaa vesilintukantojen tilaa ja -ympäristöjen hoitoa. Suomen Metsästäjäliitto on mukana järjestön toiminnassa monin eri tavoin. Ajankohtaisin toimintamuoto on nyt Suomessa avattava Vesilintujen keinopesäkysely. Verkkokyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa eri puolilla Eurooppaa vesistöihin ja kosteikoille asennettujen vesilinnuille tarkoitettujen keinopesien määristä, noiden tuotosta sekä niissä pesivistä eri lajeista. Vesilintujen keinopesäkyselyyn vastaaminen kestää noin viisi minuuttia. Metsästäjäliitto kehottaakin kaikkia keinopesiä asentaneita osallistumaan kyselyyn ja tätä kautta auttamaan keräämään tietoa tehokkaimmista kannanhoitoratkaisuista.

Linkki kyselyyn: https://www.waterfowlersnetwork.com/2246    

Lisätietoja:
Veli-Matti Pekkarinen, puh. 050 472 8724

https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/hankkeet/sotka-hanke

Ensimmäiset koulutukset pidetään toukokuun alussa, ja niihin voi jo ilmoittautua Tapahtumakalenterissa. Uusia paikkakuntia lisätään lähes joka viikko.

6 tunnin koulutuksessa käydään läpi muun muassa oikeat ampuma-asennot sekä haulikolle että kiväärille, turvallinen aseen käsittely sekä liikkuvan maalin ennakot. Koulutus ei tee huonoa kokeneemmallekaan ampujalle.

Laita sana kiertämään ja vinkkaa Metsästysammunnan ABC-koulutuksesta uudelle metsästäjälle. Koulutukseen voi osallistua jo ennen metsästäjätutkintoa ja ilman omaa asetta. Itselle sopivan uuden aseen hankintaan saa kouluttajalta hyvät vinkit.

Tutustu etukäteen ABC-oppaaseen tai hanki se painettuna Eräkontista.

−Tilanne on mahdoton. Metsästäjäliitto esitti metsästysaikaa tammi−maaliskuulle, mutta luvat myönnettiin vain 15 vuorokauden mittaisiksi. Kun hallinto-oikeudet ovat nyt evänneet kaikkien myönnettyjen poikkeuslupien täytäntöönpanon, ja vasta sitten tutkivat lupien oikeusperusteita, metsästys käytännössä estetään. Hallinnolla ja asiasta erityisesti vastaavalla lupaviranomaisella ei vaikuta olevan riittäviä keinoja suden metsästyksen mahdollistamiseen. Sataan vuoteen suurimmillaan oleva susikanta jatkaa kasvuaan. Koirilla tapahtuvan metsästyksen harjoittaminen yhä useammissa maakunnissa käy mahdottomaksi samalla kun suden totaalisuojelu jatkuu, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Jo viime talvena useat kunnat ja kaupungit kirjelmöivät suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen puolesta. Maa- ja metsätalousministeriö vastuuministeriönä antoi metsästyksestä asetuksen. Poikkeuslupahakemuksia jätettiin peräti 33 kappaletta 168 suden metsästämiseen. Riistakeskus myönsi lopulta 4 poikkeuslupaa 18 suden metsästykseen. Myönnetyillä luvilla ei olisi missään tapauksessa ollut minkäänlaista oleellista vaikutusta Suomen susikannan suotuisan suojelun tasoon, Metsästäjäliitto arvioi.

Eduskunnan on nyt tehtävä tilannearvio, kun sutta koskeva kansalaisaloite on ollut käsiteltävänä jo yli vuoden. Kansalaisaloitetta koskevassa eduskunnan lähetekeskustelussa 18.11.2020 kansalaisaloitetta pidettiin laajasti yli puoluerajojen kannatettavana. Tilanne on kuitenkin valitettavan muuttumaton.

Metsästäjäliitto katsoo, että vain useilla muutoksilla susikannan hallinta on mahdollista. Suomen tulee susiasiassa voida toimia vapaammin ilman EU:n asettamia tiukkoja rajoitteita, mikä edellyttää, että susi tulee saada siirrettyä pois luontodirektiivin IV liitteestä liitteeseen V, kuten tilanne on Suomen poronhoitoalueella ja Virossa.

Lupaviranomaisten toimintamahdollisuuksia on nykyisestä parannettava määrittelemällä selvemmin ne oikeusperusteet, joihin perustuen pyyntiluvat voidaan myöntää.

Suden kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien voimassaoloa tulee muuttaa määrämittaisesta 15 vuorokauden ajasta asetuksella määrätyksi metsästysajaksi, joka alkaa joulukuun alussa ja kestää maaliskuun loppuun. Poikkeusluvista tehtävät valitukset on hallinto-oikeuksissa käsiteltävä määräajassa, jotta päätöksen jälkeen metsästysaikaa on vielä jäljellä.

−Tilanne on nyt kriittinen. Ensi talven suden kannanhoidollista metsästystä koskevat päätökset on tehtävä pian, jotta niiden toimeenpanoon jää riittävä aika, vaatii Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Hallenberg, puh. 040 528 6069

toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836

• 28.1.2022 Pohjois-Suomen hallinto-oikeus keskeyttänyt Kuhmon susilauman metsästyksen täytäntöönpanon
• 28.1.2022 Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kieltänyt susiparin metsästyksen täytäntöönpanon
• 28.1.2022 Vaasan hallinto-oikeus keskeyttänyt susilauman metsästyksen täytäntöönpanon

• 27.1.2022 Hallinto-oikeus keskeyttänyt Somerniemen susilauman metsästyksen täytäntöönpanon

• Aikaisemmat tuomarikortit on uusittava 31.5. mennessä.
• Lajituomarit, joilla ei ole voimassa olevaa korttia suorittavat koulutuksen jälkeen kokeen. Koevaatimusta ei ole niille tuomareille, joilla kortti voimassa.
• Yleistuomaripätevyyden omaaville pidetään kaksi kertauskoulutusta kevään aikana.
• Piirit voivat järjestää myös omia tuomarikoulutuksia alueellaan

Kaksi vaihtoehtoa koulutukselle

1. Koulutukset järjestetään Teams verkkokoulutuksina. Joihin ilmoittaudutaan liiton tapahtumakalenterin kautta. Valitse listasta tarkkaan oikea koulutus, johon haluat osallistua. Mahdollinen tuomarikoe tehdään verkossa varsinaisen koulutuksen jälkeen.
2. Lisäksi piireillä on mahdollisuus järjestää alueellaan tupailtakoulutus (alueen koronatilanteesta riippuen). Katso tapahtumakalenterista, onko omassa piirissäsi tupailtakoulutuksia ja ilmoittaudu oikeaan koulutukseen. Tupailloissa paikkoja rajoitetusti. Mahdollinen tuomarikoe tehdään paikan päällä paperiversiona.

Kaikkia vanhoja lajituomareita kannustetaan uusimaan tuomaripätevyytensä ja mukaan mahtuu myös uusia tuomarikokelaita. Kouluttajina toimivat Metsästäjäliiton lajispesialistit. Koulutuksissa on mahdollisuus esittää kysymyksiä kouluttajilta verkon välityksellä.

Uusia sääntökirjoja voi tiedustella piireistä tai ostaa tupailloissa paikan päältä. Sääntökirjan voi tilata myös Eräkontin verkkokaupasta tästä linkistä https://www.erakontti.fi/product/3043/metsastysampumasaannot-2022

Tervetuloa!

Tapahtumakalenteriin pääset linkistä https://metsorekisteri.metsastajaliitto.fi/Tapahtumanhallinta/tapahtumakalenteri.aspx?jarjestajaId=2402555

Kaikki kevään koulutukset:

Vk 5                    Luotilajit                                                  1.2.2022 tiistai klo 18.00 alkaen.

Vk 6                    Liikuntalajit                                            8.2.2022 tiistai klo 18.00 alkaen.

Vk 7                    Haulilajit                                                  15.2.2022 tiistai klo 18.00 alkaen.

Vk 11                  Kansainväliset lajit                                  15.3.2022 tiistai klo 18.00 alkaen.

Vk 12                 Yleistuomarien kertauskoulutus                22.3.2022 tiistai klo 18.00 alkaen.

Vk 13                 Luotilajit                                                  29.3.2022 tiistai klo 18.00 alkaen. Ilmoittautuminen aukeaa myöhemmin.

Vk 14                 Liikuntalajit                                              5.4.2022 tiistai klo 18.00 alkaen. Ilmoittautuminen aukeaa myöhemmin.

Vk 15                  Haulilajit                                                 12.4.2022 tiistai klo 18.00 alkaen. Ilmoittautuminen aukeaa myöhemmin.

Vk 16                  Kansainväliset lajit                                  19.4.2022 tiistai klo 18.00 alkaen. Ilmoittautuminen aukeaa myöhemmin.

Vk 17                  Yleistuomarien kertauskoulutus               26.4.2022 tiistai klo 18.00 alkaen. Ilmoittautuminen aukeaa myöhemmin.