Jotta kilpailuja voidaan viedä läpi, tarvitaan jokaiseen kilpailuun tuomareita. Metsästäjäliitto on tänä vuonna järjestänyt metsästysampumatuomareiden verkkokoulutuksia, sillä vanhat tuomarikortit vanhenevat toukokuun lopussa. Verkkokoulutusten tukena on ollut niin sanottuja hybridikoulutuksia, joissa metsästysseuran majalle on voinut kokoontua seuraamaan videonäytöltä verkkokoulutusta. Tuomarikokeen on voinut suorittaa koulutuksen jälkeen verkossa tai tupaillassa paperiversiona. Metsästysammunnan lajituomarikoulutuksessa käydään läpi lajin säännöt (johdanto, yleismääräykset, lajien säännöt) vuodelle 2022 sekä muut keskeiset asiat. Tutustu Metsästäjäliiton ampumalajeihin täällä.

”Tähän mennessä tuomareita on koulutettu kevään aikana jo yli 900 henkeä ja heillä on lähes 2000 eri lajien tuomaripätevyyttä, mikä on hieno määrä ja mahdollistaa metsästysammunnan kilpailujen jatkumisen myös tulevina vuosina”, Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen toteaa.

Metsästysammunnan kilpailutyöryhmän organisoimat verkkokoulutukset päättyvät tältä erää, mutta piirit voivat edelleen järjestää tupailtakoulutuksia ja niitä löytyy jo muutamia toukokuulle liiton tapahtumakalenterista.

Nyt uusitut tuomarikortit ovat voimassa sääntökaudella 2022−2027.

”Katsotaan saadaanko 1000 tuomarin raja rikki ennen toukokuun loppua, jolloin edellisen kauden tuomarikortit vanhenevat ”, Jussi Partanen toteaa lopuksi.

Tämän vuoden metsästysammunnan SM-, PM- ja EM-kilpailukalenteri:

Metsästäjäliitto tekee parhaillaan aktiivista järjestömme kehitystyötä. Kehitystyön lähtökohtana oli jäsenkysely, jonka lähetimme keväällä jäsenille, metsästysseurojen yhteyshenkilöille ja piirihallituksille.

Määräaikaan mennessä järjestökyselyyn vastasi yli kymmenentuhatta jäsentä. Suuri kiitos kaikille mielipiteensä kertoneille!

Vastaajat tyytyväisiä

Tulosten perusteella vastaajat viihtyvät metsästysseuroissaan ja arvostavat Metsästäjäliiton palveluja. Metsästäjäliiton tärkeimmät jäsenedut ja palvelut vastaajien mielestä ovat Metsästäjien etujen ajaminen kotimaassa ja kansainvälisesti, Jahti-lehti, metsästyksen ajankohtaisista asioista kertominen, koulutukset, metsästysvuokrasopimusten Reviiriohjelma sekä nuorisotyö.

Vastaajien yleisarvosana edunvalvonnalle on 3,4 (asteikko 1–5). Liiton metsästysturvallisuuden edistämiseen on tyytyväisiä 92 prosenttia vastaajista. Villisikatoiminta, vaikuttamistyö ampumaaselainsäädännössä, vesilintujen ruokintamahdollisuuksien puolustaminen sekä työ metsästyksen sallimiseksi luonnonsuojelualueilla on hyvää 70–80 prosentin mielestä. Valkohäntäpeuran nykyisen lupajärjestelmän ja ruokinnan puolustaminen, totaalilyijykieltoon vaikuttaminen sekä suden kannanhoidollisen metsästyksen edistäminen tyydyttää vastaajista 60–70 prosenttia.

Metsästäjäliiton jäsenmaksu on liiton jäsenseuran jäsenelle 9,5 euroa vuodessa, lisäksi on piirin maksu 3–6,5 euroa. Henkilöjäsenen vuosimaksu on 35 euroa. Sekä seurajäsenet että henkilöjäsenet pitävät jäsenmaksuaan sopivana. Kymmenesosa molemmista ryhmistä katsoo, että maksu on liian suuri, tai toisaalta voisi olla suurempikin.

Toimintaa kehitetään

Kysely antoi Metsästäjäliitolle hyvät eväät kehittää toimintaa. Kyselyn tuloksia on analysoitu järjestön kehittämisryhmissä ja tämän pohjalta on luotu erilaisia kehittämissuunnitelmia. Yhteinen piirre on se, että kouluttajia, toimitsijoita, nuorisotoimijoita ja talkoolaisia tarvitaan niin jäsenseuroissa kuin Metsästäjäliiton piireissäkin.

Kehittämistyön tuotokset raportoitiin Metsästäjäliiton kevätliittokokouksessa 23.4.2022 ja kokouksen yhteydessä kehittämistä suunniteltiin ryhmätöissä. Työ jatkuu nyt piirien ja liittotoimiston väen tapaamisilla touko-kesäkuun ajan.

Metsästäjäliitto etsii jäsenten keskuudesta osaamista, jota voimme hyödyntää esimerkiksi IT:n, metsästysammunnan, nuorisotyön kuin järjestötoiminnan kehittämisessä ja yhteistyön tiivistämisessä niin liiton toimiston, piirien kuin seurojenkin välillä. Sinäkin voit olla mukana kehittämässä entistä parempaa kotia kaikille metsästäjille. Tule mukaan toimintaan!

Lahjoittamalla tukesi toimintaamme turvaat suomalaisen metsästyksen jatkuvuuden ja autat meitä tukemaan ja ylläpitämään suomalaisten metsästysseurojen toimintaa sekä tuomaan metsästyksen yhteiskunnalliset hyödyt ja hyvinvointivaikutukset yhä useamman suomalaisen saataville. Voit auttaa nuoria uuden hyvän harrastuksen alkuun tai estää maaseudun autioitumista. Vaikka et itse metsästäisi, voit lahjoittaa metsästykselle tulevaisuuden. 

Lahjoita nuorisotyölle, riistanhoidolle tai metsästysammunnalle >> lahjoitus.metsastajaliitto.fi

Facebook-lahjoituksen mahdollisuutta on toivottu, ja nyt se on mahdollista: Metsästäjäliitolle voi avata lahjoituskampanjan Facebookissa vaikka omien syntymäpäiviensä kunniaksi.

Lahjoita Facebookissa >> facebook.com/fund/Metsastajaliitto

Rahankeräyslupa: RA/2022/484 25.3.2022
Voimassa 25.3.2022 alkaen koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

Lahjoittamalla tuet suomalaista metsästystä! 

– Yhdistyksen valintaan vaikutti aktiivisuus metsästysammunnan, koulutuksen, leiritoiminnan ja riistanhoidon saralla, kiittelee Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Orimattilan Eränkävijät toimii muun muassa Lintulan päiväkodin kummina, jonne jäsenet ovat toimittaneet linnunpönttöjä sekä muuta luontoaiheista materiaalia lasten käyttöön. Nuorten kanssa toimiminen on seuralle muutenkin tärkeää. Erätaitojen oppimiseen perustuville Metso-leireille on vuosien aikana osallistunut jo 1700 nuorta.

–  Olemme yllättyneitä, että näinkin pieni porukka voidaan huomioida, iloitsee seuran puheenjohtaja Pertti Oksanen.

Orimattilan Eränkävijät ovat rakentaneet oman ampumaradan jäsenten metsästysharrastusta tukemaan. Uudelle ampumakatokselle pääsee liikkumaan esteettömäsi. Radalla harjoitellaan muun muassa Metsästäjäliiton metsästysammunnan kilpailuihin, joihin jäsenet ovat ottaneet ahkerasti osaa. Metsästysammunnan ABC-kouluttajia seurasta löytyy kahdeksan, ja koulutukset ovat saaneet innokkaan vastaanoton. Naisille suunnatut metsästyskurssit aloitettiin jo 2000-luvun alussa.

Orimattilan Eränkävijät ry. on perustettu vuonna 1994. Yhdistykseen kuuluu 49 jäsentä. Vuoden metsästysseura palkittiin kunniakirjalla Metsästäjäliiton kevätliittokokouksessa 23.4.2022 Riihimäellä.

Lisätietoja:

Orimattilan Eränkävijät, puheenjohtaja Pertti Oksanen puh. 044 566 4720, pertti.oksanenphnet.fi

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpolametsastajaliitto.fi

Sopimus on merkittävä, ja yhteistyö tulee näkymään Metsästäjäliiton julkaisukanavissa, nuorisotyössä, metsästäjien koulutuksessa ja liiton metsästysampumatoiminnassa. Se vahvistaa liiton edunvalvonnallisia resursseja. Sako Oy haluaa näin osoittaa tukensa suomalaiselle metsästykselle ja jatkaa hyväksi havaittua yhteistyötä.

Kuva: Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen ja Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Metsästäjäliiton kevätliittokokouksen yhteydessä tehdyllä tehdasvierailulla Sakolla.

Hyvinkään ABC-koulutukset vastaavat Uudellamaalla heränneeseen kiinnostukseen metsästysammuntaa kohtaan.  Hyvinkäälle koulutuksia on tulossa paljon, joten jokainen löytää varmasti itselleen sopivan ajankohdan ja koulutuksen. Koulutukset pyörivät toukokuun loppuun saakka arki-iltaisin klo 17-20. Kesäkaudella tarjolla on iltakoulutusten lisäksi aamu- ja iltapäiväaikoja, myös lauantaisin.

”Ajatuksena on se, että koulutuksen voi varata oman aikataulunsa mukaan mahdollisimman helposti. Halutessaan voi osallistua myös esimerkiksi vain naisille tai englanninkielisille suunnattuun koulutukseen”, Metsästäjäliiton ABC-ammuntojen Etelä-Suomen pääkouluttajana juuri aloittanut Matti Koho kertoo.

Vuosittain metsästyskortin suorittaa 6 000–8 000 uutta metsästäjää. Metsästäjätutkinnossa ei ole pakollisena käytännön ampumakoulutusta ja siksi Metsästäjäliitto on kehittänyt Metsästysammunnan ABC -koulutusta jo vuodesta 2015 lähtien. Metsästysammunnan ABC -koulutus on suunniteltu hiljattain metsästäjätutkinnon suorittaneille tai muuten metsästysammunnasta kiinnostuneille henkilöille.

Koulutukseen voi osallistua jo ennen metsästäjätutkintoa ja ilman omaa asetta. Koulutuksessa opetetaan ampumisen perusasiat ja koulutuksesta on hyvä jatkaa kohti itsenäistä harjoittelua. Kouluttajalta saa myös itselle sopivan uuden aseen hankintaan hyvät vinkit. Myös monet jo pidempään metsästäneet henkilöt ovat tervetulleita koulutuksiin. ”Koulutuksesta moni kokenutkin metsästäjä saa varmasti uutta varmuutta ampumiseen ja riistalaukauksiin”, Koho toteaa.  

Lisätietoja:
Pääkouluttaja Matti Koho, matti.kohometsastajaliitto.fi tai 050 468 3955

Tapahtumakalenteri: (Koulutuksia tulee lisää kevään edetessä)

Metsästysammunnan ABC-koulutus: metsastajaliitto.fi/metsastajalle/metsastysammunnan-abc

Katso video koulutuksesta: vimeo.com/537574808 

Työkokemustasi enemmän arvostamme taitoa tehdä sujuvaa somesisältöä. Työ sijoittuu kesäkuukausien ajaksi. Ajankohtaan ja työaikaan voit itse vaikuttaa. Voit tehdä työtäsi mistäpäin Suomea tahansa.

Lue lisää pestistä ja hae mukaan, tai vinkkaa kaverille >> metsastajaliitto.fi/nuorille/kesasomettaja 

Nykyinen metsästysjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa, ja valkohäntäpeurojen saalismäärä on kasvanut tihentymäalueilla viime vuosina huomattavasti. Luonnonvarakeskuksen antaman kanta-arvion mukaan viime metsästyskaudella saavutettu ennätyssuuri, noin 74 000 yksilön, valkohäntäpeurasaalis pysäytti pitkään jatkuneen kannan kasvun. Lähes kaikilla alueilla kanta pienentyi edelliseen vuoteen verrattuna.

Metsästäjät pitäneet huolta yhteiskuntavastuustaan

”Metsästäjät ja metsästysseurat ovat tehneet valtavan ja vastuullisen työn siinä, että peurakannan kasvu on saatu pysäytettyä tai jopa vähenemään”, kiittelee Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Kannanleikkauksen myötä peurakolarit ja -vahingot viljelmillä tuleva vähenemään. Jotta Lounais-Suomen suunnan tihentymäalueilla kannan lasku kohti tavoitetiheyksiä saadaan turvattua, tulee kaatomäärät ensi kaudella pitää yhtä suurina kuin kahtena edellisenä kautena.

”On varauduttava siihen, että samaan kaatomäärään yltäminen vaatii tihentymäalueilla edelliskautta enemmän pyyntiponnisteluja, kun kanta on laskeva. On myös huomattava, että muualla Suomessa kanta pyritään pitämään vakaana, eikä laskutavoitetta ole”, Simenius muistuttaa.

Tehokkaat käytännöt tarpeellisia tavoitteiden saavuttamiseksi

Alueelliset riistaneuvostot ovat jo asettaneet tavoitteet kahdelle seuraavalle metsästyskaudelle. Kannan tiheys ja kehitys vaihtelevat alueellisesti, mikä tulee huomioida syksyn metsästyksen suunnittelussa.

Valkohäntäpeuran pyyntilupia suositellaan etenkin tihentymäalueilla haettavaksi runsaasti, jotta niitä on varmasti riittävästi käytössä metsästyskaudella. Lupahakemukset tulee jättää asetuksen mukaisesti 30.4. mennessä Suomen riistakeskuksen Oma riista -palveluun. Riistakeskus katsoo kuitenkin 2.5.2022 mennessä saapuneet hakemukset ajoissa annetuksi viikonlopusta johtuen. Myöhemmin lupia ei ole mahdollista hakea lisää, vaan haettuun lupamäärään tulisi sisältyä ns. ”pankkiluvat”, jos tavoitekaatojen jälkeen katsottaisiin pyyntitarvetta vielä olevan.

Metsästysseurojen kokouksissa on hyvissä ajoin sovittava myös muista käytännön toimista. Peurajahtiin kannattaa tehdä etukäteen metsästyssuunnitelma, joka antaa raamit jäsenten väliselle avoimelle, reilulle ja tehokkaalle metsästykselle.

”Toivomme, että turhia katkoksia jahdissa vältetään ja pyynti on sujuvaa. Kaikkia sallittuja jahtimuotoja kannattaa hyödyntää kauden kuluessa. On tärkeää, että pyynti aloitetaan heti alkukaudesta ja kohdistetaan vasoihin ja yksinäisiin naaraisiin, jotta loppukauteen ei jäisi liian suurta kaatotavoitetta määrällisesti tai laadullisesti. On varmistettava myös se, että peurajahtiin ei tule hirven metsästyksen yhteydessä kuukausien taukoa”, Simenius luettelee.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että peurasta koituvien hyötyjen jako maanomistajille ja kyläyhteisölle on tärkeää. Peuroista saatavalla hyödyllä voidaan hankkia kyläyhteisön käyttöön asioita tai seuran metsästysmajaa ja muuta infraa tarjota maanomistajien hyödynnettäväksi. Ylimääräistä peuran lihaa suositellaan jaettavan tai myytävän edullisesti jalostuskulut kattaen erityisesti maanomistajille ja paikallisille asukkaille.

Lisätiedot:

Järjestöpäällikkö Teemu Simenius, puh. 050 331 5330, teemu.simeniusmetsastajaliitto.fi

Lue riistakeskuksen tiedote >> 

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa kaksivuotisessa hankkeessa Metsästäjäliitto kouluttaa metsästäjiä villisikakannan hallintaan ja ASF-riskin pienentämiseen. Metsästäjäliitto lähetti villisikahankkeeseen liittyvän kyselyn noin 500 Metsästäjäliiton jäsenseuralle joulukuussa 2021 ja uusintana ei-vastanneille helmikuussa 2022. Kyselyn tarkoitus oli mm. saada käsitys metsästysseurojen halukkuudesta avustaa mahdollisen ASF-tautipurkauksen torjunnassa.  

Taudin torjunnassa tarvitaan erityisesti henkilöresursseja. Kyselytutkimuksen mukaan metsästysseurat ovat valmiit osallistumaan ASF-ruton torjuntaan ennalta ja mahdollisesti tilanteessa, jossa ruttoa olisi päässyt maahan. Metsästäjäliitto katsoo, että viranomaisneuvotteluissa metsästäjien kanssa on kuitenkin sovittava käypäisistä kustannuskorvauksista etukäteen.

Käytännössä metsästäjien osallistuminen taudin torjuntaan tarkoittaisi kuolleiden villisikojen etsintää ja näytteenottoja kuolleista villisioista. Kyselyssä metsästysseurat ilmoittivat keskimäärin käytettävissä olevaksi henkilömääräksi kahdeksan henkilöä/seura. Työhön käytettävissä oleva tuntimäärä vaihteli 1−120 tunnin välillä viikossa.

−Tulos on hieno ja osoittaa metsästäjien suuren valmiuden toimia poikkeustilanteessa. Metsästäjäliiton villisikahankkeen tavoitteena on, että metsästäjillä on myös riittävät tietotaidot villisian tehokkaaseen ja turvalliseen metsästykseen ja turvalliseen saaliinkäsittelyyn, sanoo Metsästäjäliiton kenttämestari Chris Karppinen. 

Tautitorjunnassa tarvitaan monenlaisia resursseja

Henkilöresurssien lisäksi lähes 80 % seuroista oli käytettävissä villisikojen jäljestämiseen sopivia koiria. Myös lahtivajoja oli käytössä noin 90 % seuroista. Muita ASF-torjunnassa hyödynnettäviä varusteita olivat mm. riistakamerat, lämpökamerat ja -tähtäimet sekä dronet. Metsästysseuroissa oli kyselyn mukaan hyvin käytettävissä myös erilaista kuljetuskalustoa, jolla sikoja voidaan tuoda pois maastosta.

Kyselyyn vastasi 158 seuraa, joista Etelä-Hämeen piiristä 38, Kaakkois-Suomen piiristä 31, Pohjois-Karjalan piiristä 31 ja Uudenmaan piiristä 44. Muutamasta vastauksesta ei ilmennyt seuran sijainti. Seuroissa oli ammuttu yhteensä 545 villisikaa menneen kauden aikana, mikä vastaa noin 40 prosenttia koko maan saaliista.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että ASF vaatii jo nyt metsästäjiltä ja luonnossa liikkujilta vastuuta, valppautta ja oikeita tekoja. Saaliiksi saadusta villisiasta tulee ottaa tarvittavat näytteet ja tehdä lakisääteinen saalisilmoitus. Ohjeet löytyvät Ruokaviraston sivuilta. 

>> metsastajaliitto.fi/villisika

>> Mitä tapahtuu, jos Suomesta löytyy afrikkalainen sikarutto?

>> Villisika ja ASF -animaatio

Kansikuva: Esko Inberg