Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt monissa suomalaisissa auttamisen halun ja Metsästäjäliitolta on kyselty myös mahdollisuuksia järjestää keräyksiä Ukrainan avuksi. Metsästäjäliitto on luottamushenkilöiden kanssa pohtinut asiaa ja todennut, että Metsästäjäliitolla ei ole avustamiseen tarvittavaa osaamista kriisialueilla toimimiseen.

−Metsästäjäliiton jäsenet ovat varmasti järkyttyneitä Ukrainan tilanteen takia, mutta liitolla ei valitettavasti ole kriisiavustamiseen tarvittavaa asiantuntemusta, osaamista, resursseja eikä kanavia. Toivomme kuitenkin, että myös metsästäjät auttavat ukrainalaisia antamalla apua ukrainalaisille tunnettujen toimijoiden kautta. Sosiaalisessa mediassa pyörii nyt lukuisia rahankeräyskampanjoita. Rahankeräysten laillisuus kannattaa aina varmistaa, koska auttamisenhalu houkuttelee myös huijarit liikkeelle, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Vastuullinen lahjoittaminen ry on varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyöverkosto. Suomen Metsästäjäliitto on yksin VaLan jäsenjärjestöistä. VaLan jäsenyhteisöt edustavat noin miljoonaa lahjoittajaa ja tukijaa.

Suomessa on useita järjestöjä, jotka auttavat kriisien ja katastrofien sattuessa maailmalla. Lahjoituksilla toteutetaan humanitaarista apua kriisialueella monin tavoin mm. jakamalla hätäaputarvikkeita ja auttamalla arjen perusasioissa avustustyöntekijöiden voimin. Tutustu keräyksiin, joita yhteisöt toteuttavat Ukrainan tilanteen auttamiseksi täällä:

https://www.vala.fi/b/rahalahjoitukset-ukrainaan

Myös CIC (International council for game and wildlife conservation) kerää rahaa: https://payment.cic-wildlife.org/purchasable/760

Hankkeen tavoitteena on luoda parempaa ymmärrystä metsästysjousen ja metsästyskiväärin eroihin ja yhtäläisyyksiin käyttötarkoitukseltaan, teholtaan ja eettisen riistatilanteen näkökulmasta.

Tutkimuksen aikana metsästettiin 130 valkohäntäpeuraa jousella ja nuolella ja 100 valkohäntäpeuraa metsästyskiväärillä. Saalistilannetiedon keräämiseen osallistui yhteensä noin sata vapaaehtoista metsästäjää. Vertailtaessa eri metsästystapoja havaittiin, että jousiase on peuran kokoisen riistaeläimen kaadossa yhtä vaikuttava kuin kivääri. Pakomatka molemmilla osoittautui olevan noin 55 metriä. Suurin ero löytyy käytetyssä ampumamatkassa, jossa keskimääräinen jousimatka on reilu 17 metriä ja kiväärillä 63 metriä.

Jousimetsästäjäin liiton puheenjohtaja Antti Saarenmaa sanoo, että löydökset vastaavat käytännön kokemuksia siitä, että jousella ja nuolella metsästäminen on täysin verrattavissa muihin metsästysmenetelmiin. Tutkimus tuo tarvittavaa tutkimustietoa myös eettisen riistatilanteen näkökulmasta.

”Tällaista tutkimusta ei ole ollut käytettävissä Suomesta. Esimerkiksi pohdittaessa jousen soveltuvuutta hirven metsästykseen on jouduttu nojautumaan kymmeniä vuosia vanhoihin tanskalaisiin tietoihin metsäkauriista ja amerikkalaisiin kokemuskuvauksiin hirven kaadoista jousilla. Muistakaan lähteistä ei ole ollut luotettavaa lähdeaineistoa saatavilla”, sanoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Yksityiskohtainen tieteellinen tutkimusaineisto kerättiin neljän vuoden ajanjaksolla 2019–2023. Alustavia tuloksia esiteltiin ensimmäisen kerran tammikuussa järjestetyillä Riistapäivillä Jyväskylässä. Hanketta johtaa eläinlääkäri Mikaela Sauvala, joka tekee analyysin osana tohtoritutkimustaan.

Lisätietoja:
Metsästäjäliitto
Järjestöpäällikkö Teemu Simenius, puh. 050 331 5330, teemu.simeniusmetsastajaliitto.fi

Suomen Jousimetsästäjäin liitto
Puheenjohtaja Antti Saarenmaa, puh 050 513 1163, puheenjohtajajousimetsastys.fi

Maailman kosteikkojen päivää vietetään kansainvälisesti merkittäviä kosteikkoja koskevan yleissopimuksen perustamisen vuosipäivänä. Yleissopimus allekirjoitettiin Ramsarissa Iranissa 2. helmikuuta 1971. Ramsarin yleissopimuksena tunnettu hallitustenvälinen sopimus tarjoaa puitteet kosteikkojen suojelulle ja järkevälle käytölle. Ramsar-sopimus on vanhin nykyaikaisista maailmanlaajuisista hallitustenvälisistä ympäristösopimuksista. YK:n vahvistaman kosteikkopäivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota kosteikkoluontoon ja sen merkitykseen.

Kosteikot ovat alueensa lajirunsauden keskittymä. Samaan aikaan kosteikoista on tullut yksi uhanalaisimmista luontotyypeistä maailmalla. Suomessa luonnollisten kosteikkojen määrä on huvennut maankäytöstä johtuvan kuivatustoiminnan kautta. Samalla kun pieniä vesistöjä, soita ja kosteikkoja on kuivatettu, ovat rikkaiden elinympäristöjen määrät pienentyneet. Kuivatustoiminnan vaikutukset ovat siirtyneet valuma-alueita pitkin vesistöihin, joissa mataloituminen ja ravinnetason nousu ovat pienentäneet vesilinnuille sopivia elinalueita sekä samalla vähentäneet onnistuneiden pesintöjen mahdollisuuksia.

Suomessa on viime vuosikymmeninä aloitettu metsästäjien toimesta useita yksittäisiä kosteikkojen perustamistoimia sekä laajempia valtakunnallisia hankkeita. Vesilintujen poikastuotanto hyötyy uusista monimuotoisuuskosteikoista ja hyvin hoidettu kosteikko tarjoaa kauden aikana suojaa ja luonnonravintoa jäiden tulon saakka.  

"Kosteikkojen ennallistamisen aika"

Maailman kosteikkopäivällä on vuosittain vaihtuva teema, joka korostaa kosteikkojen merkitystä. Vuoden 2023 teema on ”Nyt on kosteikkojen ennallistamisen aika”. EU komission tuoreessa ennallistamislakipaketissa ennallistaminen ei koske vain metsiä vaan myös mm. soita ja kosteikkoja, joilla metsästäjät, lintuharrastajat ja ympäristöhallinto ovat tehneet jo pitkään yhdessä töitä vesilintujen elinympäristöjen hyväksi.

”Elinympäristöjen laadun huononeminen ja luontaisten ympäristöjen väheneminen vaikuttaa rajoittavasti poikastuotantoon ja tätä kautta syysaikaisten lintujen määrään”, sanoo Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen. Umpeenkasvu pienentää linnuille tärkeää avovesialaa ja ravinteet vääristävät kalakannat särkikalavoittoisiksi, vähentäen näin poikasravinnon määrää.  

Levähdysalueita vesilinnuille

Helmi-ohjelmaan kuuluvassa SOTKA -hankekokonaisuudessa pyritään vastaamaan elinympäristömuutoksiin perustamalla uusia kosteikkoja, tehostamalla pienpetopyyntiä, hoitamalla valuma-alueita, lisäämällä tutkimusta, etsimällä vaihtoehtoisia rahoitusmalleja elinympäristötöihin sekä pilotoimalla syysaikaisen levähdysalueiden verkosto. Metsästäjäliitto on mukana toteuttamassa SOTKA-hankekokonaisuutta levähdysalue-hankkeessa yhdessä BirdLife Suomen kanssa. Hankkeessa lisätään vapaaehtoisuuteen perustuvia syysaikaisia häirintävapaita vesilintukohteita sekä ohjataan koulutuksella ja neuvonnalla entistä vastuullisempaan vesilintukantojen hoitoon.

Lisätietoja:

SOTKA -levähdysaluehanke, lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen
puh. 050 472 8724, veli-matti.pekkarinenmetsastajaliitto.fi ()

Ennallistaminen parantaa riistakantoja:
https://jahtimedia.fi/luonnossa/ennallistaminen-parantaa-riistakantoja

SOTKA-levähdysaluehanke:
https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/hankkeet/sotka-hanke

Otsikkokuvassa Keihäsjärven kosteikko. Kuva: Heikki Helle.

Viitaten maa- ja metsätalousministeriön 25.1.2023 hybridisusitiedotukseen Metsästäjäliitto ehdottaa, että lainsäädäntöä koirasusiongelmassa tulee  kehittää niin, että valtio vastaa jatkossa SRVA-tyyppisesti (suurriistavirka-apu) metsästysoikeuden haltijoiden hyväksynnällä ja paikallisten metsästäjien toimesta koirasusilaumojen poistamisesta ilman, että metsästäjien tulee hakea poikkeuslupaa. Tällaisen lauman poistomahdollisuuteen on lainsäädännössä oltava aidosti selvät ja nopeasti toteutettavat toimintamallit.

Metsästäjäliitto esitti asiaan liittyviä näkemyksiään avoimella kirjeellä eduskunnalle ja maa- ja metsätalousministeriölle jo 11.1.2023:
Avoin kirje luettavissa alapuolella. 

Ylämaan hybridisusilaumalle paikallinen metsästäjä haki poistamisen poikkeuslupaa jo lokakuussa, jonka perusteella riistahallinto antoi kuukausien harkinnan jälkeen hybridisusilauman poistamisen poikkeusluvan 21.12.2022. Tämän jälkeen Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan yhdistys teki luvasta valituksen. Sen jälkeen Itä-Suomen hallinto-oikeus kielsi koirasusia sisältävän lauman metsästyksen torstaina 22.12.2022. Metsästäjäliitto avusti juristin tukemana luvan saanutta metsästäjää tekemään hallinto-oikeudelle perustellun esityksen toimeenpanokiellon kumoamisesta tapaninpäivänä 26.12.2022, mutta hallinto-oikeus ei muuttanut kantaansa. 

Metsästäjäliitto tiedotti valituksesta ja toimeenpanokiellosta 23.12.2022 seuraavasti:
23.12. https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-hallinto-oikeuden-perusteltava-koirasusien-metsastyksen-toimeenpanokielto

Avoin kirje 11.1.2023:

Metsästäjäliitto esittää, että eduskunta ja maa- ja metsätalousministeriö käynnistävät toimet koira- eli hybridisusien poistamiseen tähtäävän lainsäädännön kehittämisestä. Hybridisusien poistamiseen Suomen luonnosta ei ole toimivaa lakiin pohjautuvaa mekanismia, mikä nousi yksiselitteisesti ilmi Itä-Suomen hallinto-oikeuden asetettua Ylämaan koirasusilauman poistamiseen tähtäävän poikkeusluvan toimeenpanokieltoon 22.12.2022 (viite: Metsästäjäliiton tiedote 23.12.2022).

Perusongelma on se, että kansallisissa linjauksissa puhutaan yksittäisen hybridisuden poistamisesta, esim. suden kannanhoitosuunnitelman toimenpideosiossa todetaan: ”Epäillyt luonnossa esiintyvät koirasudet varmistetaan yksilön DNA-analyysien perusteella ja todetut koirasudet poistetaan Suomen riistakeskuksen päätöksellä.” Metsästystilanteessa yksittäisen koirasuden tunnistaminen on kuitenkin mahdotonta, jolloin käytännön ratkaisuna on vain koko lauman poisto. Tähän ei ole lainsäädännöllisesti toimivia mekanismeja.

Valtiolla tulee olla välittömät ja nopeat keinot koirasusien poistamiseen koirasutta koskevien kansainvälisten periaatteiden mukaisesti. Kansallisesti koirasusi määritellään haitalliseksi vieraslajiksi, joka on poistettava luonnosta. Liitämme tämän kirjeen mukaan hakemuksen, jolla Ylämaan koko hybridisusilauman poistamiseen poikkeusluvan saanut toimija perusteli Itä-Suomen hallinto-oikeudelle toimeenpanokiellon perumista. Hakemuksessa on yksilöity perustelut koko hybridisusilauman poistamisesta. Hakemuksen laadintaa avusti Suomen Metsästäjäliittoa konsultoiva juristi ja hakemus julkaistaan poikkeusluvan saajan luvalla.

Maa- ja metsätalousvaliokunta käsittelee parhaillaan suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevan metsästyslain 41a pykälän kehittämistä. Suomen Metsästäjäliitto toivoo, että samassa yhteydessä käsitellään akuuttina asiana esiin nousseet puutteet hybridisusien poistamisessa. Lainsäädäntöä tulisi kehittää niin, että koirasusien ja samassa laumassa elävien susien poistamisesta vastaa valtio metsästyksen mahdollistaen ilman, että metsästäjien tulee hakea tehtävään poikkeuslupaa. Poistamisen on tapahduttava viivyttelemättä eikä kuten nyt, että DNA-näytteiden tulosten saamisen jälkeen vasta runsaan puolen vuoden päästä lauman poistamista selvitetään oikeutta myöten.

Riihimäellä 11. tammikuuta 2023
Suomen Metsästäjäliitto

Liite:  Ylämaan susilaumaa koskeva Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitettu hakemus täytäntöönpanokiellon peruuttamiseksi, 26.12.2022.

− Aleksi Lumme on eri tavoin pohtinut ja kehittänyt metsästykseen liittyvää julkista keskustelua, joka varsinkin somessa usein polarisoituu, Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg perustelee valintaa.

Aleksi Lumme yllättyi iloisesti kuullessaan palkinnosta.

– On rohkaisevaa, että Metsästäjäliitto palkitsee nimenomaan rakentavasta keskustelusta. Se on saatu hyvään alkuun mm. radikaalia asiallisuutta harjoittavan metsästäjäsyndikaatin toimesta. Syndikaatti on 11 metsästäjästä koostuvat joukko, joka haluaa löytää tärkeimmät ihmisiä askarruttavat kysymykset metsästykseen liittyen ja vastata niihin kysyjää kunnioittaen. Olemme jo nyt nähneet, että informatiiviselle metsästyssisällölle ja aktiiviselle, asialliselle osallistumiselle keskusteluun on iso kysyntä. Näemme, että tämän mahdollistamat yhteydet erityisesti kuplan ulkopuolelle ovat se työkalu, jonka avulla luontokeskustelua saadaan kehitettyä eteenpäin. Nyt toimiva tapa on löytynyt. Toivomme mahdollisimman monen metsästäjän lähtevän siihen mukaan, Aleksi Lumme sanoo.  

Aleksi Lumme vastaanotti Wadén-palkinnon Jyväskylässä Riistapäivien yhteydessä 17. tammikuuta. Vuonna 2021 palkinnon sai Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Sari Penttinen. Palkintorahoilla Lumme aikoo tuottaa Reagis Oy:n kanssa ensiapukoulutusvideoita Ukrainaan.

Wadén-palkinto sisältää tuhannen euron rahapalkinnon sekä kunniakirjan. Wadén-palkinto on nimetty Daniel Johannes Wadénin mukaan. Wadén oli erittäin innokas metsästäjä ja riistanhoidon puolestapuhuja ja myös Metsästäjäliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Testamenttinsa kautta hän on ollut pitkään myös Metsästäjäliiton toiminnan tärkeä rahoittaja.

Lisätietoja:
Aleksi Lumme, puh. 040 748 3841, metsastakirjagmail.com

Jahtimediassa julkaistussa Aleksi Lummen juttusarjassa pohdittiin sitä, miten metsästyksen maineeseen voi vaikuttaa, onko julkinen metsästyskeskustelu rikki ja mitä asioille voi tehdä. Ensimmäisessä osassa pohditaan, miksi keskustelu on metsästäjän näkökulmasta raskasta.

https://jahtimedia.fi/luonnossa/hyvinsanottu-metsastajan-kokemus

Kyseisten metsästysmuistojen tuonti ei ole ollut vapaata tähänkään asti, vaan sitä säädellään tarkasti kansainvälisen CITES-sopimuksen mukaisilla luvilla. Sopimus asettaa tiukat ehdot eläinten osien kaupalle ja kuljetukselle. Tämän hetkinen CITES-luvitus huomioi ja tukee uhanlaisten lajien kantojen kehitystä antamalla lupia tuontiin vain maista, joissa kyseisen lajin kannankehitys ja hoito on hyvällä mallilla. Näin luvanvarainen kaupallinen metsästys tukee kantojen kehitystä ja maat, jotka haluavat lajin viennin piiriin, joutuvat parantamaan kannan tilaa, elinympäristöä, lainsäädäntöään ja kitkemään laitonta tappamista.  

Metsästäjäliitto teki paljon töitä eläinlajeille vahingollisen kategorisen metsästysmuistojen tuontikiellon poistamiseksi luonnonsuojelulakiesityksestä. Metsästysmuistojen tuontikieltoa ei käsitelty lain valmistelutyöryhmissä, vaan se ilmestyi vasta käsittelyn jälkeen valmiiseen lakiesitykseen. Liitto jätti eriävän mielipiteen lakiluonnoksiin, lausui ja teki lausuntojen ulkopuolista poliittista vaikuttamistyötä. Hallituspuolueet olivat lain sisällön pitkälti sopineet, mutta edunvalvontatyön tuloksena alkuperäinen rajoitus, jonka mukaan laissa tarkoitettujen lajien metsästysmuistojen tuonti olisi kiellettyä kaikkialta, myös EU:n jäsenmaista, saatiin lopulta rajattua koskemaan EU:n ulkopuolelta tuomista. Tämä mahdollistaa EU:n alueella kestävästi metsästettävien CITES-luvanvaraisten lajien, kuten karhun tuonnin edelleen vaikkapa Virosta ja Ruotsista Suomeen. Sen sijaan EU:n ulkopuolelta tuonti jäi kielletyksi ehdotuksessa mainittujen lajien osalta. Hallitus hyväksyi muutetun lakisisällön hyvin pitkälti sellaisenaan tuntematta kunnolla lain sisältöä, eikä tarpeellisille muutoskeskusteluille jätetty lainkaan tilaa.

Liitto vie tuontirajoituksen EU-tuomioistuimeen

EU:n ulkopuolelta tuonnin rajoittamiselle on kansallisessa päätöksenteossa selvästi suuremmat mahdollisuudet kuin EU:n sisäisen tavaran liikkuvuuden rajoittamiselle. Metsästäjäliitto on kuitenkin valittamassa uudesta laista edelleen EU:hun heti kun se on mahdollista. Perusteluna on, että kansallinen laki on ristiriidassa kansainvälisen CITES-sopimuksen kanssa, johon EU on sitoutunut. EU:ssa asiaa hankaloittaa se, että sen päätöksenteossa on nähtävissä selkeää myötätuulta kaikenlaisille metsästys- ja metsästysmuistorajoituksille. Vaikka CITES huomioi hienosti eläinkantojen runsauteen pyrkimistä, EU:n oman CITES-asetuksen muuttaminen epäedullisemmaksi vesittää toimivaa CITES -järjestelmää.

Valitettavasti metsästysmuistojen vastaisen ideologian laajenemisen suurimmat kärsijät ovat kyseiset eläinlajit. Metsästysmuistorajoitukset pohjautuvat lyhytnäköiseen metsästyksenvastaisuuteen, joka taas on lähtöisin julkisuutta saaneista laittomaan eläinten osien kauppaan tai epäeettisiin menetelmiin pohjautuneista esimerkkitapauksista. Pääsääntöisesti kaupallinen metsästys on kestävää ja luontoympäristöjä hyödyttävää, sillä ilman kestävää eläinkantaa ei ole toimintaakaan.

Trofeemetsästyksellä tarkoitetaan sitä, että metsästäjä hyödyntää ja säilyttää itsellään muitakin osia kaadetusta eläimestä kuin lihan. Nykyaikainen metsästys on luvanvaraista ja luvat myöntävät paikalliset ja kansainväliset viranomaiset. Lupien saaminen pohjautuu tieteelliseen arvioon kantojen kestävyydestä.

Metsästäjäliitto vastustaa voimakkaasti laitonta tappamista ja korruptiota. Säädelty metsästys ja laillisten metsästysmuistojen hallussapito vähentävät laitonta tappamista ja lisäävät ympäristön monimuotoisuutta monella eri mekanismilla. Metsästystoiminnan ansiosta monet alueet ovat luonnontilaisia ja sisältävät runsaasti alkuperäislajeja, jotka ennen kaupallista metsästystä olivat häviämässä. Jos erilaisin metsästykseen liittyvin rajoituksin riistaelinkeino muuttuu kannattamattomaksi, on toimeentulo haettava viljely- tai karjataloudesta, jossa villieläinlajit muuttuvat arvottomiksi tai tappiota aiheuttaviksi. Tästä on useita esimerkkejä Afrikassa.

Suomen ja Euroopan Unionin olisi parempi keskittää voimat varsinaisiin ongelmiin, kuten laittoman tappamisen kitkemiseen ja Aasian laittomaan luukauppaan kuin laillisen, alkuperäisluontoa tukevan elinkeinon tuhoamiseen.

Lue lisää:

Jahtimedia: Trofeet apuna riistakantojen tutkimuksessa

Metsästäjäliiton lausunnot: Eriävä mielipide Luonnonsuojelulain uudistushankkeen esitykseen 88 §:stä

Metsästäjäliitto pilotoi rahoituksella Varsinais-Suomen piirin kanssa nuorten nuorisovaihdon. Mukana suunnittelussa oli piirin toimikuntien jäseniä sekä ohjelmaan valikoituneet nuoret. Kevättalvella 2023 Varsinais-Suomessa järjestetään kuuden päivän mittainen kansainvälinen nuorten metsästäjien tapahtuma, johon osallistuu seitsemän nuorta Suomesta, Virosta ja Tanskasta. Tapahtuma keskittyy suomalaiseen metsästyskulttuuriin ja riistahoitoon sekä havainnollistaa luonnon monimuotoisuuden vaikuttavia tekijöitä. Erityisesti valkohäntäpeurat kiinnostavat ulkomaalaisia nuoria. Nuorisovaihto ei ole kuitenkaan metsästysmatka vaan toiminnan tavoitteena on oppia monipuolisesti metsästykseen liittyviä asioita kokemusten kautta.

Kansainvälisillä kontakteilla metsästyksen suosio kasvuun?

Hankkeeseen osallistuvien maiden kesken on alustavasti sovittu, että seuraava tapahtuma järjestetään vuorostaan joko Virossa tai Tanskassa. Metsästäjäliitossa nähdään, että tulevaisuudessa metsästäjäkunnan ikääntyessä nuorisotoiminnalla ja kansainvälisillä verkostoilla on entistä suurempi merkitys.

Hankkeessa mukana olevat nuoret toivovat saavansa uusia kavereita, kokemuksia ja erilaista näkemystä metsästysharrastukseen. Asian kiteyttää hyvin Nikolas: ”Itse KV-osuuden kautta haluaisin pystyä näyttämään asioita mitä omasta mielestä Suomessa tehdään hyvin ja ulkomaisten vieraiden kanssa oppia heidän metsästyskulttuuria ja ottaa hyviä oppeja sieltä.”

Organisaatiot voivat ohjelman avulla vaihtaa hyviä käytänteitä, kehittää yhteisiä järjestötoiminnan oppimiskokonaisuuksia, luoda uusia toimintamalleja ja menetelmiä, kehittää nuorisotyön käytäntöjä ja edistää yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa. Aikuiset ovat toiminnassa mukana mutta pääsääntöisesti tukemassa ja mahdollistamassa nuorten omaehtoisen osallisuuden.

Lisätietoja:

Elina Mäkelä, nuorisotyön asiantuntija, puh. 050 468 8917
Mari-Anna Hovi, Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja, puh. 040 551 6266
mari-anna.hovi(at)metsastajaliitto.fi

https://www.oph.fi/fi/kehittaminen-ja-kansainvalisyys/erasmus-ohjelma-2021-2027

”Valitus ja oikeuden päätös sotii oikeustajua ja kaikkia kansainvälisiä ja kansallisia linjauksia vastaan. Millä perusteluilla oikeus keskeyttää koirasusien poistamisen? Ja haluaako Suomen luonnonsuojeluliitto suojella koirasusia? Oikeuskäsittely voi kestää jopa vuoden. Kevään myötä on suuri riski, että puoliverisyys periytyy yhä laajemmin susikantaan”, kummeksuu Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Lakia suupetojen metsästyksestä tarkennettava

Hallinto-oikeudet keskeyttivät alkuvuodesta susien kannanhoidollisen metsästyksen, sitten syksyllä karhujen metsästyksen ja nyt myös koirasusien metsästyksen.

”Oikeuden toiminnan myötä riistaviranomaisella ei ole enää mahdollisuuksia suurpetojen kannanhoitoon. Toistuvat toimeenpanokiellot osoittavat, että eduskunnan on nyt oleellisesti tarkennettava suurpetojen metsästystä koskevaa metsästyslain 41a pykälää, joka sillä jo onkin maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsiteltävänä aiemmin syksyllä susia koskevan päätöksensä mukaisesti”, toteaa Silpola.

Metsästäjäliitto julkaisee Ylämaan laumasta kesällä 2022 kuvatun videon, josta näkee laumaan kuuluvan erivärisiä eläimiä. Koirasutta ei kuitenkaan aina voi ulkoisesti tunnistaa täysverisestä sudesta.

Susikannan hoitosuunnitelman mukaan, myös Bernin sopimuksen pysyvän komitean suositukseen viitaten, koirasusiksi todetut yksilöt tunnistetaan ja poistetaan viranomaispäätöksellä. Koirasusi on Suomessa haitallinen vieraslaji. Luonnonvarakeskuksen kesäkuussa 2022 julkaisemassa kanta-arviossa osoitetaan DNA-tutkimuksin, että Ylämaan laumassa on koirasusia. Koirasutta ei ole ulkoisten tunnusmerkkien perusteella mahdollista varmuudella tunnistaa ja erottaa sudesta. Tämän vuoksi ainoa mahdollinen tapa poistaa koirasudet on koko lauman poistaminen, toteaa Riistakeskus päätöksessään.

Metsästyksen osalta esityksessä korostetaan kestävän riistanhoidon sosiaalista, taloudellista, kulttuurista ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvää merkitystä maaseutualueiden tulevaisuuden kannalta. Tämä on merkittävä tunnustus eri puolilla Eurooppaa asuville 137 miljoonalle ihmiselle, joiden osuus Euroopan väestöstä on lähes 30 prosenttia. Metsästäjät osallistuvat maaseutualueita monipuolisesti hyödyttäviin suojeluhankkeisiin.

Maaseudun sidosryhmiin vaikuttavan ympäristöpolitiikan osalta esityksessä keskitytään myös maaseutuyhteisöjen suurpetokonfliktien lisääntymiseen. Äskettäin hyväksytyn Euroopan parlamentin esityksen ”Kotieläintuotannon ja suurpetojen suojelu Euroopassa” mukaisesti esityksessä muistutetaan ”komission velvollisuudesta arvioida edistymistä suojelun tason saavuttamisessa ja tarvittaessa muuttaa lajien suojeluasemaa, jos haluttu suojelun taso saavutetaan”.

The European Federation for Hunting and Conservation (FACE) puheenjohtaja Torbjörn Larsson toteaa, että esityksessä korostetaan erinomaisesti Euroopan maaseutualueiden tärkeimpiä haasteita ja painotetaan samalla eri puolilla Eurooppaa sijaitsevien maaseutualueiden monimuotoisuutta. Näistä haasteista keskeiseksi kysymykseksi on noussut rinnakkaiselo suurpetojen kanssa. Komission on nyt käsiteltävä luontodirektiivin 19 artiklan täytäntöönpanoa Euroopan parlamentin hiljattain esittämän pyynnön johdosta.

Ajan kääntyessä jouluun, jahtikauden keskellä, kulunut vuosi näyttää hyvin kaksijakoiselta. Ilahduttavaa on jäsenkunnan tiivis ja rakentava yhteydenpito Metsästäjäliiton piireihin ja liittotoimistolle. Tieto kulkee ja tilannekuvaa saadaan. Liiton jäsenmäärä on hienosti jatkanut kasvuaan liki tuhannella niin, että liittoon kuuluu nyt 146 737 metsästäjää! Metsästäjäliitto on Suomen suurimpia kansalaisjärjestöjä, jonka ääni kuuluu ja johon luotetaan. 

Uskallan tosiaankin väittää, että meihin Metsästäjäliitossa luotetaan mm. eri puolueiden kansanedustajilta saadun palautteen perusteella. Eduskuntavaalityötä on tehty syksystä alkaen ja liiton hallitusohjelmatavoitteet on esitelty niin puolueille kuin eduskuntaryhmille. Kansanedustajien kanssa on käyty hyviä keskusteluja metsästyksen tulevaisuudesta ja palaute liiton suuntaan on hyvin kannustavaa – Metsästäjäliiton asiantuntemukseen luotetaan. Sama luottamus käy luonnollisesti ilmi myös kansalaisten asennetutkimuksista: 90 prosenttia kansalaisista suhtautuu metsästykseen joko positiivisesti tai neutraalisti. 

Haasteitakin on, mikä käy ilmi mm. liiton uutisoinnista. Edunvalvontaamme kuuluvat tällä hetkellä mm. suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkumisen varmistaminen, ampumaratojen ympäristöluvituksen rahoituksen ja ratojen elinvoiman turvaaminen, patruunoiden lyijyn käyttömahdollisuuden varmistaminen tulevaisuudessa erityisesti ampumaradoilla (kokovaippaluodit), aseiden luvitusperiaatteet ja valtakunnallinen tasapuolisuus, hirviä on paikoin jo liian vähän ja valkohäntäpeuroja paikoin liiankin kanssa, vesilintujen ja vh-peurojen ruokintakieltoesitykset sekä kanta-arvioiden luotettavuuden ja ymmärrettävyyden parantaminen. Metsästyksen julkisen kuvan proaktiivinen vaaliminen on tärkeää, ja siihen liitto panostaa entistä enemmän. Äkillisten negatiivisten uutisten paineessa kuva saattaa nopeastikin hämärtyä oli kyseessä sitten metsästyksen henkilövahingot, karhu rauta tassussaan tai uutisointi suurpedoista. 

Liiton edunvalvontatyö kantaa kuitenkin hedelmää, kaikista edellä todetuista haasteista huolimatta. Eduskunta äänesti suurella 125 puolesta - 17 vastaan äänten enemmistöllä yli puolue- ja hallitusrajojen suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi ja edellyttää asiaa koskevan lainsäädännön kehittämistä. Äänestys tapahtui Metsästäjäliiton ja yhteistyökumppaneiden yhdessä valmistellun sutta koskevan kansalaisaloitteen käsittelyn myötä. Eduskunnan tahtotila vaikuttaa myös karhun ja ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen tilanteeseen, sillä niitä kaikkia koskee sama lainsäädäntö. Liekö eduskunnan tahtotilan syytä, myönnetyistä ilveksen poikkeusluvista ei tänä syksynä valitettu ja metsästys alkoi suunnitellusti koko maassa. Valitettujen karhulupien kohdalla odotetaan hallinto-oikeuksien päätöksiä. Liitto avusti juristin kanssa valituksen kohteiksi joutuneita karhulupien haltijoita kymmenkunta sivua kattavien vastineiden laadinnassa. 

Metsästäjäliiton syysliittokokous päätti liiton toiminnasta (Toimintasuunnitelma 2023) ja taloudesta vuodelle 2023. Liittoon kuuluvien metsästysseurojen jäsenkohtainen maksu on pidetty ennallaan 9,5 eurossa jo kahdeksan vuoden ajan. Nyt, edunvalvonnan ja viestinnän tarpeiden entisestään kasvaessa sekä inflaation paineessa syysliittokokous hyväksyi jäsenmaksun korottamisen kolmella eurolla, sehän on yhden kivääripatruunan hinta. Kun jäsenmaksussa huomioidaan myös Metsästäjäliiton piirin jäsenmaksu piiristä riippuen luokkaa 2-4 euroa, liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan 15 euroa kutakin metsästysseuran jäsentä kohden. Henkilöjäsenmaksu metsästysseuroihin kuulumattomille on valtakunnallisesti 35 euroa. Metsästäjäliiton jäsenmaksu lienee edelleen valtakunnan alhaisimpia mihin tahansa muuhun järjestöön verrattuna. Mihin jäsenmaksuvaroja sitten käytetään ja mitä sillä saa? Olemme koonneet oheisin diaesityksiin yhteenvedon liiton edunvalvonnasta ja jäseneduista, tervetuloa tutustumaan. 

Maailma ympärillämme myrskyää sodan, energiakriisin ja toistuvien mediamylläköiden voimilla. Metsästykseen vaikuttavia poliittisia ja juridisia päätöksiä yritetään viedä läpi joskus arvaamattoman nopeasti. Toivon siitä huolimatta ja juuri sen vuoksi, että käymme uuteen vuoteen yhtenäisenä metsästäjäkuntana toinen toistamme arvostaen, yhteisestä harrastuksesta nauttien ja yhteistä edunvalvonnan voimaamme näyttäen ja käyttäen. 

Ja lopuksi, haluan toivottaa Sinulle hyvä jäsen oikein hyvää ja rauhallista joulun aikaa!

Jäseniä tervehtien,

Jaakko Silpola

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja