Nykyinen metsästysjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa, ja valkohäntäpeurojen saalismäärä on kasvanut tihentymäalueilla viime vuosina huomattavasti. Luonnonvarakeskuksen antaman kanta-arvion mukaan viime metsästyskaudella saavutettu ennätyssuuri, noin 74 000 yksilön, valkohäntäpeurasaalis pysäytti pitkään jatkuneen kannan kasvun. Lähes kaikilla alueilla kanta pienentyi edelliseen vuoteen verrattuna.

Metsästäjät pitäneet huolta yhteiskuntavastuustaan

”Metsästäjät ja metsästysseurat ovat tehneet valtavan ja vastuullisen työn siinä, että peurakannan kasvu on saatu pysäytettyä tai jopa vähenemään”, kiittelee Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Kannanleikkauksen myötä peurakolarit ja -vahingot viljelmillä tuleva vähenemään. Jotta Lounais-Suomen suunnan tihentymäalueilla kannan lasku kohti tavoitetiheyksiä saadaan turvattua, tulee kaatomäärät ensi kaudella pitää yhtä suurina kuin kahtena edellisenä kautena.

”On varauduttava siihen, että samaan kaatomäärään yltäminen vaatii tihentymäalueilla edelliskautta enemmän pyyntiponnisteluja, kun kanta on laskeva. On myös huomattava, että muualla Suomessa kanta pyritään pitämään vakaana, eikä laskutavoitetta ole”, Simenius muistuttaa.

Tehokkaat käytännöt tarpeellisia tavoitteiden saavuttamiseksi

Alueelliset riistaneuvostot ovat jo asettaneet tavoitteet kahdelle seuraavalle metsästyskaudelle. Kannan tiheys ja kehitys vaihtelevat alueellisesti, mikä tulee huomioida syksyn metsästyksen suunnittelussa.

Valkohäntäpeuran pyyntilupia suositellaan etenkin tihentymäalueilla haettavaksi runsaasti, jotta niitä on varmasti riittävästi käytössä metsästyskaudella. Lupahakemukset tulee jättää asetuksen mukaisesti 30.4. mennessä Suomen riistakeskuksen Oma riista -palveluun. Riistakeskus katsoo kuitenkin 2.5.2022 mennessä saapuneet hakemukset ajoissa annetuksi viikonlopusta johtuen. Myöhemmin lupia ei ole mahdollista hakea lisää, vaan haettuun lupamäärään tulisi sisältyä ns. ”pankkiluvat”, jos tavoitekaatojen jälkeen katsottaisiin pyyntitarvetta vielä olevan.

Metsästysseurojen kokouksissa on hyvissä ajoin sovittava myös muista käytännön toimista. Peurajahtiin kannattaa tehdä etukäteen metsästyssuunnitelma, joka antaa raamit jäsenten väliselle avoimelle, reilulle ja tehokkaalle metsästykselle.

”Toivomme, että turhia katkoksia jahdissa vältetään ja pyynti on sujuvaa. Kaikkia sallittuja jahtimuotoja kannattaa hyödyntää kauden kuluessa. On tärkeää, että pyynti aloitetaan heti alkukaudesta ja kohdistetaan vasoihin ja yksinäisiin naaraisiin, jotta loppukauteen ei jäisi liian suurta kaatotavoitetta määrällisesti tai laadullisesti. On varmistettava myös se, että peurajahtiin ei tule hirven metsästyksen yhteydessä kuukausien taukoa”, Simenius luettelee.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että peurasta koituvien hyötyjen jako maanomistajille ja kyläyhteisölle on tärkeää. Peuroista saatavalla hyödyllä voidaan hankkia kyläyhteisön käyttöön asioita tai seuran metsästysmajaa ja muuta infraa tarjota maanomistajien hyödynnettäväksi. Ylimääräistä peuran lihaa suositellaan jaettavan tai myytävän edullisesti jalostuskulut kattaen erityisesti maanomistajille ja paikallisille asukkaille.

Lisätiedot:

Järjestöpäällikkö Teemu Simenius, puh. 050 331 5330, teemu.simeniusmetsastajaliitto.fi

Lue riistakeskuksen tiedote >> 

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa kaksivuotisessa hankkeessa Metsästäjäliitto kouluttaa metsästäjiä villisikakannan hallintaan ja ASF-riskin pienentämiseen. Metsästäjäliitto lähetti villisikahankkeeseen liittyvän kyselyn noin 500 Metsästäjäliiton jäsenseuralle joulukuussa 2021 ja uusintana ei-vastanneille helmikuussa 2022. Kyselyn tarkoitus oli mm. saada käsitys metsästysseurojen halukkuudesta avustaa mahdollisen ASF-tautipurkauksen torjunnassa.  

Taudin torjunnassa tarvitaan erityisesti henkilöresursseja. Kyselytutkimuksen mukaan metsästysseurat ovat valmiit osallistumaan ASF-ruton torjuntaan ennalta ja mahdollisesti tilanteessa, jossa ruttoa olisi päässyt maahan. Metsästäjäliitto katsoo, että viranomaisneuvotteluissa metsästäjien kanssa on kuitenkin sovittava käypäisistä kustannuskorvauksista etukäteen.

Käytännössä metsästäjien osallistuminen taudin torjuntaan tarkoittaisi kuolleiden villisikojen etsintää ja näytteenottoja kuolleista villisioista. Kyselyssä metsästysseurat ilmoittivat keskimäärin käytettävissä olevaksi henkilömääräksi kahdeksan henkilöä/seura. Työhön käytettävissä oleva tuntimäärä vaihteli 1−120 tunnin välillä viikossa.

−Tulos on hieno ja osoittaa metsästäjien suuren valmiuden toimia poikkeustilanteessa. Metsästäjäliiton villisikahankkeen tavoitteena on, että metsästäjillä on myös riittävät tietotaidot villisian tehokkaaseen ja turvalliseen metsästykseen ja turvalliseen saaliinkäsittelyyn, sanoo Metsästäjäliiton kenttämestari Chris Karppinen. 

Tautitorjunnassa tarvitaan monenlaisia resursseja

Henkilöresurssien lisäksi lähes 80 % seuroista oli käytettävissä villisikojen jäljestämiseen sopivia koiria. Myös lahtivajoja oli käytössä noin 90 % seuroista. Muita ASF-torjunnassa hyödynnettäviä varusteita olivat mm. riistakamerat, lämpökamerat ja -tähtäimet sekä dronet. Metsästysseuroissa oli kyselyn mukaan hyvin käytettävissä myös erilaista kuljetuskalustoa, jolla sikoja voidaan tuoda pois maastosta.

Kyselyyn vastasi 158 seuraa, joista Etelä-Hämeen piiristä 38, Kaakkois-Suomen piiristä 31, Pohjois-Karjalan piiristä 31 ja Uudenmaan piiristä 44. Muutamasta vastauksesta ei ilmennyt seuran sijainti. Seuroissa oli ammuttu yhteensä 545 villisikaa menneen kauden aikana, mikä vastaa noin 40 prosenttia koko maan saaliista.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että ASF vaatii jo nyt metsästäjiltä ja luonnossa liikkujilta vastuuta, valppautta ja oikeita tekoja. Saaliiksi saadusta villisiasta tulee ottaa tarvittavat näytteet ja tehdä lakisääteinen saalisilmoitus. Ohjeet löytyvät Ruokaviraston sivuilta. 

>> metsastajaliitto.fi/villisika

>> Mitä tapahtuu, jos Suomesta löytyy afrikkalainen sikarutto?

>> Villisika ja ASF -animaatio

Kansikuva: Esko Inberg

Euroopan metsästäjäjärjestö FACE kertoo tiedotteessaan, että suurpetojen puutteellisen kannanhoidon ja maaseudun toimijoiden vaatimusten laiminlyönnin vuoksi sosiaalinen sietokyky suurpetoja kohtaan on saavuttanut rajansa tai kärsinyt monilla Euroopan alueilla. Suurpetokantojen säilyminen vaatii sekä sosiaalista hyväksyntää että onnistunutta rinnakkaineloa. Tähän tarvitaan aktiivista suurpetojen kannanhoitoa. FACE edustaa Euroopan seitsemää miljoonaa metsästäjää ja sen tarkoitus on edistää kestävää metsästystä Euroopassa. Suomen Metsästäjäliitto edustaa Suomea FACEssa.

Julkilausumassa todetaan, että metsästäjät ovat olleet ja tulevat aina olemaan keskeisiä toimijoita suurpetojen suojelussa ja kannanhoidossa Euroopassa. Suurpetokonfliktien syyt ovat moninaisia, mutta yksi niistä on se, että suurpedon suojelussa ne maaseutujen tahot, joihin suurpedoilla on eniten vaikutusta, ovat jääneet päätöksenteon ulkopuolelle. Suurpetokonflikteja voidaan parhaiten vähentää, kun maanomistajat, tuottajat ja metsästäjät otetaan mukaan ratkomaan ongelmia. Tällä hetkellä susia suojellaan vain vähentämällä tai rajoittamalla suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. Vaarana on, että tällä on negatiivinen vaikutus suurpetojen suojeluun.

Lue julkilausuma suomeksi täältä (PDF).

Sotaa pakenevia ukrainalaisia saapuu Suomeen lemmikkieläimineen EU:n sisärajaliikkuvuuden perusteella, eikä kaikkia siksi tavoiteta Suomen rajalla. Ukrainasta saapuvat lemmikit tulisi Suomeen tullessa esittää Tullin tarkastettaviksi. Ruokavirasto haluaa muistuttaa näiden eläinten kanssa tekemisissä olevia, että eläimiin saattaa liittyä myös jonkinasteisia terveysriskejä sekä ihmisille että muille eläimille.

Eläinten maahantuontivaatimusten tarkoituksena on suojata ihmisten ja eläinten terveyttä. Koska Ukrainassa esiintyy eläimissä muun muassa raivotautia (rabies), turhaa kontaktia maasta tuotuihin koiriin, kissoihin ja fretteihin on syytä välttää. On tärkeää, että pakolaisia auttavat henkilöt ja heidän lemmikkieläimensä pysyvät erillään Ukrainasta tuoduista lemmikkieläimistä, kunnes eristysaika päättyy. Pääsääntö eristysajalle on 30 vuorokautta, ja tänä aikana eläimen hoidosta vastaa vain lemmikin oma perhe. Ruokavirasto voi pidentää eristysaikaa tarpeen mukaan. Lemmikkiä saa ulkoiluttaa vain kytkettynä, eikä se ulkonakaan saa olla kosketuksissa muihin eläimiin tai ihmisiin.

Lisäksi on tärkeää, että kaikki Ukrainasta perheidensä mukana tulleiden lemmikkieläinten omistajat tai haltijat ohjataan pikaisesti ottamaan yhteyttä eläinlääkäriin. Näin puutteet maahantuontivaatimuksissa voidaan täydentää esimerkiksi rokotteiden ja loislääkityksen osalta.

”Vaikka raivotaudin maahantulon riski on pieni, niin tauti on ihmisille ja muille nisäkkäille tappava ilman asianmukaista, ajoissa aloitettua hoitoa. Ukrainasta tulleiden lemmikkieläinten kanssa tekemisissä olevien on syytä olla tietoisia siitä, että tilannetta on tarkkailtava eri tavoin kuin suomalaisten lemmikkien kanssa”, yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu sanoo.

Rokotus, madotus ja mikrosiru mahdollisimman pian

Ruokavirasto edellyttää, että maahantuontivaatimuksiin sisältyvät rokotukset ja madotukset tehdään mahdollisimman pian lemmikkieläinten Suomeen saapumisen jälkeen. Ihmisten ja eläinten terveyden suojaamiseksi ensisijaista on Ukrainasta tulevien lemmikkieläinten rokottaminen raivotautia vastaan ja lääkitys ekinokokkia vastaan. Lisäksi lemmikkieläimille asennetaan mikrosiru, jollei sellaista vielä ole.

Jos Ukrainasta tuotu lemmikkieläin puree ihmistä, on otettava heti yhteyttä terveydenhuoltoon. Lemmikkieläimen sairastuessa tai kuollessa on oltava yhteydessä eläinlääkäriin. Kun on yhteydessä eläinlääkäriin tai terveydenhuoltoon lemmikkieläimeen liittyvässä asiassa, on aina kerrottava, jos kyseessä on Ukrainasta pakolaisen mukana maahan tullut eläin.

Ruokaviraston tiedotti 4.3.2022 lievennyksistä Ukrainan sotaa pakenevien mukana saapuvien lemmikkien maahantuontivaatimuksissa. Lievennykset koskevat myös Venäjältä palaavien Suomen ja muiden maiden kansalaisten lemmikkieläimiä, ei kuitenkaan Venäjän tai Valko-Venäjän kansalaisia.

Alkuperäinen uutinen >>

Lue lisää: 

Ruokaviraston tiedote 4.3.2022: Ukrainasta pakenevien mukana saapuvat lemmikit pääsevät EU-maihin

Ajankohtaista ruokavirasto.fi:ssä: Ukrainasta saapuvien pakolaisten, EU-kansalaisten ja muiden ulkomaalaisten saapuminen Suomeen Ukrainassa vallitsevasta pakottavasta tilanteesta johtuen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedote 15.3.2022:
Ukrainasta pakenevien mukana saapuvat lemmikit pääsevät EU-maihin – muista rabies

FACE on Euroopan metsästäjäjärjestö, joka edustaa Euroopan seitsemää miljoonaa metsästäjää ja sen tarkoitus on edistää kestävää metsästystä Euroopassa. Metsästäjäliitto edustaa Suomea FACEssa.

Oppaan tavoitteena on auttaa metsästäjiä ja muita ampujia ymmärtämään lyijyttömien ja lyijypatruunoiden erot. FACEn laatiman sivuston tavoitteena on näyttää metsästäjille, kuinka lyijyriskejä voidaan hallinnoida. On selvää, ettei lyijylle ole täysin korvaavaa vaihtoehtoa, mutta lyijyttömät patruunat toimivat kuitenkin riittävän tehokkaasti, kunhan metsästäjät käyttävät niitä oikein.

Tutustu oppaaseen >> metsastajaliitto.fi/lyijyammusopas

– Peurasaalis oli päättyneellä kaudella jälleen ennätyssuuri, 74 000 yksilöä. Jahdin vaikutus on nyt nähtävillä, kun peurakannan kasvu on saatu käännettyä laskuun. Tästä oli viitteitä metsästysseuroista saadun palautteen perusteella jo jahtikauden aikana. Metsästäjien ja määrätietoisten metsästysseurojen ansiosta laskutavoite saavutettiin, kiittää Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Tuore peuran kanta-arvio osoittaa, että Metsästäjäliiton kannattama nykyinen lupajärjestelmä toimii eikä siihen tarvita muutoksia. Tihentymäalueilla tavoitteena on ollut maa- ja metsätalouden sekä tieliikenteen vahinkojen vähentäminen.

– On kantatavoitteiden asettamisen sekä tehokkaan ja vastuullisen jahdin toteuttamisen vuoksi tärkeää, että peuran metsästystä varten meillä on käytössä 500 hehtaarin minimialuevaatimus ja pyyntilupajärjestelmä. Hyvällä paikallisella yhteistoiminnalla seurojen ja maanomistajien kesken voimme vaalia tämän arvostetun riistaeläimen kestävää kannanhallintaa, kannustaa Silpola.

Nyt alkaa pyyntilupien haku tulevalle jahtikaudelle. Metsästäjäliitto kannustaa tihentymäalueilla lupien hakijoita Lounais-Suomen suunnalla jatkamaan vastuullista metsästystä niin, että etenemme kohti alueellisten riistaneuvostojen asettamia peuran tiheystavoitteita.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 0504064836, jaakko.silpolametsastajaliitto.fi

Vuosittain metsästyskortin suorittaa 6 000–8 000 uutta metsästäjää. Metsästäjätutkinnossa ei ole pakollisena käytännön ampumakoulutusta ja siksi Metsästäjäliitto on kehittänyt Metsästysammunnan ABC -koulutusta jo vuodesta 2015. Metsästysammunnan ABC -koulutus on suunniteltu hiljattain metsästäjätutkinnon suorittaneille tai muuten ampumisesta kiinnostuneille henkilöille. Koulutuksessa opetetaan ampumisen perusasiat ja koulutuksesta on hyvä jatkaa kohti itsenäistä harjoittelua. Koulutuksiin mahtuu kerrallaan 6–12 koulutettavaa.

”Tällaisille koulutuksille on havaittu olevan selkeä tarve ja saatu palaute koulutuksista on ollut positiivista. Täysin kokemattomilla on halu oppia ampumaan ja käsittelemään aseita turvallisesti. Mukaan tulee paljon sellaisia henkilöitä, joilla ei ole välttämättä muutoin mahdollisuutta opiskella ammuntaa käytännössä tai ei ole esimerkiksi perheessä metsästystaustaa”, sanoo Metsästäjäliiton pääkouluttaja Johanna Huotari.

Koulutukseen voi osallistua jo ennen metsästäjätutkintoa ja ilman omaa asetta. Itselle sopivan uuden aseen hankintaan saa kouluttajalta hyvät vinkit. Myös monet jo pidempään metsästäneet henkilöt ovat osallistuneet koulutuksiin. Koulutuksiin osallistujien kirjo on laaja iästä ja kokemuksesta riippumatta. Moni sanoo haluavansa oppia uutta ja saada varmuutta ampumiseen ja riistalaukauksiin. Koulutuksen on myös koettu madaltavan kynnystä tulla ampumaradalle yksin tai metsästyskaverin kanssa", Huotari sanoo.

Lisätietoja:
Pääkouluttaja Johanna Huotari, puh. 050 535 5497, johanna.huotarimetsastajaliitto.fi ()

Metsästysammunnan ABC-koulutus >> metsastajaliitto.fi/metsastajalle/metsastysammunnan-abc

Tapahtumakalenteri: (Koulutuksia tulee lisää kevään edetessä) >> metsorekisteri.metsastajaliitto.fi/Tapahtumanhallinta/tapahtumakalenteri.aspx

− Ilokseni voimme todeta saadun summan olevan hieno, 4 137 euroa. Se tulee auttamaan paljon Metsästäjäliiton tekemää nuorisotyötä. Summa ohjataan kokonaisuudessaan nuorten ammuntakoulutukseen. Tuemme nuorten ammuntaharjoittelua maksamalla ratamaksuja ja hankkimalla materiaaleja, jotta nuorten harjoittelu ei jää kiinni kustannuksista. Kannustamme myös ryhmäharjoitteluun, sillä harrastaminen on mukavampaa porukalla, kertoo lahjoituksen vastaanottanut nuorisotyön asiantuntija Elina Mäkelä.

−Meillä Metsästäjäliitossa on erittäin osaavia ampumakouluttajia ja vapaaehtoisia, joiden panos tulevaisuuden metsästäjien kouluttamisessa on avainasemassa. Toivomme, että voimme lahjoituksen turvin huomioida myös kouluttajat ja innostaa heitä mukaan säännölliseen nuorisotyöhön. 

Myös NorDis Oy:n toimitusjohtaja Marko Ketola pitää erittäin tärkeänä nuorten metsästäjien ja eränkävijöiden kouluttamista. −Nuoret ovat tulevaisuuden käyttäjiä. Nuorten keskuudessa puhaltavat jo nykyaikaiset tuulet ja ekologisuus näkyy jo nyt nuorempien patruunavalinnoissa. Bioammon ja Naturaliksen biohajoavat patruunat ovat edelläkävijöitä uudenlaisina patruunoina. Ne ovat tarkkoja ja laadukkaita ja lopuksi hylsyt voi vaikka laittaa kompostiin jälkikäsittelyyn, Ketola sanoo. Kyseiset patruunat olivat käytössä myös Metsästäjäliiton juhlajahdeissa. 

Metsästäjäliiton nuorisotyö kiittää Nordisia yhteistyöstä! Avustuksen käyttöä  voi seurata kevään aikana mm. metsastajaliiton_nuoret Instagram-tilin kautta.

Lue lisää Nordisin tiedotteesta.

Kuvassa Elina Mäkelä, Marko Ketola sekä Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.