Susi iski ansioituneen metsästyskoiran kimppuun Miehikkälän Kalliokoskella isänpäivän aamuna. Pedon uhriksi osui pitkälle koulutettu metsästyskoira, joka oli käyttövalio hirvelle ja kokenut myös villisian ja karhun metsästyksessä. Tapaus sattui haja-asutusalueella Salo-Miehikkälän kylien rajalla, josta on lähimpään taloon matkaa puolisen kilometriä.
– Lähdin aamupäivällä viemään koiraani treenaamaan totuttuun tapaan ja laskin sen jaloittelemaan metsäautotien varrelta. Siitä se lähti juoksemaan kohti tien silmukkaa, jossa alkoi jo haukku, koiran omistaja kertaa tapahtumia.
– Hetken päästä ei kuulunut haukuntaa eikä tutkassa näkynyt pieniä lukemia kummempaa. Ajattelin, että siellä on varmaan supikoira, ja lähdin ajamaan paikalle 500 metrin päähän. Ehdin sinne neljässä minuutissa, mutta koira oli jo menetetty ja sen sisälmykset oli revitty ulos, hän kuvailee kohtaamaansa murheellista näkyä.
Miehikkälän riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-avun SRVA-yhdyshenkilönä koiranomistaja sanoo tunnistaneensa heti, mistä oli kyse.
– Verijälkien perusteella koira oli raahattu kolmen metrin päähän tapahtumapaikalta karvoista ja verilätäköstä päätellen. Oli varmasti sekunneista kiinni, kun susi poistui paikalta todennäköisesti autoni häiritsemänä. Kun jälkiä pyrittiin SRVA-porukalla tulkitsemaan, niin kamppailu siinä oli pedon ja koiran välillä käyty. Susi oli saattanut olla ehkä ohikulkumatkalla koiran kohdatessaan, hän pohtii jälkeenpäin.
– Meillä kaakonkulmalla monet metsästäjät toteavat jatkavansa jahtia vasta, kun lumi tulee maahan, jotta vahinkoja ei sattuisi. Susiriskin takia koiria jättäytyi heti pois hirvikokeista, sanoo tämä oman koiransa sudelle menettänyt aktiivimetsästäjä ja hirvikoiraharrastaja.
Hän peräänkuuluttaakin nyt metsästäjien samanmielisyyttä yhteisten asioiden edistämiseksi.
– Me voisimme ryhdistäytyä ja pitää yhtä. Meitä on kuitenkin yli 300 000 metsästyskortin maksajaa, joten kyllä meitä pitäisi kuunnella suurpetojen kannanhoidollisessa metsästyksessä, hän huomauttaa.
Susihavainnot ovat Miehikkälän alueella olleet varsin hajallaan toisistaan, mutta lisääntyneet tasaiseen tahtiin.
– Liikkeellä on ollut lähinnä yksittäisiä susia tai pareja, laumoja meillä ei ole liikkunut. Kuluneella viikolla oli kaksi yksittäistä susihavaintoa ja muutama näköhavainto Virolahti-Miehikkälän alueella, SRVA-yhdyshenkilö toteaa.
Kannanhoidollinen metsästys takaa ihmis- ja koirapelon
Sutta ei ole metsästetty moneen vuoteen, ja se on menettänyt ihmis- ja koirapelon. Susien pihakäynneistä raportoidaan päivittäin. Sudet tappavat kohtuuttoman paljon kotieläimiä ja metsästyskoiria ja estävät metsästystä laajoilla alueilla eri puolilla Suomea. Susipaine vaikuttaa myös esimerkiksi metsästäjien poliisille tarjoamaan suurriistavirka-apuun, jossa usein tarvitaan kokenutta metsästyskoiraa liikenteessä haavoittuneen eläimen jäljestämiseen.
Suomen Metsästäjäliitto vaatii, että lainsäädännössä otetaan huomioon susivahinkojen ehkäisy ilman, että rikotaan EU:n luontodirektiiviä. Kannanhoidollinen metsästys on yksi osa kestävää susikannan hoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata elinvoimainen susikanta ja samalla huolehtia maaseudulla asuvien ihmisten ja kotieläinten turvallisuudesta.
Metsästäjäliitossa odotetaan maa- ja metsätalousministeriön nimittämän suurpetotyöryhmän tuloksia. Työryhmälle on annettu jatkoaika 30.11.2024 asti. Työryhmän tehtävänä on ennen kaikkea pohtia suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjä ja kannanhoidollisen metsästyksen lainsäädännön kehittämistä.