Koiran omistaja on paikallinen metsästäjä. Hän kertoo, että Köyliön alueella on ollut susireviiri iät ja ajat, mutta nyt sudet ovat levittäytyneet uusille alueille.

– Tilanne on kestämätön. Ei ole enää aluetta, jolle koiran voisi päästää hakulenkille turvallisin mielin. Tämä vaikuttaa paitsi metsästykseen myös koetoimintaan, ja sitä kautta koirien jalostukseen, hän toteaa.

Lauantaina tapettu koira oli päästetty päivän ensimmäiseen hirvenhakuun.

– Se ehti olla auki noin kymmenen minuuttia, kun haukku lähti päälle. Siitä vielä minuutti, haukku hiljeni ja koira jäi paikoilleen, koiratutkasta tapahtumia seurannut omistaja kertoo.

Hän oli silloin noin puolen kilometrin päässä koirasta, ja arvasi heti mitä oli tapahtunut. Koiran tutkapanta oli säilynyt ehjänä ja koira löytyi nopeasti, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä koiran hyväksi. Omistajalla on kotona toinen, nuorempi hirvikoira, mutta sitä hän ei aio päästää hirvimetsälle tänä syksynä susiriskin takia.

– Metsästysseuramme jatkaa hirvenmetsästystä tulevana viikonloppuna, mutta olemme pienemmällä alueella ilman koiria. Monet metsästysseurat ovat ”ukkoutuneet”, jolloin ajojahti ei onnistu. Meillä on onneksi sen verran nuorta porukkaa, että saadaan kykeneviä ajomiehiä, vaikka ei se heillekään varmasti motivoivaa olisi joka ikinen kerta olla ajomiehenä, hän pohtii.

Suomessa hirvenmetsästyksessä käytetään yleisesti kaukohakuista koiraa, jonka tehtävä on itsenäisesti löytää ja pysäyttää hirvi. Vaikka laki sallii metsästäjän tarvittaessa puolustaa elävää koiraansa jopa ampumalla koiran henkeä uhkaava susi, käytännössä kaukohakuisen koiran luokse on hyvin hankala ehtiä ajoissa. Lisäksi pakkotilateko johtaa rikosepäilyn takia esitutkintaan ja metsästäjä menettää aseensa tutkinnan ajaksi, vaikka syytettä ei lopulta nostettaisikaan.
 

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin

Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koiviston artikkeli koiran puolustamisesta sudelta laillisena pakkotilatekona on luettavissa täältä: https://jahtimedia.fi/metsastyskoirat/kun-susi-uhkaa-koiraa

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Koiravahingon korvaaminen:

• Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
• Ruokavirasto: https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

- Olin hakemassa koiraa pois metsästä, ja näin yhden suden. Tajusin heti, miksei Manu enää hauku, koiran omistaja kuvaa tilannetta.

3-vuotias jämtlanninpystykorva oli lyhyellä harjoituslenkillä ennen seuraavalle päivälle suunniteltua hirvenmetsästystä. Tapahtumapaikka on Tuupovaaran maastossa.

- Manu oli jäljestämässä ja haukkui. Se oli silloin noin 50 metriä tiestä. Lähdin katsomaan mitä se haukkuu, ja ajattelin kytkeä sen kiinni. Kun pääsin lähemmäksi kuulin, että siellä on tappelu käynnissä. Vaikea sanoa oliko susia useampi, yhden suden näin, omistaja kertoo

Kun omistaja pääsi koiran luokse, mitään ei ollut enää tehtävissä. Manu oli jo eloton. Omistajan mukaan Joensuun alueella pyörii paljon susia.

- Metsästäminen koiran kanssa on käynyt mahdottomaksi. Mielestäni susi, joka kerran on tappanut koiran, tulisi saada lopettaa ennen kuin se tappaa toisen koiran, omistaja pohtii.

Metsästäjäliitto: Suomen suurpetolainsäädäntöä ja -hallintoa kehitettävä

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin
 

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Koiravahingon korvaaminen:

• Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
• Ruokavirasto: https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

- Kuului jumalaton huuto. Olin linnuntietä pitkin alle puolen kilometrin päässä koirasta, kaverini oli vielä lähempänä. Hyppäsimme äkkiä autoon ja ajoimme nopeasti koirani luokse, Reijo Nevalainen kertoo.

Susi oli maassa makaavan koiran kimpussa, ja lähti karkuun vasta kun auto pysäytettiin. Tajuton koira nostettiin autoon ja vietiin päivystävälle eläinlääkärille.

- Sillä oli useita puremia. Mahassa, niskassa ja jaloissa oli reikiä. Se virkosi sen verran että nosti vähän päätään, mutta takaset eivät liikkuneet, Nevalainen kertoo.

Nukutuksessa koiran vammoja saatiin tutkittua tarkemmin. Eläinlääkäri arvioi selkärangan vaurioituneen niin, että koira oli halvaantunut.

- Päätimme siinä sitten yhdessä, että Tiinaa ei enää herätetä.

Susihyökkäys tapahtui Valtimon Niittylehdossa, Rautavaaran rajalla. Nurmeksessa ja Rautavaaralla susihavainnot ovat yleisiä.

- Metsästysseurallamme on kaksi aluetta, joilla metsästämme. Toiselle en ole uskaltanut laskea koiraa irti kahteen vuoteen. Siellä on nähty viiden suden lauma, ja viime syksynä sudet tappoivat metsästyskoiria. Nyt taitaa metsästäminen olla tuhoon tuomittua molemmilla alueilla, Nevalainen pohtii.

Nevalainen on entinen suomenajokoiran kasvattaja. Hänelle jää Tiinan kuoleman jälkeen viimeinen oma kasvatti, Pirttikorven Guru, vuonna 2017 syntynyt uros.

Susitilanne vaikuttanee jo pystykorvien määrää vähentäen

Kennelliiton artikkelissa on todettu, että vuonna 2023 syntyneiden pystykorvien pentumäärä putosi lähes 20 % noin 8500 pentuun. Yhdeksi syyksi artikkelissa arvioitiin, että pystykorvien metsästyskäyttö vähenee susien vuoksi. Metsästäjäliitto on vastaanottanut koirien omistajilta samanlaisia viestejä.  

Metsästäjäliitto: Suomen suurpetolainsäädäntöä ja -hallintoa kehitettävä

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Koiravahingon korvaaminen

Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
Ruokavirasto: https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

Vanhimmassa, eli Etelä-Länsi Suomen yhteisössä viestittely on ollut erittäin aktiivista. Yhteisöön on liittynyt yli 1300 jäsentä viikon aikana. Tiedon jakaminen on myös todennäköisesti tuottanut tulosta.

- Noormarkussa kaksi sutta tuli passista, kun koira ajoi vain muutaman sadan metrin päässä, mutta koira saatiin ennakkoilmoitusten ansiosta kiinni ajoissa eikä päässyt alueelle mihin sudet menivät. Luviassa taas susi kulki passin sisälle ja koira otettiin kiinni. Molemmissa tapauksissa tieto lähellä olevasta sudesta johti siihen, että koirat saatiin turvaan, yhteisöjen perustaja kertoo.

Koirakuolemien estämisen lisäksi tietojen jakamisen tavoitteena on kerätä ja kirjata tietoa susien todellisesta määrästä ja liikkeistä. Idean isälle yhteisöjen perustaminen ja ylläpitäminen on tapa käsitellä oman koiran menettämistä, joka tulee vahvasti mieleen päivittäin ja uniinkin.

- Toivotan kaikille koiransa sudelle menettäneille voimia. Jos tällä tietojen nopealla jakamisella pystymme auttamaan ja pelastamaan vaikka yhdenkin koiran hengen tai välttämään ihmisen turhan kohtaamisen suden kanssa, olemme saavuttaneet yhteisöjen tarkoituksen.

Yhteisöissä ei lietsota susivihaa.

- Vaikka itse menetinkin rakkaan koiran, perheenjäsenen, olen sitä mieltä, että susi kuuluu Suomen luontoon alueilla missä se voi vapaasti elää, kertoo yhteisöjen perustaja. 

Metsästäjäliitto edistää suurpetojen luontodirektiivin mukaista kannanhoidollista metsästystä. Liitto on uutisoinut näkyvästi susien tappamista metsästyskoirista ja susiriskin vaikutuksista metsästykseen. 

Uusimmasta tapauksesta uutisoivat Kainuun Sanomat ja Sotkamo-lehti. Suomen Metsästäjäliitto on uutisoinut Sotkamossa aiemmin kuolleesta hirvikoirasta.

Lehtitietojen mukaan lauantain jänisjahtitilanne oli hyvin vartioitu. Tapahtumahetkellä maastossa oli paljon metsästäjiä eri puolilla, ja lähin etäisyys koirasta ihmiseen noin 100 metriä. Sotkamon maaseutupäällikkö Jari Korhonen kommentoi lehdille, että alueella on erittäin ongelmallista metsästää koirilla susivaaran takia. Hän pitää susitilannetta hankalana, koska susi tai sudet ovat liian kesyjä, tai niitä on liian monta.

Metsästäjäliitto tekee aktiivista edunvalvontaa liittyen suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen. Liiton toiveena on, että maa- ja metsätalousministeriön suurpetotyöryhmän työn tuloksena suurpetojen luontodirektiivin mukainen kannanhoidollinen metsästys on käytännössä mahdollista. Metsästäjäliitto on tänä syksynä uutisoinut tiuhaan susien tappamista metsästyskoirista. Pyrkimyksenä on lisätä ihmisten tietoisuutta tilanteesta, jossa suurpedot vuosi vuodelta vaikeuttavat metsästystä. 

Lue lisää:
”Päätimme nyt kertoa, minkälaista tämä arki on” – Metsästäjäliitto sai tarpeekseen susien aiheuttamista koiravahingoista

FM, MA, AmO Käyhkö on pitkän linjan ammattilainen viestinnän saralla. Hän on toiminut Tekniikan Akatemia -säätiön (Millennium Technology Prize) ja EHYT ry:n viestintäpäällikkönä sekä toimittajana ja käsikirjoittaja-ohjaajana muun muassa Yleisradiossa ja A-lehdillä. Käyhkö on toiminut myös monimediajournalismin lehtorina Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa (nyk. Lapin AMK). 

Käyhkö on valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 1998 ja hänellä on Master of Arts -tutkinto University of Kentistä Canterburysta. Käyhkön perheessä metsästetään, vaikka hän itse ei metsästä.

– Eriikan vahva osaaminen ja pitkä viestintäalan kokemus vahvistavat Metsästäjäliiton viestintää niin jäsenien, suuren yleisön kuin päättäjien suuntaan. Toivotamme hänet tervetulleeksi metsästäjäyhteisöömme, toivottaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Yhteystiedot 28.10.2024 alkaen: viestintäpäällikkö Eriikka Käyhkö, puhelin 050 471 4489, sähköposti, eriikka.kayhkometsastajaliitto.fi

Maa- ja metsätalousministeriön suurpetotyöryhmällä on suuri vastuu kannanhoidollisen metsästyksen lainsäädännön ja hallinnon kehittämisessä. Juuri tänään 11.10.2024 ministeriö ilmoitti, että työryhmälle on annettu jatkoaika 30.11.2024 asti. Toivottavasti ryhmä saa aikaan kattavat esitykset niin, että suurpetojen poikkeuslupien myöntämisen lainsäädännön pohja ja lupien perustelut saadaan tuotettua luontodirektiiviä rikkomatta niin, että luvat kestävät valitusten jälkeen oikeuslaitoksen käsittelyssä.

Diasarja:
Suurpetoedunvalvonta 2020-2024

– Mittään ei ollut tehtävissä, kun susi tarttuu kiinni. Kaikki kävi sen verran nopeasti, kun ne ottivat hirvenhaukussa olleen koiran hengiltä, sanoo jo toisen koiransa susille menettänyt Mikko Kananen Sotkamon Korholanmäeltä.

– 6 vuotta sitten minulta meni ensimmäinen koira, silloin kyseessä oli reenireissu. Nyt Patu-koiran kohtaloksi koitui hirvenhaukku, jonka perusteella sudet sen löysivät, mies toteaa murheissaan.

Menossa oli hirvijahdin toinen päivä, eikä susista ollut alueella havaintoja. Hirviä kaatui jo lauantaina, ja jahti jatkui sunnuntaiaamuna. Aika pian jahdin alettua Kanasen kokenut harmaanorjanhirvikoira Patu löysikin hirven ja alkoi haukkua sitä.

– Koiran haukku pysyi jonkin aikaa paikallaan, kunnes siihen tuli pieni siirtymä. Muutaman minuutin kuulin haukuntaa, kunnes koira otti kovan pompun ja hyppäsi metsätien yli. Haukku jatkui noin 200 metriä tien ylityksen jälkeen, jolloin lähdin autolla niin lähelle, kuin pääsin. Kerkesin ajaa muutamia satoja metrejä, kun koira oli tutkan mukaan aivan paikallaan eikä sen haukkua enää kuulunut. Tällöin jo osasin pelätä pahinta, Kananen kuvailee.

– Lähdin juosten pannan osoittamaan paikkaan 200 metrin päähän kuusitiheikköön. Päästyäni noin 30 metrin päähän paikasta pannan paikka lähtikin liikkumaan sivulle noin 20–30 metriä. Lähdin perään, ja siellä se minun koira makasi suorana maassa ja henki pois, hän kertaa tapahtumien kulkua.

Sudet odottivat tapetun koiran raadolla niin pitkään, että Kananen pääsi todella lähelle, mutta ei tiheän taimikon vuoksi nähnyt niitä.

– Todennäköisesti pari sutta oli ollut koirani kimpussa, ja sen selkäranka oli purtu poikki ja kaulassa oli puremajälkiä. Eivät pedot kerenneet jäädä aterioimaan, kun olin jo paikalla, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Kyllä siinä vaikutelma tuli, että miten tässä taas kävi näin saman miehen koiralle, hän harmittelee.

Susien hampaissa loppunsa kohdannut 3,5-vuotias Patu-koira oli kokenut hirvikoira, jonka menetys oli iso isku koko perheelle.  

– Tälläkin kertaa vietiin perheenjäsen, sillä Patu oli erinomaisen hyvä koira kaikkiin tilanteisiin, myös tyttären harrastuskäyttöön. Hirvijahdin ohella koira oli menestynyt myös agilityssa ja Junior handler -kisoissa, joissa käytiin ympäri Suomen. Sen kanssa oli tehty kaikin puolin paljon työtä, ja odotin tästä koirasta paljon, Kananen sanoo.

– Tämä on kestämätön tilanne, kun sudet vievät koirat. Nyt koiran avulla tapahtuva metsästysharrastus on viety meiltä lähes kokonaan pois, kun petoeläinriski on niin kova. Meidät on ajettu täysin nurkkaan. Ei tunnu yhtään reilulta tämä homma. Tässä taistellaan tavallaan tuulimyllyjä vastaan. Meillä nämä koirat ovat perheenjäseniä, hän huomauttaa.

Kanasen kotitalolle on tapahtumapaikalta vajaa 10 kilometriä, mutta lähimpään asuintaloon kylälle on vain puoli kilometriä.

 

Metsästäjäliitto: Suomen suurpetolainsäädäntöä ja -hallintoa kehitettävä

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin
 

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Lisätietoja:

• Koiravahingon korvaaminen, Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
• https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

Koiran omistaja Arttu Kunnaspuro kertoo olleensa 3,5-vuotiaan harmaannorjanhirvikoiransa Taunon kanssa treenaamassa metsässä, kun sudet iskivät koiran kimppuun ylivoimalla.

– Sillä oli jo hyvät hakulenkit alla, kun aloitimme reenit aamupäivällä. Iltapäivän puolella vapaassa haussa ollut Tauno meni pitkän matkan metsäpolkua selvästi jäljittäen jotakin. Sitten se poikkesi polulta ja alkoi haukkua epätavallisesti, mutta ei selvästikään hirvelle, Kunnaspuro kuvailee.

– Oletin tutkapannassa olleen koirani liikkeistä ja eleistä, että se jäljitti supikoiraa, ja kiirehdin varmuuden vuoksi nopeasti paikalle. Pääsin koiran luokse risukkoiseen maastoon kymmenessä minuutissa. Näin jo 50 metrin päässä koirasta harmaita vilahduksia risukossa, ja kun huusin koiraa, kuulin sen viimeisen kiljahduksen. Useampi susi sieltä lähti. Nostin elottoman koiran syliini ja kun nostin siitä katseeni, niin havaitsin vielä 25 metrin päässä suden vahtaamassa mua silmästä silmään, ennen kuin se pakeni paikalta, järkyttynyt koiran omistaja kertoo.

Taunolta oli revitty auki toinen kylki ja sen niskaan oli käyty kiinni, mutta kokonaan koiraa eivät pedot ehtineet raadella, kun omistaja keskeytti tulollaan niiden puuhat. Tapahtumapaikalta on matkaa lähimpään asuttuun taloon noin 1,5 kilometriä. Haja-asutusalueella olevissa taloissa asuu myös lapsiperheitä. Isojoella ei lähiaikoina ole Kunnaspuron mukaan sattunut susihyökkäyksiä, toisin kuin naapurikunnassa Kauhajoella. Kunnaspurolle susien raadeltavaksi joutunut koira oli ainokainen.

– Tämä vaatii aika lailla varmuutta siitä, ettei susia ole lähimainkaan, jos meinaa koiransa irti laskea. Yksikin sudelle menetetty koira on liikaa. Ne ovat niin tärkeitä harrastuskavereita ja ihan ihmisen vertaisia. Ei ole oikein, että sudet ottavat ruokansa meidän harrastuskavereista, Taunon omistaja sanoo hiljaa.
 

Metsästäjäliitto: Suomen suurpetolainsäädäntöä ja -hallintoa kehitettävä

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin
 

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Lisätietoja:

• Koiravahingon korvaaminen, Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
• https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

Traagisen lopun saanut hirvenhakulenkki alkoi aamulla 2. lokakuuta. Alkuun kaikki sujui suunnitellusti Jarkon päästettyä 2,5-vuotiaan jämtlanninpystykorvansa maastoon Kauhajoen Kauhajärvellä.
– Minun piti itse lähteä töihin, ja isäni jäi toisen koiran kanssa lähialueelle. Seurasin ruokatauolla koiratutkasta, miten Sisu toimii, mutta tutkan toiminta alkoi temppuilla klo 12.25. En saanut enää paikkatietoja enkä yhteyttä koiran pantaan ja lopulta yhteys katkesi tyystin, Jarkko kertoo.

Iltapäivän ja alkuillan aikana Jarkko, hänen isänsä ja naapurit ajelivat metsäteillä etsien Sisua, turhaan.
– Kävimme myös emännän kanssa vielä illalla maastossa taskulamppujen valossa, mutta löydettiin vain tuoreet hirvenjäljet.

Kun aamu valkeni, metsästystoverit löysivät veri- ja raahausjälkiä. Koira löytyi ojasta noin 80 metrin päästä siitä, missä oli tutkapannan viimeinen paikannus. Sisusta oli jäljellä pää, selkäranka ja nahkoja, eli se oli syöty melkein kokonaan.
– Kauhajoen suurpetoyhdyshenkilö, Jari-Matti Kiviluoma, oli sitä mieltä, että tekijänä oli vähintään kaksi sutta, Jarkko sanoo.

Jarkko Kauhajärvi on metsästänyt hirviä vuodesta 1986, ollut aktiivinen SRVA-toiminnassa, toiminut suurpetoyhdyshenkilönä ja muissa riistahallinnon paikallistehtävissä. Nykyinen politiikka syö motivaatiota. Hän muistelee parin vuoden takaista prosessia, jolloin Kauhajoen, Karvian ja Honkajoen raja-alueelle haettiin yhteistä vahinkoperusteista poikkeuslupaa sudelle.
– Metsästäjillä kului valtava määrä aikaa jahdin suunnitteluun ja ennakkovalmisteluun. Vain muutamaa päivää ennen jahdin aloitusta saimme tiedon, että jahti ei onnistukaan, koska poikkeusluvasta oli valitettu. Tehty työ valui hukkaan.

Nykyinen suurpetopolitiikka turhauttaa Jarkko Kauhajärveä:
– Tilanne on mahdoton, kun susia on näin paljon. Minusta tämä on kotikutoinen ongelma, ei tällaista ole esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa tai Virossa, hän sanoo.
 

Metsästäjäliitto: Suomen suurpetolainsäädäntöä ja -hallintoa kehitettävä

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin
 

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Lisätietoja:

• Koiravahingon korvaaminen, Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
• https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/