Otatko vakavasti työsi, vaan et itseäsi? Suomen Metsästäjäliitto etsii vahvistuksekseen digitaalisen viestinnän asiantuntijaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 1.4.2025 alkaen tai sopimuksen mukaan.

Digitaalisen viestinnän asiantuntijana vastaat päivittäistasolla verkkosivujemme ja sosiaalisen median kanaviemme ylläpidosta ja kehityksestä. Tuotat viestinnän sisältöjä ja osallistut koko Metsästäjäliiton viestinnän kehittämiseen yhdessä viestintäpäällikön kanssa.

Hengeltäsi olet tiimipelaaja, työotteeltasi analyyttinen ja luova. Olet noheva sosiaalisessa mediassa, ideoit monikanavaista sisältöä rohkeasti ja kirjoitat hyvin. Sinulta sujuu niin uutistyö, verkkosivujen päivitys kuin pientaitot ja videoiden editointi Canvalla. Hallitset projektien aikataulutuksen ja koordinoinnin ja innostut järjestön jäsenviestinnän kehittämisestä.

Toivomme sinulta:

• Vähintään viiden vuoden työkokemusta viestinnän alalta
• Aiempaa työkokemusta digitaalisesta viestinnästä ja dynaamista näkemystä sen kehittämiseen
• SEO ja analytiikka ovat sinulle tuttuja, kokemus somemarkkinoinnista etu
• Erinomaista suomen kielen taitoa. Ruotsin ja englannin kielen taito ovat etu
• Kykyä koordinoida laajoja asiakokonaisuuksia ja pitää kiinni aikatauluista
• Erinomaisia yhteistyötaitoja
• Strategista otetta viestintään
• Metsästysharrastus on tehtävässä etu, mutta ei välttämättömyys

Tarjoamme sinulle:

• Mainiot kollegat
• Hyvät työsuhde-edut: liikunta- ja kulttuurietu, lounasetu, kattava työterveyshuolto
• Hybridityömahdollisuus
• Mahdollisuuden ammatilliseen kasvuun ja kouluttautumiseen
• Näköalapaikan metsästyksen sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen ja taloudellisten teemojen parissa

Pyydämme hakemukseen maininnan palkkatoiveesta.

Lisätietoja tehtävästä antaa viestintäpäällikkö Eriikka Käyhkö, 050 471 44 89.

Hae tehtävää lähettämällä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi viimeistään ma 17.2.2025 klo 12 mennessä osoitteella eriikka.kayhkometsastajaliitto.fi.

Haastattelut pidetään Metsästäjäliiton toimistolla Riihimäen Erätalossa. Ensimmäinen kierros haastatteluille on ma 3.3. tai ti 4.3. Jatkoon valittujen osalta toinen kierros on ma 10.3. tai ti 11.3.2025.

Metsästäjäliitto osallistui neuvotteluihin suurriistavirka-apusopimusten (SRVA) päivittämisestä syksyn 2024 aikana. Liitto ei ole asiassa sopijaosapuoli, mutta koska metsästäjät toteuttavat SRVA-tehtävät, liitto halusi vaikuttaa sopimuksen sisältöön.

Neuvotteluprosessin alusta asti oli selvää, että viranomaiset haluavat säilyttää sopimuksen perusrakenteen entisellään, eikä liiton tärkeänä pitämät asiat tulisi sisältymään päivitettyyn sopimukseen.

Metsästäjäliitto esitti piiriensä palautteen perusteella, että suurpetotehtäviin osallistuvalla metsästäjällä tulee olla suurpeto-SRVA koulutus ja suurpetoryhmän johtajalta tulee vastuunsa vuoksi edellyttää tehtäväkokemusta.

SRVA-tehtävän liikenneturvallisuuteen ja vakuutusturvaan tulisi kiinnittää huomiota niin, että käytössä olisi valtakunnallisesti yhtenäiset mallit.

Metsästäjäliitto katsoo, että SRVA toiminnan käytännön kehityskohteista tuleekin neuvotella ja sopia Riistakeskuksen ja Metsästäjäliiton kesken. Näin saadaan varmistettua SRVA-toiminnan tärkeiden yksityiskohtien kehittäminen ja saadaan varmistettua valtakunnallisesti yhtenäiset toimintamallit.

Metsästäjäliitto kiittää sitä, että suurpetotehtävissä tehtäväkorvausta korotettiin uuden sopimuksen myötä 400 eurosta 600 euroon. 

SRVA-karhu riistanhoitoyhdistykselle

Metsästäjäliitto esitti neuvotteluissa myös, että SRVA tehtävässä saaliiksi saatu karhu jäisi riistanhoitoyhdistyksen (RHY) kautta alueen toimijoiden hyödynnettäväksi. Tällöin RHY voisi huutokaupata lihat ja käyttää saadut varat SRVA-tehtävien käytännön kustannuskorvauksiin kuten koulutuksiin ja materiaalihankintoihin SRVA-toimijoiden hyväksi.

Metsästäjäliiton sivustolle on avattu sivu DNA-jätösnäytekorvausten hakemiseen: https://link.webropolsurveys.com/S/414C4E87D81CD203

Metsästysseuran jäsenet voivat kerätä näytteitä jokaisenoikeuden puitteissa ja siten myös seuran alueen ulkopuolelta.

"Metsästäjäliitto kannustaa jäsenseurojaan keskinäiseen yhteistyöhön laumojen reaaliaikaisen sijainnin havainnoinnissa ja keräystoiminnan organisoimisessa niin, että lauma- ja parireviirien sudet saataisiin mahdollisimman hyvin kartoitettua DNA-näytteiden keruulla", perustelee palkkiota Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Korvauksia liitto maksaa yksittäisestä sudesta enintään kolme kertaa Luonnonvarakeskuksen Luonnonvaratieto-sivulta löytyvän analyysituloksen tietojen perusteella, näytteenottopäiväyksen ja palkkion hakemisen aikajärjestyksessä. Analyysitulosten sivusto löytyy täältä (valitse välilehti "Susi"; sen alta "DNA näytteet").

Palkkiota voi hakea suden tai koirasuden osoittavista näytteistä, jotka on kerätty keräyskaudella 15.11.2024–28.2.2025. Suden DNA-näytteen yksilöintinumeron saa Luken keräysvastaavalta, jolle näyte luovutetaan. Näytenumeron yksilöimästä analyysituloksesta käy ilmi, oliko näytteessä kyse sudesta tai koirasudesta. Palkkiota ei makseta muista eläimistä eikä näytteistä, joiden analysointi ei onnistu. Tyypillisesti näytteistä noin 70-80 prosenttia pystytään analysoimaan riippuen näytteen laadusta.

Hakemukseen hakija sisällyttää tietoja DNA-analyysituloksesta kustakin haettavasta näytteestä. Maksatus tapahtuu liitosta kaksi kertaa kuussa eli kahden viikon sykleissä.

Palkkioiden maksatus alkaa 15.2.2025 alkaen. Seuran tulee hakea korvausta talvella kerätyistä näytteistä 15.8.2025 mennessä. Luke julkaisee tuloksia ko. sivuilla kahdessa erässä, ensimmäiset näytteet helmikuussa ja loput viimeistään kanta-arvion julkaisun yhteydessä.

DNA-näytepussit saa ja näytteiden toimituslogistiikka hoidetaan Luonnonvarakeskuksen ja keräysvastaavien ohjeistamalla tavalla. Lisätietoja Luken keräysohjeista ja keräämisen koulutustallenne löytyvät täältä.

Kerätyt DNA-näytteet näkyviin Petohavainnot.fi-sivustolle

Yksityisen toimijan ylläpitämälle Petohavainnot.fi -sivustolle rekisteröityneet käyttäjät voivat merkitä suden DNA-näytteiden keruupisteet. Sivustolle voi ilmoittaa kerätyt DNA-näytteet näytenumeroineen keräyspäivän mukaan.  Sivuston havaintokartta näkyy kaikille ilman kirjautumista. Kerättyjä DNA-näytteitä symboloi kartalla ruskea kakkakokkareen kuvake.

"Kartalta voi katsoa missä ja milloin susia on havaittu, eli mistä DNA-näytteitä voi saada, ja mistä näytteitä on jo otettu", sivuston ylläpitäjä Ari Alinen sanoo.

Sivuston susihavainnot tukevat DNA-näytteiden keräämistä. Sivustolla on yli 2300 rekisteröitynyttä käyttäjää. Joulukuussa 2024 sivustolla kävi 240000 kävijää.

"Metsästäjäliitto suosittelee kaikkien tällä keruukaudella jo kerättyjen näytteiden ja kauden aikana jatkossa kerättävien näytteiden merkitsemistä kartalle. Näin kaikki toimijat voivat omaehtoisesti seurata, miten monta ulostenäytettä kultakin tiedossa olevalta susireviiriltä on jo kerätty", kannustaa toiminnanjohtaja Silpola.

DNA-näytekeräyksen paikallisesta etenemisestä ja kattavuudesta saa tietoa myös oman alueen keräysvastaavilta.

Metsästäjäliitto muistuttaa vielä erillisenä asiana, että kaikki suurpetohavainnot tulee muistaa ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille. Suurpetoyhdyshenkilön tulee merkitä havainnot Tassu-järjestelmään, jotta kanta-arvion aineistopohja säilyy kattavana.

Suden jätöksiä on kertynyt analysoitavaksi jo 319 kappaletta (22.1. mennessä). Suden kannanarviointiin liittyvä DNA-näytekeräys on käynnissä vielä helmikuun loppuun.

Suden DNA-näytekeräys käynnistyi marraskuun puolivälissä. DNA:n avulla tunnistetaan jätöksen jättänyt susi ja susireviirin rajat sekä saadaan tietää, elääkö reviirillä susipari vai -lauma. Keräystä koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke) Suomen riistakeskuksen tuella, ja suden jätöksiä kerätään susiparien ja -laumojen reviireiltä.

Luke on saamassa maa- ja metsätalousministeriöltä lisärahoitusta DNA-näytteiden analysointiin. Lisärahoituksen avulla voidaan kerätä enemmän näytteitä uusilta reviireiltä ja sellaisilta vanhemmilta reviireiltä, joista ei aiempina vuosina ole löytynyt näytteitä.

Metsästäjäliiton keräyspalkkio 50 euroa per näyte

Metsästäjäliitto maksaa talvella 2024–2025 kerätyistä suden DNA-ulostenäytteistä keräyspalkkiona 50 euroa per susi- tai koirasusinäyte. Palkkiot maksetaan metsästysseuroille, joiden tulee olla Metsästäjäliiton jäseniä. Yksittäinen metsästäjä ei voi palkkiota saada.

Metsästäjäliitto kannustaa jäsenseurojaan keskinäiseen yhteistyöhön niin, että lauma- ja parireviirien sudet saataisiin mahdollisimman hyvin kartoitettua DNA-näytteiden keruulla. Yksittäisestä susi- tai koirasusiyksilöstä palkkion voi saada enintään kolme kertaa.

Susista kerätään tietoa yhdessä: Luke ja Metsästäjäliitto kannustavat vapaaehtoisia

Suden kanta-arvion tärkeimmät tietoaineistot ovat DNA-näytteet ja Tassu-järjestelmään kirjatut kansalaisten susihavainnot.

Lumipeite on ratkaisevan tärkeä sekä susien havainnoinnille että DNA-näytteiden löytymiseen. Lämpimänä talvena lumisia päiviä on vähemmän, ja vapaaehtoisten työpanosta tarvitaan entistä enemmän riittävän aineiston takaamiseksi.

DNA-näytteiden keruun lisäksi Luke ja Suomen Metsästäjäliitto kannustavat kansalaisia ilmoittamaan suurpetohavaintoja petoyhdyshenkilöille ja petoyhdyshenkilöitä tallentamaan havaintoja sähköiseen Tassu-järjestelmään.

Lisätietoja:

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mia Valtonen, 029 532 2428, mia.valtonenluke.fi

Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, 050 406 4836, jaakko.silpolametsastajaliitto.fi

Luonnonvarakeskus: Näin ryhdyt DNA-näytekerääjäksi (luke.fi)

Metsästäjäliitto: Metsästysseurojen keräyspalkkio DNA-analyysitietoja vastaan (metsastajaliitto.fi)

Luonnonvarakeskus: Seuraa DNA-näytekertymää (luonnonvaratieto.luke.fi)

Suomen riistakeskus: Ilmoita susihavainto petoyhdyshenkilölle (riista.fi)

Lauantaina 15.2.2025 kello 15.00 alkaen Joensuussa järjestetään rauhanomainen mielenilmaus suurpetokohtaamisissa henkensä menettäneiden metsästyskoirien muistoksi.

Tapahtumassa naiset, lapset ja metsästyskoirat kävelevät kulkueena Siihtalasta Vapaudenpuistoon, jossa menehtyneiden koirien muistoksi sytytetään kynttilät. Yleisö on tervetullut seuraamaan tapahtumaa kulkueen päätepisteeseen Vapaudenpuistoon, johon kulkue saapunee noin kello 15.30-15.45.

Vapaudenpuistossa Metsästäjäliiton P-K:n Piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen kertoo metsästyskoirien merkityksestä perheenjäseninä. Hän tuo esiin huolen koirien turvallisuudesta nykyisessä suurpetotilanteessa.

Kulkueen osallistujamääräksi tavoitellaan noin sataa naista ja lasta. Järjestelyiden sujumisen varmistamiseksi kulkueeseen osallistuvien naisten, lasten ja koirien on ilmoittauduttava järjestäjille 8.2. mennessä osoitteessa: https://forms.gle/c9eemw5bCDNziYEVA

Kampanjaa voi tukea julkaisemalla sosiaalisessa mediassa kuvia metsästyskoirastasi perheenjäsenenä ja tägätä kuvan tunnuksella #metsästyskoiraperheenjäsenenä

- Metsästyskoirat ovat nykyisin koko perheen lemmikkejä ja tärkeitä liikuttajia myös naisille ja lapsille, vaikka he eivät itse harrastaisi metsästystä. Metsästyskoirien merkitys perheiden henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille on suuri. Vallitsevasta suurpetotilanteesta johtuen vakava huoli koiran turvallisuudesta ja henkisestä hyvinvoinnista on koko perheen yhteinen, sanovat tilaisuuden järjestäjät, Jahtinaisten Jaana Puhakka ja Jaana Kanerva.

- Useimpia metsästysrotuja on jalostettu käyttöominaisuudet edellä ja siksi roduissa ei juurikaan esiinny liioiteltuja ulkomuotopiirteitä. Käyttöominaisuuksien ylläpito edellyttää sitä, että koirat pääsevät harjoittamaan taitojaan rodunomaisessa metsästyksessä ja harjoittelussa.

Tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa on suurpetotilanteen vuoksi rajalliset mahdollisuudet tarjota metsästyskoirille lajityypillistä liikuntaa ja harjoitusta. Pelko koiran ja ennen kaikkea suden kohtaamisesta aiheuttaa perheissä jatkuvaa huolta, vieden myös ilon yhteisestä harrastamisesta koiran kanssa.

Metsästyskoirat rakastavat ja tarvitsevat metsiä yli kaiken!

Järjestäjätahot

Pohjois-Karjalan Jahtinaiset ry yhteistyössä paikallisten metsästyskoirayhdistysten ja Metsästäjäliiton P-K:n Piirin kanssa.

Lisätiedot

puheenjohtajajahtinaiset.fi