Lumijoella Suomen Metsästäjäliiton hirvenjuoksun SM-kilpailujen yhteydessä, varsinaisen kilpailun ulkopuolella, tapahtui ampuma-aseonnettomuus perjantaina 5. elokuuta 2022. Ase laukesi vahingossa ja yksi henkilö loukkaantui. Hän on sairaalahoidossa. Viranomaiset vastaavat tapahtuneen onnettomuuden jatkotutkimuksista.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpolametsastajaliitto.fi

Susi kuuluu suurimmassa osassa EU:n jäsenvaltioita luontodirektiivin liitteen IV ns. tiukasti suojeltuihin lajeihin. Luontodirektiivin 12 artikla edellyttää, että jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet näiden lajien tiukan suojelujärjestelmän käyttöönottamiseksi ja kiellettävä mm. kaikki näiden lajien yksilöitä koskeva tahallinen pyydystäminen ja tappaminen. Metsästäjäliiton tavoitteena on suden siirtäminen luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V Baltian maiden ja poronhoitoalueemme tapaan. Tämä mahdollistaisi joustavamman kansallisen päätöksenteon sekä tehokkaamman puuttumisen ongelmia aiheuttaviin yksilöihin. 

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati Etelä-Ranskassa 21. heinäkuuta pitämässään puheessa valtion palkkaamien metsästäjien määrän lisäämistä, jotta siellä saavutettaisiin asetettu 174 suden kaatotavoite. Hän samalla totesi myös suden suojelustatuksen muuttamisen EU:n luontodirektiivissä olevan tarpeen.

FNSEA eli Ranskan maanviljelijöiden liitto haluaa, että hallinnolliset esteet eivät saa pysäyttää sudenmetsästystä. Artikkelin mukaan Ranskan susikanta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja on aiheuttanut ongelmia maanviljelijöille.

Edistää myös Pohjoismaiden asiaa

Ranskan presidentin kanta nähdään pohjoismaisissa metsästäjäjärjestöissä myönteisenä, koska suden liitesiirron toteutumisessa liittolaiseksi prosessiin tarvittaisiin suuri EU-maa. Ruotsin hallitus ilmoitti äskettäin halunsa suden liitesiirtoon luontodirektiivissä.

Tulevaisuudessa Suomi ja Ruotsi voisivat mahdollisesti tehdä suden liitesiirtoasiassa yhteistyötä Ranskan hallituksen kanssa, näkee pohjoismaiden metsästäjäjärjestöjen (NJS) kansainvälisten asioiden erityisasiantuntija Johan Svalby.

Ranskalainen metsästyslehti J'aime la Chasse https://www.jaimelachasse.fr/actualite-chasse/e-macron-creer-une-seconde-brigade-loup-et-changer-son-statut uutisoi presidentin puheen sisällöstä.

Uutisen alkuperäinen lähde: https://svenskjakt.se/start/nyhet/frankrikes-president-vill-andra-vargens-skyddsstatus/

Poliisilta on vaadittu lupamenettelyiden yhtenäistämistä, jotta aseluvanhakijoita kohdeltaisiin yhdenvertaisesti eri puolilla maata. Asia on kirjattu myös nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan muodossa ”Aselupakäytännöt yhdenmukaistetaan niin, ettei aselainsäädäntö kiristy”. Kohtelussa on saattanut olla huomattaviakin eroja niin aseluvan myöntämisessä kuin sen peruuttamisessa riippuen lupakäsittelyn paikkakunnasta.

Yhtenäistämisohjeen luonnos oli viime vuonna lausuttavana laajasti eri harrastajajärjestöissä. Lue Metsästäjäliiton lausunto viime vuodelta tästä. Ohjeeseen saatiin muun muassa maininta vieraslajiasetuksesta sekä parannuksia metsästysaseiden kaliiperimäärityksiin. Ohje jättää kuitenkin edelleen harkintavaltaa lupakäsittelijälle ja Metsästäjäliitto toivoo ohjeen parantavan myös asiakaspalvelun laatua lupakanslioissa. Samalla on tärkeää, että myös luvanhakijan on mahdollista tutustua itse ohjeeseen ja arvioida omaa tilannettaan luvanhakijana.

Valtaosa aseluvan hakijoista saa asiassaan myönteisen päätöksen. Joskus on kuitenkin tarpeen tehdä kielteinen päätös tai liittää myönnettävään lupaan ehtoja. Ohjeen liitteissä taas listataan tyypillisiä tekoja – rikoksia, rikkomuksia, epätoivottavaa käyttäytymistä – joilla voi olla vaikutusta luvan saamiseen tai sen peruuttamiseen. Julkisesti nähtävillä olevan ohjeen toivotaan näin myös osaltaan lisäävän poliisin aselupaharkinnan läpinäkyvyyttä.

Myös voimassa olemassa oleva aselupa on mahdollista peruuttaa.

Ohjeessa on esimerkinomaisesti listattuna sellaisia ampuma-aseita, joiden ainakin katsotaan soveltuvan hyvin ampuma-aselain mukaisiin hyväksyttäviin käyttötarkoituksiin. Tärkeä seikka Metsästäjäliiton mielestä on myös se, että jo luvitettujen aseiden lukumäärä ei saa olla peruste uuden aseluvan myöntämiselle tai luvan epäämiselle. Ohjeen voimassaoloajaksi on merkitty 1.1.2022- 31.7.2027.

Poliisihallituksen ohje: Ampuma-aselupakäytäntöjen yhtenäistäminen (html-muodossa)

Ohjeen liite 1 Estevaikutukset (html-muodossa)

Ohjeen liite 2 Perusteet luvan peruuttamiselle (html-muodossa)

Ruotsin hallitus haluaa nyt edistää toimia, joilla susi siirrettäisiin luontodirektiivin liitteestä 4 liitteeseen 5. Hallituksen mielestä Ruotsin susikanta on pysynyt suotuisalla suojelutasolla lähes kymmenen vuoden ajan. Näin ollen hallitus katsoo, että suden suojelutaso Ruotsissa on sellainen, että laji soveltuu sisällytettäväksi liitteeseen 5. Asiasta uutisoi Svensk Jakt (linkki tiedotteen lopussa).

– Jos susi on luontodirektiivin liitteessä 5, se tarkoittaa silti, että susi on suojeltu ja sen on säilytettävä suotuisa suojelutaso. Siirto liitteeseen 5 lisäisi mahdollisuutta ryhtyä toimenpiteisiin, kuten kannanhoidolliseen metsästykseen, ihmisten ja susien välisten konfliktien vähentämiseksi esimerkiksi alueilla, joilla susikanta on tiheä, kotieläintalouden vaikutus on merkittävä ja sosioekonomiset seikat on otettava huomioon, sanoo Ruotsin maaseutuministeri Anna-Caren Sätherberg (Sosiaalidemokraattinen puolue) Svensk Jaktin uutisessa.

Uutisen mukaan Ruotsin hallitus katsoo, jotta susikannan kokoa voidaan tarvittaessa säännellä, metsästyksen tulee olla osa suden kannanhoitoa, edellyttäen kuitenkin, että suden suotuisa suojelutaso säilyy.

– Hallituksen arvio on, että ennustettavuus Ruotsin susikannan hallinnassa lisääntyisi ja sudenmetsästys voitaisiin suunnitella paremmin ruotsalaisten tarpeiden mukaan, jos susi siirretään luontodirektiivin liitteestä 4 liitteeseen 5. Liitteessä 5 susi saisi saman luontodirektiivin mukaisen suojan, kuten esimerkiksi Ruotsin hyljelajit ja majava, Anna-Caren Sätherberg kertoo.

Maaseutuministeri korostaa, että Ruotsin suurpetopolitiikan kokonaistavoite säilyy ennallaan.

–Tämä tarkoittaa, että susien ja muiden suurpetojen on saavutettava ja ylläpidettävä suotuisa suojelun taso luontodirektiivin mukaisesti, samalla kun kotieläinten pitäminen on huomattavasti helpompaa ja sosioekonomiset näkökohdat otetaan huomioon. Tieteen tulee edelleen myös muodostaa perusta Ruotsin suurpetokantojen hallinnassa, Anna-Caren Sätherberg selventää.

EU:hun vaikuttaminen ratkaisee

Ruotsin hallitus yrittää nyt vaikuttaa EU:hun ja tuore päätös yrittää siirtää susi liitteeseen 5 nähdään osana hallituksen ”uutta" susipolitiikkaa. Ruotsissa myös analysoidaan, voisiko luontodirektiivin mukainen suden suotuisan suojelutason viitearvo olla 170–270 sutta.

– Se, että haluamme nyt siirtää suden liitteeseen 5, on seuraava askel suurpetopolitiikkaamme. Meillä on suuria toiveita suden liitesiirtoon liittyen, osittain siksi, että myös useissa muissa maissa on susi liitteessä 5, kuten esimerkiksi Puolassa ja Latviassa, Anna-Caren Sätherberg sanoo.

Ruotsin Metsästäjäliitto on tehnyt monta vuotta työtä suden siirtämiseksi luontodirektiivin liitteestä 4 liitteeseen 5. Liitto suhtautuu myönteisesti tuoreeseen hallituksen viestiin.

– Olemme erittäin iloisia, että monien puolueiden poliitikot ovat ymmärtäneet nykytilanteen järjettömyyden ja ovat nyt valmiita ryhtymään toimiin, sanoo Ruotsin Metsästäjäliiton puheenjohtaja Peter Eriksson.

Suden siirto luontodirektiivin liitteestä 4 liitteeseen 5 tarkoittaisi, että susikannan hallinta metsästyksellä olisi paljon helpompaa. Kun susi on nyt liitteessä 4 (tiukasti suojeltu), tulee aina erittäin tarkasti perustella, miksi susia on tarpeen metsästää, todetaan Svensk Jaktin uutisessa.

Suomen sudet samassa veneessä 

Suomen susikanta on määritelty poronhoitoalueella luontodirektiivin liitteeseen 5 ja muualla maassa liitteeseen 4. Lajiliitemäärittely tehtiin Suomen EU:hun liittymisneuvottelujen yhteydessä vuonna 1994. Naapurimaistamme Virossa susi on luontodirektiivin liitteessä 5. 

Suomen Metsästäjäliitto on pyrkinyt jo pitkään edistämään suden siirtämistä koko maassa liitteeseen 5 suden kannanhallinnan helpottamiseksi. Luontodirektiivin lajiliitesiirron tekee kuitenkin haasteelliseksi muun muassa se, että siirtoon johtava aloite on tultava EU-komissiolta sekä päätöksen tulee olla jäsenmaiden edustajien kesken yksimielinen. Komission kanta luontodirektiivin lajiliitesiirtoihin on toistaiseksi ollut nihkeä.

Tiedotteen uutinen on referoitu ja käännetty sekä täydennetty suomalaisilla tiedoilla, alkuperäinen artikkeli Svensk Jakt 13.7. svenskjakt.se/start/nyhet/regeringen-vill-gora-det-enklare-att-forvalta-vargen-genom-jakt

Euroopan komission väliintulon jälkeen Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) avasi 6.7.2022 kolmen kuukauden mittaisen kohdennetun kuulemisen tiedoista, joita käytetään riistanlihan lyijyn aiheuttamien riskien määrittämiseen (linkki).

Metsästäjäliitto uutisoi uudelleen avaamiseen johtaneista syistä 23.5.2022 (linkki)

FACEn johtaja Torbjörn Larsson totesi tiistaina julkaistuun uutisiin vastaten: "Tälle ei olisi ollut tarvetta, jos reilu peli olisi varmistettu alusta alkaen.  Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun oikeusasiamies puuttuu EU:n lähestymistapaan rajoittaa lyijyä ampumatarvikkeissa. Luotamme siihen, että EU:n päättäjät ovat jatkossa varovaisempia tässä kriittisessä asiassa, joka vaikuttaa suoraan lähes 10 miljoonaan eurooppalaiseen.

Lisätietoja:

Lue FACEn uutisointi asiasta tästä.

Mikäli haluat lähettää viestin Euroopan unionin päättäjille viestin reilun pelin puolesta, käy allekirjoittamassa FACEn vetoomus osoitteessa signforhunting.com

Yli 300 000 suomalaista harrastaa metsästystä. Metsästys koskettaa jollain tavalla jokaista suomalaista. Metsästäjäliitto haluaa yhdenvertaisia ja laadukkaita päätöksiä ja hyvää hallintotapaa. Vaalitavoitteiden toteutumisen avulla voidaan varmistaa, että suomalainen metsästyskulttuuri jatkuu ja kehittyy myös tulevaisuudessa.

>> Lue tavoitteet (PDF)

SOTKA Levähdysalue-hanke sai odotetusti jatkorahoitusta, sillä kaksivuotisen pilotointihankkeen tulokset olivat kaiken kaikkiaan erittäin myönteisiä. ”Kesäkuun lopussa päättyvän pilotointihankkeen aikana maahamme perustettiin parikymmentä vesilintujen levähdysaluekohdetta. Kohteiden koot vaihtelivat runsaan kahden hehtaarin ja yli 250 hehtaarin välillä”, kertoo Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.

Hankkeeseen hakeutuneet kohteet olivat monimuotoisia maa- ja metsätalouskosteikoita, järviä ja lampia sekä merenlahtia. Levähdysaluekohteiden yhteinen nimittäjä oli omistajien tai osakkaiden huoli taantuvista kannoista sekä positiivinen suhtautuminen erilaisiin kannanhoitotapoihin.  Levähdysaluekohteet perustetaan hankkeessa aina metsästysoikeuden haltijoiden sekä maa- ja vesialueiden omistajien aloitteellisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuen. ”Tähänastinen kiinnostus on ollut kiitettävää ja jatkossa hankkeen koulutuksilla ja tapahtumilla pyritään tavoittamaan lisää vesialueiden omistajia eli osakaskuntia. Myös alan viranomaisyhteistyötä lisätään”, Veli-Matti Pekkarinen kertoo.

Levähdysalueilla vesilinnut voivat tankata ennen syysmuuttoa

Vesilintujen levähdysalueet ovat Suomessa uusi riistanhoitomuoto. Menetelmän tarkoituksena on perustaa vesilinnuille syysaikaisia häiriöttömiä elinympäristökohteita, joilla muuttoon valmistautuvat linnut voivat ruokailla rauhassa ja viimeistellä höyhenpuvun vaihtumisen. Mitä pidempään Suomessa tai maamme rajojen ulkopuolella pesineet vesilinnut viipyilevät syksyllä täällä, sitä parempikuntoisina ne palaavat seuraavana keväänä poikastuotantoalueille.

Jatkohankkeen myötä laajentuva levähdysalueiden verkosto toimii jatkossa vesilintureservinä. Metsästyksen ulkopuolella olevat lintuelinympäristöt voivat kerätä lähialueella pesineitä lintuja sekä niiden muuttoon valmistautuvia poikueita. Samoille levähdysaluekohteille voi myös pysähtyä ylimuuttavia vesilintuparvia. Viipyilevä muuton aloittaminen lisää vesilinnustuskauden pituutta, joten menetelmä ei välttämättä vaikuta kokonaissaaliin määrään. Hyvät poikastuotantoalueet soveltuvat myös levähdysaluekohteiksi. Keskeinen tekijä pesintäalueen sekä levähdysalueen runsaille lintumäärille on riittävä luonnonravinnon saatavuus. Myös aktiivinen pienpetojen pyynti parantaa lintujen olosuhteita tällaisilla alueilla.

Kenttätyötä levähdysalueiden parissa jatkavat lintuvesiasiantuntijat Metsästäjäliitosta sekä BirdLife Suomesta. Järjestöt ovat tehneet aiemmin lähinnä tiedotuksellista yhteistyötä mm. vesilinnustuksen aloitukseen liittyen. Nykyinen toimintamalli on osoittautunut tehokkaaksi ja tuottavaksi molemmille organisaatioille samalla kun molempien vahvuuksia vesilintukantojen hoidossa voidaan hyödyntää harrastajien hyväksi.

Lisätietoja:
Lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen, Suomen Metsästäjäliitto ry, puh.  050 472 8724, veli-matti.pekkarinenmetsastajaliitto.fi

Lintuvesiasiantuntija Heikki Helle, BirdLife Suomi ry, puh.  010 406 6209, heikki.hellebirdlife.fi

Edellisellä jahtikaudella poikkeuslupaa hyödynsi runsaat 300 seuraa ja seuruetta, ja lähes kaikki olivat kiinnostuneita jatkamaan kokeilussa, jos uusi poikkeuslupa myönnetään.

Uusi poikkeuslupa on voimassa 1.9.2022–15.2.2023 Helsinki-Tampere-Pori -alueen lounaispuolella poikkeusluvassa mainittujen riistanhoitoyhdistysten alueilla (yhdistysten nimet löytyvät liitteestä). Näiden riistanhoitoyhdistysten alueilla valkohäntäpeuran pyyntilupaa hakeneen seuran tai seurueen koko metsästysalue on käytettävissä riistanhoitoyhdistysten rajoista riippumatta. Poikkeusluvan piirin voivat Metsästäjäliiton kautta hakeutua niin liiton jäsenseurat kuin liittoon kuulumattomat seurat ja seurueet.

Poikkeuslupamenettely ei jatkune tämän kauden jälkeen

Tutkimusperusteisuudesta johtuen poikkeuslupamenettely ei jatkune useita vuosia, joten ensi kausi jäänee tämän lupamenettelyn viimeiseksi. Metsästäjäliitto ei normaalitilanteessa kannata näiden muutoin laissa kiellettyjen tekniikoiden käyttöä. Poikkeuslupaa haettiin, jotta voidaan verrata edelliseen jahtikauteen nähden, miten tekniikoita osataan ja voidaan hyödyntää, mikäli lumiolosuhteet ovat erilaiset kuin edellisellä jahtikaudella.

Metsästäjäliitto on kannustanut runsaiden pyyntilupamäärien hakemiseen peurakannan tihentymäalueilla. Vaikka valkohäntäpeura on arvokas ja hieno riistaeläin, tihentymäalueilla peurakantaa on leikattava maa- ja metsätalouden vahinkojen ja tieliikenteen onnettomuuksien vuoksi. Peurakannan paikalliset tiheystavoitteet on määritelty alueellisissa riistaneuvostoissa.

Tekniikoita voi käyttää vain poikkeusluvalla

Poikkeusluvan käyttöön hakeutuneen seuran tai seurueen metsästyksenjohtaja vastaa poikkeusluvassa hyväksytyn tekniikan oikeasta luvanmukaisesta käytöstä ja poikkeusluvalla pyydetyn saaliin ilmoittamisesta.

Tekniikoita voi käyttää vain vahtimismetsästyksessä metsästyksen johtajan ennalta hyväksymässä paikassa. Metsästyksen johtaja vastaa poikkeusluvassa hyväksytyn tekniikan oikeasta luvanmukaisesta käytöstä ja poikkeusluvalla pyydetyn saaliin ilmoittamisesta. Metsästäjäliitto muistuttaa, että poikkeuslupaa ei saa käyttää lupaehtojen vastaisesti. Esimerkiksi peltojen valaiseminen pyyntitarkoituksessa tiellä ajellen ei ole sallittua.

Metsästysseurat ja -seurueet voivat ilmoittautua poikkeusluvan piiriin vuoden takaista menettelytapaa noudattaen ennen jahtikautta ja sen aikana. Metsästäjäliitto tiedottaa järjestelyistä kuten luvan piiriin hakeutumisesta elokuun alkupuolella. Poikkeuslupaa hallinnoidaan kuukausi-ilmoituksin samalla tavoin kuin vuosi sitten. Poikkeusluvan päätyttyä kyseisen tekniikan käyttö ei ole mahdollista valkohäntäpeuran metsästyksessä.

Turvallisuudesta ei tule tinkiä

Metsästäjäliitto muistuttaa metsästäjiä poikkeusluvassa sallittujen valojen ja yötähtäimien käytön turvallisuudesta: Saalis pitää tunnistaa sataprosenttisesti ja taustasektorin on oltava ehdottoman turvallinen. On muistettava kaikki aseen turvalliseen käyttöön liittyvät perussäännöt. Metsästäjien on hyvä tiedottaa jahtialueiden asukkaille käytössä olevista tekniikoista.

Tekniikan koettiin parantavan metsästysturvallisuutta

Metsästyskauden 2021-2022 poikkeusluvassa oli mukana 333 metsästysseuraa tai seuruetta eli noin puolet poikkeusluvan alueen toimijoista. Poikkeuslupaa käyttäneet seurat ja seurueet kaatoivat poikkeuslupamenetelmillä peuroistaan 7 % eli vajaat 2000 peuraa. Näistä 61 % kaadettiin keinovalolla ja 39 % yötähtäimiä käyttäen.

Loppuselvitykseen vastanneista toimijoista 83 % koki keinovalon, 72 % valovahvisteisen kiikarin ja 54 % lämpötähtäimen parantavan riistaeläimen tunnistamista. 76 % arvioi keinovalon ja yötähtäinten parantavan eettisen riistalaukauksen ampumista.

Kysyttäessä turvallisuudesta 67 % arvioi keinovalon käytön parantavan metsästysturvallisuutta, 30 % oli sitä mieltä, että ei vaikuta turvallisuuteen ja 3 %, että heikentää turvallisuutta. Yötähtäinten käytön taas 68 % arvioi parantavan metsästysturvallisuutta, 28 % arvioi, että ei vaikuta turvallisuuteen ja 4 %, että heikentää metsästysturvallisuutta. Mikäli keinovalon ja yötähtäinten käyttö on sallittu ainoastaan ennalta sovituissa kyttäyspaikoissa, kuten Metsästäjäliitto edellytti poikkeusluvan piiriin hakeutuneilta toimijoilta, peräti 80 % ajatteli sen parantavan turvallisuutta, 16 %, ettei vaikuta turvallisuuteen ja ainoastaan 0,4 %, että se heikentää turvallisuutta.

Suurin osa vuoden 2021-2022 poikkeuslupaan osallistuneista toimijoista oli kiinnostunut jatkamaan tutkimukseen osallistumista tulevaisuudessa.

Liite: Riistakeskuksen päätös 27.6.2022

The European Federation for Hunting and Conservation (FACE) suhtautuu myönteisesti Euroopan komission uuteen  ehdotukseen luonnon ennallistamisesta. Komission mukaan kyse on biodiversiteettikriisistä eli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja lajikadosta. 

Tämä on FACEn mukaan kaikkien aikojen ensimmäinen säädös, jolla nimenomaisesti pyritään ennallistamaan Euroopan luontoa, korjaamaan 80 prosenttia huonokuntoisista eurooppalaisista elinympäristöistä ja palauttamaan luonnontila erilaisiin ekosysteemeihin, kuten metsiin, maatalousmaahan ja makean veden ekosysteemeihin.

Suomessa tällaisia alueita on noin 12 miljoonaa hehtaaria, kolmasosa pinta-alasta. Ennallistaminen koskee tästä niitä alueita, joiden luontoa on muutettu ihmistoiminnalla.

FACEn mukaan lain pitäisi tuoda merkittäviä etuja pienriistalle maatalouden ekosysteemeissä. Vesilintujen osalta myös kosteikkojen ennallistamistavoitteet, mukaan lukien turvemaat ja joet, tuottavat merkittäviä tuloksia.

FACEn uutinen: https://www.face.eu/2022/06/new-nature-restoration-law-published/

Biodiversity manifesto

Luonnonvarakeskuksen 21.6.2022 kanta-arvion mukaan Suomen susikannan yksilömäärä on samalla tasolla kuin vuosi sitten. Pentuelaumojen määrä on 37 laumaa.

 Metsästäjäliitto kummeksuu Suomen susien ailahtelevaa lisääntyvyyttä, tai kannan arviointia. Vuoden 2020 kanta-arvion ennustemalli oletti, että susikanta säilyisi vuonna 2021 ennallaan. Vuoden 2021 kanta-arviossa kanta oli kuitenkin kasvanut 30 prosenttia. Nyt susikanta olisi tuoreen kanta-arvion mukaan muuttumaton.

 Luken kertoo laskentamallinsa tuloksissa olleen virheitä kahden edellisen vuoden kanta-arvioissa. Vastaavalla tavalla Luke ilmoitti virheistä susikannan suotuisan suojelutason viitearvon määrittelytyön väliraportissa viime syksynä pian raportin julkaisemisen jälkeen.

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg toteaa: ”Tuoreessa kanta-arviossa esitetty susien muuttumaton määrä hämmentää. Ilmoitetut laskentaan liittyneet virheet ovat valitettavia, koska maamme kaipaa asiaan selkeyttä, yhtenäisiä määritelmiä ja perusteltua tietoa päätöksenteon tueksi. Raportin perusteella susia on maassamme runsaasti, ja on aika käynnistää kansallisessa susikannan hoitosuunnitelmassakin mainittu metsästys.”

Heikensikö vähentynyt havainnointi kanta-arviota?

Vuosi sitten koko keruukauden ajan metsästäjät tuottivat paljon aiempia vuosia enemmän DNA-näytteitä ja jälkihavaintoja. Talvella 20-21 onnistuneiden DNA-näytteiden määrä oli 1173 kpl (+ 79 % edellisvuodesta). Viime talvena 21-22 onnistuneita DNA-näytteitä kerättiin 694 kappaletta, 40 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors kertoo, että monen metsästäjän innostus DNA-näytteiden keruuseen ja jälkihavainnointiin väheni vuoden 2022 alussa, kun kävi ilmi, että suden kannanhoidollinen metsästys ei voinut toteutua poikkeuslupavalitusten ja hallinto-oikeuksien langettamien toimeenpanokieltojen takia. Havainnointi-intoa latisti todennäköisesti myös runsasluminen talvi, kun auraamattomat metsäautotiet kävivät kulkukelvottomiksi. Lisäksi polttoaineen hinta nousi voimakkaasti.

Metsästäjäliitto on jo pitkään esittänyt DNA-näytteiden kerääjille keräyspalkkiota onnistuneesta suden DNA-näytteestä. Tällaista kannustinta ei valtiovalta ole kuitenkaan halunnut ottaa käyttöön, vaikka kaikkien suurpetojen kanta-arvio aineiston keruu perustuu pääosin vapaaehtoisten tekemään havainnointityöhön.

Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toteaa: ”On hyvin tärkeää, että suden kannanhoidollinen metsästys saadaan lopultakin käyntiin ensi talvena. Suurpetojen eli suden, karhun ja ilveksen metsästys nousee tehtyjen valitusten ja lähes umpikujaan johtaneiden oikeuden päätösten myötä tulevien eduskuntavaalien keskusteluun.”

Lue lisää Metsästäjäliiton susi-sivuilta: https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/susi