Sunnuntain jälkilaskentojen perusteella Tohmajärvellä on ainakin parikymmentä sutta. Metsästäjät ovat syksyn aikana alkaneet kirjata varmistettuja susihavaintoja järjestelmällisesti, jotta Suomen susikannasta saataisiin aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa.

Seitsemän suden lauma tappoi hirvikoiran Tohmajärvellä – ”Hirvenmetsästys loppui tähän'"

05.11.2024 07:40
Sunnuntain jälkilaskentojen perusteella Tohmajärvellä on ainakin parikymmentä sutta. Metsästäjät ovat syksyn aikana alkaneet kirjata varmistettuja susihavaintoja järjestelmällisesti, jotta Suomen susikannasta saataisiin aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa.

Värtsilän Riistamiehet olivat hirvijahdissa lauantaina 2. marraskuuta, kun seitsemän suden lauma tappoi emän ja vasan perässä olleen hirvikoiran Tohmajärvellä, Värtsilän Kukkovaarassa

Metsästyksenjohtaja Mika Piiroinen kertoo, että tapahtuman sattuessa passimiehet olivat motissa molemmin puolin koiraa. Lähin metsästäjä oli vain 300 metriä paikasta, jossa sudet hyökkäsivät.

– Mitään ihmeempää ulinaa tai haukkumista ei kuulunut. Kun koira oli jonkin aikaa lähes paikallaan, omistaja soitti sen tutkapantaan. Silloin kuultiin outoa ääntä, joka ilmeisesti tuli siitä, kun sudet raahasivat koiraa, Piiroinen kertoo.

Koiran luokse päästiin vartissa, mutta sudet ehtivät syödä sen lähes kokonaan. Jäljellä oli vain pää ja häntä.

– Sudet väistivät koiran raadolta, mutta jäivät lähelle. Saimme varmuudella tunnistettua kaksi aikuista sutta ja viisi pentua, mutta niitä on voinut olla enemmänkin.

Värtsilän Riistamiesten hirvenmetsästyskausi oli puolivälissä. Aiemmin oli saatu kaadettua kaksi vasaa ja neljä aikuista.

– Hirvikantaa pitäisi saada säädeltyä, mutta meidän osaltamme hirvenmetsästys loppui nyt tähän kunnes vahinkoa tuottava susilauma saadaan kuriin, Piiroinen sanoo.

Susipaine on kova Tohmajärvellä ja lähialueilla. Sudet ovat tappaneet niin metsästyskoiria kuin kotieläimiä. Metsästäjäliitto on uutisoinut joistakin tapauksista:
Susi surmasi ajokoiran Joensuussa - ei pelästynyt varoituslaukausta 
Susi surmasi metsästyskoiran Joensuussa

Värtsilän Kukkovaarassa ei kuitenkaan ollut havaittu susia viikkoon.

– Riski on silti aina olemassa. Minulla on itselläni kaksi hirvikoiraa, ja sydän kurkussa, kun lähden metsälle niiden kanssa. Nyt tämä pahin tapahtui meidän porukalle, Piiroinen toteaa.

Hän kyseenalaistaa Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion, jonka mukaan Keski-Karjalan alueella, johon Tohmajärvi kuuluu, on kaksi susilaumaa. Lauantaina satanut ensilumi on auttanut hahmottamaan susien tämänhetkistä määrää.

– Sunnuntain jälkilaskentojen perusteella Tohmajärvellä on ainakin parikymmentä sutta. Tiedämme varmuudella, että täällä on kaksi eri laumaa. Lisäksi Rääkkylä-Kiteen-lauma ja Kiihtelysvaara-Joensuun-lauma liikkuvat myös Tohmajärvellä. Täällä on havaittu myös yksinäisiä susia ja susipareja, joista emme varmuudella tiedä, kuuluvatko ne johonkin laumaan.

Yksi alueella jo kymmenen vuotta ollut susilauma on tänä syksynä muuttanut käyttäytymistään.

– Ennen tämän lauman kanssa on voinut elää, nyt se käy koirien ja kotieläinten kimppuun. Tämähän on tietysti vain arvailua, mutta jos laumassa on jompikumpi alfa vaihtunut, se selittäisi miksi lauman käytös on muuttunut, Piiroinen pohtii.

Metsästäjät ovat syksyn aikana alkaneet kirjata varmistettuja susihavaintoja järjestelmällisesti, jotta Suomen susikannasta saataisiin aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa. Idean takana on koiransa menettänyt metsästäjä, joka on perustanut havaintoja varten WhatsApp-yhteisöjä, jotka kattavat koko maan. Yhteisöjen tarkoitus on myös nopean viestinnän avulla estää susien aiheuttamia koirakuolemia.
Metsästäjät toimivat susivaaran torjumiseksi - viestiryhmät estävät koirakuolemia

Metsästäjäliitto tekee aktiivista edunvalvontaa liittyen suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen. Liiton toiveena on, että maa- ja metsätalousministeriön suurpetotyöryhmän työn tuloksena suurpetojen luontodirektiivin mukainen kannanhoidollinen metsästys on käytännössä mahdollista. Kannanhoidollisen metsästyksen avulla voidaan vähentää susien aiheuttamia vahinkoja ja pitää sudet ihmisarkoina, poissa ihmisasutuksista.

Suomen Metsästäjäliitin tekemän tuoreen kyselyn mukaan (n=1000) enemmistö suomalaisista kannattaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. 86 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että suurpedot eivät kuulu ihmisten pihoihin, vaan että niiden ihmisarkuus tulee säilyttää:
Kansalaiset tyytymättömiä suurpetopolitiikkaan - enemmistö kannattaa kannanhoidollista metsästystä 

 

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Jaakko Silpola
Jaakko Silpola
toiminnanjohtaja, viestintäpäällikkö
+358 50 406 4836