Päntäneen Metsästysseura, joka viettää tänä vuonna 70-vuotisjuhlavuottaan, on kasvanut yhdeksi maamme aktiivisimmista ja kehittyneimmistä metsästysseuroista. Seurassa on nykyisin 354 jäsentä eri puolilta Suomea, ja sen hallinnoima 25 000 hehtaarin metsästysalue tarjoaa erinomaiset riistakannat vastuullisen riistanhoidon ansiosta.

- Metsästäjäliitto arvostaa erityisesti seuran järjestelmällistä toimintamallia, laajaa jaostojen ja toimikuntien verkostoa sekä aktiivista panostusta yhteisöllisyyteen, nuorisotyöhön ja koulutukseen, sanoo liiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Seuran omistama metsästysmaja Hiukkajärven rannalla toimii tapahtumien ja virkistystoiminnan keskuksena, ja se palvelee myös laajempaa kyläyhteisöä esimerkiksi avantouintimahdollisuuksin.

Päntäneen Metsästysseura tunnetaan paitsi aktiivisesta riistanhoidostaan ja metsästystapahtumistaan, myös merkittävästä roolistaan nuorten ja naisten innostamisessa mukaan metsästysharrastukseen. Viime vuonna seuran järjestämä Metsästäjäliiton kansainvälinen nuorten hirvijahti sekä naisille suunnattu villisikajahti ovat esimerkkejä seuran ennakkoluulottomasta ja osallistavasta otteesta.

Lisäksi seura on käynnistänyt kunnianhimoisia kehityshankkeita, kuten uuden 500 neliömetrin monitoimitilan rakentamisen. Valmistuessaan se tarjoaa ajanmukaiset tilat muun muassa saaliin käsittelyyn ja edistää alueellista yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa.

- Olemme ilahtuneita saamastamme tunnustuksesta. Haluamme olla esimerkkinä metsästysseurasta, joka säilyttää perinteensä ja samalla kehittyy tulevaisuuteen katsovaksi, avoimeksi ja yhteisölliseksi toimijaksi, toteaa Päntäneen Metsästysseuran puheenjohtaja Asko Pulli.
 

Lisätietoja:
puheenjohtaja Asko Pulli 040 5786 7733
Päntäneen Metsästysseura ry



Kuva: Tunnustuksen vastaanottivat Päntäneen Metsästysseuran sihteeri Harri Väistö, johtokunnan jäsen Pasi Viitamäki ja puheenjohtaja Asko Pulli. Seuraa onnittelemassa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola (toinen vasemmalta.) 

Suurpetolain esitys on nyt eduskunnassa. Katso alta video, jossa Metsästäjäliiton puheenjohtajan Petteri Lampisen ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpolan huomiot suurpetoja koskevan metsästyslain esityksestä.

Poliitikkojen tulee päättää nyt, mikä on Suomessa suotuisan kannan taso jota ylimenevää osuutta voidaan poikkeusluvilla metsästää. Ruotsissa suden suotuisan kannanhoidollisen tason kooksi on arvioitu 170-270 eläintä. Suomessa itärajan geenivirran takia määrä on oltava Ruotsia alempi.

Euroopan unionissa on esitetty ehdotus suden suojelutason siirtämiseksi luontodirektiivin liitteestä IV (tiukka suojelu) liitteeseen V (lajit, joiden kannanhoito on mahdollista). Euroopan metsästäjien kattojärjestön FACE:n mukaan siirto voi toteutua huhti-toukokuun aikana. Mikäli ehdotus etenee, se tuo jäsenvaltioille lisää joustavuutta suden kannanhallintaan.

Suomessa on käynnissä metsästyslain uudistus, jonka tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti mahdollistaa suurpetojen, eli karhun, suden ja ilveksen, kannanhoidollinen metsästys. Vaikka hallituksen esittämät säädösmuutokset vievät asiaa oikeaan suuntaan, ne eivät vielä Metsästäjäliiton näkemyksen mukaan riitä esimerkiksi suden kannanhoidon mahdollistamiseen.

Suotuisa suojelutaso eri lajeille määriteltävä ensin 

Metsästäjäliitto muistuttaa, että pelkkä luontodirektiivin liitesiirto ei yksin riitä avaamaan suden kannanhoidollisen metsästyksen umpisolmua. EU:n luontodirektiivin ja muodostuneen oikeuskäytännön perusteella suden metsästyksen aloittaminen edellyttää, että lajin suotuisa suojelutaso on ensin saavutettu kansallisella tasolla. Suomen on laadittava suurpetojen kannanhallintaan riittävän kattava kansallinen lainsäädäntö, jossa määritellään selkeät suotuisan suojelutason vähimmäismäärät eli viitearvot. Vain näin voidaan varmistaa, että poikkeuslupien kumoaminen hallinto-oikeuskäsittelyissä aikaisemmilla perusteilla jää jatkossa historiaan.

Metsästäjäliitto teetti asiasta selvityksen, jonka laati pohjoismaisten metsästäjäjärjestöjen NHA:n pääsihteeri ja juristi Johan Svalby.

Metsästäjäliitto painottaa, että metsästyslain 41 §:n muutoksessa on otettava huomioon liiton lausunnossaan esittämät keskeiset seikat. Liitto vaatii, että metsästyslakiin lisätään erillinen pykälä suotuisan suojelutason vähimmäismäärästä eli viitearvosta kullekin suurpedolle erikseen – siis sudelle, karhulle ja ilvekselle. Tämä viitearvo tulee jakaa kannanhoitoalueille selkeiden kriteerien mukaan. Viitearvo on määriteltävä eduskunnassa ja kirjattava asetukseen, minkä lisäksi suurpetojen kannanhoitoalueet on säädettävä asetuksella perustelut mukaan lukien.

Liitto korostaa, että metsästyslain muutosprosessin jälkeen tulee välittömästi aloittaa säätämään menettelyt ja sisällöt suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien laatimiseksi. Kannanhoitosuunnitelmien rooli lupaharkinnassa on myös selkeytettävä, jotta kaikkien suurpetolajien (karhu, susi, ilves) kannanhoidollinen metsästys voidaan varmistaa.

Metsästäjäliitto kysyi jäsenistönsä mielipiteitä lakimuutoksen vaikutuksista pikakyselyllä 31. maaliskuuta. Lähes 90 % vastanneista oli sitä mieltä, että suurpetolainsäädännön muutosten tulee mahdollistaa kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästys, vaikka säädösvalmistelu ja muiden vaadittujen asioiden käsittely viivästyttäisikin tulevan syksyn karhujahdin toteutumista.

Metsästäjäliiton liittohallitus päätti 31. maaliskuuta kokouksessaan tiedustella jäseniltään pikakyselyllä, mitä jäsenet ajattelevat suurpetoja koskevan lainsäädännön kehittämisen tärkeysjärjestyksestä. Onko perusteltua kiirehtiä lainsäädäntötyötä karhulupien vuoksi, vai onko parempi työstää säädökset mahdollisimman valmiiksi niin, että muidenkin suurpetojen kannanhoidollinen metsästys toteutuisi?

Kysely oli auki runsaan puolen vuorokauden ajan. Vastauksia saatiin 8 369 kappaletta. Vastaajista 87 prosenttia kannatti seuraavaa kyselyssä mainittua toimintatapaa:

”Haluan, että metsästyslaki valmistellaan huolellisesti ja säädöksiin tehdään kaikki tarvittavat muutokset, jotta kolmen suurpedon (karhu, susi, ilves) kannanhoidollinen metsästys toteutuu. Hyväksyn, että tämä saattaa aiheuttaa kuitenkin viivästystä aikatauluihin ja ainakin karhun kannanhoidollisen metsästyksen lupien saaminen voi siirtyä vuoteen 2026.”

Vastaajista 13 prosenttia valitsi vaihtoehdon:

”Haluan lainsäädäntöä kiirehdittävän, että syksyllä 2025 karhunmetsästys voisi olla mahdollista. Hyväksyn siinä tapauksessa, että suden ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys ei kuitenkaan ehkä toteudu, koska tarvittavia säädösmuutoksia ei luultavasti ehdittäisi tekemään.”

Myös liiton piirit haluavat kaikkien suurpetojen kannanhoidon mahdollistavan lainsäädännön

Metsästäjäliitto kysyi myös kuudentoista maakunnallisen piirinsä tahtotilaa lainsäädännön painopisteen tunnistamiseksi. Kuten jäsenistö, myös piirit katsoivat, että lain valmistelussa tulee huomioida kaikki kolme suurpetoa (karhu, susi, ilves) niin, että kiire karhun kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi ei saisi heikentää muiden suurpetojen kannanhoidon asemaa lainsäädäntötyössä.

Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii saamaan lain pikaisesti eduskuntaan, jotta syksyn 2025 karhunmetsästystä varten voitaisiin hakea lupia tulevana kesänä.

Metsästäjäliitto katsoi suurpetojen kannanhoidollista lakiesitystä koskevassa lausunnossaan, että lakiesitystä tulisi korjata varsin paljon, jotta laki varmasti mahdollistaisi suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen (Metsästäjäliiton lausunto luettavissa täällä). MTK:n lausunto nosti esille samoja liiton huomioimia asioita. Myös korkein hallinto-oikeus lausui, että lakiesitystä olisi tarpeen tarkentaa.

Metsästäjäliiton mielestä tulevassa metsästyslain muutoksessa tulee lausunnolla olleeseen lakiesitykseen lisätä vähintäänkin kannanhoitosuunnitelmien juridisen aseman määrittely. Lisäksi sosioekonomiset seikat tulisi huomioida kannanhoidollisen metsästyksen päämäärän asettamisessa laissa Bernin sopimuksen mahdollistamalla tavalla. Edelleen suotuisan suojelutason viitearvojen määrittelylle tulisi muotoilla oma pykälänsä, jonka mukaan MMM antaa viitearvoa koskevan asetuksen.

Tänä keväänä australialainen tiktokkaaja kajosi vompatinpoikaseen, mistä nousi maailmanlaajuinen kohu. Suomessa tiedostetaan pesimärauhan merkitys hyvin. Usein huomiotta kuitenkin jää, että koirat on pidettävä kytkettyinä maaliskuusta aina elokuun puoliväliin saakka pesimärauhan takia. 

Kevät on kaikkein herkin ajankohta villieläimille. Ensimmäisenä poikivat jänikset jo helmi-maaliskuussa. Useimpien lajien vilkkain lisääntymisvaihe on touko-kesäkuulla. Koska poikueet ovat hauraita vielä kesällä, ne tarvitsevat kasvurauhaa myöhäiskesään saakka.

Pesimärauhan turvaaminen tarkoittaa myös pesivien lintujen huomiointia metsänhoitotöissä.

Pesintä on suojattu lailla: huomioi pesimärauha

Suomen luonnossa pesintä on lailla suojattu, sillä pesien häiritseminen, siirtäminen tai tuhoaminen on kiellettyä. Erityisesti touko-kesäkuussa poikaset ovat haavoittuvia. On tärkeää antaa niiden kasvaa rauhassa.

Metsästäjät ovat usein nimenomaan se ryhmä, joka aktiivisesti huomioi lintujen pesinnän esimerkiksi metsänhoitotöissä. Hakkuuaukealla voi olla metson, teeren tai vesilintujen pesiä. Maassa pesivät linnut palaavat kuitenkin yleensä hautomaan, kun ihminen poistuu paikalta ja työ tehdään nopeasti loppuun pesän ympäriltä.

Pesät voidaan kartoittaa myös maanmuokkauksen yhteydessä. Pesät merkitään näkyvästi yhteistyössä maanomistajan kanssa, jotta koneenkuljettaja osaa kiertää ne. Muokkauksen jälkeen pesämerkinnät poistetaan.

Koirat kiinni pesimäaikana

Metsästäjäliitto muistuttaa myös koirakurista. Koirien metsästyslain mukainen kiinnipitoaika on 1.3.–19.8. Tuolloin koiraa saa pitää vapaana vain koirapuistossa tai pihamaalla, mikäli koira on koulutettu pysymään pihassa.

Työskentelyvarmaa koiraa voidaan kiinnipitoaikaan käyttää esimerkiksi supikoiran pyyntiin tai näädän metsästykseen maaliskuussa, kunhan se ei häiritse muuta luontoa.

Kevään poikaset tarvitsevat kasvurauhaa

Kevään lisääntymisaika on luonnolle ja riistakantojen uusiutumiselle elintärkeä hetki. Erilaiset eläinlajit poikivat ja pesivät seuraavasti pitkin kevättä ja kesää:

• Metsäjänis ja rusakko – ensimmäiset poikaset maalis-huhtikuussa.
• Kettu – pennut syntyvät maalis-huhtikuussa.
• Villisika – emakot poikivat helmi-kesäkuussa.
• Hirvieläimet (hirvi, valkohäntäpeura, metsäkauris) – vasominen touko-kesäkuussa.
• Metsäkanalinnut (metso, teeri, pyy, riekko) – pesintä alkaa keväällä, poikaset kuoriutuvat kesäkuussa.
• Vesilinnut (sorsalinnut, hanhet, joutsenet, sukeltajasorsat, merilinnut) – pesivät huhti-kesäkuussa, poikaset kuoriutuvat pääasiassa touko-kesäkuussa.

Jokainen voi omilla valinnoillaan varmistaa, että eläimet saavat kasvattaa poikasensa rauhassa. Riistalajien metsästysajat ja ajankohtaiset tiedot löytyvät täältä: https://metsastajaliitto.fi/metsastajalle/hanki-tietoa/metsastysajat.

Kuvassa oikealta ylhäältä: heinäsorsa eli sinisorsa (anas platyrhynchos), hirviemo vasoineen (alces alces), pieni rusakonpoikanen (lepus europaeus) sekä koiranulkoilutusta. 

Kuvaajat: heinä- eli sinisorsa: Aila Ruoho/Vastavalo, hirviemo vasoineen: Sonja Tyrrä/Vastavalo, rusakonpoikanen: Leena Partanen/Vastavalo, koiranulkoilutusta hihnassa: Sirpa Niiranen/Metsästäjäliitto

Metsästäjäliiton uutena digitaalisen viestinnän asiantuntijana aloittaa 15.4.2025 medianomi YAMK Tero Ylioja.

Ylioja on tehnyt yli 23-vuotisen uran Ylellä. Hän on työskennellyt Oulussa, Lohjalla ja Pasilassa eri tehtävissä uutis- ja ajankohtaistoimituksissa. Hän on toimittanut uutisia radioon, televisioon ja internetiin sekä toiminut muun muassa kuvaajana, leikkaajana, ohjaajana, uutispäällikkönä ja tuottajana. Lisäksi hän on koordinoinut uutisliikennettä Pasilan Suomi-deskissä, toiminut verkkospesialistina Yle Helsingissä ja some- ja verkkotoimittajana Radio Suomessa. Viimeisimmäksi hän on suunnitellut audiojulkaisuja arkistojulkaisutoimituksessa.

Yliojalla on medianomi AMK -tutkinto Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta ja ylempi korkeakoulututkinto Metropoliasta.

Lähes koko ikänsä metsällä kulkeneen Yliojan mieluisin jahtimuoto on kanalinnustus.

– Metsästys on harrastuksena ja elämäntapana kulkenut mukana lapsesta saakka. Ei ole jännempää hetkeä kuin se, kun utuiselta nevalta kuuluu siipien kahinaa ja teerten kyselevää kuhertelua. Uudelta tehtävältä odotan kovasti sitä, että pääsen omalla panoksellani edistämään tärkeää asiaa liiton viestintäkanavissa.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toivottaa Yliojan tervetulleeksi joukkoon.

– Metsästäjäliitto on äärimmäisen tyytyväinen saadessaan Teron kaltaisen digitaalisen viestinnän ja uutistuotannon ammattilaisen palvelukseensa, toteaa Silpola.

Kulttuuripoliittinen selonteko on hallituksen eduskunnalle antama pitkän aikavälin strategia ja toimintasuunnitelma tästä yhteiskuntapolitiikan osa-alueesta. Selonteko käsittelee kulttuurin perustan säilyttämistä, uudistumista ja elinvoimaisuutta sekä kulttuuri- ja luovien alojen toimintaedellytyksiä niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Aikahorisontti ulottuu 2040-luvulle saakka.

Liitto korostaa lausunnossaan erityisesti metsästyskoirien, kuten suomenpystykorvan, merkitystä kansallisessa kulttuuriperinnössä ja esittelee hankkeen, jossa pyritään saamaan suomenpystykorva metsästysperinteineen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Lisäksi liitto tuo esiin suurpetojen, erityisesti susien, aiheuttaman uhan metsästyskoirille ja vaatii eduskunnalta lainsäädännöllisiä toimia suurpetokantojen hallitsemiseksi.

Lisäksi liitto painottaa metsästysseuratoiminnan tärkeyttä maaseudun kulttuurin ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä sekä muistuttaa eräkulttuurin merkityksestä ihmisten niin henkisen kuin fyysisen hyvinvoinnin edistämisessä, unohtamatta maanpuolustuksellista näkökulmaa.

Lue koko lausunto

Metsästäjäliiton esitys maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemisessa (ppt)

Metsästäjäliitto vaatii, että metsästyslakiin lisätään erillinen pykälä suotuisan suojelutason vähimmäismäärästä eli viitearvosta, joka määriteltäisiin sudelle, karhulle ja ilvekselle ja jaettaisiin kannanhoitoalueille selkeiden kriteerien mukaisesti. Lisäksi poikkeuslupamenettely tulisi uudistaa Ruotsin mallin mukaiseksi, jotta suurpetojen kannanhoidollinen metsästys voisi toteutua ilman hallinto-oikeuden tekemiä poikkeuslupien kumoamisia. Metsästäjäliitto esittää myös poikkeuslupien valitusoikeuden rajaamista sekä nopeutettua käsittelyä sekä lainsäädäntöä koirasusien poistamiseen.

Lue koko lausunto

Komission perjantainen (7.3.2025) ehdotus suden suojelun lieventämisestä käsitellään EU:n parlamentissa ja jäsenmaiden ympäristöministerien neuvostossa.

Mennäkseen läpi parlamentissa esitys tarvitsee enemmistön tuen taakseen.

Ministerineuvostossa esitys tarvitsee tuekseen 55 % jäsenmaiden määrästä ja 65 % EU-jäsenmaiden väkimäärästä laskien. Kun komissio esitti suojelustatuksen muutosehdotuksen tekemistä Bernin sopimukselle viime vuonna, edellä todettu enemmistö jäsenmaista löytyi.

Suomi on kannattanut suden suojelun lieventämistä. Vaikka suojelun lieventäminen toteutuisikin, suden metsästys on mahdollista vain, mikäli jäsenmaassa suden suojelu on suotuisalla suojelun tasolla.

Nyt lausunnolla olevasta suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevasta maa- ja metsätalousministeriön metsästyslain 41 pykälän perusteluesityksessä todetaan, että susi ei ole suotuisalla suojelun tasolla.

Suomen kevättalvinen susikanta on Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 300 sutta. Ruotsissa susikanta lasketaan syksyn tilanteessa. Tällöin Suomessa oli Luken mukaan lähes 500 sutta tuoreimman kanta-arvion mukaan.

Metsästäjäliitto katsoo, että käsittelyssä olevassa suurpetolaissa on eduskunnan hyväksyttävä sudelle viitearvo, joka osoittaa, että susi on suotuisalla suojelun tasolla. Ruotsissa suojelun viitearvoksi eli käytännössä susikannan kooksi ollaan määrittelemässä 170 sutta nykyisen 300 suden sijasta.

Metsästäjäliiton mielestä on tärkeää, että kaikki osalliset antavat lakiesitykseen lausuntonsa ja kuvaavat paikallista tilannetta niin susien kuin myös karhujen ja ilvesten osalta. Suurpetolain esitystä koskevat lausunnot on jätettävä ministeriöön viimeistään keskiviikkona 12. maaliskuuta 2025.

Komission esitys löytyy täältä.

Teräs korvaa lyijyhaulit

Esityksen mukaan lyijyhaulien käyttö metsästyksessä päättyy. Siirtymäaika on 3 vuotta. Lyijyhauleille tulee myös myyntikielto. Muutoksen siirtymäaika on 5 vuotta.

Lyijyhaulien käyttö myös ampumaradoilla päättyy. Siirtymäaika on 5 vuotta. Kansainvälisen urheiluammunnan vuoksi lyijyhaulien (koko 1,9–2,6 mm) käyttö voi jatkua ampumaradoilla 15 vuotta, jos ampumarata on saanut valtuutuksen jäsenvaltiolta, radalla on erittäin tiukat riskienhallintatoimet (mm. lyijyhaulien keräys 3 vuoden välein) ja ampuja on ampumaurheiluliiton jäsen.

Suurriista lyijyttömillä, kokovaippaluodit sallitaan pienriistalle

Lyijyluoteja saa edelleen myydä, mutta lyijyluotien käyttö metsästyksessä päättyy esityksen mukaan keskisytytteisissä kaliipereissa, jotka ovat luodin halkaisijaltaan 5,6 mm tai suurempia. Siirtymäaika on 18 kuukautta. Esitys koskee siten käytännössä lähes kaikkia keskisytytteisiä kaliipereja kuten .222 Rem ja .223 Rem.

Edellä mainittuja pienemmille keskisytytteisten luodeille ja kaikille reunasytytteisten kaliiperien luodeille ehdotettu siirtymäaika on 10 vuotta. Tällaisia kaliipereja ovat muun muassa .17 HMR ja .22 LR.

Poikkeuksena metsästyksessä sallitaan jatkossakin hylkeenmetsästys lyijyluodeilla ja täysvaippa- eli kokovaippaluodit (Full Metal Jacket eli FMJ) sekä Open Tip Match (OTM) eli tarkkuusammuntaan tarkoitetut ”reikäpääluodit” (esim. Lapua Scenar ja Sierra Match King) ovat jatkossa sallittuja metsästyksessä niille riistalajeille, mitkä metsästysasetuksessa eivät vaadi osumasta laajenevaa luotia.

Lyijyluotien käyttö ampumaradoilla jatkuu

Lyijyluotien käytölle ampumaradoilla ei ehdoteta vaatimuksia, toisin kuin Euroopan kemikaalivirasto ECHA komissiolle esitti. Tilannetta tarkastellaan kuitenkin 10 vuoden kuluttua rajoituksen voimaantulosta. Tällä linjauksella on suuri merkitys ampumaratojen säilymiselle, sillä alkuperäisessä EU:n kemikaaliviraston ECHA:n esityksessä radoilta olisi vaadittu mittavia ratainvestointeja. Yksinomaan Suomessa vaaditut rakenteet olisivat maksaneet pelkästään luotiradoille 575 miljoonaa euroa Rambollilla teetetyn selvityksen mukaan.

Seuraavat käyttötavat on vapautettu kokonaan lyijyrajoituksista: ilma-aseet, suustaladattavat aseet ja historialliset ampuma-aseet mukaan lukien niiden modernit replikat, kulttuuriperintötilaisuudet sekä kupari- ja kupariseosluodit (jos lyijyä on alle 3 %, esim. messinki).

Rajoitukset eivät koske viranomaisia kuten poliisia tai puolustusvoimia.

Teollisuudelle ja kaupalle merkintävelvoitteita

Jälleenmyyjien on ilmoitettava lyijyn vaarallisuudesta myyntipisteissään ja verkkosivuillaan. Siirtymäaika on 6 kuukautta. Lyijyammuksia sisältävissä pakkauksissa on oltava merkinnät, että ne sisältävät lyijyä. Pakkausten merkintävaatimuksessa siirtymäaika on 18 kuukautta. Yksittäisissä lyijyhaulipatruunoissa sekä lyijyluodeissa on oltava merkintä Pb. Siirtymäaika on 5 vuotta.

Järjestöt selvittävät kantaansa rajoitusehdotukseen

EU:n REACH-komitean lopullisen äänestyksen ajoitus riippuu jäsenvaltioiden kannasta rajoitukseen. Jos rajoitusehdotus saa REACH-komiteassa määräenemmistön taakseen, ehdotusta käsitellään vielä EU:n parlamentissa ja neuvostossa.

Suomen Metsästäjäliitolla on mahdollisuus vaikuttaa vielä lopullisen rajoituksen yksityiskohtiin yhdessä Pohjoismaiden metsästäjäjärjestön Nordic Hunters Alliancen, EU:n metsästäjien kattojärjestön FACE:n sekä eurooppalaisten ampumaurheilufoorumin ESSF:n ja sen jäsenjärjestöjen kanssa.

Metsästäjäliitto julkaisee kantansa komission edellä todettuun esitykseen, kun järjestöjen keskinäiset neuvottelut esityksestä on käyty. Joka tapauksessa on nyt jo selvää, että komission esitys on selkeästi parempi, kuin mitä EU:n kemikaaliviraston alkuperäinen esitys komissiolle oli. Muutosta vaativia yksityiskohtiakin esityksessä vielä toki on.

Lisätietoja:

Komission englanninkielinen esitys tästä
EU:n määräenemmistöperiaate suomeksi tästä

Lataa kuvat: 

Lyijyrajoitusehdotus_ koonti_1080x1080
Lyijyrajoitusehdotus_1_1080x1080
Lyijyrajoitusehdotus_2_1080x1080
Lyijyrajoitusehdotus_3_1080x1080
Lyijyrajoitusehdotus_4_1080x1080

Lyijyrajoitusehdotus_ koonti_1080x1350
Lyijyrajoitusehdotus_1_1080x1350
Lyijyrajoitusehdotus_2_1080x1350
Lyijyrajoitusehdotus_3_1080x1350
Lyijyrajoitusehdotus_4_1080x1350