Metsästäjät erittäin pettyneitä valtion suurpetopolitiikkaan

Markus Ahponen, Ilomantsi: Petokysymyksen sosiaalinen kestävyys on koetuksella

- Olemme erittäin pettyneitä siihen, miten tilannetta Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella hoidetaan. Ei tämä mitenkään oikein mene, kertoo Markus Ahponen Ilomantsista.

Ahponen toimi alueellaan karhun metsästyksen poikkeusluvan hakijana, mutta Riistakeskus ei lupaa myöntänyt.

- Katson valitukset tahalliseksi haitanteoksi, jolla pyritään estämään metsästys. Tästä pitäisi päästä yli. Onhan valtion tasoltakin tahtotila, että kannanhoidollisen metsästyksen tulisi olla mahdollista. Joka kerta kun lasken koiran irti, niin mietin, että meneekö tässä koira suden suuhun. Meilläkin metsästysseurassa koirakalusto on pienentynyt, eikä uusia hirvikoiria enää samalla tavalla oteta susivaaran ja olemattomien hirvilupien takia.

- Ilomantsissa hirvet ja hirvenmetsästys ovat kärsineet eniten jo tähän asti susi- ja karhukannoista. Susi vaikuttaa muuhunkin riistaan, etenkin pienempiin sorkkaeläimiin muualla Suomessa. Petokysymyksen sosiaalinen kestävyys on koetuksella, kun kannat kasvavat. Ihmiset ovat jo nyt turhaantuneita tilanteeseen, eikä petojen pihakäynneistä tai vahingoista enää jakseta viranomaisille ilmoitella.

Tanja Aittokoski, Kuhmo: On tässä pettynyt fiilis siihen, miten valtiovalta on suurpetoasiaa hoitanut

- On tässä pettynyt fiilis siihen, miten valtiovalta on suurpetoasiaa hoitanut ja mihin tilanteeseen ollaan ajauduttu, kertoo karhun metsästyksen poikkeuslupaa Kuhmossa hakenut Tanja Aittokoski. Riistakeskus hylkäsi hakemuksen.

- Suurpetojen ja ihmisten konfliktit vääjäämättä lisääntyvät. Viimeksi eilen aamulla tästä 14 kilometrin päässä olivat sudet talon pihassa. Eivät pelänneet ihmistä. Petojen ihmispelko on vähentynyt ja vähenee edelleen, jos tilanne ei muutu.

- Kasvava susikanta tarkoittaa lisää koirien menetyksiä. Jos tilanne on pitkään jumissa, eikä koiria voi treenata, osaavat koirat SRVA-tehtävissä rupeavat olemaan vähissä. Samoin jos metsästysseuralla on vain yksi kaatolupa, kuka enää haluaa pitää koiraa pitkin vuotta häkissä, jos sille ei ole sitä käyttöä, johon se on jalostettu, kasvatettu ja koulutettu.

- Toivon, että tolkku ja maalaisjärki vielä voittaisivat ja että eräperinnettä päästään jatkamaan. Uhkana on, että meille käy samalla tavalla kuin Romaniassa, jossa ihmishenkiä on jo menetetty karhujen kynsissä.

Metsästäjäliitto on avustanut hallinto-oikeuksiin jätettyjen valitusten laatimisessa Ahposta ja Aittokoskea. Metsästäjäliiton kanta on, että Suomessa tarvitaan perusteellista suurpetolainsäädännön ja -hallinnon muutosta Ruotsin mallin mukaisesti niin, että suurpedoille säädetään lajeittain selkeä vähimmäislukumäärä, jonka yli menevä osa voidaan metsästää. Lisäksi suurpetohallinto tulisi hoitaa ja lupien perustelut tuottaa maakuntatasolla riistakeskuksissa virkatyönä.

Kuva: Metsästäjä Markus Ahponen Ilomantsista miettii koiransa irti laskiessaan, joutuvatko ne suden suuhun. Markuksen jämtlanninpystykorvat Waldo ja Kata haukkuvat niin hirveä kuin karhua. Kuva Ahposen kotialbumista.