Erillinen lainsäädäntö erätarkastajista ja vieläpä useaa lakia koskien, on liiton näkemyksen mukaan ylipäätään kyseenalaista, kuten myös se, että valtion liikelaitoksella on oma poliisiin verrattava valvontayksikkö. Siksi liitto esittää ensisijaisesti, että laillisuusvalvontaa suorittaa vastaisuudessa poliisi, johon palautetaan eräpoliisien virka. Tällä muutoksella säästytään ylimääräiseltä lainsäätämiseltä ja saadaan metsästyksen valvontaa suorittaville viranomaisille tavoitellut poliisivaltuudet, lukuun ottamatta ilman perusteltua epäilystä tapahtuvaa kulkuneuvon ja tavaran tutkintaa, jota poliisillekaan ei oikeusvaltioissa ole annettu.

Toissijaisesti liitto esittää lakiesityksiä uudelleen valmisteltavaksi, laajempaa asiantuntijajoukkoa hyödyntäen.

Mikäli eräpoliisia ei saada, liitto puoltaa kohtuullisia ja perusteltuja erätarkastajien valtuuksien lisäyksiä, joita suuri osa esityksestä on. Vastustava kanta liitolla on erätarkastajan tarkastusoikeudesta henkilön kulkuneuvoon ja tavaroihin ilman perusteltua epäilystä, yksityismaalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajamista ilman maanomistajan lupaa ja sakon antamista aiheettomasta hälytyksestä, ellei teko ole tahallinen.

Lue Metsästäjäliiton lausunto aiheesta:
Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi Metsähallituksen erävalvonnasta

”Suomen tulisi päivittää suurpetolainsäädäntöään ruotsalaisen mallin mukaan”, esittää Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg. Ruotsissa suurpetojen metsästys onnistuu, Suomessa kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat jäädytetään heti, jos niistä valitetaan.

 ”Tapasimme Ruotsin maaseutuministeri Peter Kullgrenin yhteispohjoismaisen metsästäjäjärjestön Nordic Hunters’ Alliancen (NHA) hallituksen kokouksen yhteydessä 6. syyskuuta. Ministerin tavoitteena on laskea voimakkaasti susikannan tavoitemäärää asettamalla se Ruotsin parlamentin määrittämän tavoitehaitarin 170-270 sutta alarajalle”, kertoo myös NHA:n puheenjohtajana toimiva Hallenberg.

 Norjan 40 suden kanssa se tarkoittaa, että Ruotsissa ja Norjassa olisi yhteensä 210 sutta. Ministeri kertoi, ettei maassa saisi olla enempää susia kuin on tarpeen ja susikannan pitäisi vähentyä. Näin siksi, että on toisaalta kyse maaseudun selviytymisestä.

 ”Suomessa eduskunnan tulisi vastaavalla tavalla määrittää suden ja muiden suurpetojen metsästyksen sosioekonomisesti kohtuullinen raja-arvo”, toteaa Tuomas Hallenberg.

 Metsästyskoira susille joka toinen päivä

 ”Varsinaisen pääjahtikauden alettua 20. elokuuta sudet ovat tappaneet Suomessa jo kahdeksan metsästyskoiraa, lisäksi yhtä on raadeltu. Siis joka toinen päivä sudet ovat napanneet koiran kesken jahdin. Metsästyskoiran käyttö on useissa maakunnissa pian mahdotonta”, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

 ”On hienoa, että EU on avannut susikyselyn ja haluaa kuulla paikallisia toimijoita. Kannustammekin metsästysseuroja raportoimaan tilanteestaan. Mutta muutokset vain EU-tasolla eivät riitä, ja se tapahtuu hitaasti. Toimimalla Ruotsin kanssa samassa rintamassa kehittämällä lakejamme Ruotsin mallin mukaisesti antaisimme komissiolle selkeän viestin, että suurpetojen kannanhallintaan on saatava muutos”, kannustaa Silpola.

Kuva: Ruotsin maaseutuministeri Peter Kullgren (keskellä) haluaa laskea susien metsästystä ohjaavan kantatavoitteen nykyisestä 300 sudesta 170 suteen. Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg (vas.) ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpola (oik.) tapasivat ministeri Kullgrenin Ruotsin metsästäjäliiton toimintakeskuksessa Öster Malmassa 6.9.2023.

Suomen vesilintukantojen kehitystä on seurattu lähes neljän vuosikymmenen ajan. Lintujen määrä on laskenut erityisesti kahden viimeisimmän vuosikymmenen aikana. Kantojen taantumisen taustalla ovat elinympäristöjen huonontuminen sekä vieraspedot. SOTKA levähdysalueet -hankkeessa vesilintujen tilannetta helpotetaan luomalla  syysaikainen vesilintujen levähdysalueverkosto, jonka osaksi myös Joutsan Haapasuon kosteikko liittyy. Syysaikaisella vesilintujen levähdysalueella tarkoitetaan luonnollista tai rakennettua vesilintujen elinympäristöä. Rauhallisella levähdysalueella vesi- ja kahlaajalinnut voivat kehittyä ja tankata ravintoa rauhassa ennen syysmuuton alkamista. 

– Tällä hetkellä merkittävä osa Suomessa pesineistä vesilinnuista käynnistää syysmuuton tarpeettoman aikaisin elo- syyskuun vaihteessa. Vesilinnut voisivat luontaisin edellytyksin viipyä maassamme selvästi pidempään, mikäli niillä olisi lähellä lisääntymisalueitaan nykyistä enemmän häiriövapaita ja laadukkaita levähdysalueita. Mitä pidempään vesilinnut viipyvät syksyisin Suomessa, sitä paremmassa kunnossa ne lähtevät muuttomatkalle ja suuremmalla todennäköisyydellä ne palaavat seuraavana keväänä uudelleen lisääntymisalueilleen, kertoo lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen Metsästäjäliitosta.

SOTKA-hankkeen häiriövapaat levähdysalueet perustetaan metsästysoikeuden haltijan ja/tai omistajan vapaaehtoisella päätöksellä. Levähdysalueiden ominaisuuksia ovat mm. luonnollinen ja runsas ravinnontarjonta ja ne ovat vesilinnustuksen ulkopuolella koko kauden ajan. Kohteilla ei ole keinotekoista ruokintaa. Muu metsästystoiminta voi kohteilla jatkua normaalisti. Vieraspetopyynti on jopa suositeltavaa pesimämenestyksen turvaamiseksi. 

– Hankkeen päätavoite on maanomistajien sekä metsästysoikeuden haltijoiden sitouttaminen tähän uuteen vesilintukantojen hoitomuotoon, josta esimerkiksi Tanskasta on jo pitkältä ajalta hyviä kokemuksia, Pekkarinen summaa. 

Levähdysalueet ovat osa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa sorsalintujen elinympäristöihin kohdistuvaa SOTKA-hankeryhmää. Kesällä 2020 alkanutta hanketta toteutetaan yhteistyössä Suomen Metsästäjäliitto ry:n  ja BirdLife Suomi ry:n kesken.

Joutsan Haapasuon 70 hehtaarin laajuinen kosteikko on Neova-konsernin ennallistamiskohde.

Metsästysseuran vastaaminen kyselyyn on erittäin tärkeää, sillä komissio päättää kerättyjen tietojen perusteella, antaako se ehdotuksen muuttaa suden suojelutasoa EU:ssa.

Taustatietona vastaajan on tarpeen tietää, että perimmäisenä esteenä suden kannanhoidolliselle metsästykselle ja poikkeuslupien myöntämiselle on EU:n luontodirektiivi ja sen lajiliitteet. Susi on Suomen osalta määritetty poronhoitoalueen ulkopuolella liitteeseen IV eli tiukasti suojelluksi lajiksi.  Susi tulisi saada siirrettyä luontodirektiivin liitteeseen V (metsästettävät lajit), jolloin poikkeuslupien myöntäminen olisi huomattavasti vapaampaa ja joustavampaa (kuten Suomen poronhoitoalueella). Lajiliitesiirrosta ei kuitenkaan voida Suomessa päättää kansallisesti, vaan aloitevalta asiassa on EU-komissiolla, joka on tämän kyselyn toimeenpanijataho.

Kyselyyn vastataan (suomeksi tai ruotsiksi) vapaamuotoisesti sähköpostilla osoitteeseen EC-WOLF-DATA-COLLECTIONec.europa.eu 22. syyskuuta mennessä. Linkki alkuperäiseen komission tiedotteeseen: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_23_4330

Kuvailkaa vastauksessanne esimerkiksi seuraavat asiat:

• Metsästysseuran toiminta-alueen sijainti ja luonnehdinta
  • Missä päin Suomea metsästysseura toimii (mainitse maakunta ja kunta)
  • Etäisyydet lähimpiin kaupunkeihin
  • Seuran toiminta-alueen kuvaus: taajamat, haja-asutus, metsä- ja peltoalueiden osuus karkeasti
• Metsästysseuran toiminta
  • Seuran metsästystoiminnan kuvaus tiiviisti omin sanoin: On hyvä tuoda esiin, että metsästys on riistaluonnonvaran kestävää hyödyntämistä ja tiettyjen lajien kohdalla riistahallinnon ohjaaman kannansäätelytehtävän toteuttamista
  • Kuvatkaa metsästyskoirien käytön tärkeys ja välttämättömyys seuran metsästystoiminnassa (hirvieläinten kannansäätelytehtävän onnistuminen, eettiset syyt, metsästyskulttuuriperinnön ylläpitäminen jne.)
  • Muu jäsenistön ja/tai paikallisyhteisön hyvinvointia tukeva toiminta; virkistys, taloudellinen tuki
• Susitilanne seuran toiminta-alueella
  • Onko alueellanne esiintyvät sudet satunnaisia kulkijoita vai vakiintunut pari- tai laumareviiri?
  • Jos seuranne alueella on susireviiri, niin onko se näkemyksenne mukaan huomioitu tuoreimmassa kanta-arviossa (linkki susikanta-arvioon http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-744-0 )
  • Näkemyksenne susien määrän kehityksestä viimeisen kymmenen vuoden ajalta seuran alueella
• Sosiaaliset vaikutukset ja turvallisuus
  • Onko toiminta-alueella esiintynyt sudesta aiheutuvia uhkatilanteita ihmisten turvallisuudelle (voi liittää linkin, jos tapaus on ollut mediassa)
  • Vaikuttaako susien läsnäolo muuten jäsenistön ja heidän lähipiirinsä luonnonkäyttöön (tässä muu kuin metsästys)
  • Vaikuttaako suden läsnäolo metsästyksen toteutukseen (esim. metsästäjien omat turvallisuushuolet)
• Metsästyskoirat ja riistakannat  
  • Onko toiminta-alueella tapahtunut susien aiheuttamia metsästyskoiravahinkoja; määrät ja ajankohdat
    • Ellei ole, niin onko näkemyksenne mukaan kuitenkin koiravahinkojen riski olemassa
  • Onko suden saalistuksella tai läsnäololla näkemyksenne mukaan ollut vaikutusta riista- tai muihin eläinkantoihin seuranne alueella
• Tuotanto- tai kotieläinvahingot
  • Onko toiminta-alueelta tiedossanne susien aiheuttamia tuotanto- tai kotieläinvahinkoja; määrät ja ajankohdat
  • Metsästysseuran mahdollinen rooli tuotanto- tai kotieläinvahinkojen ehkäisyssä
• Susitilanteen ratkaisuehdotukset komissiolle
  • ​​​Suden liitesiirto luontodirektiivin liitteeseen V
  • Muut mahdolliset ajatukset tilanteen kohentamiseksi

Kyselyä saa jakaa eteenpäin sopiville tahoille.

MIKÄ MUUTTUU?

• Näytteet lähetetään Postin palvelupisteestä vastauslähetyspaketteina. Pakettia ei saa jättää kirjelaatikkoon eikä pakettiautomaattiin.
• Näytteet pakataan keltamustiin näytelähetyslaatikkoihin, joita voi tilata maksutta Ruokavirastosta.
• Aikaisemmin Matkahuollon lähetyksiin käytettyjä näytelähetyspusseja ei saa käyttää postilähetyksien pakkauksina.
• Paketti saa painaa enintään 2 kg.
• 2 kg painorajan takia munuainen ja perna lähetetään joko kokonaisina tai isolta villisialta otetaan niistä palat. Verinäyte veriputkessa, jos verinäyte on saatu. Kohdusta lähetetään 5–10 cm pala. Kiveksiä ei tarvitse lähettää. Haluttaessa lisäksi trikiininäyte.
• Jos painoraja ei ylity, voi samaan laatikkoon pakata usean eläimen näytteet lähetteineen.
• Tarkista ohjeet näytteiden huolellisesta pakkaamisesta: https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/elaintautitutkimukset/naytteenotto-ohjeet/villisika/
• Vastauslähetyspaketissa tulee olla teksti "Eläinperäinen näyte - vapautettu". Sekä lähetysosoite: RUOKAVIRASTO Helsinki, Tunnus 5022063, 01006 VASTAUSLÄHETYS. Ruokaviraston näytelähetyslaatikoissa tekstit ovat valmiina.
• Pakettiin merkitään lähettäjän nimi ja osoite. Lisäksi lähettäjän nimen alle tunnus ’Virologia’
• Näytteiden otto- ja pakkaamistarvikkeita voi maksutta tilata Ruokavirastosta osoitteesta tilauksetruokavirasto.fi.
• Voi tilata myös pelkästään keltamustia näytelähetyslaatikoita, jos muita näytetarvikkeita on jo aikaisemmin tilattuina.
• Näytteet voi lähettää Postin kautta em. ohjeilla jo ennen 4.9.2023
• Ruokaviraston erilaisissa näytteenotto-ohjeissa näkyy siirtymäaikana myös vanhoja ohjeita Matkahuollon käytöstä, mutta niitä ei pidä noudattaa 4.9. alkaen
• Ohjeet muiden eläinnäytteiden lähettämiseen päivittyvät Ruokaviraston kotisivuille

Lisätietoja:

Ohjeet villisikanäytteiden ottamiseen ja lähettämiseen
https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/elaintautitutkimukset/naytteenotto-ohjeet/villisika/

Metsästäjäliiton Jahti-lehdessä on vuonna 2023 ”Kysy meiltä” -palstalla pohdittu moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttöä riistan jälkien etsimisessä. Jahdin numerossa 2/2023 kysyttiin, voiko riistaeläimen jäljen etsiä maastossa moottorikelkalla ja seuraavassa numerossa 3/2023 esitettiin jatkokysymys, voiko autolla etsiä jälkiä ennen metsästyksen aloittamista. Molempien kysymysten asiantuntijavastauksessa todettiin moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttämisen jälkien etsimisessä olevan kiellettyä metsästyslain 32 § perusteella.

Palstan vastaukset ovat herättäneet kysymyksiä kentällä. Metsästäjäliitto pyysi poliisihallitukselta linjauksia alla esitettyihin kysymyksiin ja Poliisihallitus linjasi, että auton käyttö jälkien etsimisessä tieltä on sallittua. Metsästäjäliitto kiittää poliisia nopeasti saaduista vastauksista ennen karhunmetsästyksen käynnistymistä.

Metsästäjäliitto: Saako moottorikäyttöisellä ajoneuvolla (esim. auto) etsiä jäljen tieltä ennen metsästyksen aloittamista?

Poliisihallituksen vastaus: Tiellä saa ajaa, ja tieltä saa tehdä havaintoja. Lähtökohtaisesti tulkintamme on, että tiellä ajaminen ja havaintojen tekeminen ei täytä jäljittämisen määritelmää. Jos tiellä ajaessa havaitsee jäljet, ja aloittaa metsästyksen, siirrytään Metsästyslain 32§ 2 momentin rajoitteisiin, eli ei saa ampua moottorikäyttöisestä ajoneuvosta eikä näiden suojasta tai välittömästi pysäyttämisen jälkeen sataa metriä lähempänä näitä. Eli käytännössä havaittaessa jäljet, tulee siirtyä jälkien seuraamiseen (jäljittämiseen) ilman moottorikäyttöistä ajoneuvoa. Mikäli autoa käyttää maastossa jälkien etsintään, ollaan jäljittämisessä, ja siis kielletyssä toiminnassa.

Metsästäjäliitto: Saako moottorikäyttöisellä ajoneuvolla (esim. moottorikelkka, mönkijä tms.) etsiä jäljen maastosta ennen metsästyksen aloittamista?

Poliisihallituksen vastaus: Ei saa, jos maastosta etsitään jälkiä tarkoituksena aloittaa metsästys. Tällöin kyse olisi Metsästyslain 32 § 1 momentin mukaisesta jäljittämisestä. Jos sitä vastoin esim. ajettaessa moottorikelkkareitillä havaitaan jäljet, tilanne on toinen, eli käytännössä sama kuin auto tiellä (kts. edellinen vastaus). Silloin pitää muistaa, että mikäli lähtee seuraamaan jälkiä kelkalla, ollaan taas jäljittämisessä, ja siis kielletyssä toiminnassa.

Poliisihallitus muistuttaa lisäksi, että pitää tässä kokonaisuudessa huomioida myös Metsästyslain 35 § rajoitteet metsästysaseen kuljettamisesta. Tähän poliisi on antanut Metsähallituksen kanssa yhteisen tulkintaohjeen.

Lue lisää aseiden kuljettamisesta maastossa

https://www.eraluvat.fi/maastoliikenne/maastoa-vai-tieta.html
https://metsastajalehti.fi/lait-ja-luvat/metsastysaseiden-kuljettaminen-maastossa/

Vesilinnustuksessa useita huomioitavia asioita

Vesilinnustuskausi alkaa sunnuntaina 20.8. puolilta päivin. Metsästäjäliitto muistuttaa lajintunnistuksen tärkeydestä ja kehottaa kaikkia metsästäjiä välttämään taantuvien lajien metsästystä.

- Taantuvien lajien väheneminen Suomessa jatkuu vesilintujen elinympäristöjen heikentyessä. Vastuullinen metsästäjä välttää taantuvien lajien metsästystä, ja tarkka lajintunnistus on silloin ensiarvoisen tärkeää. Pyynti tulee kohdistaa elinvoimaisiin lajeihin kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Noutavan koiran käyttö on osa vastuullista metsästystä, muistuttaa Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Uutta vesilintujahdissa on hämärämetsästyskielto. Vesilinnustus on kiellettyä auringonlaskua seuraavan tunnin päättymisestä alkaen aina auringonnousua edeltävän tunnin alkuun saakka. Jos aurinko laskee esimerkiksi kello 21.01, on metsästys kiellettyä kello 22.01 alkaen. Metsästäjän tulee tarkistaa auringon nousu- ja laskuaika metsästysalueellaan. Haavoittuneen linnun saa etsiä, lopettaa ja ottaa haltuun myös kiellon aikana.

Lintuinfluenssaepidemia vaikuttaa osaltaan myös sorsastukseen. Ruokavirasto suosittaa, että niillä alueilla tai paikoissa, joilla on todettu lintujen joukkokuolemia tai lintuinfluenssatapauksia, tulisi pidättäytyä vesilinnustuksesta.

- Siellä missä lintuinfluenssaa ei ole tavattu, voi kuluvana syksynäkin lähteä sorsajahtiin. Houkutusruokinnasta tulee pidättäytyä, ettei yhteen paikkaan kerätä tietoisesti suurta määrää lintuja. Noutavan koiran voi ottaa jahtiin hygieniasta huolehtien. Saaliinkäsittelyyn suositellaan kertakäyttökäsineitä. Mikäli koirassa on lintujen eritteitä, ne pitää pestä huolellisesti pois. Koiralle ei myöskään saa antaa raakoja linnunosia palkkioksi, suosittelee Grenfors.

Karhujahti asettaa metsästyskoirat alttiiksi susivahingoille

Karhun kannanhoidollinen metsästys käynnistyy sunnuntaina 20.8. Samalla metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika päättyy. Karhua metsästetään itsenäisesti etäällä ohjaajastaan työskentelevillä koirilla, mikä altistaa ne suden saalistukselle. Vuosittain kymmeniä metsästyskoiria jää susien saaliiksi, mikä rajoittaa monin paikoin mahdollisuutta metsästää koirien avulla. Metsästäjäliitto vaatii pikaisia ja määrätietoisia hallitusohjelman kirjauksen mukaisia toimenpiteitä suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi, jotta metsästyskoirille ja kotieläimille aiheutuvat merkittävät vahingot saataisiin kuriin. Säännöllisen kannanhoidollisen metsästyksen avulla voidaan vähentää tehokkaasti erilaisia suden aiheuttamia vahinkoja ja pitää susikanta ihmisarkana.

Suomen Riistakeskus myönsi syksylle 2023 yhteensä 106 poikkeuslupaa kannanhoidolliseen karhunmetsästykseen. Myönnetyt poikkeusluvat painottuvat vahvimman karhukannan alueille maan itäosiin. Suomen karhukanta on vahva ja laji on suotuisan suojelun tasolla. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Suomen karhukanta ennen metsästyskautta on 1740–1925 yksilöä.

Esitys toimitettiin asianomaisille ministeriöille heinäkuussa. Ampumaratojen ympäristölupahankkeessa ovat mukana Suomen Ampumaurheiluliitto, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen riistakeskus, Suomen Reserviupseeriliitto, Reserviläisliitto ja Suomen Ampumahiihtoliitto. Kaikki hankkeen osapuolet ovat sitoutuneet toimenpide-esitykseen.

Vuonna 2022 Suomen ja koko Euroopan turvallisuustilanne heikkeni merkittävästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tämän seurauksena on ymmärretty, että ampumaradat ovat erittäin tarpeellisia ja kaikki ampumaharjoittelu tukee myös maanpuolustusta, tapahtui se sitten ampumaurheilun, metsästyksen tai muun ammunnan nimissä. Useamman vuosikymmenen kestäneen ampumaratojen alasajon seurauksena maassamme on laajoja alueita, joissa ampumaratatilanne on erittäin heikko erityisesti eri lajiratojen monipuolisuuden näkökulmasta tarkasteltuna. Hallitusohjelmassa 2023 on nostettu kriittisenä tekijänä esille ampumaratojen määrän lisääminen ja tavoitteena on parantaa tilannetta kaikille ampumista harjoitteleville nostamalla ampumaratojen määrä 1000 rataan vuosikymmenen loppuun mennessä.

Lisäksi vuodesta 2019 asti Euroopan kemikaalivirasto on valmistellut Euroopan komission pyynnöstä kieltoesitystä, joka koskee lyijyluoteja ja -hauleja sekä kalastuspainoja. Toteutuessaan maaliskuussa 2023 komissiolle toimitetun kaltaisena rajoituksen vaikutus kaikkeen ampumaharjoitteluun olisi erittäin negatiivinen, mutta sen lisäksi se heikentäisi EU:n sotilaallista puolustuskykyä ja huoltovarmuutta.

Toimenpide-esitys tästä linkistä:

Ampumaratojen ympäristölupahankkeen toimenpide-esitys

• Liite 1. 
• Liite 2. 
• Liite 3. 

Ruokavirasto suosittelee, ettei vesilintuja metsästettäisi niillä alueilla tai paikoissa, joilla on todettu lintujen joukkokuolemia tai lintuinfluenssaa. Tämä suositus koskee koko maata. Suositus koskee kuitenkin ainoastaan vesilintujen metsästystä todetuilla taudin esiintymiskohteilla, eikä se siten koske kyyhkyjä, muita riistalintuja tai rauhoittamattomia varis- tai lokkilintuja.

Metsästäjäliitto antoi oman suosituksensa pidättäytyä kyyhkyjen ja vesilintujen houkutteluruokinnasta koko maassa 26.7.2023 alkaen. Lintuinfluenssatapauksien määrän kasvaessa ja taudin levitessä uusille alueille Suomessa on erittäin tärkeää, että metsästäjät huomioivat tilanteen vakavuuden sekä lintuinfluenssan aiheuttamat uhat maataloudelle, mutta myös luonnonvaraisille lintukannoille ja metsästykselle.

Lintujen metsästyksessä koiran käyttö on tärkeää saaliin löytämiseksi ja talteen saamiseksi eikä siihen toistaiseksi ole annettu rajoitussuosituksia. Koirille ei tule kuitenkaan antaa kypsentämättömiä saalislintujen osia tai lihaa. On myös tarpeen huolehtia, että koirat eivät pääse syömään tai pureskelemaan saaliseläimiä tai etenkään itsestään kuolleita lintuja tai muita eläimiä. Ruokavirasto suosittelee lisäksi, että koirien kouluttamiskäyttöä varten lokkeja tai varislintuja ei metsästettäisi tänä vuonna lainkaan, sillä virukset voivat säilyä pakastetussakin lihassa tartuntakykyisinä. Lintusaaliin käsittelyssä suositellaan yleisesti noudatettavan hyvää hygieniaa ja suojakäsineiden käyttämistä

Jos maastosta löytyy useita kuolleita lintuja tai lintuja, joilla on vakavaan sairauteen viittaavia oireita, tulee ottaa yhteyttä paikalliseen kunnaneläinlääkäriin. Vesilintujen metsästys alueella ei ole tuolloin enää suositeltavaa.

Ruokaviraston tiedote ja ohjeistus 2.8.2023

”Vaikka riistalintujen metsästysruokinta ei ole ollut syynä lintuinfluenssan leviämiseen, on tässä tilanteessa tehtävä kaikki mahdollinen lintuinfluenssan leviämisen riskin pienentämiseksi. Siksi on syytä pidättäytyä riistalintujen ruokinnalta”, toteaa Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Metsästäjäliitto kannustaa, että liiton jäsenseuroissa annettaisiin jäsenille vastaava suositus riistalintujen ruokinnasta pidättäytymiselle toistaiseksi. Lisäksi, mikäli kotieläintilat pyytävät apua vahinkoa tai vahinkoriskiä aiheuttavien lintujen poistamisessa ja karkottamisessa, seurat voisivat organisoida tilojen avuksi metsästäjiä. Esimerkiksi naakan rauhoitusaika päättyy elokuun alussa.

Lintuinfluenssatapaukset ovat lisääntyneet ja tartuntavyöhykettä on laajennettu. Tartuntavyöhyke kattaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien lisäksi nyt myös Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnat. Päätös on voimassa välittömästi, kerrotaan Ruokaviraston sivulla.

Lintuinfluenssa aiheuttaa merkittävän riskin suomalaiselle ruoantuotannolle ja metsästäjiä pyydetään huomioimaan tämä osana vastuullisuutta. Myös luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ja yksittäisistä kuolleista petolinnuista tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Kunnaneläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokaviraston Helsingin toimipaikkaan.

Lisätietoa saatavilla:

Seuraa tautitilannetta alueellasi Ruokaviraston sivuilta

Ruokaviraston tiedote 25.7.2023

Viranomaisohjeita jos löytää kuolleen linnun (näytteet ja hautaaminen)