SOTKA Levähdysalue-hanke sai odotetusti jatkorahoitusta, sillä kaksivuotisen pilotointihankkeen tulokset olivat kaiken kaikkiaan erittäin myönteisiä. ”Kesäkuun lopussa päättyvän pilotointihankkeen aikana maahamme perustettiin parikymmentä vesilintujen levähdysaluekohdetta. Kohteiden koot vaihtelivat runsaan kahden hehtaarin ja yli 250 hehtaarin välillä”, kertoo Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.

Hankkeeseen hakeutuneet kohteet olivat monimuotoisia maa- ja metsätalouskosteikoita, järviä ja lampia sekä merenlahtia. Levähdysaluekohteiden yhteinen nimittäjä oli omistajien tai osakkaiden huoli taantuvista kannoista sekä positiivinen suhtautuminen erilaisiin kannanhoitotapoihin.  Levähdysaluekohteet perustetaan hankkeessa aina metsästysoikeuden haltijoiden sekä maa- ja vesialueiden omistajien aloitteellisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuen. ”Tähänastinen kiinnostus on ollut kiitettävää ja jatkossa hankkeen koulutuksilla ja tapahtumilla pyritään tavoittamaan lisää vesialueiden omistajia eli osakaskuntia. Myös alan viranomaisyhteistyötä lisätään”, Veli-Matti Pekkarinen kertoo.

Levähdysalueilla vesilinnut voivat tankata ennen syysmuuttoa

Vesilintujen levähdysalueet ovat Suomessa uusi riistanhoitomuoto. Menetelmän tarkoituksena on perustaa vesilinnuille syysaikaisia häiriöttömiä elinympäristökohteita, joilla muuttoon valmistautuvat linnut voivat ruokailla rauhassa ja viimeistellä höyhenpuvun vaihtumisen. Mitä pidempään Suomessa tai maamme rajojen ulkopuolella pesineet vesilinnut viipyilevät syksyllä täällä, sitä parempikuntoisina ne palaavat seuraavana keväänä poikastuotantoalueille.

Jatkohankkeen myötä laajentuva levähdysalueiden verkosto toimii jatkossa vesilintureservinä. Metsästyksen ulkopuolella olevat lintuelinympäristöt voivat kerätä lähialueella pesineitä lintuja sekä niiden muuttoon valmistautuvia poikueita. Samoille levähdysaluekohteille voi myös pysähtyä ylimuuttavia vesilintuparvia. Viipyilevä muuton aloittaminen lisää vesilinnustuskauden pituutta, joten menetelmä ei välttämättä vaikuta kokonaissaaliin määrään. Hyvät poikastuotantoalueet soveltuvat myös levähdysaluekohteiksi. Keskeinen tekijä pesintäalueen sekä levähdysalueen runsaille lintumäärille on riittävä luonnonravinnon saatavuus. Myös aktiivinen pienpetojen pyynti parantaa lintujen olosuhteita tällaisilla alueilla.

Kenttätyötä levähdysalueiden parissa jatkavat lintuvesiasiantuntijat Metsästäjäliitosta sekä BirdLife Suomesta. Järjestöt ovat tehneet aiemmin lähinnä tiedotuksellista yhteistyötä mm. vesilinnustuksen aloitukseen liittyen. Nykyinen toimintamalli on osoittautunut tehokkaaksi ja tuottavaksi molemmille organisaatioille samalla kun molempien vahvuuksia vesilintukantojen hoidossa voidaan hyödyntää harrastajien hyväksi.

Lisätietoja:
Lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen, Suomen Metsästäjäliitto ry, puh.  050 472 8724, veli-matti.pekkarinen@metsastajaliitto.fi

Lintuvesiasiantuntija Heikki Helle, BirdLife Suomi ry, puh.  010 406 6209, heikki.helle@birdlife.fi

Edellisellä jahtikaudella poikkeuslupaa hyödynsi runsaat 300 seuraa ja seuruetta, ja lähes kaikki olivat kiinnostuneita jatkamaan kokeilussa, jos uusi poikkeuslupa myönnetään.

Uusi poikkeuslupa on voimassa 1.9.2022–15.2.2023 Helsinki-Tampere-Pori -alueen lounaispuolella poikkeusluvassa mainittujen riistanhoitoyhdistysten alueilla (yhdistysten nimet löytyvät liitteestä). Näiden riistanhoitoyhdistysten alueilla valkohäntäpeuran pyyntilupaa hakeneen seuran tai seurueen koko metsästysalue on käytettävissä riistanhoitoyhdistysten rajoista riippumatta. Poikkeusluvan piirin voivat Metsästäjäliiton kautta hakeutua niin liiton jäsenseurat kuin liittoon kuulumattomat seurat ja seurueet.

Poikkeuslupamenettely ei jatkune tämän kauden jälkeen

Tutkimusperusteisuudesta johtuen poikkeuslupamenettely ei jatkune useita vuosia, joten ensi kausi jäänee tämän lupamenettelyn viimeiseksi. Metsästäjäliitto ei normaalitilanteessa kannata näiden muutoin laissa kiellettyjen tekniikoiden käyttöä. Poikkeuslupaa haettiin, jotta voidaan verrata edelliseen jahtikauteen nähden, miten tekniikoita osataan ja voidaan hyödyntää, mikäli lumiolosuhteet ovat erilaiset kuin edellisellä jahtikaudella.

Metsästäjäliitto on kannustanut runsaiden pyyntilupamäärien hakemiseen peurakannan tihentymäalueilla. Vaikka valkohäntäpeura on arvokas ja hieno riistaeläin, tihentymäalueilla peurakantaa on leikattava maa- ja metsätalouden vahinkojen ja tieliikenteen onnettomuuksien vuoksi. Peurakannan paikalliset tiheystavoitteet on määritelty alueellisissa riistaneuvostoissa.

Tekniikoita voi käyttää vain poikkeusluvalla

Poikkeusluvan käyttöön hakeutuneen seuran tai seurueen metsästyksenjohtaja vastaa poikkeusluvassa hyväksytyn tekniikan oikeasta luvanmukaisesta käytöstä ja poikkeusluvalla pyydetyn saaliin ilmoittamisesta.

Tekniikoita voi käyttää vain vahtimismetsästyksessä metsästyksen johtajan ennalta hyväksymässä paikassa. Metsästyksen johtaja vastaa poikkeusluvassa hyväksytyn tekniikan oikeasta luvanmukaisesta käytöstä ja poikkeusluvalla pyydetyn saaliin ilmoittamisesta. Metsästäjäliitto muistuttaa, että poikkeuslupaa ei saa käyttää lupaehtojen vastaisesti. Esimerkiksi peltojen valaiseminen pyyntitarkoituksessa tiellä ajellen ei ole sallittua.

Metsästysseurat ja -seurueet voivat ilmoittautua poikkeusluvan piiriin vuoden takaista menettelytapaa noudattaen ennen jahtikautta ja sen aikana. Metsästäjäliitto tiedottaa järjestelyistä kuten luvan piiriin hakeutumisesta elokuun alkupuolella. Poikkeuslupaa hallinnoidaan kuukausi-ilmoituksin samalla tavoin kuin vuosi sitten. Poikkeusluvan päätyttyä kyseisen tekniikan käyttö ei ole mahdollista valkohäntäpeuran metsästyksessä.

Turvallisuudesta ei tule tinkiä

Metsästäjäliitto muistuttaa metsästäjiä poikkeusluvassa sallittujen valojen ja yötähtäimien käytön turvallisuudesta: Saalis pitää tunnistaa sataprosenttisesti ja taustasektorin on oltava ehdottoman turvallinen. On muistettava kaikki aseen turvalliseen käyttöön liittyvät perussäännöt. Metsästäjien on hyvä tiedottaa jahtialueiden asukkaille käytössä olevista tekniikoista.

Tekniikan koettiin parantavan metsästysturvallisuutta

Metsästyskauden 2021-2022 poikkeusluvassa oli mukana 333 metsästysseuraa tai seuruetta eli noin puolet poikkeusluvan alueen toimijoista. Poikkeuslupaa käyttäneet seurat ja seurueet kaatoivat poikkeuslupamenetelmillä peuroistaan 7 % eli vajaat 2000 peuraa. Näistä 61 % kaadettiin keinovalolla ja 39 % yötähtäimiä käyttäen.

Loppuselvitykseen vastanneista toimijoista 83 % koki keinovalon, 72 % valovahvisteisen kiikarin ja 54 % lämpötähtäimen parantavan riistaeläimen tunnistamista. 76 % arvioi keinovalon ja yötähtäinten parantavan eettisen riistalaukauksen ampumista.

Kysyttäessä turvallisuudesta 67 % arvioi keinovalon käytön parantavan metsästysturvallisuutta, 30 % oli sitä mieltä, että ei vaikuta turvallisuuteen ja 3 %, että heikentää turvallisuutta. Yötähtäinten käytön taas 68 % arvioi parantavan metsästysturvallisuutta, 28 % arvioi, että ei vaikuta turvallisuuteen ja 4 %, että heikentää metsästysturvallisuutta. Mikäli keinovalon ja yötähtäinten käyttö on sallittu ainoastaan ennalta sovituissa kyttäyspaikoissa, kuten Metsästäjäliitto edellytti poikkeusluvan piiriin hakeutuneilta toimijoilta, peräti 80 % ajatteli sen parantavan turvallisuutta, 16 %, ettei vaikuta turvallisuuteen ja ainoastaan 0,4 %, että se heikentää turvallisuutta.

Suurin osa vuoden 2021-2022 poikkeuslupaan osallistuneista toimijoista oli kiinnostunut jatkamaan tutkimukseen osallistumista tulevaisuudessa.

Liite: Riistakeskuksen päätös 27.6.2022

The European Federation for Hunting and Conservation (FACE) suhtautuu myönteisesti Euroopan komission uuteen  ehdotukseen luonnon ennallistamisesta. Komission mukaan kyse on biodiversiteettikriisistä eli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja lajikadosta. 

Tämä on FACEn mukaan kaikkien aikojen ensimmäinen säädös, jolla nimenomaisesti pyritään ennallistamaan Euroopan luontoa, korjaamaan 80 prosenttia huonokuntoisista eurooppalaisista elinympäristöistä ja palauttamaan luonnontila erilaisiin ekosysteemeihin, kuten metsiin, maatalousmaahan ja makean veden ekosysteemeihin.

Suomessa tällaisia alueita on noin 12 miljoonaa hehtaaria, kolmasosa pinta-alasta. Ennallistaminen koskee tästä niitä alueita, joiden luontoa on muutettu ihmistoiminnalla.

FACEn mukaan lain pitäisi tuoda merkittäviä etuja pienriistalle maatalouden ekosysteemeissä. Vesilintujen osalta myös kosteikkojen ennallistamistavoitteet, mukaan lukien turvemaat ja joet, tuottavat merkittäviä tuloksia.

FACEn uutinen: https://www.face.eu/2022/06/new-nature-restoration-law-published/

Biodiversity manifesto

Luonnonvarakeskuksen 21.6.2022 kanta-arvion mukaan Suomen susikannan yksilömäärä on samalla tasolla kuin vuosi sitten. Pentuelaumojen määrä on 37 laumaa.

 Metsästäjäliitto kummeksuu Suomen susien ailahtelevaa lisääntyvyyttä, tai kannan arviointia. Vuoden 2020 kanta-arvion ennustemalli oletti, että susikanta säilyisi vuonna 2021 ennallaan. Vuoden 2021 kanta-arviossa kanta oli kuitenkin kasvanut 30 prosenttia. Nyt susikanta olisi tuoreen kanta-arvion mukaan muuttumaton.

 Luken kertoo laskentamallinsa tuloksissa olleen virheitä kahden edellisen vuoden kanta-arvioissa. Vastaavalla tavalla Luke ilmoitti virheistä susikannan suotuisan suojelutason viitearvon määrittelytyön väliraportissa viime syksynä pian raportin julkaisemisen jälkeen.

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg toteaa: ”Tuoreessa kanta-arviossa esitetty susien muuttumaton määrä hämmentää. Ilmoitetut laskentaan liittyneet virheet ovat valitettavia, koska maamme kaipaa asiaan selkeyttä, yhtenäisiä määritelmiä ja perusteltua tietoa päätöksenteon tueksi. Raportin perusteella susia on maassamme runsaasti, ja on aika käynnistää kansallisessa susikannan hoitosuunnitelmassakin mainittu metsästys.”

Heikensikö vähentynyt havainnointi kanta-arviota?

Vuosi sitten koko keruukauden ajan metsästäjät tuottivat paljon aiempia vuosia enemmän DNA-näytteitä ja jälkihavaintoja. Talvella 20-21 onnistuneiden DNA-näytteiden määrä oli 1173 kpl (+ 79 % edellisvuodesta). Viime talvena 21-22 onnistuneita DNA-näytteitä kerättiin 694 kappaletta, 40 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors kertoo, että monen metsästäjän innostus DNA-näytteiden keruuseen ja jälkihavainnointiin väheni vuoden 2022 alussa, kun kävi ilmi, että suden kannanhoidollinen metsästys ei voinut toteutua poikkeuslupavalitusten ja hallinto-oikeuksien langettamien toimeenpanokieltojen takia. Havainnointi-intoa latisti todennäköisesti myös runsasluminen talvi, kun auraamattomat metsäautotiet kävivät kulkukelvottomiksi. Lisäksi polttoaineen hinta nousi voimakkaasti.

Metsästäjäliitto on jo pitkään esittänyt DNA-näytteiden kerääjille keräyspalkkiota onnistuneesta suden DNA-näytteestä. Tällaista kannustinta ei valtiovalta ole kuitenkaan halunnut ottaa käyttöön, vaikka kaikkien suurpetojen kanta-arvio aineiston keruu perustuu pääosin vapaaehtoisten tekemään havainnointityöhön.

Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toteaa: ”On hyvin tärkeää, että suden kannanhoidollinen metsästys saadaan lopultakin käyntiin ensi talvena. Suurpetojen eli suden, karhun ja ilveksen metsästys nousee tehtyjen valitusten ja lähes umpikujaan johtaneiden oikeuden päätösten myötä tulevien eduskuntavaalien keskusteluun.”

Lue lisää Metsästäjäliiton susi-sivuilta: https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/susi

Ruotsissa on keskusteltu pitkään siitä, kenellä kansalaisella tai ympäristöjärjestöllä tulisi olla oikeus valittaa esimerkiksi suupetojen poikkeuslupapäätöksistä. Ympäristöjärjestöt ja metsästystä vastustavat järjestöt ja yhdistykset valittavat järjestelmällisesti lupapäätöksistä ja vievät lääninhallituksen päätökset oikeuskäsittelyyn.

Ruotsin Kristillisdemokraatit, Ruotsidemokraatit, Maltillinen kokoomus ja Keskustapuolue ovat tehneet asiassa yhteistyötä ja pyrkineet siihen, että ympäristöjärjestöjen valitusoikeutta poikkeuslupiin rajoitetaan. Viime viikolla puolueet olivat Ruotsin ympäristö- ja maatalousvaliokunnan kuultavana.

Asiaan kriittisesti suhtautuvat sanovat, että valitusoikeuden rajoittaminen heikentää merkittävästi kansalaisten mahdollisuutta valittaa päätöksistä. Heidän mukaansa rajoitus olisi Århusin sopimuksen mukaan laitonta. Århusin sopimus on kansainvälinen yleis- ja ympäristösopimus, joka solmittiin Tanskassa vuonna 1998. Sopimuksen tavoitteena on edistää kansalaisten vaikutusmahdollisuutta päätöksiin, jotka koskevat heidän elinympäristöään. Sopimuksessa mukana olevat valtiot takaavat ympäristöasioissa kansalaisilleen oikeuden osallistua päätöksentekoon ja oikeuden valittaa päätöksistä. Sekä Ruotsi että Suomi ovat mukana sopimuksessa.

Esityksen takana olevien puolueiden mukaan asiassa on kyse Århusin sopimuksen tulkinnasta. Kansanedustaja ja ympäristö- ja maatalousvaliokunnan varajäsen Peter Helanderin mukaan tavoitteena on, että vain asianosaiset kansalaiset ja ympäristöjärjestöt voivat jatkossa valittaa poikkeusluvista. Hänen mielestään on outoa ja järjetöntä, että täysin eri paikkakunnalla asuva taho voi valittaa esimerkiksi suurpetojen lupapäätöksistä.

Seuraavaksi asia siirtyy Ruotsissa hallituksen käsiteltäväksi.

Uutisen lähde: https://www.jaktjournalen.se/riksdagen-sa-ja-skyddsjaktbeslut-ska-inte-kunna-overklagas-av-icke-berorda/

Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa ja maa- ja metsätalousministeriön asetusmuistiossa kannanhoidollisen metsästyksen lähtökohdaksi on otettu susien monivaikutuksellisuus. Suunnitelman mukaan suden kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on muun muassa susikannan säätely ja sitä kautta suden sosioekonomisten konfliktien vähentäminen, suden hyväksyttävyyden edistäminen ja suden laittoman tappamisen ehkäiseminen. Näiden tavoitteiden toteuttamista ei hallinto-oikeudessa nähty riittävänä perusteena poikkeusluvan myöntämiselle. Poikkeuslupapäätöksestä ei hallinto-oikeuden mukaan käynyt selvästi ja täsmällisesti ilmi, mihin luontodirektiivin mukaiseen hyväksyttävään päämäärään myönnetyllä poikkeamisella oli pyritty. Hallinto-oikeuden mukaan poikkeusluvassa ei myöskään kyetty riittävän selkeästi osoittamaan täsmällisten tieteellisten tietojen perusteella, että poikkeusluvalla tavoiteltu päämäärä kyetään juuri kohteena olevalla alueella saavuttamaan. 

”Herää kysymys, miten ja millä keinoin edellä mainittuja tavoitteita enää voidaan jatkossa ylipäänsä käyttää lupaperusteluina kannanhoidollisessa metsästyksessä. Miten käytännössä pystytään nykyistä tarkemmin perustelemaan ja osoittamaan vieläpä tieteellisesti etukäteen, että myönnetty poikkeuslupa vähentää sosioekonomista konfliktia, edistää hyväksyttävyyttä ja vähentää laitonta tappamista juuri sillä kyseisellä alueella, johon poikkeuslupaa haetaan”, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola ihmettelee.

Lauhanvuoressa susien metsästyksen perusteena lupahakemuksessa sosioekonomisten ongelmien lisäksi oli muun muassa alueelle istutettujen metsäpeurojen turvaaminen kansallispuistossa ja alfaparin lähisukulaisuus. Metsäpeuroja ja sisäsiittoisuutta ei kuitenkaan huomioitu lupapäätöksessä.

Luontopolun avajaisia vietetään keskiviikkona 8.6. kello 17 alkaen. Tapahtuma on avoin kaikille ja tarjolla on monipuolista ohjelmaa. Avajaispuheen pitää Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riku Bitter. Tapahtuman järjestäjät tarjoavat mahdollisuuden grillata makkaraa avotulella, nokipannukahvit ja mehua. Makkaraa on tarjolla 200:lle ensimmäiselle avajaisvieraalle. BirdLife Kanta-Häme järjestää lintukierroksia ja Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys esittelee alueen luontoa. Avajaiset ovat Riihimäen Kansainvälisten Erämessujen ennakkotapahtuma ja avajaisissa arvotaan paikallaolijoiden kesken pääsylippuja Erämessuille.

Sammalistonsuolla on ainutlaatuinen biodiversiteetti

Sammalistonsuon noin 30 hehtaarin kokoinen kosteikko perustettiin vuonna 2013. Se sijaitsee vain neljän kilometrin päässä Riihimäen kaupungin keskustasta. Sammalistonsuo on kirjattu tärkeiden ulkoilun ydinalueiden joukkoon Riihimäen kaupungin viheralueohjelmassa. Riihimäen kaupunki on edistänyt Sammalistonsuon rakentamista viralliseksi virkistysalueeksi vuokraamalla parkkipaikaksi rakennetun alueen Neova-konsernille ja rakentamalla liittymän parkkipaikalle.

Kosteikolla on turvetuotannon vesienkäsittelyn lisäksi tärkeä tehtävä luonnon monimuotoisuuden tukemisessa. Kosteikko on otollinen elinympäristö, sillä vesi ja rehevä kasvillisuus antavat suojaa, pesimis- ja lisääntymismahdollisuuksia ja kosteikko tarjoaa monipuolista ravintoa monimuotoiselle ekosysteemille. Kosteikolla asustavat monet vesieliöt, hyönteiset, perhoset, sammakot ja vesikasvit. Kosteikko tarjoaa herkkuapajan kosteikolla viihtyville ja vieraileville linnuille ja muille eläimille.

Valtakunnallisesti merkittävä lintujen levähdysalue

Sammalistonsuo on linnustollisesti yksi Kanta-Hämeen arvokkaimmista alueista ja valtakunnallisesti yksi merkittävimmistä lintujen levähdysalueista sisämaassa. Erityisesti keväisin ja syksyisin Sammalistonsuolla pysähtyy tankkaamaan ravintoa tuhansia muuttavia lintuja.

Sammalistonsuolla on tavattu tähän mennessä 245 eri lintulajia. Lintuharrastajat ovat asentaneet kosteikolle 250 kappaletta erilaisia pesärakennelmia tukemaan lintujen pesintää: pönttöjä, sotkalaatikoita, tuulihaukan pesälaatikoita. Nokikanoille ja lokeille on rakennettu katkottujen pajujen päälle pesämaljoja. Lisäksi metsästäjät ovat pystyttäneet alueelle toistakymmentä pesäputkea sorsille ja Riihimäen kaupunki tekopesiä kattohaikaroille.

Erittäin uhanalaisten törmäpääskyjen pesintää Sammalistonsuolla on helpotettu rakentamalla niille hiekasta pesäpenkka, johon törmäpääskyt ovat jo muuttaneet. Kosteikkolajien lisäksi aluetta ympäröivillä puustoisilla pensaikkoalueilla pesii runsaasti useita lintulajeja varpuslinnuista tikkoihin.

Metsästäjäliitto on tehnyt Sammalistonsuolla pitkään riistanhoitoa, johon kuuluu elinympäristöjen hoito, pesimälaitteiden rakentaminen eri lintulajeille ja pienpetopyynti. Pienpedot, erityisesti supikoira ja minkki, heikentävät vesilintujen pesimämenestystä, jota pienpetopyynnillä parannetaan.

Kosteikkoa kehitetään ainutlaatuisella yhteistyöllä

Sammalistonsuon kosteikon rakentaminen sai alkunsa, kun turvetuotannosta poistuvalle alueelle suunniteltiin seuraavaksi maankäyttömuodoksi ja turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteeksi kosteikkoa. Kosteikkoa haluttiin kehittää yhteistyössä monen eri toimialan kanssa ja huomioida niin lintuharrastajat, luonnonsuojelijat, virkistyskäyttäjät, viljelijät, metsästäjät, metsästyskoiraharrastajat kuin riistanhoidollisetkin toimenpiteet.

Sammalistonsuon kosteikon rakentamisen yhteydessä käynnistettiin ainutlaatuinen yhteistyö ja perustettiin Sammalistonsuon kosteikkotoimikunta. Toimikunnan muodostavat BirdLife Kanta-Häme, Kekkilä-BVB, Neova, Riihimäen kaupunki, Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys, Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen Riistakeskus. Lisäksi mukana on koiraharrastajia Kanta-Hämeen Noutajakoirayhdistyksestä ja muista järjestöistä. Toimikunnan yhteisenä tavoitteena on edistää alueen luontoarvoa ja monimuotoista sekä kestävää käyttöä.

”Kosteikosta on yhteistyössä kehittynyt yksi Kanta-Hämeen suosituimmista lintukohteista ja helposti saavutettava sekä suosittu ulkoilualue”, kiteyttää toimikunnan puheenjohtaja Jaska Salonen.

Lisätietoja

Jaska Salonen, toimikunnan puheenjohtaja, Metsästäjäliitto puh. 040 561 5076

Juhani Kairamo, toimikunnan sihteeri, Birdlife Kanta-Häme, puh. 050 3363747

Riku Viitanen, toimitusketjupäällikkö, Neova, puh. 0400 757 718

Sammalistonsuon luontopolun osoite: Riihiviidantie 111, Riihimäki

Kuvia Sammalistonsuosta: https://mediabank.neova-group.com/l/hKScnPkrDs-n

Neova

Neova on kansainvälinen yritys, jonka liiketoiminnan tavoitteena on varmistaa elämän perusedellytykset kaikille: puhdasta ruokaa, ilmaa ja vettä. Sammalistonsuon maa-alueen omistaa Neova-konserniin kuuluva Kekkilä Oy. Neova vastaa Sammalistonsuon turvetuotannosta ja alueen kehittämisestä biodiversiteettikohteena. Alueelta nostetulla turpeella vehreytetään ympäristöä eteläisen Suomen viheralueilla ja puistoissa.

− Ilokseni voimme todeta saadun summan olevan hieno, yli 10 000 euroa viimeisten parin vuoden aikana. Kiitos siis myös jäsenillemme, jotka ovat kaappia ostaessaan ilmoittaneet haluavansa tukea nuorisotyötämme kertomalla jäsenyydestään. Se tulee auttamaan paljon Metsästäjäliiton tekemää nuorisotyötä, kertoo nuorisotyön asiantuntija Elina Mäkelä Metsästäjäliitosta.

Summa ohjataan nuorten ammuntakoulutuksen ryhmätoimintaan.

– Tuemme nuorten ammuntaharjoittelua maksamalla ratamaksuja ja hankkimalla materiaaleja, jotta nuorten harjoittelu ei jää kiinni kustannuksista. Rahoitusta on jaossa nuorten ryhmätoimintaan tälläkin hetkellä, kertoo lahjoituksen vastaanottanut Mäkelä.

Myös Corrotechin markkinoija Erkki Hurtig pitää erittäin tärkeänä nuorten metsästäjien ja eränkävijöiden kouluttamista. 

− Nuoret ovat tulevaisuuden käyttäjiä ja turvallisuus on hyvä opetella ensimmäisenä. Corrotechin kaapit ovat tarkasti testattuja ja niissä aseet pysyvät varmasti turvassa. Corrotechin kaappien turvallisuustestiin kuuluu mm. murtoyritys, viisi henkilöä yrittää murtautua kaappiin sisälle. Yksikään ei ole vielä koskaan onnistunut, Hurtig toteaa.

Metsästäjäliitto ja sen nuorisotyö kiittää Corrotech-yhtiötä yhteistyöstä!

Kuvassa Elina Mäkelä ja Erkki Hurtig iloisissa tunnelmissa Savon Erämessuilla.

Corrotechin kaapit ovat kotimaisia ja niissä on viiden vuoden takuu. Ostamalla kaapin tuet nuorisotyötä ja Metsästäjäliiton jäsenyyden esittämällä saat kaupan päälle koodilukon, jota käyttämällä avaimet eivät ole enää koskaan hukassa. 

FACEn asiakirjapyyntö liittyi EFSAn kemikaalivirastolle (ECHA) toimittamiin riistanlihan lyijypitoisuuksiin. EFSA toimitti aineistot FACElle vasta kahdeksan kuukautta pyynnön jälkeen, jolloin Euroopan kemikaaliviraston julkinen kuuleminen (Public consultation) oli jo päättynyt. Näin FACEn aineistosta löytämiä epäkohtia ei voitu enää liittää kuulemiseen. FACEn mielestä asiakirjoista löydetyt epäkohdat liittyen riistanlihan lyijypitoisuuksiin ovat niin oleellisia, että julkinen kuuleminen tulee käynnistää uudelleen.

Euroopan oikeusasiamies antaa EU:lle pyyhkeitä jo toistamiseen

Euroopan oikeusasiamies on tutkinut asiaa ja sanoo lausunnossaan, että aineiston käyttöön saamisen viivästyminen tarkoittaa samaa asiaa kuin että tietoihin olisi estetty pääsy kokonaan. Lue Euroopan oikeusasiamiehen englanninkielinen lausunto kokonaisuudessaan tästä.

Huolestuttavaksi asian tekee se, että tämä on jo toinen kerta lyijyammusten rajoitusprosessin aikana, kun oikeusasiamies on antanut EU:lle nuhteita. Toukokuussa 2020 oikeusasiamies linjasi, että Euroopan komissio meni liian pitkälle, kun se rohkaisi Lintu- ja luontodirektiivien asiantuntijaryhmän (NADEG) kansallisia edustajia varmistamaan myönteinen äänestystulos REACH-komiteassa, joka oli tehnyt esityksensä lyijyhaulien käytön rajoittamista kosteikoilla. Oikeusasiamiehen mukaan kansallisten edustajien rooli ei ulotu komiteoiden äänestystulokseen vaikuttamiseen. Lue Euroopan oikeusasiamiehen englanninkielinen lausunto kokonaisuudessaan tästä.

FACE korostaa, että tällaiset hallinnolliset epäkohdat voivat vaarantaa päättäjien toimintakykyä, vahingoittaa EU:n toimielinten mainetta ja vaikuttaa kielteisesti Euroopan kansalaisten tulevaisuuteen.

”EU:n demokratia on pettänyt miljoonat Euroopan kansalaiset. Komissio rikkoi menettelysääntöjä ja asianmukaista käytäntöä asiakirjassa, joka vaikuttaa miljooniin kansalaisiin. Euroopan parlamentin jäsenet reagoivat, mutta heidän on oltava tulevaisuudessa paljon vahvempia, kun tällaisia ​​vakavia hallinnollisia epäkohtia koskevia väitteitä esitetään” FACE:n puheenjohtajana Torbjörn Larsson linjaa. Lue Facen koko lausunto tästä.

Brysselissä ilmestyvän verkkolehden Euractivin laajempi artikkeli aiheesta tästä.

Hankkeen tavoitteena on saada mökkiläiset ymmärtämään vieraspetojen haitallinen vaikutus alkuperäiselle kotimaiselle linnustolle ja näkemään oma tärkeä roolinsa vieraspetokantojen kurissa pitämisessä sekä erityisesti vesilintukantojen parantamisessa. Ymmärrys ja tieto on tärkeää, jotta pienpetoja saadaan vähennettyä.

Tutustu vieraspetohankkeeseen >>

Metsästyslainsäädäntö muuttui ja vieraslajilaki sekä -asetus säädettiin vuonna 2019 niin, että minkin ja supikoiran pyynti ei enää edellytä suoritettua metsästäjätutkintoa eikä maksettua riistanhoitomaksua. Pyyntiin tulee kuitenkin olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa, ja pyynti tulee tapahtua eettisesti. Päivittyneen lainsäädännön myötä minkin ja supikoiran pyynnissä voidaan hyödyntää myös mökkiläisiä. Vuosittain Suomessa pyydetään noin 50 000 minkkiä ja noin 150 000 supikoiraa. Hankkeen toteuttajana toimii Suomen Metsästäjäliitto ja sen piirijärjestöt. Kesämökkejä on Suomessa yli 500 000.

”Hankkeessa on tarkoitus saada mökkiläiset pyytämään minkkejä itse, tai ilmiantamaan niitä paikallisille metsästäjille. Tämä edellyttää, että mökkiläisellä on tiedot ja taidot minkin elintavoista ja pyyntiloukkujen käytöstä. Hankkeessa viedään metsästysseuroille supi- ja minkkiloukkuja, joita seurat voivat lainata mökkiläisten käyttöön. Tänä vuonna taas 10 eteläisintä Metsästäjäliiton piiriä on saanut 490 kpl uusia loukkuja uusille hankealueilleen”, kertoo hankkeen koordinaattori Petri Passila.

Tarkoituksena on toisaalta saada mökkiläiset myös pyytämään apua paikallisilta metsästysseuroilta erityisesti supikoiran pyynnissä. Supikoiran pyyntiloukut pyytävät supikoiran elävänä.

”Ei ole realistista odottaa, että kaikilla mökkiläisillä on mahdollisuudet supikoiran eettiseen lopettamiseen, vaan avuksi tarvitaan metsästäjiä. Hankkeessa luodaan maakunnalliset ja paikalliset verkostot avun löytämiseen loukkujen sijoittamiseksi ja pyynnin järjestämiseksi. Hankkeessa luodaan myös paikallisille metsästysseuroille ja alueen metsästäjille valmiudet tarjota apua mökkiläisille minkkien ja supikoirien pyytämiseen”, Petri Passila sanoo.

Minkki ja supikoira tuhoavat tehokkaasti vesilintukatoja

Minkki ja supikoira pesärosvoina tuhoavat Suomessa myös taantumassa olevien vesilintujen munia, poikasia ja hautovia emoja. Vieraspedoista etenkin supikoiran on todettu olevan pesäsaalistaja ja minkki tuhoaa myös lintujen poikasia ja hautovia emolintuja. Vieraspedot saattavatkin tuhota alueen lintujen poikastuoton jopa totaalisesti tai ainakin vahingot ovat hyvin merkittäviä. Minkki ja supikoira pelottavat myös hautovat emolinnut pois pesistä ja tällöin munat jäävät suojatta varis- ja lokkilintujen syötäväksi.

Lisätietoja:

Petri Passila, petri.passila@metsastajaliitto.fi, 040 511 7114

Pienpetohankkeen sivut

Vieraspedot kurittavat vesilintukantoja