Sunnuntaina alkava vesilinnustus ja karhujahti saa metsästäjät runsain määrin liikkeelle. Lintuinfluenssa rajoittaa paikoin sorsastusta. Karhujahdissa käytettävien metsästyskoirien uhkana ovat sudet. Metsästäjäliitto vaatii suden kannanhoidollista metsästystä hallitusohjelman mukaisesti.

Sorsa- ja karhujahtiin sunnuntaina

18.08.2023 08:23
Sunnuntaina alkava vesilinnustus ja karhujahti saa metsästäjät runsain määrin liikkeelle. Lintuinfluenssa rajoittaa paikoin sorsastusta. Karhujahdissa käytettävien metsästyskoirien uhkana ovat sudet. Metsästäjäliitto vaatii suden kannanhoidollista metsästystä hallitusohjelman mukaisesti.

Vesilinnustuksessa useita huomioitavia asioita

Vesilinnustuskausi alkaa sunnuntaina 20.8. puolilta päivin. Metsästäjäliitto muistuttaa lajintunnistuksen tärkeydestä ja kehottaa kaikkia metsästäjiä välttämään taantuvien lajien metsästystä.

- Taantuvien lajien väheneminen Suomessa jatkuu vesilintujen elinympäristöjen heikentyessä. Vastuullinen metsästäjä välttää taantuvien lajien metsästystä, ja tarkka lajintunnistus on silloin ensiarvoisen tärkeää. Pyynti tulee kohdistaa elinvoimaisiin lajeihin kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Noutavan koiran käyttö on osa vastuullista metsästystä, muistuttaa Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Uutta vesilintujahdissa on hämärämetsästyskielto. Vesilinnustus on kiellettyä auringonlaskua seuraavan tunnin päättymisestä alkaen aina auringonnousua edeltävän tunnin alkuun saakka. Jos aurinko laskee esimerkiksi kello 21.01, on metsästys kiellettyä kello 22.01 alkaen. Metsästäjän tulee tarkistaa auringon nousu- ja laskuaika metsästysalueellaan. Haavoittuneen linnun saa etsiä, lopettaa ja ottaa haltuun myös kiellon aikana.

Lintuinfluenssaepidemia vaikuttaa osaltaan myös sorsastukseen. Ruokavirasto suosittaa, että niillä alueilla tai paikoissa, joilla on todettu lintujen joukkokuolemia tai lintuinfluenssatapauksia, tulisi pidättäytyä vesilinnustuksesta.

- Siellä missä lintuinfluenssaa ei ole tavattu, voi kuluvana syksynäkin lähteä sorsajahtiin. Houkutusruokinnasta tulee pidättäytyä, ettei yhteen paikkaan kerätä tietoisesti suurta määrää lintuja. Noutavan koiran voi ottaa jahtiin hygieniasta huolehtien. Saaliinkäsittelyyn suositellaan kertakäyttökäsineitä. Mikäli koirassa on lintujen eritteitä, ne pitää pestä huolellisesti pois. Koiralle ei myöskään saa antaa raakoja linnunosia palkkioksi, suosittelee Grenfors.

Karhujahti asettaa metsästyskoirat alttiiksi susivahingoille

Karhun kannanhoidollinen metsästys käynnistyy sunnuntaina 20.8. Samalla metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika päättyy. Karhua metsästetään itsenäisesti etäällä ohjaajastaan työskentelevillä koirilla, mikä altistaa ne suden saalistukselle. Vuosittain kymmeniä metsästyskoiria jää susien saaliiksi, mikä rajoittaa monin paikoin mahdollisuutta metsästää koirien avulla. Metsästäjäliitto vaatii pikaisia ja määrätietoisia hallitusohjelman kirjauksen mukaisia toimenpiteitä suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi, jotta metsästyskoirille ja kotieläimille aiheutuvat merkittävät vahingot saataisiin kuriin. Säännöllisen kannanhoidollisen metsästyksen avulla voidaan vähentää tehokkaasti erilaisia suden aiheuttamia vahinkoja ja pitää susikanta ihmisarkana.

Suomen Riistakeskus myönsi syksylle 2023 yhteensä 106 poikkeuslupaa kannanhoidolliseen karhunmetsästykseen. Myönnetyt poikkeusluvat painottuvat vahvimman karhukannan alueille maan itäosiin. Suomen karhukanta on vahva ja laji on suotuisan suojelun tasolla. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Suomen karhukanta ennen metsästyskautta on 1740–1925 yksilöä.

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Ere Grenfors
Ere Grenfors
luonnon- ja riistanhoitopäällikkö
+358 50 569 8916
seuratoiminta, lakiasiat