Metsästäjäliitto ja sen piirit, yksittäiset metsästysseurat tai useampi metsästysseura yhdessä järjestivät ympäri Suomen kaikille avoimia ja ilmaisia peijaistapahtumia. 

Tarjolla hirvi- tai peurakeittoa

Peijaiset ovat perinteikäs syysjuhla, joita metsästysseurat alkoivat 1950-luvulla järjestää jäsenilleen ja maanomistajille. Siitä kehittyi vähitellen tärkeä osa suomalaista juhlaperinnettä ja erävuotta.

Kuten kaikissa peijaisissa, myös juhlapeijaisissa tarjoiltiin hirvi- tai peurakeittoa. Samalla oli mahdollisuus tutustua metsästäjiin ja metsästykseen harrastuksena ja elämäntapana. Kestävästi pyydetty riista on hyvä vaihtoehto myös ympäristön kannalta. Suomessa riistanpyyntiä harjoitetaan kestävän käytön periaatteella. Metsästystä säädellään metsästyslainsäädännöllä ja ottamalla huomioon riistaeläinkantojen suuruus ja kehitys.

Metsästysmuseo kerää perinnetietoa peijaisista

Suomen Metsästysmuseo ja Suomen Metsästäjäliitto keräävät  muistitietoa suomalaisen metsästysjuhlaperinteen vietosta. Museo ottaa mielellään vastaan muistitietoa, puheita, lauluja, ohjelmalehtisiä, valokuvia, videoita ja äänitteitä. Keruu kuuluu osana 100 vuotta täyttävän Suomen Metsästäjäliiton juhlavuoden tapahtumiin.

Lisätietoja:

Tapahtumatuottaja
Suvi Honkavaara, puh. 040 7300 866, suvi.honkavaarametsastajaliitto.fi

Perinnetiedon keruu:
Keruuohjeet: metsastysmuseo.fi/peijaiset
Amanuenssi Pekka Allonen

pekka.allonenmetsastysmuseo.fi 045 170 1585

 Metsästys on yksi osa susikannan hoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata elinvoimainen susikanta ja samalla vastata susialueilla asuvien ihmisten tarpeisiin.

– Metsästys on tärkeä osa suurpetojen kannanhoitoa ja nyt esitämme sen sallimista myös sudelle. Metsästyksen avulla säädellään susikannan kasvua, ehkäistään vahinkoja ja edistetään suden hyväksyttävyyttä. Metsästyksen toteutusta on valmisteltu huolellisesti ja laajapohjaisesti, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Kannanhoidollisen metsästyksen avulla pyritään vähentämään susikantaan liittyviä sosiaalisia konflikteja ja edistämään suden hyväksyttävyyttä niin, että suden suotuisa suojelutaso voidaan turvata. EU:n luontodirektiivin mukaan susi on Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella tiukasti suojeltu laji. Suojelusta voidaan kuitenkin poiketa, jos metsästykselle asetetaan selkeä tavoite ja osoitetaan, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Lisäksi on varmistettava, ettei metsästys vaaranna suden suotuisan suojelutason saavuttamista. 

Kiintiö olisi 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin, jotta susikannan suotuisa suojelutaso ei vaarannu. Kiintiö ei koske poliisin määräyksellä lopetettuja susia eikä Riistakeskuksen myöntämiä vahinko- ja turvallisuusperusteisia poikkeuslupia.

Luonnonvarakeskus määrittelee sudelle suotuisan suojelutason
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Luonnonvarakeskukselle (Luke) tehtäväksi tuottaa Suomen susikannalle suotuisan suojelutason viitearvon, jota käytetään päätöksenteon tukena. Viitearvo kuvaa populaatiokokoa, jonka avulla Suomessa saavutetaan ja ylläpidetään pitkällä aikavälillä susikannan suotuisa suojelutaso. 

Määrittelytyö valmistuu vuonna 2022, mutta Luke julkaisi 2.9.2021 väliraportin, jota maa- ja metsätalousministeriö hyödynsi asetuksen valmistelussa. Väliraportissa tunnistettiin viitearvon määrittämiseen kolme erilaista tapaa, joista ministeriö hyödynsi suden demografiaan perustuvaa mallia. Demografinen viitearvo ottaa huomioon esimerkiksi susikannan koon, rakenteen, sukupuolijakauman ja reviirien maantieteellisen jakauman. 

Luken lähestymistavassa päätöksentekijä arvioi, kuinka suuri riski hyväksytään sille, että populaatio käy alle pienimmän elinvoimaisen susikannan. Pienimmän elinvoimaisen susikannan määrittelyyn valittiin kymmenen prosentin riski sille, että susi häviää Suomesta seuraavan sadan vuoden aikana. Kansainvälinen luonnonsuojeluliito (IUCN) käyttää samaa riskitasoa uhanalaisuustarkasteluissaan. Tämän jälkeen ministeriö valitsi yhden prosentin riskin sille, että susikanta tippuu alle pienimmän elinvoimaisen populaation seuraavan sadan vuoden aikana. Näillä arvoilla Luke laski Suomen susikannan suotuisan suojelutason demografiseksi viitearvoksi 24 perhelaumaa.

Ministeriö halusi käyttää hyvin alhaista riskiä, koska Luken viitearvotyö on vielä kesken, eikä demografinen viitearvo ota huomioon susikannan geneettistä vaihtelua. Vaikka Suomen susipopulaation geneettinen monimuotoisuus on tällä hetkellä hyvällä tasolla, monimuotoisuuden laskeva suuntaus on huolestuttava. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa pitkän tähtäimen tavoitteeksi saada susikanta tasolle, jolla susikannan geneettinen monimuotoisuus turvataan.  Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että susia siedetään nykyistä paremmin, jonka vuoksi rajoitettu metsästys päätettiin sallia demografisen suotuisan suojelutason perusteella.

Suomen susikanta on tällä hetkellä suurin sataan vuoteen

Luken kanta-arvion mukaan Suomessa oli tämän vuoden maaliskuussa 28 susilaumaa eli susikanta oli suotuisalla suojelutasolla. Susilaumojen lisäksi maaliskuussa oli 20 reviirin merkannutta susiparia. Kyseessä on Suomen suurin susikanta sataan vuoteen. Suden pennut syntyvät huhti–toukokuussa, joten kanta on loppuvuodesta huomattavasti suurempi kuin maaliskuussa.  

Luken kanta-arvio sisältää ennustemallin, joka kuvaa susikannan muutoksia maaliskuun kanta-arvion jälkeen. Marraskuussa 2021 Suomessa on 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa ja 70–84 susireviiriä. Ennustemalli perustuu tutkimustietoon suden pentutuotosta ja kuolleisuudesta.

Kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Alueelliset riistaneuvostot ovat käsitelleet alueensa susitilannetta syksyn aikana mm. reviiriyhteistyöryhmiltä saadun tiedon pohjalta. Valtakunnallinen riistaneuvosto käsittelee Suomen susitilannetta tiistaina 2.11.2021. Asetuksen lausuntoaika päättyy 30.11.2021. Ministeriön tavoitteena on vahvistaa asetus joulukuun alussa, jolloin metsästys voisi alkaa vuoden vaihteen jälkeen.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:

Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0294 162 391, sami.niemi(at)gov.fi
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, p. 0295 162 051, vesa.ruusila(at)gov.fi
Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, teppo.sakkinen(at)gov.fi

Suomen Ampumaurheiluliiton vuoden parhaiden palkitsemistilaisuus Grande Finale järjestettiin lauantaina Lohjalla sijaitsevassa Kisakallion urheiluopistossa. Ilta huipentui Eetu Kallioisen odotettuun valintaan Vuoden ampumaurheilijaksi. 23-vuotiaan skeet-ampujan pitkän kauden aikana tapahtui paljon – huippuina Kroatian Osijekissa toukokuussa saavutettu EM-pronssi ja samalla Tokion olympiapaikka sekä kaksi kuukautta myöhemmin hieno neljäs sija olympialaisissa Asakan olympiaradalla. Kallioinen sijoittui lokakuussa järjestetyssä kansainvälisessä kutsukilpailussa President´s cupissa 10:nneksi.Illan aikana palkittiin paljon muitakin menestyneitä ampumaurheilijoita. Metsästäjäliiton Metsästysammunnan ABC-koulutuksia vetävä metsästysammunnan pääkouluttaja Johanna Huotari voitti haulikkolajeista Sportingin naisten ranking-sarjan.Suomen ampumaurheiluliiton jakamat vuoden 2021 palkinnot löytyvät osoitteesta https://www.ampumaurheiluliitto.fi/2021/10/30/eetu-kallioinen-valittiin-vuoden-ampumaurheilijaksi/
Palkittujen kuvia löytyy Ampumaurheiluliiton Facebookista. 

Ympäristöpalkinto lyijyluotien vaikutustutkimuksesta

Ampumaurheiluliitto myönsi vuoden 2021 ympäristöpalkinnon kolmikolle, johon kuului Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkä Jussi Partasen lisäksi Nammo Lapuan teknologiajohtaja Pekka Lintula  ja Suomen Ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen (SAL). Valintaperustelujen mukaan he ovat tehneet merkittävää työtä sen eteen, että tieto lyijyn todellisista, tieteellisesti tutkittuun tietoon perustuvista ympäristövaikutuksista saavuttaa lyijyrajoituksista päättävät ja niitä valmistelevat tahot.

Kuva: Juha Saarinen

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg kiitti presidenttiä tapaamismahdollisuudesta.

− Kiitän lämpimästi 100-vuotiaan Suomen Metsästäjäliiton puolesta tasavallan presidenttiä mahdollisuudesta vierailla Mäntyniemessä tuoden terveiset upeasta luonnostamme ja suomalaisilta metsästäjiltä.

Peräseinäjoen Metsästysseuran puheenjohtaja Juhana Virtanen kertoi tuntemuksistaan:

− Oli ilo ja kunnia meidän paikallisten metsästäjien ja koko metsästäjäkunnan puolesta luovuttaa jahdissamme kaadetun hirven paisti tasavallan presidentille.

Peräseinäjoen Metsästysseura on suuri 750 jäsenen seura, joka järjesti Metsästäjäliiton juhlavuoden hirvijahdin 9. lokakuuta 2021. Yhteen Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä Suomen Metsästäjäliittoon kuuluu yli 145 000 metsästäjää. Metsästäjäliitto perustettiin vuonna 1921 eli tasan sata vuotta sitten.

Kuvassa Presidentti Niinistö ja hänen vierellään Peräseinäjoen Metsästysseuran pj Juhana Virtanen sekä Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg sekä varapuheenjohtaja Ilkka Mäkelä. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Perusteluna oikeuden mukaan on se, että poikkeuslupapäätöstä ei ole kohdistettu valittajaan. Poikkeuslupapäätös ei suoraan oikeuta yksittäistä metsästäjää käyttämään siinä sallittuja pyyntivälineitä. Oikeuden mukaan kenelläkään ei myöskään ole päätöksen perusteella velvollisuutta käyttää siinä sallittuja pyyntivälineitä tai muuten osallistua metsästykseen, jossa käytetään poikkeuslupapäätöksessä mainittuja pyyntivälineitä.

Suomen Metsästäjäliitto on saanut Suomen riistakeskukselta kuluvalle valkohäntäpeuran pyyntikaudelle poikkeusluvan, jolla valkohäntäpeurojen tihentymäalueilla Lounais-Suomen suunnalla on mahdollisuus käyttää keinovaloa tai aseeseen kiinnitettäviä yöammuntaa varten tarkoitettuja tähtäinlaitteita. Poikkeusluvan piirin voivat Metsästäjäliiton kautta hakeutua niin liiton jäsenseurat kuin liittoon kuulumattomat seurat ja seurueet. Tähän mennessä poikkeusluvan piiriin on hakeutunut 312 metsästysseuraa ja -seuruetta.

https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/valkohantapeura

Metsästäjäliitto jakaa Wadén-palkinnon vuosittain suomalaiselle henkilölle tai toimijalle, joka on tehnyt merkittävää metsästyksen tai riistanhoidon edistämistyötä ja siten vaikuttanut metsästyksen tulevaisuuteen.

− Sari Penttinen on aktiivinen ja tuottelias erä- ja metsästysuutisten toimittaja ja hänellä on terävä kynä myös kolumnistina, Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg perustelee valintaa.

Penttinen iloisesti yllättynyt

Toimittaja Sari Penttinen yllättyi iloisesti kuullessaan palkinnosta.

– Metsästäjäliiton tunnustus on ennen muuta hieno huomionosoitus Maaseudun Tulevaisuudelle, sanoo Penttinen.

Hän kertoo, että lehdessä on vuosikymmenten ajan julkaistu paljon metsästysaiheisia juttuja. Viime vuosina eräuutisten palstatilaa printissä ja verkossa on kasvatettu.

– Olen kunnianhimoisesti, mutta nöyrin mielin halunnut kirjoittaa lukijoille eräjuttuja, joissa faktat ovat kohdillaan ja harrastuksen monet eri ulottuvuudet tulisivat huomioiduksi.

Sari Penttinen vastaanotti Wadén-palkinnon Hämeenlinnassa Suomen Metsästäjäliiton 100-vuotisjuhlien yhteydessä 16. lokakuuta. Vuonna 2020 palkinnon sai Suomen Dreeverijärjestö.

Wadén-palkinto sisältää tuhannen euron rahapalkinnon, kunniakirjan sekä grafiikkatyö. Wadén-palkinto on nimetty Daniel Johannes Wadénin mukaan. Wadén oli erittäin innokas metsästäjä ja riistanhoidon puolestapuhuja ja myös Metsästäjäliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Testamenttinsa kautta hän on ollut pitkään myös Metsästäjäliiton toiminnan tärkeä rahoittaja.

Professori Martti Häikiö julkaisi tänä vuonna elämäkerran Daniel Johannes Wadénista. Kaksikielinen elämäkerta kertoo vaiherikkaasti Wadénin monipuolisesta urasta sekä metsästyksen ja koiraharrastuksen ensiaskelista Suomessa. Kirjaa saa ostaa Eräkontista: www.erakontti.fi

Sari Penttisen valokuva: Lari Lievonen/Maaseudun Tulevaisuus

Salossa ja Janakkalassa on todettu linnuille korkeaa kuolleisuutta aiheuttavaa H5N1-tyypin lintuinfluenssaa fasaaneissa. Alueen runsaan fasaanimäärän vuoksi Ruokavirasto on perustanut alueille tartuntavyöhykkeen taudin leviämisen estämiseksi. Vyöhykkeillä on kielletty mm. siipikarjan ja muiden lintujen siirrot sekä asetettu vaatimuksia lintujen pitopaikkojen suojaamiseksi tartunnalta. Aluehallintovirastot ovat yhteydessä jokaiseen alueelle rekisteröityyn lintujen pitopaikkaan ja antaa asiasta tarkemmat ohjeet.

Lintujen metsästys vyöhykkeellä on kielletty. Ensisijaisesti metsästyskiellon tarkoituksena on, ettei lintuja hätistellä tartunta-alueelta poispäin, ja samalla lisätä riskiä, että myös virusta leviäisi tiedetyltä tartunta-alueelta laajemmalle. Sairastuneet linnut oletettavasti pysyvät paremmin paikallaan, kun niiden annetaan olla rauhassa niillä sijoillaan.

Metsästäjien henkilösuojausta ajatellen myös riski joutua sairaan tai virusta kantavan linnun kanssa tekemiseen on suurempi, jos metsästetään alueilla, joilla lintuja on jo joukoittain kuollut lintuinfluenssaan.

Lue lisää Ruokaviraston tiedotteesta: 
Salo: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siipikarja/lintuinfluenssa/lintuinfluenssa-suomessa/lintuinfluenssa-luonnonvaraisissa-linnuissa-2021/

Janakkala: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/luontoon-lasketuissa-fasaaneissa-todettu-lintuinfluenssaa-janakkalassa/

4.10.:https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/janakkalan-tartuntavyohyketta-laajennetaan-uusien-fasaanitapausten-vuoksi-myos-ketulla-todettu-lintuinfluenssaa/

15.10.: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/tartuntavyohyketta-laajennetaan-edelleen-janakkalassa-uusien-lintuinfluenssatapausten-vuoksi/

Palkinnon luovuttanut pääjohtaja Juha S. Niemelä muistutti liittoa onnitellessaan sen pitkästä ja johdonmukaisesta työstä metsästyksen puolestapuhujana. 

– Laajojen riistamaiden haltijana Metsähallitus haluaa strategiansa mukaisesti myös riista-asioissa luoda arvoa luonnolle, ihmisille ja yhteiskunnalle. Tässä työssä tarvitsemme Metsästäjäliiton kaltaisia hyviä kumppaneita, sanoi pääjohtaja Niemelä palkintoa luovuttaessaan.   

Metsästäjäliiton tuore strategia katsoo tulevaisuuteen ja hahmottaa hienosti metsästyksen ja metsästäjien roolin muuttuvassa toimintaympäristössä.  Luonnon kunnioittaminen, vastuullisuus ja yhteisöllisyys ovat arvoja, joita pääjohtajan Niemelän mukaan myös Metsähallitus arvostaa.  

– Suomalaisia kutsutaan usein Euroopan viimeiseksi metsästä-keräilijä kansaksi. Metsästäjäliiton tuore strategia nostaa keskiöön myös suomalaisen luonnon ja sen tuotteiden arvostamiseen perustuvan eräkulttuurin, Niemelä toteaa. 

Niemelän mukaan erälle ei enää lähdetä nälän pakottamana, vaan virkistäytymään ja hakemaan kokemuksia, jotka ovat arvokkaita myös silloin kuin saalista ei saada. 

– Metsästäjäporukassa tai yhdessä koiran kanssa koetaan hetkiä, jotka rauhoittavat ja auttavat palautumaan arjen haasteista.  

Metsähallituksella on tärkeä rooli mahdollistaa eräkokemus mahdollisimman monille, myös niille, joilla ei ole muita metsästysmahdollisuuksia. Tätä rooliaan hoitaessaan Metsähallitus ottaa vastuullisesti huomioon niin riistakantojen kuin sosiaalisenkin kestävyyden. Pääjohtaja Juha S. Niemelän mukaan Metsästäjäliiton asiantuntemukseen ja avoimuuteen perustava tapa työskennellä tekee siitä tässä työssä halutun ja arvostetun yhteistyökumppanin.   

Merkkivuottaan juhliva Suomen Metsästäjäliitto on koti kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville.  

– Toivotamme juhlivalle Metsästäjäliitolle onnea seuraavalle sadalle vuodelle, pidetään suomalainen eräkulttuuri voimissaan yhdessä!, lausui pääjohtaja Juha S. Niemelä onnittelujen lopuksi.

Suomen Metsästäjäliitto kiittää Metsähallitusta tunnustuksesta.

(Päivitetty / uutinen 30.9.21) Norjassa on myönnetty lupa vähentää susien määrää metsästämällä neljä susilaumaa, mikä merkitsee 28-40 suden kaatamista. Norjassa sekä Norjan ja Ruotsin rajavyöhykkeen tuntumassa elää kaikkiaan 120-150 sutta. Metsästysluvasta on vielä mahdollista valittaa, mutta lupalinjaus on merkittävä askel Norjan susikannan hoitamisessa, kertoo uutisesta Norjan metsästys- ja kalastusliiton puheenjohtaja Knut Arne Gjems.

Ruotsissa lupa 33 sudelle

Ruotsin lääninhallitukset ilmoittivat tänään, että ensi talvena Ruotsissa on lupa metsästää yhteensä 33 sutta. Metsästyspäätökset lueteltiin maakunnittain. Ruotsin metsästäjäliitto vaati aiemmin, että susikanta tulee vähentää Ruotsin eduskunnan määrittelemälle 300 yksilön eli suotuisan suojelun tasolle. Tämä olisi tarkoittanut yli sadan suden metsästyskiintiötä.

Ruotsin metsästäjäliitto kritisoi jo aiemmin päätöksentekijöitä ylivarovaisuudesta, mikä on johtanut kannan kasvuun.
−Näyttää siltä, ​​että päätöksenteon painopiste on vain kannan koossa, joka ei saisi mennä alle 300 eläimen, eikä niinkään kannan kasvun hidastamisessa tai kannan vähentämisessä. Susikannalle ei olisi dramaattista vaikka susikanta laskisi hetkellisesti alle 300 yksilön, koska jo samana vuonna - pentujen syntymisen jälkeen - olemme jälleen tuon rajan yläpuolella, kommentoi Ruotsin Metsästäjäliiton puheenjohtaja Peter Eriksson. Kannanhallinta vaatii suhteellisen korkeita poistomääriä. Esimerkiksi villisikapopulaatiosta kaadetaan vuosittain yli 30 prosenttia ja hirvikannasta poistetaan vuosittain 25 prosenttia.

− Jos Ruotsin luonnonvaravirasto ja lääninhallitukset sallivat susikannan kasvun, on riski, että kaikki valta siirretään asiassa EU:lle. Hallituksen ja eduskunnan on tehtävä kaikkensa taatakseen sellaisen suurpetohallinnon, johon metsästäjät, eläinten omistajat ja maaseudun asukkaat luottavat, Peter Eriksson sanoi.

Suden kannanhoidollinen metsästys aloitettiin Ruotsissa viime talvena.

Lisätietoja:

https://jagareforbundet.se/aktuellt/press/press-tt/

https://www.jaktjournalen.se/just-nu-sa-stor-blir-vargjakten/

Ministeri Leppä ilmoitti eduskunnassa 18.11.2020 sutta koskevan kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa, että kannanhoidollinen metsästys voidaan aloittaa noin vuoden päästä. Sutta koskevan kansalaisaloitteen käsittely on eduskunnassa yhä kesken, lähes aloittamatta, vaikka sen luovutuksesta on kulunut jo 11 kuukautta.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola kuvaa tilannetta:
− Kaikkialla Suomen ympärillä metsästetään susia. EU-maassa Ruotsissa suden kannanhoidollinen metsästys jatkuu ensi talvena jo toista vuotta, kun maahan myönnettiin ensi talveksi 33 suden metsästysluvat. Norjassa on runsaan sadan suden kanta, ja siitä on metsästetty kymmeniä susia. EU-maista myös kaikissa Baltian maissa on suden kannanhoidollista metsästystä. Venäjän Karjalassa sudesta maksetaan tapporahaa.

Suomea suuremmassa Ruotsissa suotuisan suojelun tasoksi on määritelty 300 sutta tai vaihtoehtoisesti 30 laumaa. Ruotsin sudet elävät lähes eristyksissä, vain Norjan pieni susipopulaatio ja muutama Suomesta vaeltava susi tuovat Ruotsin susikantaan uutta verta. Suomella on Venäjän kanssa 1300 km pitkä maayhteys, mikä varmistaa suden geeniperimää yhdessä Venäjän susipopulaation kanssa.

− Suomen susikannaksi arvioidaan 32–38 perhelaumaa. Suden metsästykselle Suomessa ei voi olla mitään estettä, Silpola toteaa.

Tilanne vaikea ja huolestuttava

Tilanne on äärimmäisen vaikea ja huolestuttava niin maalla asuvien koulukyytejä kaipaavien perheiden, karjankasvattajien kuin metsästäjienkin näkökulmasta. Luottamus päättäjiin ja viranomaisiin sekä usko kansalaisten tasa-arvoiseen kohteluun on maakunnissa loppunut.

– Vaikka metsästäjät varovat laskemasta koiria susilaumojen läheisyyteen, sudet tappavat koiria yhä enemmän. Esimerkiksi viime viikon keskiviikkona, yhdessä päivässä, kolme koiraa joutui susien suihin. Runsaassa kuukaudessa sudet ovat tappaneet tai raadelleet 23 metsästyskoiraa. Susitilanne estää koirien käyttöä hirvi- ja peurajahdissa samoin kuin pienriistametsästyksessä monissa maakunnissa. Joudutaan odottamaan lunta susilaumojen sijainnin tunnistamiseksi, jotta koirat uskalletaan laskea jahtiin. Pahimmillaan koirien kanssa ei ole jahtiin asiaa koko kautena. Sudet eivät pelkää ihmistä ja tulevat rohkeasti pihoihin. Ministeriön on nyt pakko toimia, Silpola kuvailee.

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpolametsastajaliitto.fi