Metsästäjäliitto esitti kolme ajankohtaista metsästykseen liittyvää kysymystä jokaiselle eduskuntapuolueelle. Katso, minkä kannan puolueet aikovat tulevalla vaalikaudella ottaa metsästysasioihin. Vastanneet puolueet on esitetty ikäjärjestyksessä. Kysymykset: 1. Mikä on puolueenne näkemys suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen tulevaisuudesta? 2. Miten puolueenne suhtautuu metsästysmahdollisuuksien parantamiseen luonnonsuojelualueilla? 3. Miten puolueenne suhtautuu rauhoitettujen lajien, kuten valkoposkihanhen ja merimetson, kannan säätelyn saamiseen kansallisesti päätettäväksi? Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 1. SDP kannattaa kannanhoidollisen metsästyksen käyttöä, se on ainut keino, jolla pystytään turvaamaan suotuisan suojelun taso karhun, ilveksen ja suden osalta. Se mahdollistaa myös poistamaan luonnosta sellaiset suurpedot, jotka ovat aiheuttaneet maataloustuottajille ja koiraharrastajille suuria vahinkoja. Myös koirasusien poisto on näin mahdollista. 2. SDP kannattaa tietyillä ehdoilla metsästystä luonnonsuojelualueilla. Tällä hetkellä on mahdollista hirvenajometsästys luonnonsuojelualueilla, ja se tulee säilyttää edelleen. Myös haitta- ja vieraslajien poisto tulee sallia luonnonsuojelualueilla. Jos jokin laji alkaa ottaa suurempaa tilaa elinolosuhteista kuin sille on tarpeen, sellaisen lajin metsästäminen tulisi sallia. 3. SDP suhtautuu asiaan lähtökohtaisesti myönteisesti. Valkoposkihanhen ja merimetson kannat ovat kasvaneet jo liian suuriksi tietyillä alueilla. Kansallisesti pystyisimme reagoimaan nopeammin, jos kanta alkaa kasvaa liian suureksi. Myös luonnolle ja asuinympäristölle aiheutuviin vahinkoihin voisimme reagoida nopeammin. Suomen Keskusta 1. Keskusta edistää kaikkien suurpetojemme kannanhoidollista metsästystä ja suurpetokantojemme pitämistä kohtuullisella tasolla vahinkojen minimoimiseksi. Metsästys osaltaan myös pitää suurpedot ihmisarkoina. 2. Keskusta suhtautuu asiaan myönteisesti. Suomessa on kokemusta suojelualueista, joilla metsästys on sallittua. Niillä voidaan rajoittaa metsästystä tarvittaessa esimerkiksi alueellisesti, ajallisesti tai lajikohtaisesti. Edellä mainituin rajoituksin voidaan turvata muun muassa luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Keskusta kunnioittaa paikallisten näkemyksiä, kun suojelualueen osalta ratkaistaan metsästysjärjestelyt. 3. Keskusta suhtautuu asiaan myönteisesti. Suomi ei voi yksipuolisesti irrottautua valkoposkihanhen suojelusta. Keskusta pitää siksi tärkeänä, että ympäristöministeriö vaikuttaa määrätietoisesti EU:ssa, jotta lajin suojelustatusta voidaan muuttaa. Merimetso on rauhoitettu lintulaji luonnonsuojelulain mukaan. Lain rauhoitussäännöksistä voi kuitenkin poiketa, jos lintudirektiivin 9 artiklan perusteet täyttyvät, eikä muuta ratkaisua löydy suojeltujen lajien aiheuttamaan ongelmiin. On tunnustettava merimetson merkittävät taloudelliset vahingot etenkin kalataloudelle, saaristomatkailulle ja mökkeilylle. On siis perusteltua edistää kaikin tavoin toimia kannan rajoittamiseksi. Kansallinen Kokoomus 1. Vastuullisesti toteutettuna suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on Suomessa järkevää. Sillä voidaan ehkäistä petovahinkoja, mahdollistetaan metsästyskulttuurin harjoittaminen, eli esimerkiksi koirilla metsästys, ja edistetään sosiaalista kestävyyttä etenkin maaseudulla. Eduskunta on hyväksynyt kannanhoidollisen metsästyksen raamit. Metsästyslupien käyttö ei saisi perusteettomasti kaatua valituksiin, kuten nyt on käynyt. 2. Metsästys kuuluu suomalaiseen kulttuuriin ja on tärkeä osa suomalaisten luontosuhdetta. Metsästysmahdollisuuksia Suomessa ei saa kaventaa. Metsästys hirvenpyynnistä lähtien voidaan luonnonsuojelualueilla sallia tapauskohtaisesti. Esimerkiksi luonnonsuojelualueen linnuston suojelemiseksi se voi olla pienpetojen osalta jopa järkevää. 3. Tärkeintä on saada riittävän järeät keinot käyttöön lintuvahinkojen vähentämiseksi. Kankeista ja riittämättömistä viranomaisten lupapäätöksistä on päästävä eroon ja selvästi mahdollistettava näiden lintujen kannan säätely ampumalla, karkottamisen ja yksittäisten poikkeuslupien sijaan. Svenska folkpartiet i Finland, Suomen ruotsalainen kansanpuolue 1. Kannanhoidollisen metsästyksen pitäisi olla mahdollista jatkossakin, jotta suurpetojen kanta ei paikallisesti kasva liian suureksi. Esimerkiksi sudet aiheuttavat ongelmia niillä alueilla, joilla susihavaintoja on runsaasti. Pelkotilojen lisäksi aineelliset menetykset ovat merkittäviä. Esimerkkitapauksia, joissa susi on aiheuttanut mittavia haittoja tuotantoeläimille, löytyy esimerkiksi Pohjanmaan saaristosta – puhumattakaan suden vaikutuksista metsästyskulttuuriimme ja siitä, miten monta hyvää metsästyskoiraa on tullut tapetuksi. 2. Suhtaudumme niihin positiivisesti. Luonnonsuojelualueilla tulisi myös pystyä harjoittamaan metsästystä, jotta epäsuhtaa riistakantojen välillä ei syntyisi. Sallimalla metsästyksen huolehdimme siitä, ettei vieraslajien tai vahingollisten lajien määrä kasva liian suureksi. Täten metsästyksellä on suuri rooli myös luontoarvoja ajatellen. 3. Positiivisesti. Mainittujen lajien kohdalla niiden suojeleminen on johtanut kannan voimakkaaseen kasvuun. Paikallisesti eri puolilla Suomea suuret kannat ovat aiheuttaneet ongelmia varsinkin maanviljelijöille sekä viheralueiden omistajille. Mielestämme me voisimme hoitaa kantaa paremmin kansallisesti, ei EU-tason päätöksillä. Suomen Kristillisdemokraatit 1. Suurpetojen, etenkin susien kannanhoidollisen metsästyksen salliminen on välttämättömyys maaseudun asumisturvallisuuden ja elinkeinojen ylläpitämiseksi. 2. Mikäli suurpetojen kannanhoidollinen metsästys asukkaiden ja elinkeinojen turvaamiseksi edellyttää metsästystä luonnonsuojelualueilla, tulee tämä sallia. Muilta osin suhtaudumme luonnonsuojelualueilla sallittujen metsästettävien lajien nykyisen luettelon laajentamiseen varauksella. 3. Asiasta on voitava päättää kansallisesti, sillä lajeista koituvat haitat ovat paikallisesti merkittäviä. Ruotsin metsästysasetus sallii muun muassa merimetson ja valkoposkihanhen suojametsästyksen aloittamisen. Vihreä liitto 1. Kannanhoidollisesta metsästyksestä on puhuttu lähinnä suden kohdalla, joka on erittäin uhanalainen ja tiukasti suojeltu laji. Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määrittäminen -loppuraportin (Luke 2022) mukaan Venäjältä ei tule riittävästi tulomuuttoa Suomeen, jotta maamme susipopulaation geneettinen monimuotoisuus pysyisi yllä. Kannan pienentämistä tavoittelevaa metsästystä ei tule nykyisen tietopohjan valossa sallia, ennen kuin susikanta on suotuisan suojelun tasolla. 2. Metsästysmahdollisuuksia luonnonsuojelualueilla ei tule laajentaa. Nykylaki sekä kesäkuussa 2023 voimaan tuleva uudistettu laki sallivat jo metsästystä tietyin ehdoin, esimerkiksi vieraslajien kohdalla. Luonnonsuojelualueiden päätehtävä on lajien ja luontotyyppien suojelu, mitä ei tule vaarantaa. 3. Rauhoitettuja lintulajeja tulisi jatkossakin säännellä pääosin EU:n lintudirektiivillä. Lajeista, joiden kanta on elpynyt, voidaan Vihreiden mielestä tietyin ehdoin säätää metsästyslaissa, jolloin esimerkiksi poikkeusluvalla ammuttuja valkoposkihanhia voidaan hyödyntää ravinnoksi. Vasemmistoliitto 1. Erittäin uhanalaista Suomen susikantaa on suojeltava. Susihaittojen torjumiseksi on käytettävä ensisijaisesti muita keinoja kuin metsästystä. 2. Vasemmistoliitolla ei ole tällaista aloitetta tukevaa kantaa. Luonnonsuojelualueiden tarkoitus on kuitenkin ensisijaisesti suojella luontoa, ja tähän sisältyy myös alueen lajiston rauhallisen elämän mahdollistaminen. 3. Vasemmisto ei aja EU:n luonto- tai lintudirektiivin muuttamista, mutta on perusteltua tarkastella eri lajien uhanalaistumiskehitystä ja suojelun tarvetta kannan kehittymisen mukaisesti. Perussuomalaiset 1.Kysymys on lähinnä suden aiheuttamien vahinkojen vähentämisestä ja suden ihmisarkuuden palauttamisesta. Kyse on myös koiran avulla tapahtuvan metsästyksen kulttuurin säilymisestä maassamme. Uhkaa tai vaaraa aiheuttaviin susiin tulee voida puuttua nykyistä tehokkaammin. Valitettaessa kannanhoidolliseen metsästykseen myönnetystä luvasta sekä uhkaa tai vaaraa aiheuttavan suurpedon poistamiseen myönnetystä luvasta valitus tulee käsitellä lain velvoittamana nopeasti. Haluamme vielä tähdentää, ettei lainmuutoksen tarkoituksena ole johtaa suden poistamiseen Suomen luonnosta. 2.Puolueemme näkemys on, ettei lupametsästyksen sulkeminen ulos muun muassa luonnonsuojelualueilta ole perusteltua, sillä turvallisuus voidaan taata ja metsästys yhteensovittaa retkeilyn kanssa esimerkiksi lupamäärien sääntelyllä tai aikarajoituksilla, ilman tällaista ehdotonta kieltoa. Lisäksi on tärkeää, että kaikki kansalaiset voivat metsästää lupajärjestelmän puitteissa suomalaisten yhteisillä alueilla eli valtion metsissä myös siitä syystä, että lisääntyvät susilaumat rajoittavat monilla alueilla kansalaisten metsästysmahdollisuuksia. 3. Perussuomalaiset näkee, että aivan kuin metsäpolitiikka, on myös metsästys asia, josta päättäminen kuuluu kansallisiin käsiin, ei EU:lle. Paras tieto, osaaminen ja ymmärrys näistä asioista on meillä suomalaisilla itsellämme. Valkoposkihanhi- ja merimetsokannan säätely pitäisi saada kansalliseen päätöksentekoon. Liike Nyt 1. Suurpetojen kannanhoidollista metsästystä pitää saada harjoittaa myös tulevaisuudessa. 2. Joidenkin lajien osalta metsästys myös luonnonsuojelualueilla on perusteltua. Asiassa tulee myös ottaa huomioon luonnonsuojelualueen sijainti. 3. Haluamme ehdottomasti edistää sitä, että rauhoitettujen lajien kannan sääntely olisi kansallisesti päätettävä asia. Tämä on yksi niistä monista asioista, joissa emme tarvitse sääntelyä Brysselistä.