Loppuraportin laatineet tahot Luken koordinoimana katsovat, että valtakunnassa on kaksi toisistaan erillistä susikannan osapopulaatiota ja että susia tulisi olla varmuusmarginaali huomioiden selvästi yli 500 susien geneettisen monimuotoisuuden varmistamiseksi.
Metsästäjäliiton mukaan raportin näkemys eroaa merkittävästi Ruotsin ja Norjan susikannan minimikoosta: Siellä susien geneettinen monimuotoisuus on selkeästi Suomea vähäisempi ja siitä huolimatta maissa toteutetaan suden kannanhoidollista metsästystä. Ruotsissa suden suotuisan suojelutason viitearvo on noin 300 sutta.
Metsästäjäliitto katsoo, että Luken linjaus osapopulaatioiden olemassaolosta on ylivarovainen, kun raportin mukaan geenivaihtoa kuitenkin on idän ja lännen välillä eikä Suomessa ole maantieteellistä estettä susien liikkumiselle maan sisällä alueelta toiselle. Suomella ei valtiona ole myöskään suojeluvelvoitetta osapopulaatioille.
Kannanhoidollinen metsästys voitava aloittaa
Metsästäjäliitto pitää hyvin tärkeänä, että suden kannanhoidollinen metsästys voidaan aloittaa tulevana talvena. Tilanne on käynyt entistä vaikeammaksi monissa maakunnissa susien tunkeutuessa pihoihin, laitumille, karjasuojiin ja asutustaajamiin. Sudet ovat tappaneet taas tälläkin metsästyskaudella lukuisia metsästyskoiria, ja koirajahti käy vuosi vuodelta vaikeammaksi.
Maa- ja metsätalousministeriön tulee päivittää suden kannanhoitosuunnitelma pikaisesti alkusyksyn aikana, jotta asetus suden kannanhoidollisesta metsästyksestä voidaan antaa. Aikataulu on tiukka. Metsästäjäliitto oli jo raportin tilaamisen aikaan huolissaan siitä, että raportin valmistuminen vasta kesän jälkeen vaikeuttaa tulevan kauden metsästyksen toteutumista.
Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että suurpetojen dna-tietokanta ja kanta-arvioiden laskentaperusteet avataan täysin ja aineisto on kaikkien tutkijoiden käytettävissä. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan mukaan ”tieteen avoimuus on edellytys kriittiselle arvioinnille ja samalla tieteen edistymiselle.”