Tarkkaa tietoa perinteen taustoista ei ole, mutta kyse on luultavasti suomalaisesta ikivanhasta riistakulttuurista. Aatonaattona isäntäväki laitettiin jahtiin häiritsemästä joulusiivoja. Vanhassa metsästyskirjallisuudessa myös tapaninpäivän jahdit mainitaan joulun syömisen vastapainona.

Riistaeläinten joulurauhasta ei ole säädetty pykäliä, mutta monessa metsästysseurassa metsän eläimille julistetaan joulurauha. Jotkut seurat julistavat riistalle joulurauhan jouluaattona klo 12 ja se kestää joulupäivän yli. Toiset sisällyttävät siihen tapaninpäivänkin. 

Lue täältä Hinnerjoen metsästysseuran perinteistä: https://jahtimedia.fi/luonnossa/joulurauha-kuuluu-kaikille-myos-metsanelaimille

Joulupöydän voi kattaa myös riistalle

Vaikka luonnossa on tällä hetkellä vielä hyvin syötävää, voi jouluruoan kattaa myös metsän eläimille. Hirvieläimille voi antaa esimerkiksi varastossa olevia juurikasveja, kuten porkkanaa, lanttua ja naurista. Myös omenaa käytetään ruokinnassa. Nämä ovat samoja aineksia, joita löytyy usein omastakin joulupöydästä. Lintuja voi ruokkia suomalaisilla viljakasveilla, kuten ohralla, kauralla ja vehnällä.

Metsästäjät nauttivat myös vuoden metsänantimista jouluna, eli riistaruokia valmistetaan paljon perinteisen kinkun lisäksi tai sijasta. Jahtimediasta löydät ohjeen mm. riimipeuralle ja joulumetsolle.

23.12. toimisto auki 9-14
24.12. toimisto suljettu
25.12. toimisto suljettu
 
31.12. toimisto auki 9-14
1.1. toimisto suljettu
 
6.1. toimisto suljettu
 
Huomioithan, että koronapandemiasta johtuen toimiston väki on siirtynyt pääosin etätöihin. Mahdollisista vierailuista on hyvä sopia isännän/emännän kanssa etukäteen. Vaihde vastaa arkisin 9-15 numerossa 010 841 0050.

Rauhallista joulun aikaa!

Vain riittävän suuri susikanta mahdollistaa kannanhoidollisen metsästyksen talvella 2021-2022. Jokainen havainto on tärkeä. Ministeri Leppä ilmoitti 18.11., että mikäli susikanta on suurempi, kuin nyt määrittelytyön alla oleva suotuisan suojelun taso, kannanhoidollinen metsästys voi alkaa talvella 2021-2022.

Ruotsissa suotuisan suojelun tasoksi on määritelty 30 laumaa ja 300 sutta. Metsästys alkaa Ruotsissa jo kuluvana talvena.

Metsästäjäliitto kannustaa Tassu-havaintojen tekoon ja dna-näytekeräyksiin

Suomen Metsästäjäliitto kannustaa kaikkia metsästäjiä suurpetohavaintojen ja erikseen mainiten susihavaintojen ilmoittamiseen. Ilmoitukset tehdään suurpetoyhdyshenkilöille ja nämä kirjaavat havainnot Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään. Havainnot ohjaavat ulosteiden dna-näytekeräystä, jolla susiyksilöt voidaan tunnistaa ja saadaan selville, montako erillistä laumaa alueella on. Dna-tunnistus parantaa suden kanta-arvion tekemisen tasoa. Ruotsissa kanta-arvio perustuu täysin dna-tunnistukseen.

Metsästäjäliiton piirit tukevat susihavaintotyön organisointia yhdessä alueellisten riistakeskusten ja paikallisten riistanhoitoyhdistysten kanssa. Piireistä saat tietoa paikallisista riistanhoitoyhdistysten suurpetoyhdyshenkilöistä ja suden dna-näytekeräyksen keräysvastaavista, mikäli esimerkiksi haluat ilmoittaa susihavainnoista.

Saat piireistä myös tietoa, kuinka voit ruveta vapaaehtoiseksi susien dna-näytekeräyksen keräysvastaavaksi tai vapaaehtoiseksi kerääjäksi.

Jokainen havainto on nyt tärkeä, sinua tarvitaan.

Lisätietoja Metsästäjäliiton piireistä.

Lisätietoja:
luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, puh. 050 569 8916

Äänestystulos tarkoittaa sitä, että lyijyhaulien käyttö kosteikoilla ja 100 metrin suojavyöhykkeellä päättyy koko Euroopan unionin alueella siirtymäajan jälkeen vuodenvaihteessa 2022-2023.

Totaalilyijyhaulikielto ei ole vaihtoehto

Siirtymäaika on Suomen kohdalla joko 24 tai 36 kuukautta riippuen siitä, valitseeko Suomi niin sanotun Ramsar-määritelmän mukaisen rajoituksen vai totaalilyijyhaulikiellon. Suomen Metsästäjäliiton mielestä totaalilyijyhaulikielto ei ole vaihtoehto. Vaikka ylilaaja kosteikon määritelmä rajaakin suuria alueita Suomessa pois lyijyhaulien käytöstä, jättää se kuitenkin mahdollisuuden käyttää lyijyhauleja esimerkiksi ampumaradoilla, jotka eivät ole Ramsar-alueiden vaikutuspiirissä.  

”Lyijyhauleja on voitava käyttää myös kosteikoiden ulkopuolella muun muassa variksien ja sepelkyyhkyjen pyynnissä”, toteaa Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

Lyijyn käyttöä on rajoitettu jo 22 EU:n jäsenvaltiossa. Suomessa lyijyhaulit kiellettiin vesilintujen metsästyksessä jo vuonna 1996. Tuleva lyijyhaulirajoitus sisältää lukuisia ongelmia, kuten kansalaisen syyllisyysolettaman.

Suomi ei vastustanut esitystä enää neuvostossa

Suomi vastusti komission ehdotusta REACH-komitean äänestyksessä 3.9.2020 valtioneuvoston virallisen kannan mukaisesti. Nyt pidetyssä neuvoston äänestyksessä Suomi kuitenkin äänesti ehdotuksen puolesta. Samaan aikaan Ruotsi taas muutti kantaansa ja äänesti esitystä vastaan.

”Vaikka asia ei olisi tästä muuttunut, niin Suomen olisi pitänyt äänestää ehdotusta vastaan kuten se teki REACH-komiteassa. Komission ehdotus on suhteeton ja oikeusperiaatteiden vastainen”, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toteaa.

Lisätietoja:

Metsästäjäliitto, metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen, puh. 040 845 1572, jussi.partanenmetsastajaliitto.fi

Vuoden 2021 aikana Metsästäjäliiton toiminnassa näkyy juhlavuosi monin eri tavoin. 

Juhlavuonna kutsumme sinut ja kaikki suomalaiset mukaan jatkamaan tätä työtä seuraavatkin 100 vuotta!

 ”Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa” -ohjeessa on tarkennettu huolta, uhka ja vaaraa aiheuttavan suden määritelmiä.

Päivityksellä pyritään mm. entistä tarkemmin ohjaamaan poliisitoimintaa tilanteissa, joissa suurpeto aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle ja sitä kautta varmistamaan poliisin toiminnan yhdenmukaisuus. Poliisin toimintalinjauksiin ei tule ohjepäivityksen myötä merkittäviä muutoksia.

Ohjeessa on otettu käyttöön maa- ja metsätalousministeriön Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan vuonna 2019 määritelty luokittelu huolta, uhkaa tai vaaraa aiheuttavien susien käytöksen arvioinneissa. Päivitetyssä ohjeessa on myös selkeytetty Suomen riistakeskuksen ja poliisin rooleja eri konfliktilanteiden hoidossa ja otettu kantaa myös suurpetojen omaehtoiseen karkottamiseen sekä pakkotilalainsäädännön soveltamiseen.

Poliisilain mukainen puuttuminen aina viimeinen keino

Poliisi on turvallisuusviranomainen, jolla Pihajoen mukaan ei ole toimivaltaa arvioida susikannan siedettävää kokoa jollain alueella ja mahdollisesti poliisilakiin perustuvilla päätöksillään sitä säädellä. 

Riistaeläinkantojen säätely, suojelu ja kannanhoito ovat maa- ja metsätalousministeriön sekä Suomen riistakeskuksen toimialaan kuuluvia asioita. Poliisilain mukaisten toimivaltuuksien käyttäminen on aina viimesijainen keino puuttua suurpetojen aiheuttamiin äkillisiin ja akuutteihin turvallisuusuhkiin.

Suurpetojen ihmisille aiheuttamaa vaaraa arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja arvioinnissa käytetään mahdollisuuksien mukaan apuna eri asiantuntijoita. Tehtävään tilannearvioon ja sen pohjalta mahdollisesti toteutettaviin toimenpiteisiin vaikuttaa kaikissa suurpetotilanteissa muun muassa tehtyjen havaintojen laatu, luotettavuus, määrä ja ajankohta. Havaintoympäristöllä ja sen olosuhteilla on myös iso merkitys harkittaessa erilaisia toimintavaihtoehtoja.

Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa PDF 784kB

Toiminnanjohtajana hän johtaa ja koordinoi molempien piirien toimintaa piirihallitusten ohjauksessa. Karppinen tulee koordinoimaan ja kehittämään myös Suomen Metsästäjäliiton koulutustoimintaa kenttämestarina. Hän aloitti tehtävässään marraskuussa.

Karppinen on aiemmin toiminut muun muassa riista- ja kalataloustutkimuksessa, riistaopetuksessa, kalatalousneuvonnassa sekä yrittäjänä metsästysmatkailuyrityksessä.

Aikaisemmin toiminnanjohtaja on ollut vapaaehtoinen, mutta nyt molemmat piirit palkkasivat yhteisen toiminnanjohtajan, jolla on aikaa keskittyä molempien piirien ja liiton tarpeiden huomioimiseen.  

Chris Karppinen on 50-vuotias biologi Sauvosta Varsinais-Suomesta ja hän on harrastanut metsästystä yli 35 vuotta.

”Odotan innolla, että pääsen tekemään töitä metsästyksen eteen Hämeessä, jossa ajankohtaisina teemoina tällä hetkellä on mm. Evon kansallispuiston perustaminen ja siihen liittyvät metsästyskysymykset sekä valkohäntäpeurojen kannan nopea kasvu”, Karppinen toteaa.

Lisätietoja:

Kenttämestari Chris Karppinen, puh. 050 444 1026, etelahamemetsastajaliitto.fi ()

Hallituksen jäseniksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle ja heidän varajäsenikseen valittiin: 
       

Hallituksen jäseninä jatkavat:

Henkilövalinnat tehtiin Metsästäjäliiton syysliittokokouksessa 28. marraskuuta 2020. Liittokokouksessa käsiteltiin myös mm. Liiton 100-vuotisjuhlavuoden 2021 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Liittohallitukseen kuuluu 16 jäsenen lisäksi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Hallituksen jäsen ja hänen varajäsenensä valitaan liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta ja heidän erovuoronsa on vuorovuosina.

Lisätietoja:

Hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg, puh. 040 528 6069, tuomas.hallenbergmetsastajaliitto.fi

Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpolametsastajaliitto.fi

Vuoden 2021 toimintasuunnitelma 

Jos komission ehdotus hyväksytään parlamentissa ja neuvostossa, niin se astuu voimaan vuodenvaihteessa kaksi viikkoa sen jälkeen, kun se on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Tämän jälkeen alkaa siirtymäaika, joka on meillä Suomessa joko 24 tai 36 kuukautta. Tähän vaikuttaa se, valitseeko Suomi niin sanotun Ramsar-määritelmän mukaisen rajoituksen vai totaalilyijyhaulikiellon.

Metsästäjäliiton verkkosivuille on nyt koottu usein kysyttyjä kysymyksiä korvaavista haulipatruunoista. Sivuilta löytyy myös muuta lyijyhaulirajoitukseen liittyvää tietoa kootusti.

Lue lisää: https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/ajankohtaista-lyijysta

Kaikki OmaMetson käyttöohjeet löydät helposti tästä linkistä https://metsastajaliitto.fi/omametso/ohjeet