– Metsästyksen avulla varmistetaan, että ihmiset voivat tuntea olonsa turvallisiksi kaikkialla Suomessa, myös susialueilla. Tavoitteena on säädellä susikannan kasvua, ehkäistä vahinkoja ja edistää suden hyväksyttävyyttä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Kiintiö on 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin. Kiintiö ei koske poliisin määräyksellä lopetettuja susia eikä Riistakeskuksen myöntämiä vahinko- ja turvallisuusperusteisia poikkeuslupia. 

Susi on EU:n luontodirektiivin mukaan Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella tiukasti suojeltu laji. Suojelusta voidaan kuitenkin poiketa, jos metsästykselle asetetaan selkeä tavoite ja osoitetaan, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Lisäksi on varmistettava, ettei metsästys vaaranna suden suotuisan suojelutason saavuttamista. 

Luken kanta-arvion mukaan Suomessa oli tämän vuoden maaliskuussa 28 susilaumaa. Susilaumojen lisäksi maaliskuussa oli 20 reviirin merkannutta susiparia. Kyseessä on Suomen suurin susikanta sataan vuoteen. Suden pennut syntyvät huhti–toukokuussa, joten kanta on loppuvuodesta huomattavasti suurempi kuin maaliskuussa.  Luken ennustemallin mukaan Suomessa on tällä hetkellä 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa. Asetuksessa esitetty kiintiö ja sen rajaus neljään laumaan ei heikennä susikannan suotuisan suojelutason säilyttämistä.

Asetus oli lausunnoilla 8.12. saakka ja lausuntoja tuli yhteensä 30. Osan mielestä kannanhoidollisella metsästyksellä voidaan lisätä suden hyväksyttävyyttä ja vähentää sosiaalista konfliktia, kun taas osan mielestä suden metsästys on riski susikannan geneettiselle monimuotoisuudelle. Kooste annetuista lausunnoista löytyy lausuntoyhteenvedosta.

• Asetus
• Asetusmuistio
• Lausuntoyhteenveto

Metsästäjäliiton ohjeistus suden kannanhoidollisen poikkeusluvan hakemiseen

Metsästäjäliitolla on käynnissä myös maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke, jossa metsästäjiä koulutetaan villisikakannan hallintaan ja ASF-riskin pienentämiseen. Ensimmäiset koulutukset käynnistyvät vielä tämän vuoden puolella. Ne on tarkoitettu sekä vakiintuneen kannan alueille että alueille, joille villisika on levittäytymässä. Lisää tietoa koulutuksista saat täältä.

Metsästäjien koulutus on tarpeellista, sillä villisika on Suomessa nykymetsästäjille uusi riistalaji, minkä takia kokemus villisian metsästyksestä ja etenkin tieto ASF:n torjunnasta puuttuu toistaiseksi suurimmasta osasta Suomea. Jo nyt villisikoja kannattaa käsitellä niin, että jokainen villisika on potentiaalinen viruksen kantaja.

Jos virusta löydetään villisiasta, astuu välittömästi voimaan erilaisia alueellisia metsästysrajoituksia ja hygieniasuosituksia. – Nämä rajoitukset tulevat vaikuttamaan paikallisten metsästäjien ja metsästysseurojen arkipäivään huomattavasti, muistuttaa Metsästäjäliiton kenttämestari Chris Karppinen.

Villisian saalismäärät kasvussa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman kanta-arvion mukaan villisikakanta on kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Kannan keskimääräinen koko oli tammikuussa 2021 noin 3 400 villisikaa. Kanta-arvion 90 % todennäköisyysväli on 2209–5727 yksilöä. Villisikojen alueellinen levinneisyys Suomessa on laajuudeltaan samanlainen kuin edellisvuonna eli villisikoja on eniten itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueilla, mutta villisikalaumoja on havaittu muuallakin Suomessa.

Villisikoja ammuttiin 1.8.2020–31.7.2021 välisenä aikana yhteensä 1 343. Saalismäärä kasvoi yli 40 prosentilla metsästysvuodesta 2019–2020. Yli puolet saalismäärästä ammuttiin Kaakkois-Suomessa. Toisiksi eniten villisikoja ammuttiin Uudellamaalla, yhteensä 233 eläintä. Viime vuonna saalis oli 1 211 villisikaa.

Vuosina 2015-2021 Ruokavirasto on tutkinut yli 4000 villisikaa ja toistaiseksi yhtään ASF-tautia kantavaa villisikaa ei ole löydetty. Sikojen verenvuotokuumetaudin nopea leviämistahti pitkin Eurooppaa muistuttaa siitä, ettei Suomessakaan ole varaa herpaantua taudintorjunnassa. Afrikkalainen sikarutto saapui EU:n alueelle 2014 ja sen jälkeen ruttoa on tavattu jo 13 jäsenmaassa. Vuosien 2016–2020 kesäkuun välillä tautiin on kuollut yhteensä 1,3 miljoonaa sikaa.

Ruokavirasto kannustaakin lähettämään näytteitä kuolleina löydetyistä tai metsästetyistä villisioista. Ohjeet löytyvät Ruokaviraston sivuilta. Kiteellä lokakuun puolivälissä kaadetussa aikuisen luonnonvaraisen villisian näytteestä löydettiin ensimmäistä kertaa Adjeszkyn taudin (AD) vasta-aineita. Aujeszkyn taudin aiheuttaa sian herpesvirus-1 (SuHV-1), joka voi sairastuttaa myös muita eläinlajeja, kuten nautoja, lampaita, kissoja ja koiria. Niillä virustartunta johtaa lähes aina kuolemaan. Tauti voi levitä sairastuneen sian tai villisian ruhonosien ja elimien välityksellä, ei kypsentämättömiä ruhonosia tai elimiä tule antaa koirille tai kissoille.

https://metsastajaliitto.fi/villisika

Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan Itä-Suomen poliisilaitos toimi lainvastaisesti hylätessään metsästyksen harrastajan aselupahakemukset sillä perusteella, että metsästäjällä oli jo ennestään hallussapitolupa kuudelletoista ampuma-aseelle. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että poliisilaitos ei ollut voinut mainitsemillaan perusteilla jättää myöntämättä kyseisiä hankkimis- ja hallussapitolupia.

Lue koko päätös KHO:n sivulta. 

Lue asiakirja lataamalla se täältä: https://circabc.europa.eu/ui/group/fcb355ee-7434-4448-a53d-5dc5d1dac678/library/9c141494-daea-4cb1-af79-addd46ef4b85/details

Esityksessä 10 % Eurooopan pinta-alasta halutaan suojella tiukasti, jotta luonnon monimuotoisuuden katoaminen voidaan pysäyttää. Euroopan komission ensimmäisessä luonnoksessa metsästys (ja kalastus) asetettiin samaan kategoriaan "kaivostoiminnan" kanssa. Luonnoksessa katsottiin, että nämä toimet eivät ole soveltuvia tiukasti suojelluille alueille.

“Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että uudessa esityksessä ei enää mainita metsästyskieltoa. Metsästäjäliitto ja FACE (Euroopan metsästäjäliitto, Face for Hunters) ovat vastustaneet aktiivisesti metsästyksen perusteetonta kieltämistä ja korostaneet, että metsästäjillä on keskeinen rooli suojelualueiden hoidossa. Metsästyksen kieltäminen suomalaisilla luonnonsuojelualueilla on perusteetonta, sillä metsästys on säädeltyä, tapahtuu kestävästi ja se lisää kiinnostusta ympäristön hyvinvointiin”, sanoo Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.   

Biodiversiteettistrategian tavoitteena on säilyttää luonnon monimuotoisuus keskittyen erityisesti hiiltä sitoviin ekosysteemeihin, kuten turvemaihin ja vanhoihin metsiin. On hyvä, että EU:n politiikassa ei enää tarkastella ilmastonmuutosta ja biologisen monimuotoisuuden vähenemistä erillisinä elementteinä, vaan nähdään, että nämä kaksi liittyvät olennaisesti toisiinsa.

“Metsästys ei häiritse luontotyyppien luonnollisia prosesseja. Päinvastoin, metsästäjien tekemä työ on tärkeää suojelualueiden hoidossa ja se on avainasemassa juuri paikallisella tasolla. Tulee muistaa, että tavoitteet saavutetaan parhaiten ottamalla paikalliset ihmiset selkeästi mukaan alueiden suojeluun”, Grenfors sanoo.

Maailmanlaajuiset kokemukset suojelualueista ovat osoittaneet, että suojelun tiukkuuden taso ei ole avaintekijä luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämisessä, vaan paikallisten ihmisten mukaan ottaminen. Metsästäjillä on tässä tärkeä rooli esimerkiksi pienpetojen pyytämisessä uhanalaisten lintujen pesimäalueilta.

Lisätietoja:
luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, puh. 050 569 8916,

www.biodiversitymanifesto.com 

Kannustamme vastaamaan kyselyyn. Kyselyn on lähettänyt Marko Svensberg otsikolla Riistaluotikysely. Sähköpostissa oleva linkki on henkilökohtainen.

Vastanneiden kesken arvotaan Suomen Metsästäjäliitto ry:n lahjoittamat Corrotech 16K turvakaappi digilukolla (arvo 1 330€), Reolink Go riistakamerapaketti (arvo 299€) sekä Metsästäjäliiton 100-v juhlapuukko (arvo 99,90€).

Kyselyn tarkoitus

Viime vuosina on valmisteltu kotimaista ja kansainvälistä lainsäädäntöä koskien lyijyn ja muiden metallien käyttöä kiväärin patruunoissa. Tämä työ tarvitsee tuekseen pätevää tietoa nykytilanteesta eri patruunoiden käytön suhteen. Tätä tietoa tuotetaan tällä kyselyllä.

Vastaathan kysymykseen viikon kuluessa. Vastaaminen vie noin 7-15 minuuttia. Yksittäisiä vastauksia käsitellään nimettöminä ja luottamuksellisena. Kerättävää aineistoa käytetään tutkimus- ja kehittämistyössä, ja kartoituksen tuloksia esitellään monipuolisesti Metsästäjä- ja Jahti-lehdissä vuoden 2022 aikana.

Tällä hetkellä OmaMetsosta löytyvät lehdet Metsästäjäliiton perustamisesta vuoteen 1998 asti sekä kaikkein uusimmat digiajan lehdet vuodesta 2013 eteenpäin. Väliin jäävät muutamat vuodet täydennetään palveluun joulu-tammikuun aikana.

Digitaalisen arkiston yhtenä hienoutena on hakutoiminto. Laittamalla hakukenttään hakusanan löytyvät arkistosta kaikki lehdet, joissa hakusana mainitaan.

Metsästäjäliitolla on historiansa aikana olut useamman nimisiä jäsenlehtiä. Aluksi omaa lehteä ei ollut, vaan pää-äänenkannattajana toimii Metsästys ja Kalastus -lehti. OmaMetsosta löytyvätkin kaikki M&K:ssa 1922–1952 julkaistut liiton uutiset ja jutut.

Vuosina 1952–1953 Metsästäjäliitto julkaisi omaa Metsästäjäliiton Tiedoitukset -julkaisua. Vuonna 1954 sen nimi muuttui Suomen Metsästäjäksi. Lehti lahjoitettiin 1962 juuri perustetulle Metsästäjäin Keskusjärjestölle, kun kuviteltiin että Metsästäjäliitto lakkautetaan.

Muutaman hämmennyksen vuoden jälkeen Metsästäjäliitto pääsi kuitenkin jaloilleen ja oman lehden julkaisemista jatkettiin 1965, tällä kertaa nimellä Urheilumetsästys. Nimi muutettiin Jahdiksi vuonna 1995.

Digitaaliseen arkistoon pääsevät vain Metsästäjäliiton jäsenet jäsennumerollaan. Jotta kirjautuminen on mahdollista, tulee jäsenrekisterissä olla sähköpostiosoite. Jos sähköpostiosoitteesi puuttuu, pyydä seurasi sihteeriä täyttämään se rekisteriin tai ota yhteyttä jäsenrekisterin ylläpitoon sml@kehatieto.fi

Digitaalinen arkisto löytyy OmaMetsosta omametso.metsastajaliitto.fi

Metsästäjäliitto pitää perusteltuna, näin viisivuotiseksi tarkoitetun kokeilun alussa, että asetusluonnoksen mukaisesti metsästys kohdistetaan enintään 20 suteen enintään neljässä eri laumassa. Määrä ei aiheuta riskiä suden suotuisansuojelun tason heikkenemisestä. Metsästäjäliitto arvioi lupamäärän kasvavan jatkossa. 

Jahti kohdistunee erityistä haittaa aiheuttaviin laumoihin, jotka pyritään metsästyksellä poistamaan. Lauman käyttäytymistä ohjaa lauman johtajapari eli ns. alfapari. Haitallisen käyttäytymisen katkaisemiseksi metsästyksen kohteena ovat tällöin lauman johtajapari pentuineen. Jahtiajan pidentäminen maaliskuun loppuun mahdollistaa liiton arvion mukaan metsästyksen toteutumisen. Helmikuussa alkavaa lisääntymisajan alkamista ei ole tarpeen erityisesti huomioida, koska metsästyksen tavoitteena on nimenomaisesti lisääntyvän parin poistaminen laumoineen. Muita lisääntyviä susilaumoja tai pareja ei ole tarkoitus mitenkään häiritä. 

Pidennetty metsästysaika varmistaa jahdin onnistumista, koska lumiolosuhteet muuttuvat ja lauman sijainti vaihtelee. Mahdolliset luvista tehtävät valitukset hallinto-oikeuskäsittelyineen saattavat lyhentää jahtiaikaa.

Metsästäjäliiton mielestä tulevina vuosina metsästystä on tarpeen kohdistaa susikantaan nyt rajattua laajemmin susien yleisen ihmis- ja koirapelon vahvistamiseksi.

Metsästäjäliitto valmistelee suden kannanhoidollisen metsästyksen mukaisia poikkeuslupia talvelle 2021-2022 hakeville toimijoille muistilistaa lupahakemuksiin tarvittavista asioista.

Työryhmän tehtävänä on toimeenpanna Evolle viime vuonna vahvistettua matkailun ja maankäytön yleissuunnitelmaa niin, että kehitystyössä otetaan korostetusti huomioon Natura-verkostoon kuuluvat alueet sekä tutkimuksen ja koulutuksen tarpeet. Työ tulee toimeksiannon mukaan saada valmiiksi 30.6.2022 mennessä, ja siitä saatuja kokemuksia on tarkoitus sen jälkeen hyödyntää myös muiden valtion retkeilyalueiden kehittämisessä sekä mahdollisten uusien retkeilyalueiden suunnittelussa.

”Valtion retkeilyalueiden kehittäminen monipuolisen luontoliikunnan alueiksi edellyttää reittiverkoston, palveluvarustuksen ja liiketoimintarakennusten hyvää tasoa sekä ennakoitavaa toimintaympäristöä myös matkailuyritysten näkökulmasta. Pelkät Metsähallituksen toimenpiteet eivät yksin riitä alueiden vetovoiman ja käyntimäärien kasvattamiseen – mukaan tarvitaan myös kuntien ja yritysten panosta”, korostaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.  

Evo-työryhmän puheenjohtajana toimii Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä ja varapuheenjohtajana Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Koskinen. Työryhmän jäsenet tulevat maa- ja metsätalousministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Luonnonvarakeskuksesta, Metsähallituksen luontopalveluista, Asikkalan ja Padasjoen kunnista, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta, Suomen Partiolaiset ry:stä, Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK), Hämeen metsänhoitajista, Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piiristä, Suomen Ladusta, Helsingin yliopistosta ja alueen yrittäjistä.

”Tavoitteena on hyödyntää Evon aluetta jatkossakin merkittävänä koulutusta ja tutkimusta palvelevana alueena. Alueella toimivat jo nyt muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto, eikä tutkimuskäytön laajentamisellekaan ole esteitä. On valitettavaa, etteivät ympäristöministeriö ja luonnonsuojelujärjestöt lähteneet pyynnöistä huolimatta mukaan työryhmään keskustelemaan näistä jatkokehitystarpeista”, sanoo ministeri Leppä.  

Työn pohjana tuore matkailun ja maankäytön suunnitelma

Evosta pyritään viime vuonna vahvistetun matkailu- ja maankäyttösuunnitelman mukaan luomaan luontomatkailun huippukohde, joka tarjoaa monimuotoiseen luontoympäristöön ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin pohjautuvia elämyksiä sekä luonnon monimuotoisuudesta oppimiseen liittyviä sisältöjä niin kotimaisille kuin kansainvälisille matkailijoille. Tähän tavoitteeseen liittyy myös Evon liittäminen mukaan Suomen ja Viron yhteiseen retkeilyalueverkostoon, johon kuuluvat Suomesta myös Ruunaan, Kylmäluoman ja Oulujärven retkeilyalueet. Evo on näistä tällä hetkellä ainoa selkeästi Etelä-Suomessa sijaitseva alue.

”Etelä-Suomen Erähelmeksikin kutsuttu Evo on merkittävä erämatkailukohde ja erittäin suosittu metsästys- ja kalastusharrastajien keskuudessa. Kestävä ja turvallinen metsästys ja kalastus tulevat jatkossakin olemaan keskeinen osa Evon retkeilyalueen virkistyskäyttöä”, painottaa ministeri Leppä.

”Retkeilyalueilla esimerkiksi majoitustoiminta voi sijoittua myös alueen sisäpuolelle, ja tavoitteena on mahdollistaa alueen elinkeinorakenteen ja liiketoiminnan kehittäminen niin, että alueen investoinneista vastaavat palvelujen tuottajat itse. Metsähallituksen roolina on ainoastaan luoda mahdollisuuksia toimintojen kehittämiselle”, kertoo Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä.

”Valtion maiden virkistyskäyttökysyntä kasvaa koko ajan ja tätä tarkoitusta varten tarvitaan jatkossa myös uusia ulkoiluun, virkistyskäyttöön ja luontomatkailuun erikoistuneita alueita”, jatkaa Niemelä. Tämä on myös yksi parhaillaan valmisteilla olevan kansallisen virkistyskäyttöstrategian tavoitteista.

• Työryhmän asettamiskirjeTiedosto avautuu uudessa välilehdessä PDF 162kB

• Evon retkeilyalueen maankäytön ja matkailun yleissuunnitelma (2020Linkki toiselle sivustolle)Linkki toiselle sivustolle

Lisätietoja:

• Maa- ja metsätalousministeriö:

  • neuvotteleva virkamies Ville Schildt, p. 029 516 2190, ville.schildt@gov.fi

  • ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, p. 050 478 0226, annukka.kimmo@gov.fi

• Metsähallitus: pääjohtaja Juha S. Niemelä, p. 020 639 4201, juha.niemela@metsa.fi

Hallituksen jäseniksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle ja heidän varajäsenikseen valittiin: 
 

Hallituksen jäseninä jatkavat:

Henkilövalinnat tehtiin Metsästäjäliiton syysliittokokouksessa 20. marraskuuta 2021. Liittokokouksessa hyväksyttiin myös mm. ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Liittohallitukseen kuuluu 16 jäsenen lisäksi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Hallituksen jäsen ja hänen varajäsenensä valitaan liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta ja heidän erovuoronsa on vuorovuosina.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836,