Elokuun myötä alkoi uusi jahtikausi ja monille metsästäjille toiminta alkaa huomenna sepelkyyhkyn jahdin myötä. Toivotan hyviä jahtihetkiä!

Lumijoella Suomen Metsästäjäliiton hirvenjuoksun SM-kilpailujen yhteydessä, varsinaisen kilpailun ulkopuolella, tapahtui valitettava ampuma-aseonnettomuus viime viikolla. Ase laukesi vahingossa ja yksi henkilö loukkaantui. Toivotan kaikille tapahtuman osapuolille voimia ja parhainta vointia. Fyysinen ja psyykkinen toipuminen ottaa oman aikansa, tuetaan onnettomuuden osapuolia. Meistä jokaisen on muistettava turvallisen aseen käsittelyn periaatteet joka hetki, sillä vahingon vaara on aina olemassa. Metsästäjäliitto on jo aiemmin sopinut Onnettomuustutkintakeskuksen kanssa, että mahdolliset vahinkotilanteet tullaan tutkimaan, jotta voimme kehittää aseturvallisuutta. Ratakausi jatkuu vielä pitkään, joten viimeistään nyt on tärkeää aloittaa harjoittelu jahtikautta varten turvallisen aseenkäsittelyn ja hyvän riistalaukauksen varmistamiseksi.

Karhun metsästys on valitusten vuoksi vaarassa peruuntua suurelta osin. Tilanne kismittää ankarasti kaikkia jahtiin valmistautuneita. Karhukanta on Suomessa kasvanut hallitusti ja siitä kiitos kuuluu kannanhoidolliselle metsästykselle. Vuokrat metsästysoikeuksista on tällekin vuodelle maksettu ja majoitukset varattu. On tehty taas kova työ lupahakemusten eteen ja jahtiin on valmistauduttu useiden kuukausien ajan – mahdollisesti turhaan. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on nyt ajautunut umpikujaan EU-suojelusäädösten ja tiukentuneen lain tulkinnan myötä. Korkeimman hallinto-oikeuden viimeinen ilvestä koskeva poikkeusluvan toteaminen perusteettomaksi oli ennakkotapaus ja on jumittamassa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen kokonaan. Tilanne on mahdoton ja kestämätön. EU-tasolla tulee tehdä karhun, ilveksen ja suden liitesiirto suojeltavista (luontodirektiivin liite IV) metsästettäviin lajeihin (liite V). Se on vaikuttavin mutta työläin prosessi ja vaatii komission aloitteellisuutta muutokseen ja jäsenmaiden yksimielisen päätöksen ministerineuvostossa. Sitä ennen on tarkistettava luontodirektiivin melko tuore tulkintaohje. Päivitetyssä ohjeessa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen asema heikkeni aikaisempaan ohjeeseen verrattuna. Tulkintaohjeen kirjaukset kannanhoidollisesta metsästyksestä on palautettava ennalleen. Liitto tekee EU-sääntelyn muuttamiseksi hartiavoimin työtä yhdessä muiden EU-maiden metsästäjäjärjestöjen kanssa. Muutos edellyttää kuitenkin eri maiden hallitusten yhteistoimia, ennen kuin mitään voi tapahtua, sillä EU-komissiossa virkamiehet vastustavat suurpetojen metsästystä kaikin voimin. On myös otettava uudelleen tarkasteluun, kenellä on poikkeuslupien valitusoikeus. Nyt Luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöillä on maakuntaan kiinnitetty kotipaikka patentti- ja rekisterihallituksessa, mutta on mahdollista, että järjestön osoite ja kaikki hallituksen jäsenet ovat ulkopaikkakuntalaisia. Valittajalta tulisi edellyttää todellista paikallista toimintaa muodollisen kotipaikan nimeämisen sijaan. Ruotsi aikoo tulkita asiaa koskevaa Århusin kansainvälistä sopimusta uudelleen ja sama on tehtävä Suomessa.

Ampumaratojen toiminnan varmistaminen teettää valtavasti työtä EU-rintamalla. Erityisesti kivääriradat ovat vaarassa, sillä lyijyn käyttö rataharjoittelussa ollaan edelleen kieltämässä, ellei radoille tehdä satojen miljoonien eurojen luotiloukkuinvestointeja. Olemme yhteistyössä Ruotsin metsästäjäjärjestöjen kanssa saaneet uusimpaan ehdotukseen muutoksia metsästyksen osalta niin, että esimerkiksi latvalintujahti ja pienoiskiväärin käyttö lyijyluodein on mahdollista. EU-viranomaisille on nyt pystyttävä osoittamaan, että kokovaippaluotien käyttö ampumaradoilla on ympäristölle turvallista suomalaisia ratojen ympäristölupaehtoja noudattamalla.

Toivotan hyviä ja turvallisia hetkiä edessä aukeaville jahtipoluille!

Jaakko Silpola

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja

PS. Käyhän allekirjoittamassa EU-vetoomus metsästyksen tulevaisuuden puolesta.

Sepelkyyhky tekee vuosittain useita poikueita, ja metsästyskauden alussa osalla voi olla vielä pesintä kesken. Vastuullinen metsästäjä kohdistaa metsästyksen parveutuneisiin lintuihin, sillä parvissa on lähinnä nuoria ja jo pesintänsä lopettaneita yksilöitä. Suoraan parveen ei saa kuitenkaan ampua.

”Yksittäiset linnut tulisi jättää rauhaan, sillä todennäköisesti niiden pesintä on vielä kesken”, muistuttaa Metsästäjäliiton luonnon- ja riistahoitopäällikkö Ere Grenfors.

Ennen riistalaukausta tulee metsästäjän olla myös varma lajista, sillä kyyhkyparvissa voi lentää myös rauhoitettua uuttukyyhkyä. Suurin ero lajeissa on se, että uuttukyyhkyltä puuttuvat valkoiset laikut siivistä. Se eroaa sepelkyyhkystä myös muodoltaan, lentotavaltaan ja siiveniskuiltaan. 

Metsästäjäliitto kannustaa vastuulliseen metsästykseen

Vastuullinen metsästäjä ottaa huomioon myös paikalliset asukkaat ja muut luonnossa liikkujat. Metsästystä tulee välttää pystyssä olevan viljapellon läheisyydessä, sillä saaliin löytyminen voi olla epävarmaa eikä puimattoman viljan tallaaminen ole sallittua. Grenfors muistuttaa metsästäjiä myös keräämään talteen patruunoiden hylsyt ja muut roskat.

Myös noutavan koiran käyttö on suositeltavaa kyyhkyjahdissa.

Metsästyksessä ja aseenkäsittelyssä turvallisuus ja huolellisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä perusasioita malttia unohtamatta. Huolimaton toiminta aiheuttaa vaaratilanteita ja pahimmassa tapauksessa peruuttamatonta vahinkoa.

• Lue myös: Turvallinen metsästysammunta ja aseenkäsittely

Tarkista metsästysajat Suomen riistakeskuksen sivuilta

10. elokuuta alkaa myös hanhien peltometsästys: merihanhen rannikolla ja kanadanhanhen koko maassa. Sorsanmetsästys alkaa puolestaan 20. elokuuta kello 12. Suomen riistakeskuksen sivuilta löytyy tietoa metsästysajoista ja metsästyskieltoalueista.

Lue lisää Jahtimediasta:

• Reseptejä kyyhkysestä ja muista riistalinnuista
• Suomalaisia riistaeläimiä: Sepelkyyhky

Suomen riistakeskus myönsi tälle syksylle poronhoitoalueen ulkopuolelle karhulle 197 poikkeuslupaa. Useasta poikkeusluvasta on äskettäin valitettu hallinto-oikeuksiin. Valitukset koskevat 111 poikkeuslupaa, joista 92 on myönnetty Pohjois-Karjalaan, 18 Kainuuseen ja yksi Pohjois-Hämeeseen. Koska hallinto-oikeuskäsittelyt vievät tyypillisesti aikaa kuukausista jopa vuosiin, Metsästäjäliitto näkee asiassa ison riskin, että hallinto-oikeudet saattavat asettaa poikkeusluvat pikaiseen toimeenpanokieltoon, mikä käytännössä estäisi kyseisten lupien käyttämisen kuluvana syksynä. Valitusten ulkopuolella on yhteensä 86 poikkeuslupaa, jotka voidaan näillä näkymin käyttää syksyn karhujahdissa.

Valitusten taustalla on muun muassa helmikuussa 2022 saatu korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös, joka koski ilveksen poikkeusluvan laillisuutta Varsinais-Suomessa. KHO totesi poikkeusluvan laittomaksi, sillä KHO:n mukaan ”poikkeusluvalla tavoiteltua päämäärää hakemuksen kohteena olevalla alueella ei ollut kyetty tukemaan selvin ja täsmällisin perusteluin”. Kyseisen päätöksen vaikutukset heijastuvat nyt kaikkien luontodirektiivin liitteessä IV (tiukan suojelun lait) olevin suurpetojemme (karhu, ilves, susi) kannanhoidollisen metsästyksen lupien perusteluihin. Kestävän käytön mukainen metsästys ja lajin kannanhoito ei ole KHO:n tulkinnan mukaan enää hyväksyttävä ja riittävä peruste. Myös muun muassa lupien kohdentamista pitäisi pystyä tekemään aiempaa paremmin eläinyksilötasolla, mikä on mahdotonta.

Metsästäjäliitto pitää valituksia perusteettomina

Metsästäjäliitto muistuttaa, että karhun kannanhoito on toiminut Suomessa tähän saakka erinomaisesti. Karhukanta on kasvanut kannanhoidollisen metsästyksen suunnitelmallisuuden ansiosta suotuisalle suojelutasolle ja ollut siinä jo pitkään. Metsästyksen myötä konfliktit ovat hyvin hallinnassa, karhukanta on ihmisarka ja karhu on arvostettua suurriistaa. Suurpedoistamme juuri karhun ja ilveksen kannat ovat meillä vieläpä suuremmat kuin todennäköisesti 175 vuoteen.

Metsästäjäliitto toteaa, että tehdyt valitukset kohdistuvat vieläpä pääosin sinne, missä karhuja on maassamme kaikkein eniten ja kanta tihein. Liitto pitää valituksia perusteettomana. Lajin kannanhoito estyy ja tihentymäalueiden karhumäärät nousevat kestämättömälle tasolle, jos karhuja ei metsästetä. Varoittava ääriesimerkki Euroopassa löytyy Romaniasta, jossa kaikki suurpetojen kannanhoidollinen metsästys kiellettiin vuonna 2016. Tuoreimpana tilastovuonna 2019 karhuhyökkäyksissä kuoli 8 ja loukkaantui 23 ihmistä.

Myös maaseudun elinkeinot, karjanhoito ja mehiläistarhaus joutuvat vaikeuksiin, jos karhujahti tiheän kannan alueella estyy.

Metsästäjäliitto on huolissaan siitä, että metsästäjien motivaatio kanta-arvion havaintojen ja DNA-näytteiden tuottamiseen heikkenee. Vastaava tapahtui viime talvena, kun suden DNA-keräyksessä pääasiassa metsästäjien toimittama näytemäärä pieneni 40 prosenttia suden kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien toimeenpanokieltojen jälkeen. Ilman metsästäjien havaintoja kanta-arvioiden tekeminen on mahdotonta.

Metsästäjäliitto vaatii välittömiä toimenpiteitä

Metsästäjäliitto vaatii, että hallituksen tulee ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Suurpetojemme karhun, ilveksen ja suden liitesiirrot luontodirektiivissä liitteestä IV liitteeseen V (metsästettävät lajit) on nostettava välittömästi työlistalle. Ranskan ja Ruotsin päättäjät ovat sitä osaltaan jo esittäneet. Lisäksi Århusin sopimuksen tulkinta suurpetojen poikkeuslupia koskevasta valitusoikeuksien rajaamisesta on myös Suomessa arvioitava uudelleen Ruotsin tapaan.

Lisätietoja:

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/ranskan-presidentti-tukee-suden-liitesiirtoa-luontodirektiivissa

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/ruotsin-valtiopaivat-aanesti-poikkeuslupien-valitusoikeuden-supistamisen-puolesta  

https://www.bbc.com/news/world-europe-50473443?intlink_from_url=https://www.bbc.com/news/world&link_location=live-reporting-story

Lumijoella Suomen Metsästäjäliiton hirvenjuoksun SM-kilpailujen yhteydessä, varsinaisen kilpailun ulkopuolella, tapahtui ampuma-aseonnettomuus perjantaina 5. elokuuta 2022. Ase laukesi vahingossa ja yksi henkilö loukkaantui. Hän on sairaalahoidossa. Viranomaiset vastaavat tapahtuneen onnettomuuden jatkotutkimuksista.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpolametsastajaliitto.fi

Susi kuuluu suurimmassa osassa EU:n jäsenvaltioita luontodirektiivin liitteen IV ns. tiukasti suojeltuihin lajeihin. Luontodirektiivin 12 artikla edellyttää, että jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet näiden lajien tiukan suojelujärjestelmän käyttöönottamiseksi ja kiellettävä mm. kaikki näiden lajien yksilöitä koskeva tahallinen pyydystäminen ja tappaminen. Metsästäjäliiton tavoitteena on suden siirtäminen luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V Baltian maiden ja poronhoitoalueemme tapaan. Tämä mahdollistaisi joustavamman kansallisen päätöksenteon sekä tehokkaamman puuttumisen ongelmia aiheuttaviin yksilöihin. 

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati Etelä-Ranskassa 21. heinäkuuta pitämässään puheessa valtion palkkaamien metsästäjien määrän lisäämistä, jotta siellä saavutettaisiin asetettu 174 suden kaatotavoite. Hän samalla totesi myös suden suojelustatuksen muuttamisen EU:n luontodirektiivissä olevan tarpeen.

FNSEA eli Ranskan maanviljelijöiden liitto haluaa, että hallinnolliset esteet eivät saa pysäyttää sudenmetsästystä. Artikkelin mukaan Ranskan susikanta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja on aiheuttanut ongelmia maanviljelijöille.

Edistää myös Pohjoismaiden asiaa

Ranskan presidentin kanta nähdään pohjoismaisissa metsästäjäjärjestöissä myönteisenä, koska suden liitesiirron toteutumisessa liittolaiseksi prosessiin tarvittaisiin suuri EU-maa. Ruotsin hallitus ilmoitti äskettäin halunsa suden liitesiirtoon luontodirektiivissä.

Tulevaisuudessa Suomi ja Ruotsi voisivat mahdollisesti tehdä suden liitesiirtoasiassa yhteistyötä Ranskan hallituksen kanssa, näkee pohjoismaiden metsästäjäjärjestöjen (NJS) kansainvälisten asioiden erityisasiantuntija Johan Svalby.

Ranskalainen metsästyslehti J'aime la Chasse https://www.jaimelachasse.fr/actualite-chasse/e-macron-creer-une-seconde-brigade-loup-et-changer-son-statut uutisoi presidentin puheen sisällöstä.

Uutisen alkuperäinen lähde: https://svenskjakt.se/start/nyhet/frankrikes-president-vill-andra-vargens-skyddsstatus/

Poliisilta on vaadittu lupamenettelyiden yhtenäistämistä, jotta aseluvanhakijoita kohdeltaisiin yhdenvertaisesti eri puolilla maata. Asia on kirjattu myös nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan muodossa ”Aselupakäytännöt yhdenmukaistetaan niin, ettei aselainsäädäntö kiristy”. Kohtelussa on saattanut olla huomattaviakin eroja niin aseluvan myöntämisessä kuin sen peruuttamisessa riippuen lupakäsittelyn paikkakunnasta.

Yhtenäistämisohjeen luonnos oli viime vuonna lausuttavana laajasti eri harrastajajärjestöissä. Lue Metsästäjäliiton lausunto viime vuodelta tästä. Ohjeeseen saatiin muun muassa maininta vieraslajiasetuksesta sekä parannuksia metsästysaseiden kaliiperimäärityksiin. Ohje jättää kuitenkin edelleen harkintavaltaa lupakäsittelijälle ja Metsästäjäliitto toivoo ohjeen parantavan myös asiakaspalvelun laatua lupakanslioissa. Samalla on tärkeää, että myös luvanhakijan on mahdollista tutustua itse ohjeeseen ja arvioida omaa tilannettaan luvanhakijana.

Valtaosa aseluvan hakijoista saa asiassaan myönteisen päätöksen. Joskus on kuitenkin tarpeen tehdä kielteinen päätös tai liittää myönnettävään lupaan ehtoja. Ohjeen liitteissä taas listataan tyypillisiä tekoja – rikoksia, rikkomuksia, epätoivottavaa käyttäytymistä – joilla voi olla vaikutusta luvan saamiseen tai sen peruuttamiseen. Julkisesti nähtävillä olevan ohjeen toivotaan näin myös osaltaan lisäävän poliisin aselupaharkinnan läpinäkyvyyttä.

Myös voimassa olemassa oleva aselupa on mahdollista peruuttaa.

Ohjeessa on esimerkinomaisesti listattuna sellaisia ampuma-aseita, joiden ainakin katsotaan soveltuvan hyvin ampuma-aselain mukaisiin hyväksyttäviin käyttötarkoituksiin. Tärkeä seikka Metsästäjäliiton mielestä on myös se, että jo luvitettujen aseiden lukumäärä ei saa olla peruste uuden aseluvan myöntämiselle tai luvan epäämiselle. Ohjeen voimassaoloajaksi on merkitty 1.1.2022- 31.7.2027.

Poliisihallituksen ohje: Ampuma-aselupakäytäntöjen yhtenäistäminen (html-muodossa)

Ohjeen liite 1 Estevaikutukset (html-muodossa)

Ohjeen liite 2 Perusteet luvan peruuttamiselle (html-muodossa)

Ruotsin hallitus haluaa nyt edistää toimia, joilla susi siirrettäisiin luontodirektiivin liitteestä 4 liitteeseen 5. Hallituksen mielestä Ruotsin susikanta on pysynyt suotuisalla suojelutasolla lähes kymmenen vuoden ajan. Näin ollen hallitus katsoo, että suden suojelutaso Ruotsissa on sellainen, että laji soveltuu sisällytettäväksi liitteeseen 5. Asiasta uutisoi Svensk Jakt (linkki tiedotteen lopussa).

– Jos susi on luontodirektiivin liitteessä 5, se tarkoittaa silti, että susi on suojeltu ja sen on säilytettävä suotuisa suojelutaso. Siirto liitteeseen 5 lisäisi mahdollisuutta ryhtyä toimenpiteisiin, kuten kannanhoidolliseen metsästykseen, ihmisten ja susien välisten konfliktien vähentämiseksi esimerkiksi alueilla, joilla susikanta on tiheä, kotieläintalouden vaikutus on merkittävä ja sosioekonomiset seikat on otettava huomioon, sanoo Ruotsin maaseutuministeri Anna-Caren Sätherberg (Sosiaalidemokraattinen puolue) Svensk Jaktin uutisessa.

Uutisen mukaan Ruotsin hallitus katsoo, jotta susikannan kokoa voidaan tarvittaessa säännellä, metsästyksen tulee olla osa suden kannanhoitoa, edellyttäen kuitenkin, että suden suotuisa suojelutaso säilyy.

– Hallituksen arvio on, että ennustettavuus Ruotsin susikannan hallinnassa lisääntyisi ja sudenmetsästys voitaisiin suunnitella paremmin ruotsalaisten tarpeiden mukaan, jos susi siirretään luontodirektiivin liitteestä 4 liitteeseen 5. Liitteessä 5 susi saisi saman luontodirektiivin mukaisen suojan, kuten esimerkiksi Ruotsin hyljelajit ja majava, Anna-Caren Sätherberg kertoo.

Maaseutuministeri korostaa, että Ruotsin suurpetopolitiikan kokonaistavoite säilyy ennallaan.

–Tämä tarkoittaa, että susien ja muiden suurpetojen on saavutettava ja ylläpidettävä suotuisa suojelun taso luontodirektiivin mukaisesti, samalla kun kotieläinten pitäminen on huomattavasti helpompaa ja sosioekonomiset näkökohdat otetaan huomioon. Tieteen tulee edelleen myös muodostaa perusta Ruotsin suurpetokantojen hallinnassa, Anna-Caren Sätherberg selventää.

EU:hun vaikuttaminen ratkaisee

Ruotsin hallitus yrittää nyt vaikuttaa EU:hun ja tuore päätös yrittää siirtää susi liitteeseen 5 nähdään osana hallituksen ”uutta" susipolitiikkaa. Ruotsissa myös analysoidaan, voisiko luontodirektiivin mukainen suden suotuisan suojelutason viitearvo olla 170–270 sutta.

– Se, että haluamme nyt siirtää suden liitteeseen 5, on seuraava askel suurpetopolitiikkaamme. Meillä on suuria toiveita suden liitesiirtoon liittyen, osittain siksi, että myös useissa muissa maissa on susi liitteessä 5, kuten esimerkiksi Puolassa ja Latviassa, Anna-Caren Sätherberg sanoo.

Ruotsin Metsästäjäliitto on tehnyt monta vuotta työtä suden siirtämiseksi luontodirektiivin liitteestä 4 liitteeseen 5. Liitto suhtautuu myönteisesti tuoreeseen hallituksen viestiin.

– Olemme erittäin iloisia, että monien puolueiden poliitikot ovat ymmärtäneet nykytilanteen järjettömyyden ja ovat nyt valmiita ryhtymään toimiin, sanoo Ruotsin Metsästäjäliiton puheenjohtaja Peter Eriksson.

Suden siirto luontodirektiivin liitteestä 4 liitteeseen 5 tarkoittaisi, että susikannan hallinta metsästyksellä olisi paljon helpompaa. Kun susi on nyt liitteessä 4 (tiukasti suojeltu), tulee aina erittäin tarkasti perustella, miksi susia on tarpeen metsästää, todetaan Svensk Jaktin uutisessa.

Suomen sudet samassa veneessä 

Suomen susikanta on määritelty poronhoitoalueella luontodirektiivin liitteeseen 5 ja muualla maassa liitteeseen 4. Lajiliitemäärittely tehtiin Suomen EU:hun liittymisneuvottelujen yhteydessä vuonna 1994. Naapurimaistamme Virossa susi on luontodirektiivin liitteessä 5. 

Suomen Metsästäjäliitto on pyrkinyt jo pitkään edistämään suden siirtämistä koko maassa liitteeseen 5 suden kannanhallinnan helpottamiseksi. Luontodirektiivin lajiliitesiirron tekee kuitenkin haasteelliseksi muun muassa se, että siirtoon johtava aloite on tultava EU-komissiolta sekä päätöksen tulee olla jäsenmaiden edustajien kesken yksimielinen. Komission kanta luontodirektiivin lajiliitesiirtoihin on toistaiseksi ollut nihkeä.

Tiedotteen uutinen on referoitu ja käännetty sekä täydennetty suomalaisilla tiedoilla, alkuperäinen artikkeli Svensk Jakt 13.7. svenskjakt.se/start/nyhet/regeringen-vill-gora-det-enklare-att-forvalta-vargen-genom-jakt

Euroopan komission väliintulon jälkeen Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) avasi 6.7.2022 kolmen kuukauden mittaisen kohdennetun kuulemisen tiedoista, joita käytetään riistanlihan lyijyn aiheuttamien riskien määrittämiseen (linkki).

Metsästäjäliitto uutisoi uudelleen avaamiseen johtaneista syistä 23.5.2022 (linkki)

FACEn johtaja Torbjörn Larsson totesi tiistaina julkaistuun uutisiin vastaten: "Tälle ei olisi ollut tarvetta, jos reilu peli olisi varmistettu alusta alkaen.  Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun oikeusasiamies puuttuu EU:n lähestymistapaan rajoittaa lyijyä ampumatarvikkeissa. Luotamme siihen, että EU:n päättäjät ovat jatkossa varovaisempia tässä kriittisessä asiassa, joka vaikuttaa suoraan lähes 10 miljoonaan eurooppalaiseen.

Lisätietoja:

Lue FACEn uutisointi asiasta tästä.

Mikäli haluat lähettää viestin Euroopan unionin päättäjille viestin reilun pelin puolesta, käy allekirjoittamassa FACEn vetoomus osoitteessa signforhunting.com

Yli 300 000 suomalaista harrastaa metsästystä. Metsästys koskettaa jollain tavalla jokaista suomalaista. Metsästäjäliitto haluaa yhdenvertaisia ja laadukkaita päätöksiä ja hyvää hallintotapaa. Vaalitavoitteiden toteutumisen avulla voidaan varmistaa, että suomalainen metsästyskulttuuri jatkuu ja kehittyy myös tulevaisuudessa.

>> Lue tavoitteet (PDF)

SOTKA Levähdysalue-hanke sai odotetusti jatkorahoitusta, sillä kaksivuotisen pilotointihankkeen tulokset olivat kaiken kaikkiaan erittäin myönteisiä. ”Kesäkuun lopussa päättyvän pilotointihankkeen aikana maahamme perustettiin parikymmentä vesilintujen levähdysaluekohdetta. Kohteiden koot vaihtelivat runsaan kahden hehtaarin ja yli 250 hehtaarin välillä”, kertoo Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.

Hankkeeseen hakeutuneet kohteet olivat monimuotoisia maa- ja metsätalouskosteikoita, järviä ja lampia sekä merenlahtia. Levähdysaluekohteiden yhteinen nimittäjä oli omistajien tai osakkaiden huoli taantuvista kannoista sekä positiivinen suhtautuminen erilaisiin kannanhoitotapoihin.  Levähdysaluekohteet perustetaan hankkeessa aina metsästysoikeuden haltijoiden sekä maa- ja vesialueiden omistajien aloitteellisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuen. ”Tähänastinen kiinnostus on ollut kiitettävää ja jatkossa hankkeen koulutuksilla ja tapahtumilla pyritään tavoittamaan lisää vesialueiden omistajia eli osakaskuntia. Myös alan viranomaisyhteistyötä lisätään”, Veli-Matti Pekkarinen kertoo.

Levähdysalueilla vesilinnut voivat tankata ennen syysmuuttoa

Vesilintujen levähdysalueet ovat Suomessa uusi riistanhoitomuoto. Menetelmän tarkoituksena on perustaa vesilinnuille syysaikaisia häiriöttömiä elinympäristökohteita, joilla muuttoon valmistautuvat linnut voivat ruokailla rauhassa ja viimeistellä höyhenpuvun vaihtumisen. Mitä pidempään Suomessa tai maamme rajojen ulkopuolella pesineet vesilinnut viipyilevät syksyllä täällä, sitä parempikuntoisina ne palaavat seuraavana keväänä poikastuotantoalueille.

Jatkohankkeen myötä laajentuva levähdysalueiden verkosto toimii jatkossa vesilintureservinä. Metsästyksen ulkopuolella olevat lintuelinympäristöt voivat kerätä lähialueella pesineitä lintuja sekä niiden muuttoon valmistautuvia poikueita. Samoille levähdysaluekohteille voi myös pysähtyä ylimuuttavia vesilintuparvia. Viipyilevä muuton aloittaminen lisää vesilinnustuskauden pituutta, joten menetelmä ei välttämättä vaikuta kokonaissaaliin määrään. Hyvät poikastuotantoalueet soveltuvat myös levähdysaluekohteiksi. Keskeinen tekijä pesintäalueen sekä levähdysalueen runsaille lintumäärille on riittävä luonnonravinnon saatavuus. Myös aktiivinen pienpetojen pyynti parantaa lintujen olosuhteita tällaisilla alueilla.

Kenttätyötä levähdysalueiden parissa jatkavat lintuvesiasiantuntijat Metsästäjäliitosta sekä BirdLife Suomesta. Järjestöt ovat tehneet aiemmin lähinnä tiedotuksellista yhteistyötä mm. vesilinnustuksen aloitukseen liittyen. Nykyinen toimintamalli on osoittautunut tehokkaaksi ja tuottavaksi molemmille organisaatioille samalla kun molempien vahvuuksia vesilintukantojen hoidossa voidaan hyödyntää harrastajien hyväksi.

Lisätietoja:
Lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen, Suomen Metsästäjäliitto ry, puh.  050 472 8724, veli-matti.pekkarinenmetsastajaliitto.fi

Lintuvesiasiantuntija Heikki Helle, BirdLife Suomi ry, puh.  010 406 6209, heikki.hellebirdlife.fi