Tohmajärvellä ammutusta luonnonvaraisesta villisiasta on todettu Aujeszkyn taudin (AD), eli pseudorabieksen vasta-aineita. AD ei tartu ihmisiin, mutta voi tarttua mm. koiriin, jos koirat syövät sairastuneen sian tai villisian raakaa lihaa tai elimiä. Metsästäjäliitto kehottaa kaikkia metsästäjiä huolehtimaan siitä, että metsästyksessä käytettävät koirat eivät pääse tekemisiin raa'an villisian lihan kanssa. 

-Seuraamme tilannetta ja tiedotamme asiaa lisää tarvittaessa, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja, Heli Siitari.

Lue Ruokaviraston tiedote asiasta

Jahti 4/2019 ilmestyy tänään. Tällä kertaa Jahti on sanomalehtipaperille painettu metsästysseuran ja maanomistajan erikoisnumero. Se jaetaan Metsästäjäliiton jäsenten lisäksi myös 300 000:lle Maaseudun Tulevaisuuden tilaajalle ja metsänomistajalle.

Lue Jahdista, kuinka EU on asettamassa lyijyn käytölle rajoituksia, kuinka pääsemme latvalinnustamaan Suomessa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin ja kuinka savolainen jahtiporukka pyytää hirviä saarilla.

Antoisia lukuhetkiä!

Liiton keskeisimmät teemat lausunnossa ovat kannanhoidollisen metsästyksen jatkuminen, luotettava kanta-arvio, koirasusien tunnistaminen ja poistaminen luonnosta, nopea ja tehokas reagointi häirikkösusiin sekä maamme perinteisen koirametsästyskulttuurin turvaaminen. Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti mukana syksyllä 2018 alkaneessa susikannan hoitosuunnitelman päivityksen valmistelutyössä.

Keskiössä kannanhoidollisen metsästyksen turvaaminen 

Päivitetyssä susikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että tiukalla sudensuojelulla ei maassamme ole saavutettu aiemman hoitosuunnitelman tavoitteita. Liiton näkemyksen mukaan tilanne on tältä osin edelleen sama. Niinpä suden kannanhoidollinen pyynti on aidosti edellytyksenä hoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos EU-tuomioistuimesta saadaan päätös, jonka mukaan kannanhoidollinen metsästys ei ole ristiriidassa luontodirektiivin tulkinnan kanssa, Metsästäjäliitto edellyttää, että suden kannanhoidollinen metsästys aloitetaan jo metsästyskauden 2019-20 aikana.



Luotettava kanta-arvio tärkeää

Luotettava ja riittävän ajantasainen kanta-arvio on susikannan hallinnan perusta. Metsästäjäliitto pitää erittäin tärkeänä kanta-arvion ja sen menetelmien jatkuvaa kehittämistä. Esimerkiksi metsästäjien riistakameroista saadaan nykyisin kiistatonta ja käyttökelpoista tietoa lauman minimikoon ja pentueiden määrän arviointiin tutkimuksen käyttöön.

Metsästäjäliitto pitää erittäin tärkeänä kanta-arvion ja sen menetelmien jatkuvaa kehittämistä

Kanta-arvio tulee liiton näkemyksen mukaan muodostaa yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä paikallisten toimijoiden ja Luonnonvarakeskuksen kanssa siten, että molemminpuolinen luottamus säilyy. 



Susikannan geneettisen rakenteen tutkiminen vaatii varoja

Metsästäjäliiton mielestä on tärkeää, että koirasudet pystytään tunnistamaan ja varmistamaan sekä poistamaan mahdollisimman tehokkaasti.  Maassamme tulee ottaa käyttöön suden lajipuhtauden varmistavat, uusimmat tutkimusmenetelmät sekä tehokkaat toimenpiteet koirasusien poistamiseen luonnosta. Susikannan geneettisen rakenteen tutkiminen uusimmilla menetelmillä pitää Metsästäjäliiton näkemyksen mukaan olla rutiinitoimenpide, johon myös ohjataan varoja.



Häirikkösusien nopea poistaminen ensiarvoista

Häirikkösusien mahdollisimman nopea ja joustava poistaminen on suden yleisen hyväksyttävyyden vuoksi oleellista. Se pitää toteuttaa yhteneväisin perustein koko maassa. Metsästäjäliitto pitää erittäin tärkeänä, että poliisin valtakunnallisen suurpeto -virka-apuohje jalkautetaan tehokkaasti, ripeästi ja yhdenmukaisesti koko maassa. Ohje on myös keskeinen osa kansalaisten oikeusturvaa.
 

Koirametsästyskulttuuri turvattava

Susikonfliktin yksi näkyvimmistä ja merkittävistä osista liittyy maamme perinteisen koirametsästyskulttuurin kokemaan uhkaan. Liitto näkee suunnitelman päivityksen yhtenä tärkeimmistä haasteista löytää ja valita yhteistyössä oikeat toimenpiteet ja luoda maahamme sellaiset olosuhteet, joissa suomalaisen metsästyskoirakulttuurin jatkuvuus saadaan turvattua.

Toivomme sinulta kokemusta nuoriso-, opetustyöstä tai muuten vahvaa näyttöä nuorten kanssa toimimisesta. Metsästysharrastus sekä metsästyksen ja järjestötoiminnan tuntemus katsotaan luonnollisesti eduksi. Odotamme sinulta aitoa halua tehdä töitä nuorten eteen, oma-aloitteisuutta ja kykyä pitää langat käsissä päällekkäisistä tehtävistä.

Edellytyksenä on erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen käyttötaito. Tehtävässä on eduksi myös ruotsin ja englannin kielen hyvä hallinta. Eduksi luetaan myös sosiaalisen median osaaminen.

Tehtävän toimipaikka on Riihimäki. Tehtävä edellyttää jonkin verran matkustamista, esiintymistä ja kouluttamista.

Aloitus: Mahdollisimman pian

Kesto: 12 kk. Jatko mahdollinen.

Hakemuksesi voit lähettää cv:n kera suomenmetsastajaliitto.fi. Toimi nopeasti, täytämme paikan sopivan henkilön löytyessä. Haku päättyy 30.9.


Lisätietoja tehtävästä:
koulutuspäällikkö Henri Mutanen, henri.mutanenmetsastajaliitto.fi, p. 010 841 0067 (puhelimitse tavoitettavissa 13.9., 20.9. ja 27.9.) ja toiminnanjohtaja Heli Siitari p. 010 841 0052