Metsästäjäliitto vastustaa korotusta. Riistanhoitomaksua on vasta 2018 korotettu kuudella eurolla 33 eurosta 39 euroon, jonka vaikutus oli 1 842 000 euroa. Korotuksella kehitettiin riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja Oma riista -palvelua. Riistanhoitoyhdistyksille korotuksista meni murto-osa. Kehittämisen jälkeen vastaavan kulutarpeen voidaan olettaa myös poistuvan. Oma riista -sovelluksen kehittämiseen on laitettu paljon rahaa, jonka tarkoitus on ollut tehostaa lupahallintoa. Tämän pitäisi jo tuoda säästöjä. Riistanhoitomaksua ei ole kuitenkaan missään vaiheessa alennettu, joten uusi korotus tarkoittaa vuositasolla yhteensä noin 3 miljoonan euron siirtoa metsästäjiltä yhteiskunnalle maksukorotuksin vuoden 2018 jälkeen. Lisäksi lupapäätösten maksuja on korotettu viimeksi vuonna 2021 tehdyllä päätöksellä Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuosina 2022 ja 2023 määräävällä tavalla, vaikka metsästäjät jo maksavat Riistakeskuksen toiminnan riistanhoitomaksuissa. Tätä edeltävä lupamaksukorotus oli sitäkin merkittävämpi. Metsästäjien tulisikin saada merkittävät lupamaksualennukset suhteessa riistanhoitomaksua maksamattomiin henkilöihin.
Yleisesti ottaen maksukorotusesityksen perusteluissa tulisi osoittaa tarkemmin mitä kaikkia tuottoja Riistakeskus eri tavoin kerää ja mihin niitä käytetään, sekä miten viimeisten vuosien aikana tämä on kehittynyt. Varojen kerääminen aiheeseen, johon varat eivät kuitenkaan ohjaudu, ei ole hyvää hallintoa. Riistakeskuksen maksujen nousupaineessa Metsästäjäliitto on samaan aikaan pitänyt jäsenmaksunsa vuosia samana metsästäjien ja yleishyödyllisten yhdistysten kustannusten pitämiseksi aisoissa. Metsästäjäliiton yleishyödyllisen toiminnan tukemiseksi liiton tulisi saada MMM:ltä/Riistakeskukselta valtionapua vakiintuneesti, kuten Ympäristöministeriö tukee suojelujärjestöjä.
