Eduskunta ja maa- ja metsätalousvaliokunta on mietintönsä perusteluina ilmaissut, että suden kannanhoidollinen metsästys tulisi mahdollistaa myös silloin, jos suotuisaa suojelutasoa ei ole suden osalta vielä saavutettu, jos metsästyksellä ei aiheuteta haittaa suotuisan suojelutason saavuttamiselle. Hallitus on antanut asiassa esityksen HE 288/2022, joka oli eilen 30.11.2022 maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä.
Metsästäjäliitto tukee esitystä, mutta samalla toteaa, ettei hallituksen esityksessä esitetyt muutokset ole riittäviä toimenpiteitä EU-lainsäädännön mukaisen suden, karhun ja ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi Suomessa.
Lainsäädännössä tulee hakea tarkennuksia Ruotsin lainsäädännöstä
Ruotsia ja Suomea koskee täysin samanlainen EU-lainsäädäntö. Ruotsissa kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästys onnistuu. Suomessa tuomioistuimet ovat estäneet metsästyksen toimeenpanokielloin tai osoittamalla myönnetyt poikkeusluvat vääriksi, kuten on nähty useissa päätöksissä vuosien 2020 - 2022 aikana. Metsästäjäliiton mielestä Suomen lainsäädännössä tulee hakea tarkennuksia Ruotsin lainsäädäntöä mukaillen, sillä Ruotsin lainsäädäntö on tarkempi ja paremmin tarvittavat joustot yksilöivä.
Metsästyslain 41 a § koskee kaikkia suurpetoja ja niiden kannanhoidollista metsästystä. Siten tarkastelua ei tule rajoittaa vain suden kannanhoidolliseen metsästykseen, vaan myös ilveksen ja karhun kannanhoidolliseen metsästykseen. Vaikka susi olisi saavuttanut tai olisi saavuttamassa suotuisan suojelun tason, ilvestä koskeva korkeimman hallinto-oikeuden päätös KHO 2022:48 monella tavoin estää muidenkin suurpetojen metsästyksen, ellei lainsäädäntöä tarkenneta niin, että luontodirektiivin mahdollistamat kansalliset joustot saadaan metsästyksessä käyttöön.
Metsästäjäliitto haluaa kiinnittää eduskunnan huomiota seuraaviin näkökohtiin:
1. Kannanhoidollisen metsästyksen tavoite yleisellä tasolla on luontodirektiivin yleisten tavoitteiden mukaisena kirjattava lainsäädäntöön.
2. Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteista ja toimenpiteistä päätettäessä lupaviranomaisen on voitava hyödyntää kannanhoitosuunnitelmia niin, että niillä on oikeudellinen vaikutus.
3. Suurpetojen tavoiteltu minimilukumäärä tulisi voida vahvistaa oikeusvaikutteisesti etukäteen alueittain ennen kannanhoidollisten lupien myöntämistä.
4. Direktiivikäännöksen aiheuttama epäselvyys on ”rajoitettu määrä” -kriteerin osalta korjattava lainsäädännöllä vahvistamalla se itsenäiseksi kriteeriksi.
5. ”Valikoiden” -kriteerin suhde eläinlajin biologisiin ominaisuuksiin, lupamäärään, kannan rakenteeseen ja käytännön mahdollisuuksiin valikoida ja valikoinnin harkinnanvaraisuus tulee lainsäädännöllisesti vahvistaa.
Lisätietoja:
Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!
metsastajaliitto.fi
metsastajaliitto.fi
